Kirjoittanut  tiistai, 09 helmikuu 2021 12:55

Vuosi 2020 oli monessa mielessä poikkeuksellinen vuosi aluekehityksessä. Se oli viimeinen EU:n ohjelmakauden 20214-2020 vuosista. Viime vuonna uuden ohjelmakauden 2021-2027 ohjelmarahoitusasiakirjojen laadinta oli täydessä vauhdissa ja rahoituksen jakamisesta alueittain käytiin kiivasta keskustelua. Lopputulosta emme rahoituksen alueellisesta jakautumisesta tätä kirjoittaessa vielä lopullisesti tiedä. Asia selvinnee kevään 2021 aikana.

Olemme Varsinais-Suomessa jo vuosia manailleet ja kiroilleet maakunnan kokoon ja tarpeisiin nähden suhteettoman pientä rakennerahastovarojen pottia. Leijonan osa kehittämisvaroista on mennyt Itä- ja Pohjois-Suomeen. Siihen on ollut monia historiallisia syitä alkaen Suomen liittymissopimukseen kirjatuista klausuuleista ja päätyen vahvaan aluepoliittiseen jakomenetelmään. 

Sitten iski Covid-19 ja kansallista ja EU:n rahoitusta olikin yhtäkkiä tarjolla monista eri lähteistä ja monien eri toimenpiteiden rahoittamiseen. Yritysten koronatuista on ollut paljon puhetta ja kaiken kaikkiaan valtakunnassa on näitä yritystukia jaettu jo miljardi.

Koronan negatiivisista vaikutuksista ovat kuitenkin kärsineet muutkin kuin yritykset, niin kunnat kuin kolmas sektori, niin kulttuuri kuin sosiaalipalvelut. Saimme keväällä Varsinais-Suomen liittoon jaettavaksi pienehkön summan ns. AKKE-rahoitusta eli alueiden kestävän kasvun tukemiseksi tarkoitettua rahoitusta. Nopealla ja ketterällä haulla kohdistimme tuen moniin pieniin järjestövetoisiin kokeilu- ja kehittämishankkeisiin, joilla ruohonjuuritasolla koronan negatiivisia vaikutuksia pyrittiin vähentämään.  Myös matkailun alueorganisaatioille suunnattiin erityisrahoitusta kesällä 2020. Nämäkin hankkeet ovat jo käynnissä ja tuloksia niistä odotellaan.

On ymmärrettävää, että tässä eri rahoittajien ja rahoitusinstrumenttien sekavassa verkostossa ei hankkeeseen tukea tarvitseva taho löydä aina sitä oikeaa lähdettä. Säännöt ja reunaehdot voivat tuntua sekavilta ja kaikki tieto ei aina tavoita oikeita toimijoita. Siinä meillä rahoittajien edustajilla on peiliin katsomisen paikka. Pyrimme parantamaan tiedotusta ja ohjaamaan hakijoita käytännön asioissa entistä paremmin.

Emme kuitenkaan millään pysty tavoittamaan kaikkia organisaatioita tai asiantuntijoita henkilökohtaisesti tai ”haistamaan” hyviä rahoituskelpoisia hakemuksia, jos meillä ei niistä ole mitään tietoa. Haastankin nyt kaikki varsinaissuomalaiset organisaatiot pohtimaan erilaisia kehittämisideoita alueen elinvoiman edistämiseksi ja yritysten toimintaympäristön tukemiseksi. Rahoitusta on poikkeuksellisen runsaasti, joskin valitettavan nopealla aikataululla, tarjolla niin EU:n rakennerahastojen (ReactEU) kautta kuin kansallisesti alueiden kestävän kasvun ohjelmasta. Näyttäkää, että Varsinais-Suomesta löytyy innovaatioita, kokeiluhalukkuutta ja kehittämiskykyä! Pyritään sitten löytämään oikea rahoitusmuoto toiminnalle.

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 01 lokakuu 2019 10:29

CENTRAL BALTICIN KOLME RAKKAUSTARINAA

Kirjoittanut  tiistai, 01 lokakuu 2019 10:29

120% intohimoa. Aloittaessani työt Central Baltic -ohjelmassa minulle kerrottiin, että tavoitteenamme on olla kolmen parhaan joukossa, millä tahansa mittarilla katsottuna. Muistan tuolloin ajatelleeni, että väite on melko rohkea – onhan Euroopassa parhaillaan 60 meidän kaltaista rajat ylittävää yhteistyötä tukevaa ohjelmaa, joihin on panostettu yli 6 miljardia euroa.

Nopeasti ymmärsin kuitenkin mistä on kyse. Heti ensimmäisestä päivästä lähtien huomasin, että ihmiset antautuivat työhönsä täysillä. Kaikki tehtiin (ja tehdään) niin hyvin kuin suinkin pystytään. Silloinkin, kun asiat rullaavat, mietitään miten nykyistä voisi kehittää. Juuri tämä ajatuksenkulku – ja ihmisten motivaatio omaan tehtävään ansaitsee mielestäni tulla kerrotuksi ensimmäisenä rakkaustarinana tässä jutussa.

Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Huikkasin äsken kollegalleni, kysyäkseni että olemmeko intohimoisia työntekijöitä Central Balticissa. Vastaus kuului välittömästi: ”olemme!”.

Rakkaudesta tuloksiin. Toinen seikka, joka mielestäni määrittelee Central Baltic-ohjelmaa on tuloshakuisuus. Kaikki mitä teemme on syystä ja sillä tavoitellaan selkeää tulosta.

Viestinnässä se tarkoittaa viestintästrategian toteuttamista ja toteutuman seuraamista. Olemmeko saavuttaneet kohdeyleisön, mitä mieltä he olivat, miten voimme parantaa? Tämä prosessi jatkuu eri muodoissa läpi vuoden ja vastinetta kovalle uurastukselle tuovat tulokset. On mukava esitellä lukuja, jossa esimerkiksi hankkeidemme päätoteuttajista 96% kertoo, että he ovat saaneet apua hankkeen toteutuksiin liittyvissä seikoissa kohtalaisen ajan kuluessa. Tässä yhteydessä totean, että otamme tietenkin myös risut ja niiden syyt vastaan mieluusti. Tätä kautta voimme parantaa palveluitamme.

Oman lukunsa tuloksiin muodostavat tietenkin rahoitetut 113 hanketta. Tämän tekstin kirjoitushetkellä niistä on käynnissä 57 ja ensi vuonna saamme vielä viimeiset hankkeet käyntiin viidennen haun myötä. Päättyneet hankkeet tarkoittavat, että tuloksia on saatavilla. Ne ovat myös konkreettisia ja ymmärrettäviä, kuten pienentynyt ravinnekuorma vesistöihin, lyhentynyt matka-aika Helsingistä Tallinnaan (matkalippujen määrän muodossa) tai vaikkapa kaupunkisuunnittelun parantaminen.

Tulosten selkeys tuli hyvin tavalla esille koostaessani dioja esitettäväksi European Week or Regions and Cities -tapahtumaan Brysselissä. Esimerkiksi 2018 päättyneestä EmpowerKids-hankkeesta kirjoitin seuraavaa (suomennettu): EmpowerKids osallisti yhteensä yli 600 lasta ja teki tiivistä yhteistyötä Suomen, Viron ja Latvian terveysviranomaisten sekä sosiaalityöntekijöiden kanssa, jotta elintapa- ja terveystietoutta saatiin kasvatettua. Tulokset julkaistiin online-työkalun ja hyvät käytännöt -oppaan muodossa.

Rakkaudesta ihmisiin. Mikään kirjoitus ei olisi täydellinen ilman sitä todellista rakkaustarinaa. Ensimmäinen varmennettu tapaus liittyy Let Us Be Active! -hankkeeseemme. Hanke vähensi vanhusten syrjäytymistä Suomessa, Virossa ja Latviassa ja sen puitteissa avattiin muun muassa puhelinkeskus iäkkäille ihmisille. Keskukseen rekrytoitiin vanhuksia, jotka vastasivat toisten vanhusten puheluihin ja tarjosivat tätä kautta mahdollisuuden keskustella, löytää seuraa sekä osallistua toimintaan. Andris soitti puhelinkeskukseen Ingalle (nimet muutettu) vaihtaakseen kuulumisia. Yksi asia johti toiseen ja pian Andris ja Inga lähtivät yhteisille treffeille. Ohjelma luo siis myös todellista rakkautta ohjelma-alueen asukkaiden välillä. Ja kuin sokerina pohjalla puhelinkeskus jatkoi toimintaansa hankkeen jälkeen ja lisäksi Puolaan avattiin uusi keskus – kuka tietää, syntyykö siellä seuraava rakkaustarina?

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 18 maaliskuu 2019 14:22

EU-BYROKRAATILLA KEVÄTTÄ RINNASSA

Kirjoittanut  maanantai, 18 maaliskuu 2019 14:22

Varsinais-Suomen liiton tiloista käsin hallinnoidaan yhtä EU:n monista niin sanotuista rajat ylittävän yhteistyön ohjelmista, Central Baltic -ohjelmaa. Ohjelmasta rahoitetaan julkisen sektorin yhteistyöhankkeita, joissa on kumppaneita ohjelman eri maista. Itse työskentelen ohjelman hallintoviranomaistehtävissä, eli vastaan ohjelman toteutuksesta ja raportoin siitä niin jäsenvaltioillemme (Suomi, Latvia, Ruotsi ja Viro) kuin komisiollekin.

Kevät on minulle aina pysähtymisen ja analyysin paikka. Hallintoviranomaisen yksi tärkeimpiä tehtäviä ajoittuu nimittäin kevääseen, kun kokoamme toiminnastamme vuosiraportin jäsenvaltioille ja komissiolle. Vuosiraportti kattaa kuluneen vuoden ja tiivistää sen, olemmeko lähestymässä tavoitteitamme, miten asetetut indikaattorit ovat toteutuneet, miten olemme tiedottaneet työstämme ulospäin tai miten hankkeemme tukevat Itämeri-strategiaa.

Minulle tämä on aina ollut yksi mieluisimpia työtehtäviä. Arkisen aherruksen keskellä ei tahdo aina huomata, miten paljon tai vaikuttavia asioita saamme aikaiseksi. Kun taas kuluneen vuodeen saa vetää yhteen ja tiivistää, huomaa, mitä kaikkea yhteen vuoteen mahtuukaan.

Vuoden 2018 loppuun mennessä ohjelmamme oli rahoittanut 97 hanketta. Yhteensä näille hankkeille on myönnettu noin 109 miljoonaa euroa. Ensimmäiset hankkeet alkoivat vuonna 2015 ja viime vuoden loppuun mennessä jo lähes 50 hanketta on loppunut tai loppusuoralla. Nyt tuloksia on siis jo kertynyt runsaasti!

Olemme rakentaneet ohjelman niin, että meillä on 11 tavoitetta. Jokainen tavoite on tarkasti määritelty muutoksena; rahoitusta saadakseen hankkeen on osaltaan luotava tuota muutosta. Ei siis riitä tehdä vain suunnitelmia, pohtia ongelmia tai laatia malleja. Jokaisesta hankkeesta on synnyttävä konkreettinen tulos ja muutosta alueelle.

Vuoden 2018 raporttiin pääsen raportoimaan vaikkapa seuraavanlaisesta: hankkeidemme työn tuloksena on laadittua ja toteutettu toistakymmentä uutta kansainvälistä opinto-ohjelmaa ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa, yritykset ovat saaneet myytyä tuotteitaan uusille, EU:n ulkopuolisille, markkinoille ja yli 20 Itämereen laskevaa kuormituslähdettä on saatu poistettua. 

Hankkeemme ovat saaneet hyvin näkyvyyttä perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta tulokset leviävät laajasti. Ehkä itsekin olet huomannut kirjoitettavan LightsOn-hankkeen sovelluksista, jotka herättävät Kuusiston linnanrauniot eloon  tai Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitin avaamisesta keväällä Turusta Ruotsin Hudiksvalliin, josta voi jatkaa edelleen Norjan Trondheimiin, tai Blastic-hankkeesta joka on selvittänyt mikromuovin reittejä mereen ja keinoja vähentää muoviroskaa alueellamme. 

Nettisivullamme on tietokanta, johon keräämme kaikista hankkeista yleisesittelyn lisäksi linkit tuloksiin tai kerromme tarinoita hankkeen etenemisestä. Voit hakea sinua aiheeltaan tai maantieteellisesti kiinnostavia hankkeita. 

Tämän kevään aikana ohjelman työtä arvioivat myös ulkopuoliset henkilöt. Heidän tehtävänään on käydä läpi hankkeita ja niiden etenemistä ja arvioida, onko ohjelma saavuttamassa tavoitteitaan. Tulokset saadaan myöhemmin keväällä ja niistäkin laitan tiivistelmän vuosiraporttiini. Mieluusti jaan heidän havaintojaan täälläkin. Tärkeintähän on, että EU-rahoja käytetään järkevästi ja selvityksista saadaan tälle joko varmistus tai vinkkejä entistä parempaan rahojen käyttöön.

Minun täytyy siirtyä takaisin komission raportointipohjan pariin; määräaika lähestyy hetki hetkeltä. Sinulle toivotan hyviä lukuhetkiä tietokantamme ja hankkeidemme tulosten parissa!

Julkaistu kategoriassa Blogi