Kirjoittanut  keskiviikko, 03 lokakuu 2018 15:30

Onko kaavoituksella merkitystä jokapäiväisessä elämässäsi? Miksi siitä pitäisi kiinnostua juuri nyt? Mitä tiedät kotimaakuntamme luonnosta ja sen tärkeistä piirteistä? Entä sen virkistysalueista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista? Tiesitkö että jokaista varsinaissuomalaista kohti tarvitaan – louhitaan jostain ja kuljetetaan jonnekin – kuorma-autollinen kiviainesta vuodessa? Ehkäpä tiedät jotain sellaista, jota kaavoittaja ei tiedä? Ei ole samantekevää, miten nämä asiat järjestetään. Kaavoituksella on väliä.

Varsinais-Suomen liitto valmistelee parhaillaan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaa, jossa linjataan maakuntamme monimuotoisen luonnon suojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Myös kuntien jatkuvasti päivittämät asema- ja yleiskaavat seuraavat juuri nyt tehtävän valmistelutyön myötä syntyviä maakuntakaavamerkintöjä tulevina vuosikymmeninä. On siis monia syitä ottaa osaa vaihemaakuntakaavan valmisteluun.

Vaikka kansalaisilla ja erilaisilla sidosryhmillä on toki aiemminkin ollut mahdollisuus vaikuttaa kaavatyöhön, juuri nyt käsillä olevan vaihemaakuntakaavan valmistelussa on aivan uusia osallistumisen elementtejä. Siinä missä kansalaisten ja eri sidosryhmien roolina on perinteisesti ollut ottaa kantaa jo olemassa olevaan kaavakarttaan, nyt valmistelutyö tehdään alusta loppuun vuorovaikutteisuutta korostaen. Yksi uusista kokeiluista on karttapohjainen keskustelualusta Kaavapuntari. Jokaisen kiinnostuneen tulisi käydä vilkaisemassa, miltä se näyttää ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa.

Varsinais-Suomen liiton ja Luonnonvarakeskuksen (PALO-hanke) yhteistyönä toteuttamassa Kaavapuntarissa kenellä tahansa on mahdollisuus tutkia erilaisten karttatasojen avulla Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen sekä virkistyksen kannalta tärkeitä kohteita ja alueita, merkitä kartalle omia ehdotuksiaan ja kysymyksiään sekä keskustella niistä kaavoittajan, tutkijoiden ja muiden osallistujien kanssa. Keskustelualusta on nyt ollut auki pari viikkoa ja ensimmäiset merkinnät perusteluineen ovat ilmestyneet kartalle. On kuitenkin selvää, että lisää rohkeita keskustelun avaajia tarvitaan. Aihe ei tärkeydestään huolimatta helposti myy itseään kovin laajalle yleisölle. Tämä on oppimisen paikka myös tutkijoille ja kaavan valmistelijoille.

Yksi opetus on kuitenkin selvä: mikäli Suomi todella haluaa Maa- ja metsätalousministeriön tuottaman tuoreen Paikkatietopoliittisen selonteon mukaisesti paikkatiedon suunnannäyttäjäksi maailmassa, on työtä edessä ainakin kansalaisten käytettävissä olevien työkalujen vuorovaikutteisuuden kehittämisessä. On itse asiassa hämmästyttävää, miten vähissä vuorovaikutteiset karttapohjaiset verkkokeskustelualustat ovat. Paikkatietoa kerätään kyllä kansalaisilta monin tavoin, mutta tuntuu siltä, että yksikään olemassa olevista alustoista ei ole kunnolla mahdollistanut vuorovaikutusta ja keskustelua. Kaavapuntari on selkeä askel tähän suuntaan.

Toivottavasti voimme Kaavapuntarilla osoittaa, että kehitystyöhön kannattaa jatkossa juuri tässä asiassa panostaa.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 23 maaliskuu 2018 13:37

GEOLOGISTA TASAPAINOILUA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

Kirjoittanut  perjantai, 23 maaliskuu 2018 13:37

Luonnonarvojen suojelun ja luonnonvarojen käytön yhteensovittaminen voi olla haastavaa eri tahojen toisistaan poikkeavien, usein vastakkaistenkin intressien vuoksi. Varsinais-Suomen liitossa on käynnissä luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavatyö, jossa tähän teemaan tartutaan muun muassa kiviaineshuollon kannalta. Osana kaavatyötä maakunnan liiton maankäytön suunnittelijat ovat tehneet laajan arviointityön maakuntakaavaan merkittyjen geologisesti arvokkaiden alueiden päivittämiseksi.

Suomessa kulutetaan Infra ry:n arvion mukaan vuosittain ainakin rekkalastillinen (jopa yli 20 tonnia) luonnonkiviaineksia jokaista suomalaista kohden. Mikäli kaikkien varsinaissuomalaisten osuus kiviainesten vuosittaisesta kulutuksesta laitettaisiin yhteen rekkajonoon, ulottuisi se Hangosta Inariin ja takaisin – kolmesti! Arvokkaiden geologisten muodostumien lisäksi kaavatyössä onkin kartoitettu myös muun muassa maa-ainesten otolle otollisia alueita. Lisäksi maakuntaliitossa on jo vuosia tehty hanketyötä erilaisten uusiomateriaalien, kuten teollisuuden sivuvirtojen maarakentamiskäytön lisäämiseksi, sekä rakentamisen yhteydessä syntyvien maa-ainesvirtojen koordinaation parantamiseksi.

Geologinen suojelu eroaa muusta luonnonsuojelusta poikkeuksellisen aikajänteensä vuoksi. Tuoreimmatkin harjumuodostumamme ovat vuosituhansien takaa, kun taas kallioalueiden osalta liikutaan vuosimiljoonien skaalalla. Geologiset ominaispiirteemme ovat yhdistelmä viime jääkauden synnyttämiä muodostumia ja ikivanhaa peruskalliota. Suunniteltaessa suojelutoimia ja kiviaineshuoltoa onkin huomioitava, että geologisesti arvokkaisiin muodostumiin kohdistuvat muutokset ovat pääosin ikuisia, eikä muodostumien palautus jälkikäteen ole mahdollista – joskin pienimuotoisia ennallistamis- ja maisemointitoimia voidaan paikallisesti toteuttaa.

Geologisesti arvokkaan alueen suojelumerkintä kohdistuu nimensä mukaisesti alueiden geologiaan, eikä sinällään estä siihen kajoamatonta maankäyttöä, esimerkiksi maa- ja metsätaloutta tai rakentamista. Osa muodostumien ainutlaatuisesta syntyhistoriasta todistavasta geologisesta arvosta on usein katseen tavoittamattomissa muodostuman sisällä. Pääasiallisesti geologisesti arvokkaita alueita suojellaankin maa-ainesten otolta. Kaavamerkinnän taustalla on maa-aineslaki, joka kieltää maa-ainesten oton alueilla, joilla siitä aiheutuisi kauniin maisemakuvan, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. Harjujen osalta suojelun lisäperusteena on niiden tärkeä rooli pohjaveden muodostumisessa.

Geologisesti arvokkaita alueita on maakunnassamme useita eri tyyppisiä: kallio-, harju- ja moreenialueita, tuuli- ja rantakerrostumia sekä kivikoita. Maakuntakaavaan merkitään vain maakunnallisesti, valtakunnallisesti tai kansainvälisesti arvokkaat alueet. Alueet on pääosin tunnistettu erilaisissa kansallisen tason selvityksissä, joista ovat vastanneet pääosin Suomen ympäristökeskus ja Geologian tutkimuskeskus. Luonnoksessa vaihemaakuntakaavan geologisesti arvokkaiksi alueiksi ehdotetaan merkittäväksi kolmatta sataa erillistä aluetta, yhteispinta-alaltaan 270 neliökilometriä.

Kaavatyön aikana alueiden arvoja ja rajauksia on tarkistettu, aiempien kaavojen valmistumisen jälkeen syntyneet asiantuntijaselvitykset huomioitu ja maakunnan eri osien geologisesti arvokkaiden alueiden merkintäperusteita yhdenmukaistettu. Kustakin maakunnan geologisesti arvokkaasta alueesta on luotu kohdekortti, jossa kuvataan alueen keskeisiä arvoja, sekä viitataan asiantuntijaselvityksiin, joihin merkintä perustuu. Tarkempi kuvaus kaavatyöstä, merkintöihin johtavista syistä sekä kaikkien alueiden kohdekortit löytyvät maakuntaliiton julkaisusta Geologisesti arvokkaat alueet Varsinais-Suomessa tämän linkin takaa.

Laadukkaat luonnonkiviainekset tulevat jatkossakin olemaan tärkein maarakentamisen materiaali. Suojelemalla arvokkaita geologisia muodostumia ja hyödyntämällä luonnonkiviaineksia sekä uusiomateriaaleja viisaasti voidaan osaltaan kehittää kiviaineshuoltoa entistä kestävämpään suuntaan.

Julkaistu kategoriassa Blogi