tiistai, 05 marraskuu 2019 13:51

IHMISTEN VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ

Kirjoittanut  tiistai, 05 marraskuu 2019 13:51

Meidän työmme täällä maakunnan liitossa perustuu asiantuntijatyöhön. Meillä on kaavatyön, hallinnon, elinkeinoelämän, vaikuttamisen, kiertotalouden, rahoituksen ja monen muun tematiikan rautaisia asiantuntijoita. Mutta yhtään soolotähteä meillä ei ole eikä valmista tule, ellemme tee töitä muiden ihmisten kanssa. Tämä on selvä kuin pläkki, ja silti se suurin haaste – ei vain täällä meillä vaan yleisesti työelämässä.

Olen viime aikoina pohtinut paljon ihmisten välistä yhteistyötä: miten voimme auttaa toisiamme onnistumaan. Toissa viikon kumppanuusfoorumi-seminaarissa Ada Nyman, lukiolainen Pöytyältä, hiljensi yli satapäisen osallistujajoukon sydämestään kumpuavalla puheella. Viesti oli yksinkertainen: kuule minun huoleni ja ota se vakavasti. Ada puhui ilmastonmuutoksesta, mutta tarve sopii mihin tahansa tärkeäksi koettuun asiaan ja sisältää mielestäni ehkä tärkeimmän yhteistyön kulmakivistä.

Mutta jotta sinä kuulisit minut kaiken ympäröivän hälyn keskellä, on minunkin tehtävä töitä: yksinkertaistettava, kirkastettava ja henkilökohtaistettava. Kaikkein parhaiten kuulemme, kun joku laittaa itsensä likoon ja viesti on kohdennettu ja vilpitön. Kuten puhekouluttaja John Zimmer eräässä työpajassa muistutti, pelkkien faktojen lateleminen ilman mietittyä kohderyhmää on kuin aloittaisi rakkauskirjeen kirjoittamalla: ”hyvä vastaanottaja”. Ei oikein voi olettaa, että kuulija vastaisi tunteeseen.

Vaan entä ne tilanteet, joissa puhuja on tehnyt kotiläksynsä ja panostanut viestiinsä, mutta minulla on huono päivä tai kaikkein pahinta: Kilimanjaron kokoiset ennakkoluulot. Toisen aito kuuleminen on vaikeaa: kuuntelenko oikeasti ymmärtääkseni vai mietinkö jo, mitä vastaan? Onko minulla pitkä lista oletuksia siitä, minkälainen puhuja tai asia on ja miten niihin suhtaudun. Ehkä jompikumpi on joskus ansainnut epäilykseni – mutta entä tällä kertaa?

On hirveän helppoa olla kriittinen ja kyyninen, varmistaa selusta ja itsensä, mutta siitä ei synny mitään ja hyvätkin jutut menevät ohi. Haluan kannustaa näkemään maailman mahdollisuuksien ja ratkaisujen kautta. Haluamme onnistua, mutta välillä emme uskalla yrittää. Olen kuitenkin itse sitä mieltä, että jos näissä hommissa valintoihin sisältyy ajatus henkilökohtaisesta hyödystä muiden tappioksi, on tehtävänanto ymmärretty alkujaankin väärin. Virhe ei silloin ole sen, joka luottaa.

Viime aikoina minua on kovasti ilahduttanut kolme asiaa: Varsinais-Suomeen on juuri nimetty uusi järjestöjaosto, meillä on uunituore älykkään erikoistumisen toimintasuunnitelma ja työn alla viimeistelyvaiheeseen pian etenevä oman organisaatiomme strategiatyö. Kaikissa näissä prosesseissa olen kohdannut huippuosaamista, mutkattomuutta ja rohkeutta lähteä tekemään jotain uutta. Kaikki ovat tuoneet esiin omia parantamisen paikkojani ja opettaneet uutta siitä, miten kuuntelen ja mitä kuulemallani tiedolla teen.

Samalla kun painin omien kehittämiskohteitteni kanssa, haluan kantaa mukanani Jean Monnetin sitaattia, johon taannoin törmäsin: ”Building Union among people, not cooperation between states.” Monnet puhui tietysti Euroopan unionista, mutta viesti käy laajemminkin: ei keskitytä organisaatioihin tai erilaisiin ryhmittymiin vaan ihmisiin, jotka ne tekevät. Pohditaan yhä enemmän sitä, mitä yhteistyötilaan tulee, kun itse ja kumppanimme sinne kävelemme. Se on paljon palkitsevampaakin, koska ihmiset, huh! – se on jatkuvaa henkilökohtaista opettelua ja toistuvia positiivisia yllätyksiä.

 

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 20 maaliskuu 2019 15:28

KULTTUURI ON SALOSSA POSITIIVISESSA NOSTEESSA

Kirjoittanut  keskiviikko, 20 maaliskuu 2019 15:28

Salossa vuosi 2019 on jälleen kulttuurivuosi. Poikkeuksellisen tästä vuodesta tekee kuitenkin se, että näkyvissä on selkeitä ja tarpeellisia korjausliikkeitä kulttuurisektorilla. Kulttuuriavustuksiin on tehty 30 000€:n korotus ja osoitteena on erityisesti lasten ja nuorten kulttuuritoiminta. Kulttuuripalveluiden yksikköön perustetaan lisäksi uusi vakinainen ja täysiaikainen kulttuurituottajan toimi. Toukokuusta alkaen Salossa on kaksi kulttuurituottajaa. Näyttäisi siis siltä, että Salossa löytyy yhteinen poliittinen näkemys siitä, että kulttuurilla on merkittävä osuus kaupungin jälleenrakentamisessa ja kehittämisessä.

Viime vuosina Salossa ja Salosta käydyssä keskustelussa on painottunut talouden heikko tila ja kaupunkia on vaivannut pessimistinen asenneilmapiiri ja imago-kuva. Leikkaukset ovat osuneet ankaralla kädellä myös kulttuuripalveluihin. Jotta en tikusta silmään saisi, totean, että näkymät salolaisen kulttuurin osalta näyttävät nyt hyvältä pitkästä aikaa. Jatkosuunnitelman tulee kuitenkin sisältää selkeä tavoite Salon hivuttamisessa lähemmäs valtakunnallista keskiarvoa kulttuuriin satsatun rahan määrässä.

Kulttuurin kolmas sektori on viimeisten vuosien aikana tuottanut valtavan määrän tarjontaa kaupunkilaisille. Optimismi kaupungin tulevaisuuden suhteen on ollut voimavara, joka on synnyttänyt paljon uutta toimintaa ja viestinyt positiivista tunnelmaa myös Salon rajojen ulkopuolelle kulloisestakin taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Tapahtumista muun muassa suuren suosion saavuttanut syksyn 2018 Taiteiden Yä sekä SaloJazz Festival ja Salo Irish ovat tapahtumia, jotka on synnytetty rakennemuutoksen kurimuksesta huolimatta. Kaupungin tukea on ollut näillekin toimijoille tarjolla, mutta hyviä tuloksia saadaan aikaan omalla työllä ja siihen uskomalla.

Kolmannen sektorin aktiivinen toiminta näkyy myös salolaisten kulttuuriyhdistysten ja kaupungin välisen keskustelufoorumin, Kulttuurikumppaneiden, perustamisessa. Toiminnassa korostuu monialaisuus ja alueellisuus. Vaikuttaminen päätöksentekoon vaatii suoraa yhteydenottoa eri kuntasektoreiden virkamiehiin, lautakuntiin ja aktiivista yhteydenpitoa myös paikallisiin yrityksiin. Kulttuurin puolesta puhuminen on hikistä työtä - perusteluja, näkökulmia ja sinnikästä vetoamista. Turha vaatimattomuus on syytä unohtaa.

Monipuolisella kulttuuritarjonnalla on kaupungin houkuttelevuudessa vahva rooli. Toivottavasti kaupungin poliittiset päättäjät ja virkamiehet ovat nyt pysyvästi sitoutuneet kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Alku näyttää hyvältä.

luova vs 2025

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 03 elokuu 2018 15:55

NUORISSA ON VARSINAIS-SUOMEN TULEVAISUUS

Kirjoittanut  perjantai, 03 elokuu 2018 15:55

Varsinais-Suomen vaikuttajakoulussa jaettiin tänä keväänä lopputodistukset jo toista kertaa. Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt kahden vuoden ajan perehdytystä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille vaikuttajakoulun muodossa. Yhteensä jo 50 ympäri maakuntaa asuvaa nuorta on käynyt Varsinais-Suomen liiton elokuusta toukokuuhun kestävän vaikuttajakoulun.

Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua päätöksentekoon sekä vaikuttamiseen eri kanavien kautta. Tarkoituksena on tukea nuorten yhteiskunnallista valveutuneisuutta, avata poliittista järjestelmää, tutustuttaa lain säätämiseen, kansainväliseen politiikkaan ja antaa myös nuorille työkaluja vaikuttamiseen.

Nyt päättyneessä vaikuttajakoulussa järjestettiin kahdeksan eriteemaista tapaamista Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Tapaamissa on käsitelty valtakunnan politiikkaa, EU-kysymyksiä ja kuntatason päätöksentekoa. Olemme vierailleet muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä, eduskunnassa, vaikuttajaviestintätoimisto Ellun Kanoilla, Turun juhlavassa hovioikeuden talossa sekä Meyerin telakalla. Olemme tavanneet kolme nuorta turkulaista kuntapäättäjää, neljä kansanedustajaa ja yhden pääministerin ja lukuisia muita vaikuttajia yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Vaikuttajakoulun tapaamisissa on keskusteltu politiikasta, kysytty vaikeita kysymyksiä ja ideoitu nuorisovaltuuston aloitteita. Helmikuussa vaikuttajakoulu pääsi pitämään Turussa yksinoikeudella pääministeri Sipilälle kyselytunnin. Nuoret kysyivät pääministeriltä maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, tulevaisuuden työmarkkinoiden muutoksista, asevelvollisuuden kehittämisestä, elinikäisestä oppimisesta, turvapaikkaprosesseista sekä tietotekniikan opetuksesta.

Vaikuttajakoulun nuorista osa on jo mukana erilaisessa järjestö- ja vaikuttamistoiminnassa, osa tähtää töihin yhteiskunnallisten asioiden pariin ja osa miettii, millä keinoilla itse voisi parhaiten vaikuttaa maailman menoon. Tämän päivän vaikuttajakoululaisten joukossa saattaa hyvinkin olla tulevia valtakunnanpolitiikan ykkösnimiä. Kuten yksi osallistujista asian tiivisti: ”Odotan mielenkiinnolla, kuinka moni tästä porukasta nyt lähtee tekemään ja mitä”.

Miksi Varsinais-Suomen liitto tekee tätä työtä? Mielessämme vastaus on yksinkertainen: haluamme, että Varsinais-Suomessa nuorilla on mahdollisuus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vaikka vaikuttajakoulu on kestänyt vasta kaksi vuotta, on ”vanhojen” kurssilaistemme joukosta jo ponnistettu opiskelijaliikkeen, nuorisojärjestöjen ja kunnallispolitiikan luottamustehtäviin. Varsinais-Suomen liitto voi avata nuorille ovia paikkoihin, joissa tavallisesti toimii pitkään tehtävissään olleita vaikuttajia. Teemme sen miellämme, sillä uskomme vahvasti että maakunnastamme tulee sitä parempi, mitä useampi innostuu osallistumaan sen kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa.

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 03 kesäkuu 2015 08:16

LISÄÄ VETOVOIMAA SEKTORIRAJOJA YLITTÄMÄLLÄ

Kirjoittanut  keskiviikko, 03 kesäkuu 2015 08:16

Maakuntaamme koskettava vaihemaakuntakaava on saatu luonnosvaiheeseen ja asetetaan nähtäville kuntiin ja liiton virastoon 3.6.–10.7. palautteen saamiseksi ja jatkovalmistelun pohjaksi.

Vaihemaakuntakaavassa käsitellään valikoidut teemat koko maakunnan alueella. Olemme nostaneet keskusteluun Varsinais-Suomen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta keskeiset teemat, jotka kytkeytyvät taajamien maankäyttöön. Näitä ovat keskustojen kehittäminen, seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijainti ja mitoitus sekä palveluiden saavutettavuus ja kestävän liikkumisen kannalta tärkeät liikenneverkon kehittämistoimet.

Varsinais-Suomen taajamat ovat viimeisten vuosikymmenten aikana voimakkaasti laajentuneet ja osin suunnittelemattomasti hajautuneet. Asukkaiden määrä ydintaajamissa on laskenut. Henkilöautoistuminen ja autoliikenteen kasvu ovat osaltaan edistäneet tätä kehityssuuntaa.

Taajamien keskustojen elinvoimaisuuden ja vireyden ylläpitäminen on yhä vaikeampaa kaupan rakenteellisten muutosten edetessä ja perinteisten työpaikka-alueiden siirtyessä hyvien autoliikenneyhteyksien äärelle pois taajamien keskustoista.

Haasteiden taklaaminen ja kehityksen kääntäminen vaatii katseiden suuntaamista kuntien keskeisille rakennetuille alueille. Alueen vetovoimaisuus on osatekijöidensä summa ja monipuolisimmillaan se näyttäytyy keskustoissa.

Lähipalvelut, sujuvat reitit, viihtyisät julkiset tilat sekä elävät asuin- ja työpaikkaympäristöt varmistavat keskustojen elinvoimaisuuden. Tarvitaan myös riittävästi asukkaita ja työpaikkoja ylläpitämään palveluita. Tämä mahdollistaa myös julkisen liikenteen hyvän palvelutason. Kehittämistyön tavoitteena on asukkaiden sujuva ja helppo arki!

Maankäyttöä, asumista, liikennettä sekä palveluita ja elinkeinoja tulee tarkastella kokonaisuutena. Tämä ns. MALPE-ajattelu ja sen muuttaminen käytännöksi vaatii sektorirajat ylittävää keskustelua ja yhdessä suunnittelua.

Kaavatiimimme on kiertänyt jokaisessa maakuntamme 27 kunnassa keskustelemassa kuntien näkemyksistä ja tarpeista em. teemoissa. Hyvät keskustelut, kuntien maankäytön suunnitelmat sekä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laaditut selvitykset ovat tarkentaneet yhteisiä tavoitteitamme ja valmistuneen kaavaluonnoksen ratkaisua.

Voimakasta kasvua ei juuri nyt ole näköpiirissä. Emme voi kuitenkaan jäädä odottamaan kasvua ja siirtää kehittämistä tulevaisuuteen – nyt on toimittava niillä pelimerkeillä, jotka meillä on käytössämme. Entistä suurempaan rooliin nousee silloin eri osatekijöiden yhteensovittaminen ja toimenpiteiden suuntaaminen oikeaan aikaan ja paikkaan.Oikeat odotusarvot vievät kehitystä eteenpäin!

Yleisötilaisuudet alkavat – tule mukaan keskustelemaan maakunnan kehittämisestä!

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 29 touko 2015 08:10

YKSIN VAI YHDESSÄ?

Kirjoittanut  perjantai, 29 touko 2015 08:10

Kumppanuus jos joku kuulostaa itsestäänselvyydeltä ja kliseeltä. Tämän vuoksi ja tästä huolimatta Varsinais-Suomessa tämän asian edistämiseen on satsattu viime aikoina toden teolla. Varsinais-Suomen maakuntastrategia on nimetty Kumppanuusstrategiaksi ikään kuin asiaa alleviivatakseen.

Jokainen meistä tietää, että maailma on täynnä hyllyihin ja mappeihin pölyttymään jääneitä asiakirjoja, joiden elämänkaari taitaa olla käytännössä yhtä pitkä kuin sen valmisteluprosessi kirjoitustyön alkamisesta paperin hyväksymiseen asti. Uskallan väittää, että Varsinais-Suomen maakuntastrategian osalta on toisin.

Yhtenä esimerkkinä tästä ovat kumppanuuslupaukset.

Viime vuoden puolella alkoi systemaattinen kumppanuuslupauksien kerääminen maakunnan toimijoilta sekä erityisesti innostuneilta ihmisiltä useissa eri tilaisuuksissa. Kumppanuuslupausten sisältö tarkoittaa, että nämä tahot ja niiden sisällä henkilöt ovat antaneet lupauksen edistää tiettyjä maakuntastrategian toimenpiteitä. Lupausten määrä kasvaa jatkuvasti.

Koska näköpiirissä ei ole kehittämisresursseissa suurta loikkaa ylöspäin, pikemminkin päinvastoin, on syytä pohtia uudella tavalla voimavarojen järkevää kohdentamista. Kumppanuuksilla ja verkostomaisella toimintatavalla voidaan parhaassa tapauksessa saavuttaa ketteryyttä, uusia ajatuksia ja ennen kaikkea onnistumisia, jotka ruokkivat uusia onnistumisia.

Kumppanuus liittyy myös edunvalvontaan. Maakuntamme asioita pitää viedä eteenpäin entistä tehokkaammin myös edunvalvonnan näkökulmasta. Tässäkin avainasemaan nousee ketteryys ja uudet ajatukset. Asioita voidaan toteuttaa lyhyellä aikavälillä rutiininomaisesti ilman kumppanuusverkostoakin, mutta yhdessä olemme voimakkaampia.

Kuluvalla viikolla Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt neljä Kumppanuustyöpajaa yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Työpajat liittyivät maakuntastrategian toteuttamiseen käytännössä. Näissä pajoissa yhteensä noin 100 henkilöä ovat pohtineet muun muassa sitä, mitä toimenpiteitä ja toimia tarvitaan lisää maakuntastrategian toimenpiteiden edistämiseen. Työpajoissa on myös keskusteltu, miten asioita pitää viedä eteenpäin edunvalvonnallisesta näkökulmasta.

Työ maakunnan kehittämiseksi jatkuu ja "kumppanuusapparaatti" pyörii. Unohda vatulointi ja hyppää rohkeasti mukaan!

Julkaistu kategoriassa Blogi