Kirjoittanut  perjantai, 26 elokuu 2016 09:13

On olemassa monia asioita, jotka ovat suurimman osan ihmisistä elämässä hyvin näkymättömiä, mutta joihin kohdistuu rajatuissa piireissä hyvinkin suuria intohimoja. Yksi tällainen asia on jätevesilietteet.

Toimin Lounais-Suomen jätehuoltopolitiikan laatimiseen liittyvien hyvin keskustelevaisten ja välillä kiihkeiksikin yltyneiden Lietehuolto-työpajojen vetäjänä. Työpajoissa oli kattava edustus kaikista intressiryhmistä. Paikalla oli niin haja-asutusalueiden asukkaita, maanviljelijöitä, lietehuoltoyrittäjiä, jätevesipuhdistamojen edustajia kuin myös kuntien ja ELY-keskuksen edustajia. Paljon keskustelua herätti muun muassa pitkät lietekuljetusmatkat maakunnan reunamilta harvoihin vastaanottopisteisiin.

Näkökulmia lietekuljetuksiin on useita. Lietehuoltoyrittäjillä on huoli pitkistä kuljetusmatkoista ja niiden vaikutuksista asiakasmaksuihin. Turun seudun puhdistamo Oy taas suhtautuu kielteisesti lietteiden laskemiseen siirtoviemärilinjoihin. Oma asiansa on vielä kuljetusten ja lietteiden paikallisen maanviljelykäytön ympäristövaikutukset.

Pohja työpajoissa käydyille keskusteluille on jätelaki, joka edellyttää esimerkiksi, että lietekuljetukset on järjestettävä luotettavasti olosuhteista riippumatta ja palveluehtojen on oltava kohtuulliset ja syrjimättömät. Kaukana laita-alueilla asuvia ei siis voi rokottaa kalliilla tyhjennystaksoilla vaan sakokaivot ja umpitankit pitää tyhjentää ajallaan ja varmasti. Kuitenkin selvitysten mukaan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n alueella lietteistä päätyy tällä hetkellä teille tietymättömille lähes kolmasosa eli 30 000 m3. Ympäristön ja laillisen hyötykäytön kannalta tämä on suuri epäkohta.

Vuonna 2014 päättyneessä Valonian Putsareista pelloille -hankkeessa selvitettiin haja-asutuksen jätevesilietteiden paikallisen maanviljelykäytön edellytyksiä ja toimintamalleja. Lietteissä todettiin olevan vähän ravinteita peltolannoituksen kannalta, mutta maanparannusvaikutus eloperäisen aineksen levittämisen osalta oli myönteinen.

Lietteiden kuljetusten ympäristövaikutukset olisivat vähäisemmät, jos maanviljelijät tyhjentäisivät lähialueidensa lietesäiliöt. Tyhjennyskalustona toimii tavanomainen maatalouskalusto ja lietetyhjennykset olisivat kaivattua sivutuloa maanviljelijöille. Pienimuotoista tyhjennystoimintaa tekevät nytkin monet maatalousyrittäjät. Haasteena tulevaisuudessa on, että nämäkin tyhjennykset pitää kirjata jätehuoltorekisteriin, mikä voi olla suuri kynnys sivutoimiselle yrittäjälle.

Lietehuoltoon liittyy paljon haasteita, mutta kiertotalouden kannalta jätevesilietteissä on valtakunnallisesti merkittävä potentiaali. Pelkät hajajätevesilietteet eivät tahdo yksin riittää kannattavaan liiketoimintaan, mutta yhdistettynä muihin jakeisiin ja uusiin hyödyntämistapoihin niistäkin saataisiin irti mittavia hyötyjä. On siis erityisen tärkeää, että lietteisiin liittyviä ongelmakohtia aletaan johdonmukaisesti taklaamaan – yhteistyössä totta kai.

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 21 kesäkuu 2016 11:15

ALUEELLINEN KESTÄVYYS KIERTOTALOUDEN OPEIN

Kirjoittanut  tiistai, 21 kesäkuu 2016 11:15

Muutokset globaalissa toimintaympäristössä voivat johtaa siihen, että alueellisen omavaraisuuden kasvattaminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Luonnonvarojen saatavuuden heikkeneminen, materiaalikustannusten nousu ja toimitusaikojen piteneminen sekä ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtuva tuotantomahdollisuuksien kaventuminen voivat toimia työntövoimina alueellisen raaka-aineomavaraisuuden lisäämiseen. Alueellisen omavaraisuuden kasvattamiseen liittyy kiinteästi alueellinen kestävyys, kiertotalous sekä käsite urban mining.

Alueellinen kestävyys tarkoittaa sitä, että ihmisen toiminnan vaikutukset eivät ylitä alueen kantokykyä tuottamalla negatiivisia vaikutuksia ekologisten, sosiaalisten tai taloudellisten systeemien toiminnoille. Alueet ovat kuitenkin erilaisia. Mahdollisuudet kiertotalouden kasvuun nousevat erottamattomasti paikallisista ja alueellisista olosuhteista, edellytyksistä ja voimavaroista.

Urban mining tarkoittaa arvokkaiden komponenttien tai elementtien talteenottoa esimerkiksi käytöstä poistetuista tuotteista, rakennetusta ympäristöstä tai kaatopaikoilta. On mahdollista, että tulevaisuudessa kaupunkien ja teollisuuden jäte- ja sivuvirroista saattaa jopa muodostua luotettavampia materiaalien lähteitä verrattuna esimerkiksi luonnonmalmeihin tai viljeltyihin kuituihin.

Kiertotaloudella vastataan hupenevien luonnonvarojen ja ympäristön kantokyvyn haasteisiin. Kiertotalous on talouden malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät. Kiertotaloudessa on kyse siirtymisestä pois vallitsevasta lineaarisesta talousmallista, joka perustuu tuotteiden ja materiaalien kertakäyttöön.

Kiertotalouden kehittäminen edellyttää yhteisiä ponnistuksia. On yhä tärkeämpää, että alueelliset toimijat, kuten yritykset, viranomaiset sekä opetus- ja tutkimusorganisaatiot tiivistävät sellaista yhteistyötä, joka tukee aluetason kestävyyttä. Erilaiset alueelliset kehittämishankkeet sekä kansalliset systeemimallit kuten teollisia symbiooseja edistävä FISS (Finnish Industrial Symbiosis System) voivat tarjota perustan alueellisten ratkaisujen rakentamiselle ja pilotoinnille.

Esimerkiksi maakunnat eivät kuitenkaan toimi tyhjiössä, vaan alueellinen kestävyys linkittyy vahvasti vuorovaikutukseen muiden alueiden kanssa. Yhden alueen menestys ei saisi tapahtua jonkin toisen alueen kustannuksella – ei kotimaassa eikä kauempana. Alueellisen kestävyyden tukeminen ja kiertotalouden edistäminen edellyttää siis toimijoilta aiempaa aktiivisempaa yhteistyötä niin alueiden sisällä kuin välilläkin.

Viimekädessä kysymys on ajattelutavan ja toimintakulttuurin muutoksesta – kiertotalousyhteiskunta rakentuu vain yhteistyötä tekemällä.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  torstai, 26 touko 2016 09:07

Muutin hetki sitten. Päätin helpottaa muuttoani ja laitoin liudan tavaroitani tori.fi-palveluun. Hintoja miettiessäni mietin myös tavaran arvoa. Pohdin, mitä hyllystä, joka on kalustelevyä tai kaapista, joka on puuta, oltaisiin valmiita maksamaan.

Mietin, kuinka paljon hyötyä tavarasta on minulle ollut ja millaista palvelua se on minulle tarjonnut. Esimerkiksi kirjahylly, josta maksoin 100 euroa ja jota käytin 2,5 vuotta. Sinä aikana olen voinut huoletta säilyttää tavaroitani siististi hyllyssä. Tästä palvelusta olen maksanut siis karkeasti arvioituna 0,125 € / vrk. Hyllyltä saamani palvelu on ollut kohtuuhintaista ja tullut tarpeeseen. Tarpeet kuitenkin muuttuvat tilan tarpeen ja maun muuttuessa.

Mitä jos huonekaluliikkeet olisivatkin tavaran ostamisen sijaan vuokrauspalveluita? Palveluita, joihin sisältyisi jonkinlainen käyttöaikaan sidottu maksu, sekä tuotteen tuonti, huolto ja pois hakeminen. Kuinka vaivattomia muutoista tulisikaan ja kuinka helppoa olisikaan vaihtaa sisustusta!

Tällainen skenaario voi hyvinkin siintää jo lähitulevaisuudessa. Kiertotaloustavoitteiden myötä tuottajan vastuu tulee varmasi lisääntymään ja elinkaariajattelun voimistumisen seurauksena huomio tulee kääntymään tuotteiden suunnitteluun, korjaamiseen ja muokattavuuteen.

Muutto nosti esiin myös muunlaisten yhteiskäyttöpalveluiden tarpeen. Muuton yhteydessä olisin tarvinnut useaan otteeseen henkilöautoa, jollaista en omista. Silloin, kun menopeliä tarvitsen, olisi hienoa, jos sen voisi hakea muutamaksi tunniksi vaikka lähikaupan pihasta. Tällaisia palveluita jo muualla Suomessa onkin, mutta ei Varsinais-Suomessa. Onneksi yhteiskäyttöautot tekevät kovaa vauhtia tuloaan tännekin.

Muutin vuokra-asunnosta toiseen vuokra-asuntoon. Vaakakupissa painaa omalla kohdallani palvelun, tässä tapauksessa asumisen vaivattomuus. Tavallaan vuokra-asunnot ovat yhteiskäyttökulttuurin uranuurtajia ja vuokra-asuntoyhtiöt vieneet asian vielä asteen pidemmälle. Kun asunnosta muutetaan pois, sen pinta remontoidaan ja asunto luovutetaan kodiksi seuraavalle.

Muidenkin tilojen yhteiskäyttöä pitäisi lisätä huomattavasti. Esimerkiksi mökit ovat yli puolet vuodesta tyhjillään ja kaupungeissa ja kuntien keskustoissa on valtavasti tyhjiä tiloja erityisesti virka-aikojen ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä suunnitteilla palvelu, jonka avulla saadaan valjastettua taloyhtiöiden tyhjiä tiloja käyttöön.

Mitä sitten on tarpeellista omistaa? Omia tarpeitaan ja tottumuksiaan on jokaisen syytä pohtia. On paljon yhteiskäyttöpalveluita, joita pidämme itsestäänselvyyksinä kuten pesulat, pukuvuokraamot, yhteissaunat, taksit tai kirjastot.

Jatketaan ideointia, vaikkapa muuton yhteydessä, ja kehitetään lisää tulevaisuuden yhteiskäyttöpalveluita.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Sivu 2 / 2