Kirjoittanut  keskiviikko, 21 lokakuu 2020 11:49

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Myös Varsinais-Suomen kunnissa kartoitetaan ja otetaan käyttöön tehokkaimpia toimia hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi. Yksittäisen kunnan päästöistä kuntaorganisaation omat toiminnot muodostavat vain pienen osan, joten avainasemassa ovatkin ne puitteet, jotka kunta tarjoaa yrityksille ja kuntalaisille vähähiilisten ratkaisujen tekemiseen.

Kysyntä hiilineutraalia yhteiskuntaa rakentaville tuotteille ja palveluille kasvaa niin julkisella sektorilla kuin kotitalouksissakin. Kuntien on tärkeää tukea alueen yrityksiä päästövähennyksissä esimerkiksi kaavoituksen ja infraratkaisujen avulla. Kunnat voivat myös luoda kysyntää kestäville tuotteille ja palveluille julkisten hankintojen kautta.

Kuntien ja yritysten toimivan yhteistyön hyödyt ovat vastavuoroisia: yritysten ilmastoteot edesauttavat merkittävästi kunnan mahdollisuuksia saavuttaa omat päästövähennystavoitteensa: kunnat luovat kestävät puitteet yrityksille ja yritykset puolestaan kehittävät ratkaisuja julkisen sektorin ja tietysti myös kuluttajien tarpeisiin. Matalan kynnyksen keskustelu paitsi kunnan ja yritysten, myös kuntalaisten välillä onkin tärkeää toimivien kestävää siirtymää vauhdittavien ratkaisujen löytymiseksi.

On tärkeää, että myös paikalliset ja pienemmät yritykset pysyvät muutoksessa mukana ja löytävät toiminnalleen uusia muotoja sekä markkinarakoja. Tässä jatkuvan keskusteluyhteyden ja varhaisen vaiheen markkinavuoropuhelujen rooli kunnan ja yritysten välillä korostuu. Monet pienemmät yritykset tekevät jo paljon, mutta kaipaavat tukea toimista viestimiseen. Kaarinassa keskustelua sekä kunnan ja yritysten ilmastoyhteistyötä kehitetään Valonian ja kaupungin yhteistyönä Kaarinan yritysten ilmastoteot –hankkeessa, jossa kahdeksan kaarinalaista yritystä pohtii omien toimiensa vaikutuksia, päästövähennyspolkua sekä viestintää.

Jalanjäljestä kädenjäljeksi

Yrityksiltä, toimialasta riippumatta, edellytetään yhä vahvemmin oman toimintansa ilmasto- ja ympäristövaikutusten tiedostamista. Mahdollisuuksia oman toiminnan arviointiin ja hiilijalanjäljen mittaamiseen on lukuisia. Alkuun pääsee esimerkiksi avoimilla ja ilmaisilla laskentapalveluilla, kuten SYKEn yrityksille suunnatun hiilijalanjälkilaskurin avulla. Vaikka nykyisen liiketoiminnan kehittäminen esimerkiksi minimoimalla haittoja ja sähköistämällä toimintaa on tärkeää, ovat yhteiskunnan muutoksessa avainasemassa täysin uudenlaiset tuotteet ja palvelut: auttamalla asiakasta pienentämään omaa hiilijalanjälkeään, voi yritys kääntää toimintansa ilmastovaikutukset haitoista positiiviseksi hiilikädenjäljeksi.

Monet yritykset ovatkin jo lähteneet rohkeasti uudistamaan toimintaansa – autoala sähköistyy vauhdilla, koneyritykset ja vähittäiskaupat tarjoavat vuokrapalveluja ja teollisuuden hukkalämpöä kerätään hyötykäyttöön. Jopa lyhytikäisyydestään kuuluisia älypuhelimia korjataan takaisin myyntiin. Muutos näkyy myös perusasioiden äärellä: ruuantuotannossa kehitetään hiilensidontaa, suljettuja ravinnekiertoja sekä vertikaaliviljelyä ja lihatalot tuovat markkinoille kasviproteiinivalmisteita. Tämä kehitys tulee lähitulevaisuudessa edelleen voimistumaan niin kasvavan kysynnän kuin poliittisen ohjauksen ja EU Green Dealin toimeenpanon myötä.

Moni yritys joutuu nyt pandemian seurauksena miettimään toimintaansa osin uusiksi. Muutos avaa kuitenkin myös mahdollisuuden uusille kehityspoluille, ja ilmastokriisin ja luontokadon myötä tarve kestävälle suunnalle on koko ajan akuutimpi. Kestävä kehitys on viisasta myös liiketoiminnan näkökulmasta; se on uusiutumiskykyä, kilpailukykyä ja riskeihin varautumista. On ratkaisevan tärkeää, että julkinen sektori – niin elvytysrahat kuin kuntien toimet – ohjaavat ja tukevat näitä kestäviä kehityspolkuja.

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 06 huhtikuu 2020 08:16

PARAS LIITTOLAINEN MUKANA MUUTOKSESSA

Kirjoittanut  maanantai, 06 huhtikuu 2020 08:16

”Elämme poikkeuksellisia aikoja” – tämän lauseen on meistä jokainen kuullut viime päivinä moneen kertaan ja monelta eri taholta. Vielä muutama kuukausi sitten organisaatioiden, myös Varsinais-Suomen liiton, toiminta ja tulevaisuuteen orientoituminen pohjautui aikaan ennen COVID-19-virusta. Tehdään siis sitä mitä ennenkin, kehitetään toimintamalleja ja kerrotaan ennakointikyvystämme ja yhteistyöhakuisuudesta ja kumppanuudesta.

Kun yhtäkkiä ja pyytämättä koko maailma yllätettiin lähes täysin, ja turvallisuudentunteemme ja taloutemme ovat vaakalaudalla, nämä eri strategioiden hienot fraasit tulevat ajankohtaisiksi. Nyt meidän pitää nopeutetulla ja pakotetulla aikataululla muuttaa strategioissa kirjoitetut hienot tavoitteet ja toimintamallit todeksi. Nyt aidosti testataan, onko meissä yksilöinä tai organisaatioina riittävästi muutoskyvykkyyttä – resilienssiä - vastata niihin odotuksiin ja vaatimuksiin, mitä meiltä on oikeus odottaa.

Lähes koko viime vuoden Varsinais-Suomen liiton virastossa pohdittiin organisaation omaa toimintastrategiaa. Koko henkilökunta osallistui työpajoihin, kommentointiin ja kirjoittamiseen. Toimme aktiivisesti esille toiveita ja näkemyksiä millainen organisaatio haluamme tulevaisuudessa olla, miten toivoomme meitä johdettavan ja millaisena näemme tulevaisuuden maakunnan liiton aseman. Saimme valmiiksi hyvän strategia-asiakirjan ja sille vielä hyväksynnän maakuntahallitukselta.

Kaikki siis hyvin - vai onko?? Ajattelimme, että pikkuhiljaa ja askel askeleelta otamme näitä hyviksi ajateltuja malleja osaksi arkeamme. Erityisen hyvä tilaisuus kehittää toimintatapojamme olisi viimeistään uusiin toimitiloihin tapahtuvan muuton yhteydessä kesällä/syksyllä 2021! Korona-virus päätti kuitenkin ohjata toimintaamme, pakotti meidät vastaamaan ”huutoomme” ja antoi meille samalla testialustan siitä, olemmeko aidosti sitoutuneet siihen, mitä strategiassa kirjoitamme.

Koko virasto siirtyi etätoimistoihinsa lähes yhdessä rysäyksessä muutaman päivän sisällä. Digiloikka oli tosiasia ja kokoukset ja tiimipalaverit siirtyivät verkkoon. Etätyön tehokkuutta ja tuloksellisuutta epäilevät eivät saaneetkaan tukea epäilyksilleen. Asiat ovat sujuneet yllättävänkin hyvin ja tehokkaasti. Sosiaalista etäisyyttä olemme pitäneet, mutta säännöllinen yhteydenpito kollegoihin on jatkunut tiiviinä.

Henkilökohtaisella tasolla asettuminen etäjohtamis-moodiin oli lievä hyppy tuntemattomaan. Alkuvuodesta alkanut ja kaikkia vastuualueen vetäjiä koskeva etäjohtamiseen keskittyvä johtamisen erikoisammattitutkintokoulutuksemme antaa osaltaan eväitä ja teoriataustaa tähän. Aivan yhtä tärkeää on ollut liiton sisäinen vertaistuki ja kokemusten vaihto muiden esimiesten kesken. Meillä jokaisella on oma johtamistyylimme, mutta uusi tilanne ohjaa osin myös yhtenäistämään linjauksia. Persoonakohtainen ote silti säilyy.

No entä sitten työmme sisältö ja tehtävämme – muuttuiko mikään? Osin ei ja osin kyllä, mutta näkökulma on ainakin osassa tehtävissä muuttunut, joko pystyvästi tai väliaikaisesti. Nyt mietimme aluekehityksen vastuualueella esimerkiksi sitä, miten omalta osaltamme voimme tukea koronaviruksen aiheuttamista haitoista kärsiviä tahoja ja sidosryhmiämme. Meillä ei ole käytössämme ELY-keskusten tai Business Finlandin suuria tukipaketteja, emme edes lain mukaan saa myöntää yrityksille suoraa tukea. Mutta voimme käytössämme olevilla instrumenteilla ja toimintamalleilla tehdä oma osamme tässä valtavassa haasteessa. Kaikkein oleellisinta mielestäni on aito halu löytää ratkaisuja kriisin akuuttiin hoitamiseen ja miettiä niitä keinoja, joita voimme tarjota erityisesti sen jälkihoitoon. Samalla voimme arvioida niitä toimintoja, joita olemme vuodesta toiseen tehneet sen syvällisemmin miettimättä niiden vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä.

Me kaikki joudumme pois omalta mukavuusalueeltamme, emmekä ehkä pysty tekemään tuttuja rutiineja ja toimenkuvaan kirjattuja asioita. Meistä jokaisen on nyt osattava tarttua uusiin haasteisiin, nähtävä roolimme osana tätä kokonaisuutta, poistuttava siiloistamme ja tuettava toinen toisiamme. Esimiehenä tämä koskee erityisesti minua. Erityisesti kriisitilanteessa tarvitaan muutosjoustavuutta, kykyä ajatella luovasti, asettua eri sidosryhmiemme asemaan ja nähdä asiakkaittemme tarpeet.

Maailma on ympärillämme muuttunut, mutta miten? Vastausta emme vielä tiedä, mutta voimme ainakin vaikuttaa siihen, että osaltamme toimimme niin kuin olemme strategissa sitoutuneet. Toivottavasti opimme tästä poikkeuksellisesta tilanteesta entistä parempia ja tehokkaampia toimintamalleja ja toteamme, että ehkä tästäkin ajasta on jotain positiivista nähtävissä (vaikka se tällä hetkellä vaikeaa onkin). Voimme omalla esimerkillämme näyttää, että vaikka olemme resursseiltamme kohtuullisen pieni toimija, niin olemme vankasti sitoutuneet maakuntamme laaja-alaiseen kehittämiseen ja yhteistyön rakentamiseen alueellamme myös näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Strategian mukaisesti olemme #parasliittolainen ja #alueenääni, toimikaamme kaikki siis sen mukaisesti ja osoittakaamme, että olemme paikkamme ansainneet. Uskon vakaasti, että me yhdessä pystymme tähän.

Julkaistu kategoriassa Blogi