torstai, 06 syyskuu 2018 15:42

HARAVAT HEILUMAAN PERINNEMAISEMATALKOISSA

Kirjoittanut  torstai, 06 syyskuu 2018 15:42

Teippirulla on retkeilijän paras kaveri, tiskipistettä ei kannata jättää vartioimatta uteliaiden lehmien läheisyydessä ja haravointi tekee hyvää toimistolihaksille. Muun muassa tällaisia asioita opittiin elokuussa Varsinais-Suomen liiton henkilökunnan saaristotalkoitten aikana.

Viikonlopun mittaiset talkoomme käynnistyivät, kun saavuimme täyteen pakattujen autojen kanssa perjantai-iltapäivänä Korpoströmiin, missä Metsähallituksen suojelubiologi Maija otti innokkaan tiimimme vastaan. Saaristotunnelma valtasi kaikkien mielet viimeistään kun tavarat oli saatu siirrettyä veneeseen ja irtaannuttiin laiturista: oltiin matkalla Jungfruskäriin, melkein Ahvenanmaalle!

Jungfruskär on kuin kaikkien satukirjojen alkulähde

Kihdin aukolla tuulee, sanotaan. Niin myös sen reunamilla, ja seitsemän hengen työmyyräryhmämme koki sen myös tällä reissulla. Onneksi meillä oli taitava kippari ja merikelpoinen vene, jolla saavuimme keikkuen mutta turvallisesti määränpäähämme ja pääsimme tutustumaan viikonlopun kortteereihin.

Jo ensi hetkistä alkaen Jungfruskärin saaren huikea rehevyys pysäyttää vierailijan. Maisema on aivan omanlaisensa, ja aurinko pilkistelee sadunomaisesti lehtojen ja lehvien välistä. Saarella kuljeskellessa on jännittävä ajatella, että esimerkiksi 1500-1600 -luvuilla moni kävelemämme niitty oli vielä veden alla. Maa kohoaa Jungfruskärin seudulla lähes puoli metriä sadassa vuodessa.

Saaren monipuolisesta luonnosta saa hyvän kuvan kiertämällä sinne tehdyn 3 kilometrin mittaisen luontopolun. Me kävelimme sen lauantaiaamuna heti aamiaisen jälkeen, kun ilma oli vielä hiukan viileä ja kostea öisen sateen jäljiltä. Joissain kohdissa kumarrellessamme sademetsämäisissä lehdoissa oli todella vaikea uskoa, että olimme edelleen Suomessa!

Syysniitto on tärkeä etenkin uhanalaisten lajien kannalta

Päätyömme näissä talkoissa oli haravoida vajaan puolen hehtaarin niitty puhtaaksi aikaisemmin kaadetusta niittojätteestä. Sää suosi ja ahersimme ihanassa auringonpaisteessa ja lämmössä. Heinä haravoitiin kasoihin ja kerättiin pressujen avulla muutamaan isompaan kasaan odottamaan polttoa. Haravointi on tärkeää, sillä jos niittojäte jätettäisiin maahan, se tukahduttaisi maatuessaan kaikki lajit ja vähentäisi monimuotoisuutta – aivan päinvastoin kuin tavoite perinnemaisematyössä tietenkin on.

Lisäksi töihimme kuului kerätä raivausjätettä metsistä: oksia ja pieniä puunrunkoja. Nekin kasattiin kasoihin odottamaan myöhempää polttoa. Niin kutsutun Jannaksen pellon alueella on aikanaan viljelty perunaa, mutta nyt me saimme leikata sieltä pois pieniä puunversoja, jotta peltoalue säilyisi avoimena ja sitä reunustava kaunis kiviaita säilyisi näkyvillä. Oli hauska ajatella, että Jungfruskärissä oli 1800-luvulla enimmillään 10 torppaa, joiden tiluksia tallustelimme!

Luonto tulee lähelle, ja se on utelias

Jungfruskärissä luonto tulee lähelle muutenkin kuin lehtojen, niittyjen ja merimaisemien kautta. Isot hämähäkit kutovat hienoja verkkojaan, pikkuruiset punkit kiipeilevät housunlahkeilla ja valtavat lehmät mellestävät penkit nurin yön aikana.

Talkootiimiä viikonlopun aikana huvittanut, saarella syömäpuuhissa ahkeroinut lehmälauma antoi jatkuvaa jutun aihetta. Milloin lehmät seurasivat laiskan näköisinä haravointiamme, kaatoivat tiskivetemme, nuolivat jonkun onnettoman kahvimukin tai vain laidunsivat lahdelman toisella puolella, niitä oli aina hauska katsella. Saarella oli myös lampaita, mutta niitä ihailimme tällä kertaa vain kauempaa, sillä reittimme eivät oikein kohdanneet.

Niistä punkeista muuten – teippirulla on näppärä keino rullailla epätoivotut kaverit vaatteilta pois. Vaikka puutiaiset levittävät puutiaisaivokuumetta ja borrelioosia, paniikin ei pidä antaa estää menoa luontoon. Huolellisuutta ja säännöllistä syyniä kuitenkin tarvitaan, ja sitä teippiä.

Kumppanuus perustuu yhdessä tekemiseen ja luottamukseen

Me Varsinais-Suomen liitossa pohjaamme työmme kumppanuusajattelulle, jonka mukaan asioita tehdään yhdessä yhteisen tavoitteen eteen. Kumppanuus vaatii luottamusta toisiin ja siihen, että yhteinen etu on yksittäistä etua tärkeämpi. Ajatus kävi hyvin myös talkoisiin: oli häkellyttävää seurata, miten ruoanlaitto- ja muihin järjestelyihin aina tarttui joku ja asiat vain soljuivat eteenpäin ilman, että mistään oikein piti sopia erikseen - meillä oli yhteinen tavoite ja selkeät toimenpiteet.

Työskentely yhteisen ympäristön puolesta ja heittäytyminen erilaisiin tilanteisiin antaa paljon, rakentaa keskinäistä luottamusta ja opettaa omista voimavaroista ja osaamisesta. Vaikka niitä punkkeja sitten löytyikin vielä sunnuntai-iltana kotisohvilta ja ihan yhdet yöunet eivät riittäneet vetreyttämään hartialihaksia, oli meillä kaikilla varmasti hyvä mieli yhteisestä työstä. Erityisesti saamme kiittää Maijaa opastuksesta talkootöissä ja upean saaren esittelystä.

Ensi vuonna toivottavasti uudestaan!

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  torstai, 11 toukokuu 2017 08:45

Kun maakunnalle kolme vuotta sitten kirjoitettiin strategiaa, puhuttiin hyvästä pöhinästä. Silloin tavoiteltiin aallon harjaa ja visioitiin uudenlainen maakunnan strategia. Syntyi Kumppanuusstrategia, joka otettiin hyvin ja innostuneesti vastaan. Sen jälkeen kumppanuusajattelulle harjaantuneet korvat ja silmät ovat bonganneet kumppanuudella höystetyn yhteistyön tärkeyttä elinvoimaisuuden ehtona puheista ja viestimistä yhä enenevässä määrin.

Kolme vuotta sitten luotiin malli, jota eräs asiaan perehtynyt henkilö kuvasi joukkoälyalustaksi. Tuli hieno fiilis! Se antoi ajattelemisen aihetta ja nosti rimaa toiminnan edelleen kehittämiselle. Keskeistä on, että tieto kulkee ja oikeat tahot kohtaavat. Tämä on elinvoimaisuuden ja uusien innovatiivisten ratkaisumallien lähtökohta ja edellytys. Verkostoitumisen merkitys on tunnistettu jo pitkään, mutta kumppanuusstrategia nosti yhteistyön julkisen toimijan edistettäväksi, tärkeäksi päätoimenpiteeksi.

Strategian päivityksen alkumetreillä valmisteluryhmien edustajat keskustelivat siitä, miten strategian toimenpiteet ovat toteutuneet ja ennen kaikkea, kuka on vastuussa toimenpiteiden toteutumisesta? Hyvä kysymys on millaisia ovat maakunnan strategian toimenpiteet? Mitkä ovat keskeisimmät kysymykset, joihin haemme maakunnan sateenvarjon alla vastauksia?

Kuulin kerran, että strateginen johtaminen on puhetta, puhetta, puhetta. Puheen tarkoitus on välittää viestiä eteenpäin niistä asioista, joiden täytyy toteutua, jotta strateginen tavoite etenee - juurruttaa strateginen tahtotila osaksi toimintaa ja ajattelua. Strategian toteuttamista voitaneen verrata tähän. Maakunnan tahtotilasta puhuttaessa on tärkeä ymmärtää, että toteuttajia ovat kaikki maakunnan toimijat. Yhteistyöverkostojen rakentaminen ja keskeisten toimijoiden tunnistaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja konkreettisten tiekarttojen laadintaa - ja kohtaamisia.

Maakunnassa on järjestetty runsaasti kumppanuusfoorumin periaatteella kohtaamisia ja paljon on jo puhuttu, puhuttu, puhuttu. Yksi puheenvuoro on jäänyt erityisesti mieleeni. Koolla olivat elinkeinoelämän edustajat ja kehittäjät ja puhuja korosti miten tärkeää on tunnistaa hyvät kumppanit ja kääriä hihat ylös. Tästä juuri strategian toteuttamisessa on kysymys.

Strategian päivitystä laaditaan nyt tilanteessa, jossa maakuntauudistus muokkaa rakenteita. Kumppanuusstrategian arvopohja ja yhdessä tekemisen viesti on varmasti vielä ajankohtaisempi nyt kuin kolme vuotta sitten.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 30 lokakuu 2015 10:34

MUODOSTETAANKO 474 133 IHMISEN TIIMI?

Kirjoittanut  perjantai, 30 lokakuu 2015 10:34

Tunnen olevani onnekas. Kolmen suloisen lapsen, rakkaan vaimon, mukavien sukulaisten, fiksujen kavereiden ja hyvän terveyden lisäksi saan nauttia tiimityön iloista. Työ Varsinais-Suomen liitossa on innostavaa, mutta sisältää joskus samoja haittoja kuin mikä tahansa tietotyö – työasiat pyörivät päässä kotonakin, lihaskunto uhkaa rapistua, kännykkä kasvaa kiinni käteen ja niin edelleen. Niiden kanssa kuitenkin jaksaa, kun työporukka on mitä parhain.

Tiimin toimivuus mitataan sen tuottamilla tuloksilla - työssä viihtyminen on vain mukava bonus. Meidän tietopalvelutiimimme on onnistunut puhkaisemaan maakuntatalon väliseiniä, joskin vain kuvainnollisesti. Tiimimme kokoaa yhteen ihmisiä liiton eri osastoista (osaamisryhmistä) ja juuri siitä syntyvässä eri osaajien muodostamassa cocktailissa on tiimimme vahvuus. Siltä pohjalta syntyi myös hiljattain julkaistu ensimmäinen versio Lounais-Suomen aluetietopalvelusta eli Lounaistiedosta.

Voisiko tiimiajattelua kokeilla myös maakunnan mittakaavassa? Voisivatko kaikki varsinaisuomalaiset muodostaa yhden ison tiimin, joka rakentaa menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa fyysisistä ja henkisistä esteistä huolimatta?

Lounaistieto-palvelun myötä tähän on ensimmäistä kertaa ainutlaatuinen tilaisuus, sillä palvelun kehitysmahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Vuonna 2015 tekniikka ei ole enää este rajat ylittävälle yhteistyölle, vaan esteitä muodostamme me ihmiset asenteinemme, tapoinemme ja ennakkoluuloinemme.

Paraskaan verkkopalvelu ei korvaa kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, mutta sen avulla voidaan lisätä ihmisten välisiä kohtaamisia ja siten yhteistyötä, kumppanuuttakin. Lounaistieto antaa jatkossa – osin jo nyt – mahdollisuuden hakea yhteistyökumppaneita, haastaa toimijoita mukaan toimenpiteisiin, löytää avointa tietoa, käydä keskustelua, jakaa parhaita käytäntöjä, koota ideoita, kertoa rahoitusmahdollisuuksista ja myös kuvata, miten maakunta makaa ja miten sitä pitäisi parantaa.

Lounaistieto-palvelun tarjoamat mahdollisuudet on ymmärretty hyvin jo nyt mm. Varsinais-Suomen ELY -keskuksessa, maakuntamuseossa, paikkatietoverkostossa, Turun kaupungissa ja monessa muussa alueen kunnassa ja kaupungissa – kuten Paimiossa, Liedossa ja Somerolla.

Jos sinulla on idea tai toive, miten Lounaistieto voisi tehdä maakunnasta paremman niin lähetä viesti osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai kommentoi alle.

Tervetuloa mukaan Lounaistiedon tiimiin – se on avoin kaikin tavoin!

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 29 toukokuu 2015 08:10

YKSIN VAI YHDESSÄ?

Kirjoittanut  perjantai, 29 toukokuu 2015 08:10

Kumppanuus jos joku kuulostaa itsestäänselvyydeltä ja kliseeltä. Tämän vuoksi ja tästä huolimatta Varsinais-Suomessa tämän asian edistämiseen on satsattu viime aikoina toden teolla. Varsinais-Suomen maakuntastrategia on nimetty Kumppanuusstrategiaksi ikään kuin asiaa alleviivatakseen.

Jokainen meistä tietää, että maailma on täynnä hyllyihin ja mappeihin pölyttymään jääneitä asiakirjoja, joiden elämänkaari taitaa olla käytännössä yhtä pitkä kuin sen valmisteluprosessi kirjoitustyön alkamisesta paperin hyväksymiseen asti. Uskallan väittää, että Varsinais-Suomen maakuntastrategian osalta on toisin.

Yhtenä esimerkkinä tästä ovat kumppanuuslupaukset.

Viime vuoden puolella alkoi systemaattinen kumppanuuslupauksien kerääminen maakunnan toimijoilta sekä erityisesti innostuneilta ihmisiltä useissa eri tilaisuuksissa. Kumppanuuslupausten sisältö tarkoittaa, että nämä tahot ja niiden sisällä henkilöt ovat antaneet lupauksen edistää tiettyjä maakuntastrategian toimenpiteitä. Lupausten määrä kasvaa jatkuvasti.

Koska näköpiirissä ei ole kehittämisresursseissa suurta loikkaa ylöspäin, pikemminkin päinvastoin, on syytä pohtia uudella tavalla voimavarojen järkevää kohdentamista. Kumppanuuksilla ja verkostomaisella toimintatavalla voidaan parhaassa tapauksessa saavuttaa ketteryyttä, uusia ajatuksia ja ennen kaikkea onnistumisia, jotka ruokkivat uusia onnistumisia.

Kumppanuus liittyy myös edunvalvontaan. Maakuntamme asioita pitää viedä eteenpäin entistä tehokkaammin myös edunvalvonnan näkökulmasta. Tässäkin avainasemaan nousee ketteryys ja uudet ajatukset. Asioita voidaan toteuttaa lyhyellä aikavälillä rutiininomaisesti ilman kumppanuusverkostoakin, mutta yhdessä olemme voimakkaampia.

Kuluvalla viikolla Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt neljä Kumppanuustyöpajaa yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Työpajat liittyivät maakuntastrategian toteuttamiseen käytännössä. Näissä pajoissa yhteensä noin 100 henkilöä ovat pohtineet muun muassa sitä, mitä toimenpiteitä ja toimia tarvitaan lisää maakuntastrategian toimenpiteiden edistämiseen. Työpajoissa on myös keskusteltu, miten asioita pitää viedä eteenpäin edunvalvonnallisesta näkökulmasta.

Työ maakunnan kehittämiseksi jatkuu ja "kumppanuusapparaatti" pyörii. Unohda vatulointi ja hyppää rohkeasti mukaan!

Julkaistu kategoriassa Blogi