tiistai, 05 marraskuu 2019 13:51

IHMISTEN VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ

Kirjoittanut  tiistai, 05 marraskuu 2019 13:51

Meidän työmme täällä maakunnan liitossa perustuu asiantuntijatyöhön. Meillä on kaavatyön, hallinnon, elinkeinoelämän, vaikuttamisen, kiertotalouden, rahoituksen ja monen muun tematiikan rautaisia asiantuntijoita. Mutta yhtään soolotähteä meillä ei ole eikä valmista tule, ellemme tee töitä muiden ihmisten kanssa. Tämä on selvä kuin pläkki, ja silti se suurin haaste – ei vain täällä meillä vaan yleisesti työelämässä.

Olen viime aikoina pohtinut paljon ihmisten välistä yhteistyötä: miten voimme auttaa toisiamme onnistumaan. Toissa viikon kumppanuusfoorumi-seminaarissa Ada Nyman, lukiolainen Pöytyältä, hiljensi yli satapäisen osallistujajoukon sydämestään kumpuavalla puheella. Viesti oli yksinkertainen: kuule minun huoleni ja ota se vakavasti. Ada puhui ilmastonmuutoksesta, mutta tarve sopii mihin tahansa tärkeäksi koettuun asiaan ja sisältää mielestäni ehkä tärkeimmän yhteistyön kulmakivistä.

Mutta jotta sinä kuulisit minut kaiken ympäröivän hälyn keskellä, on minunkin tehtävä töitä: yksinkertaistettava, kirkastettava ja henkilökohtaistettava. Kaikkein parhaiten kuulemme, kun joku laittaa itsensä likoon ja viesti on kohdennettu ja vilpitön. Kuten puhekouluttaja John Zimmer eräässä työpajassa muistutti, pelkkien faktojen lateleminen ilman mietittyä kohderyhmää on kuin aloittaisi rakkauskirjeen kirjoittamalla: ”hyvä vastaanottaja”. Ei oikein voi olettaa, että kuulija vastaisi tunteeseen.

Vaan entä ne tilanteet, joissa puhuja on tehnyt kotiläksynsä ja panostanut viestiinsä, mutta minulla on huono päivä tai kaikkein pahinta: Kilimanjaron kokoiset ennakkoluulot. Toisen aito kuuleminen on vaikeaa: kuuntelenko oikeasti ymmärtääkseni vai mietinkö jo, mitä vastaan? Onko minulla pitkä lista oletuksia siitä, minkälainen puhuja tai asia on ja miten niihin suhtaudun. Ehkä jompikumpi on joskus ansainnut epäilykseni – mutta entä tällä kertaa?

On hirveän helppoa olla kriittinen ja kyyninen, varmistaa selusta ja itsensä, mutta siitä ei synny mitään ja hyvätkin jutut menevät ohi. Haluan kannustaa näkemään maailman mahdollisuuksien ja ratkaisujen kautta. Haluamme onnistua, mutta välillä emme uskalla yrittää. Olen kuitenkin itse sitä mieltä, että jos näissä hommissa valintoihin sisältyy ajatus henkilökohtaisesta hyödystä muiden tappioksi, on tehtävänanto ymmärretty alkujaankin väärin. Virhe ei silloin ole sen, joka luottaa.

Viime aikoina minua on kovasti ilahduttanut kolme asiaa: Varsinais-Suomeen on juuri nimetty uusi järjestöjaosto, meillä on uunituore älykkään erikoistumisen toimintasuunnitelma ja työn alla viimeistelyvaiheeseen pian etenevä oman organisaatiomme strategiatyö. Kaikissa näissä prosesseissa olen kohdannut huippuosaamista, mutkattomuutta ja rohkeutta lähteä tekemään jotain uutta. Kaikki ovat tuoneet esiin omia parantamisen paikkojani ja opettaneet uutta siitä, miten kuuntelen ja mitä kuulemallani tiedolla teen.

Samalla kun painin omien kehittämiskohteitteni kanssa, haluan kantaa mukanani Jean Monnetin sitaattia, johon taannoin törmäsin: ”Building Union among people, not cooperation between states.” Monnet puhui tietysti Euroopan unionista, mutta viesti käy laajemminkin: ei keskitytä organisaatioihin tai erilaisiin ryhmittymiin vaan ihmisiin, jotka ne tekevät. Pohditaan yhä enemmän sitä, mitä yhteistyötilaan tulee, kun itse ja kumppanimme sinne kävelemme. Se on paljon palkitsevampaakin, koska ihmiset, huh! – se on jatkuvaa henkilökohtaista opettelua ja toistuvia positiivisia yllätyksiä.

 

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 16 maaliskuu 2018 08:46

RADIKAALI JUTTU - HUOMASIKO KUKAAN?

Kirjoittanut  perjantai, 16 maaliskuu 2018 08:46

Turun ammattikorkeakoulu sai taannoin rahoituksen kaksivuotiselle Erasmus+ hankkeelle nimeltään Radical boost. Tavoitteena on AMK-tasoisen insinöörikoulutuksen uudistaminen siten, että koko 4-vuotisesta opiskeluajasta puolet tapahtuisi yrityksissä. Oppilaitoksessa vietetty aika vähentyisi näin kirjaimellisesti radikaalisti. Työharjoittelun osuus insinöörin perustutkinnosta on nyt noin 12 %. Uusi kehitettävä malli on käytännössä suomalainen sovellus saksalaisesta duaalimallista. Homma pilotoidaan tuotantotalouden alalla ja erityisesti haetaan meriteollisuusalan yrityksiä tuleville opiskelijoille. Uusi koulutusohjelma on alkamassa syksyllä 2019.

Okei, hieno homma! Hyvä että tällainenkin tuli hoidettua. Pysähdytään kuitenkin hetkeksi tämän äärelle, sillä olemme aidosti radikaalien muutosten äärellä. Näihin pitää koulutuksenkin reagoida.


Työn murroksesta on lopulta kysymys

Koulutusta ja sen muotoja kehitetään nyt monella rintamalla ja monin eri tavoin. Taustalla on työn murros ja tämän ilmiön monet sivujuonteet. Keskustelua työn tulevaisuudesta on käyty aina mutta vuosituhannen vaihteessa globalisaatio haastoi suomalaisen yhteiskunnan, yritykset ja myös työn uudella tavalla. Yritysten toimialueeksi tuli koko maailma ja talouden toimintaympäristön säännöt muuttuivat. Tämä on merkinnyt tuotannossa ja palveluissa uutta kansainvälistä työnjakoa. Ei riitä, että yritys Laitilassa tuottaa tehokkaasti tavaraa Uudenkaupungin autotehtaalle vaan sen pitää lyödä myös intialainen tai saksalainen toimittaja tai jopa liittoutua näiden kanssa. Kilpailun koveneminen on vaikuttanut kaikkialle yhteiskuntaan: koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä itse työhön.

Julkisuudessa käytävä keskustelu pyörii usein ääripäissä ja pohditaan usein jopa nykymuotoisen työn loppua ja teknologian (digitalisaatio, robotisaatio, keinoäly jne) ylivaltaa eri muodoissaan. Toisaalta teknologia nähdään myös monesti uudenlaisen työn ja rakenteiden mahdollistajana (esim. alustatalouden eri muodot). Työn muutokseen toki vaikuttavat monet muutkin seikat teknologian ohella. Näistä kaikista lisää mm:

- Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
- Demos Helsinki

Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen on myös monien haasteiden edessä ja koulutuksen reagointikyvylle asetetaan nykyään kovia vaateita. Oppimisympäristöjen kehittäminen ja koulutuksen tuominen yhä enemmän työpaikoille ovat osa työn muuttumisen ilmiöitä. Tavoitteena on pitää koulutus ajantasaisena ja samalla varmistaa osaavan työvoiman saatavuus.

Mutta se Radical boost – mikä meininki?

Jotta Radical boost -hanke pääsee kunnolla käyntiin, keskeistä on siis nyt löytää ne yritykset, jotka haluavat osallistua hankkeeseen tarjoamalla paikan opiskelijalle. Opiskelijalle, joka itse asiassa viettää puolet opiskeluajastaan tässä samassa firmassa. Tämä vaatii myös yrittäjältä venymistä koska pitää huolehtia esimerkiksi opiskelijan ohjauksesta työpaikalla. Tämän panostuksen jälkeen on kuitenkin mahdollista saada osaava ja sitoutunut työntekijä yritykseen. Hankkeessa ovat mukana myös Varsinais-Suomen yrittäjät, Varsinais-Suomen liitto sekä saksalaisia ja ranskalaisia oppilaitoksia sekä Meyerin Turun telakka. Teemme kaikki parhaamme tämän tärkeän pilotin onnistumiseksi. Huomasitko mahdollisuuden yrityksellesi? Ota yhteyttä:

Tero Reunanen
Tuotantotalouden koulutus ja tutkimusvastaava, Turun AMK
+358 44 907 4592, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Jassi Aho
Projektipäällikkö, RADICAL-projekti
Turun AMK
+358 40 355 0360, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Radical Boost     ErasmusTurun amk  VSL    Yrittjt  esta

Kirjoitus tukee Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin ja sen alla toimivan ennakointifoorumin toimintaa. Kumppanuusfoorumi on varsinaissuomalaisen yhteistyön sytyttäjä, jolta löydät varsinaissuomalaiset maakuntastrategian tavoitteita edistävät toimijat, ja niiden muodostamat aktiiviset verkostot. Tule mukaan rakentamaan kanssamme Varsinais-Suomea, jossa elämisen laatu on parasta!

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 18 huhtikuu 2017 14:40

TÄRKEÄMPÄÄ TEKEILLÄ

Kirjoittanut  tiistai, 18 huhtikuu 2017 14:40

Oletko törmännyt tilanteeseen, jossa muilla tuntuu olevan jotain tärkeämpää meneillään? Asioita pitäisi saada hoidettua, mutta yhteistyökumppanista ei kuulu. Kun tapaatte, hän on poissaoleva. Meneillään on jotain tärkeämpää.

Läsnäolo on positiivisen asiakaskokemuksen tärkein lähde. Tunne siitä, että joku keskittyy sinuun, kantaa pitkälle. Kun lääkäri tuijottaa tietokonetta, mieleen hiipii epäilys, ketä tässä hoidetaan. Kiireettömän, rauhallisen palvelutilanteen taas muistaa kauan.

Minulla oli älykäs esimies. Tekeillä oli suuria asioita. Kokosimme yhteen aiheen kannalta oleellisia ihmisiä. Tarjosimme kahvin ja teen kanssa maukkaat eväät. Pomoni sai aikaan sen, että muutaman parin tunnin session tuloksena syntyi suunnitelma. Strategiaan olivat sitoutuneet kaikki avaintoimijat. Tavoite oli saavutettu analysoivan, kuuntelevan prosessin kautta. Ihmiset olivat antaneet parastaan, kun heihin oli luotettu.

Yhteiseen miettimiseen osallistuneet olivat kiireisiä. Heidän kalentereissaan oli monia tärkeitä tehtäviä. Silti saimme heidät mukaan jakamaan osaamistaan. Meillä kaikilla oli tunne, että jotain tärkeää on tekeillä, tässä ja nyt.

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 19 elokuu 2015 08:11

PROFESSIOISTA PROSESSEIKSI

Kirjoittanut  keskiviikko, 19 elokuu 2015 08:11

"Ei hän tiedä mitään teemasta, hänellä on ihan eri alan koulutus; onneksi hän kyselee paljon!" Yhteistyökumppani huudahti lounaalla. Hämmästyin kovasti. Omasta valmistumisestani on lähes 30 vuotta. Muistan kuulleeni viisauden vuosia sitten: ei ole väliä, minkä tutkinnon unohtaa, työelämä kyllä opettaa.

Kannattaisiko kuunnella eri alojen osaajia? Maailma on niin monimutkainen, että vanhoilla konsteilla ja titteleillä ei ehkä pärjääkään. Vaikka elämänikäinen oppiminen kuulostaa uuvuttavalta, siihen kannattaa suostua ja ilolla kohdata uusia asioita.

Organisaatiossamme aloitti uusi toimitusjohtaja. Hän halusi meidät työntekijät kurssille. Kollegan sanoin olimme 'pommialtis projektipäällikköporukka': asiantuntijoita ja ylpeitä eri teknologioiden erityistietämyksestämme. Uusi johtaja pakotti meidät myöntämään, että ehkä meillä oli aukkoja osaamisessa.

Työelämäni ensimmäinen esimies passitti minut pitkälle kansainvälistymisvalmennukselle. Vientipäälliköille opetettiin vuonna 1989 mm. Neuvostoliiton kaupan erityispiirteet. Ei kestänyt kauaa, kun järjestelmä lakkasi. Muutos on siis kiihtyvää, jatkuvaa ja julmaa. Professiot muuttuvat prosesseiksi ja tehtävät muokkautuvat muutosten mukana.

Maailman terveysjärjestö WHO:n vuosikonferenssissa Kuopiossa kesäkuussa Michael Acuto, University College London, peräsi paikallistason päättäjien koulutukseen panostamista. Hän kehotti myös verkostoitumaan alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Oma ensimmäinen tutkintoni on agronomi. Silti työurani on kulunut hyvinvoinnin teemojen parissa. Olen sielultani vahvasti maatalouden ja maaseudun puolestapuhuja. Työni olen kuitenkin tehnyt kaupungissa biotekniikan, terveyden ja innovaatioiden parissa. Moni tutkinto antaakin valmiudet aivan erilaisiin töihin kuin opiskelijana kuvitteli. Itse erikoistuin siipikarjaan. Ensimmäinen työni oli kansainvälinen tuotepäällikkyys, kuinkas ollakaan kanojen ja kansanterveyden parissa. Lienee sattumaa, että jatkoin terveyden ja hyvinvoinnin saralla.

Yhtenä työtehtävänä oli osallistua broilerväen kesäjuhlaan. Tuttuni luuli, että olin menossa poliittisten päättäjien kokoukseen!

Työelämässä tehdään yhteistyötä monien ammattiryhmien kanssa. Aito erilaisen tietämyksen arvostaminen kannattaa. Syvää osaamista löytyy kunnista, korkeakouluista, yrityksistä ja järjestöistä. Suomalainen yhteiskunta kukoistaa, jos opimme kuuntelemaan ja kunnioittamaan erilaisia tekemisiä. Kesällä on kuitenkin nostalgista olla agronomi.

Julkaistu kategoriassa Blogi