Kirjoittanut  maanantai, 29 lokakuu 2018 10:36

Lokakuun alussa julkaistiin runsaasti ajatuksia ja keskustelua herättänyt kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportti. Ennennäkemättömän laajan raportin viesti on selvä: tarvitaan nopeita päästövähennyksiä, jotta lämpötilan nousu voitaisiin rajoittaa tarvittavaan 1,5 asteeseen. Tavoitteen saavuttamiseksi ilmakehästä täytyy myös poistaa hiilidioksidia muun muassa talteenoton sekä hiilinielujen avulla.

Koko energiajärjestelmämme on muuttumassa ja fossiilisiin polttoaineisiin nojaavasta energiantuotannosta ollaan irtautumassa. Murros koskee sekä energiantuotannon rakennetta, ohjausta, kulutusta että loppukäyttäjiä. Viime vuonna julkaistussa energiamurrosraportissa nostetaan esille, että energia- ja ilmastoasiat kytkeytyvät entistä vahvemmin innovaatio-, kulutus- ja aluepolitiikkaan. Merkittävimpiä muutoksen ajureita ovat energiateknologia, digitalisaatio, sääntely ja kuluttajien aktivoituminen.

Suomessa kunnat tähtäävät Sitran selvityksen mukaan valtiota kunnianhimoisemmin ilmastotavoitteisiin: Suomi on asettanut hiilineutraaliuden tavoitevuodeksi 2045, kun taas esimerkiksi Turku tähtää hiilineutraaliuteen jo vuoteen 2029 mennessä. Varsinaissuomalaisista kunnista viisi on Hinku-kuntia, jotka ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80% päästövähennyksiä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030. Kunnat voivatkin olla suunnannäyttäjiä meneillään olevassa energiamurroksessa. On tärkeää muistaa, että poliittisen päätöksenteon ohella myös meidän kansalaisten aktivoitumisella ja valinnoilla on merkitystä: teknologian ja automaation avulla voidaan tehostaa kiinteistön energiatehokkuutta merkittävästi, mutta rakennuksen käyttäjien toiminnan ohjaamisen kautta voidaan saavuttaa noin 10 % energiansäästö.

Energiankulutuksemme on kiistatta suurta ja varsin huoletonta. Energian saatavuudesta onkin tullut meille itsestäänselvyys. Kotioloissa sähkölaskun pienentäminen voi motivoida energiansäästöön, mutta julkisissa tiloissa energiankulutus ei näy loppukäyttäjille, eivätkä kustannussäästöt toimi samanlaisena kannustimena kuin kotitalouksissa.

Energiamurrosraporttia mukaillen olisi tärkeää, että koko energiateemasta laajoine vaikutuksineen tehtäisiin näkyvää ja osallistavaa niin kuluttajille kuin pientuottajille – mahdollisimman konkreettisilla ja hauskoillakin tavoilla. Lisäämällä aiheen kiinnostavuutta loppukäyttäjä tehdään tietoiseksi energiaan liittyvistä arjen valinnoistaan ja vaikuttamismahdollisuuksistaan kotona, työpaikoilla ja julkisissa tiloissa. Digitalisaation myötä käyttäjien rooli kasvaa entisestään, sillä älykkäät rakennukset ja kuluttajat toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Tulevaisuudessa kuluttaja voi olla myös energiantuottaja.

Miten tämä sitten toteutuisi käytännössä? Kuvitellaan koulu, jossa energia on tehty näkyväksi. Energiasta opitaan ilmiönä: kaikki ovat osa energiajärjestelmää. Oppilaat voivat esimerkiksi tuottaa energiaa pyörillä polkemalla, verrata energiankulutustaan luokkakavereiden kesken ja käydä energiakauppaa keskenään pelin muodossa. Visuaalisen havainnollistamisen avulla lapset oppivat vähentämään vedenkulutustaan käsiä pestessään. Oppilaat ovat rakentaneet tuulivoimaa hyödyntävän taideteoksen, joka syöttää energiaa verkkoon. Koulun katolla olevien aurinkopaneelien tuottaman energian avulla lämmitetään ja viilennetään koulun liikuntatilat. Yhdessä säästetty ja tuotettu energia näkyy rakennuksen seinillä. Rakennusten käyttäjät ovat vuorovaikutuksessa rakennuksen kanssa.

Muun muassa tämänkaltaisten tulevaisuuskuvien toteutumista edistetään nyt monella taholla, myös Valonian työssä. Olemme osatoteuttajana nimenomaan käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta hiljattain käynnistyneessä 6Aika Energiaviisaat kaupungit (EKAT) -hankkeessa. Kokonaisuuden tavoitteena on nostaa mukana olevat kaupungit – Turku, Tampere, Helsinki, Espoo, Vantaa ja Oulu – kansainvälisiksi esimerkkialueiksi energiatehokkaassa asumisessa, nollaenergiarakentamisessa, monimuotoisen energiajärjestelmän toteuttamisessa, energiatehokkuuden seurannassa ja käyttäjien ohjaamisessa. Hanke rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta.

Kenties tulevaisuuden kuluttajalla on kädessään ranneke, joka seuraa käyttäjäprofiilin mukaan energiankulutusta älykkäissä rakennuksissa? Rannekkeen avulla omaa kulutustaan olisi helppo optimoida ja säästetyn energian voisi syöttää verkkoon muille käyttäjille. Oma päivittäinen energiankulutus näkyisi reaaliaikaisesti ja sitä voisi seurata yhtä helposti kuin vaikkapa tilitapahtumia.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  keskiviikko, 03 lokakuu 2018 15:30

Onko kaavoituksella merkitystä jokapäiväisessä elämässäsi? Miksi siitä pitäisi kiinnostua juuri nyt? Mitä tiedät kotimaakuntamme luonnosta ja sen tärkeistä piirteistä? Entä sen virkistysalueista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista? Tiesitkö että jokaista varsinaissuomalaista kohti tarvitaan – louhitaan jostain ja kuljetetaan jonnekin – kuorma-autollinen kiviainesta vuodessa? Ehkäpä tiedät jotain sellaista, jota kaavoittaja ei tiedä? Ei ole samantekevää, miten nämä asiat järjestetään. Kaavoituksella on väliä.

Varsinais-Suomen liitto valmistelee parhaillaan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaa, jossa linjataan maakuntamme monimuotoisen luonnon suojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Myös kuntien jatkuvasti päivittämät asema- ja yleiskaavat seuraavat juuri nyt tehtävän valmistelutyön myötä syntyviä maakuntakaavamerkintöjä tulevina vuosikymmeninä. On siis monia syitä ottaa osaa vaihemaakuntakaavan valmisteluun.

Vaikka kansalaisilla ja erilaisilla sidosryhmillä on toki aiemminkin ollut mahdollisuus vaikuttaa kaavatyöhön, juuri nyt käsillä olevan vaihemaakuntakaavan valmistelussa on aivan uusia osallistumisen elementtejä. Siinä missä kansalaisten ja eri sidosryhmien roolina on perinteisesti ollut ottaa kantaa jo olemassa olevaan kaavakarttaan, nyt valmistelutyö tehdään alusta loppuun vuorovaikutteisuutta korostaen. Yksi uusista kokeiluista on karttapohjainen keskustelualusta Kaavapuntari. Jokaisen kiinnostuneen tulisi käydä vilkaisemassa, miltä se näyttää ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa.

Varsinais-Suomen liiton ja Luonnonvarakeskuksen (PALO-hanke) yhteistyönä toteuttamassa Kaavapuntarissa kenellä tahansa on mahdollisuus tutkia erilaisten karttatasojen avulla Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen sekä virkistyksen kannalta tärkeitä kohteita ja alueita, merkitä kartalle omia ehdotuksiaan ja kysymyksiään sekä keskustella niistä kaavoittajan, tutkijoiden ja muiden osallistujien kanssa. Keskustelualusta on nyt ollut auki pari viikkoa ja ensimmäiset merkinnät perusteluineen ovat ilmestyneet kartalle. On kuitenkin selvää, että lisää rohkeita keskustelun avaajia tarvitaan. Aihe ei tärkeydestään huolimatta helposti myy itseään kovin laajalle yleisölle. Tämä on oppimisen paikka myös tutkijoille ja kaavan valmistelijoille.

Yksi opetus on kuitenkin selvä: mikäli Suomi todella haluaa Maa- ja metsätalousministeriön tuottaman tuoreen Paikkatietopoliittisen selonteon mukaisesti paikkatiedon suunnannäyttäjäksi maailmassa, on työtä edessä ainakin kansalaisten käytettävissä olevien työkalujen vuorovaikutteisuuden kehittämisessä. On itse asiassa hämmästyttävää, miten vähissä vuorovaikutteiset karttapohjaiset verkkokeskustelualustat ovat. Paikkatietoa kerätään kyllä kansalaisilta monin tavoin, mutta tuntuu siltä, että yksikään olemassa olevista alustoista ei ole kunnolla mahdollistanut vuorovaikutusta ja keskustelua. Kaavapuntari on selkeä askel tähän suuntaan.

Toivottavasti voimme Kaavapuntarilla osoittaa, että kehitystyöhön kannattaa jatkossa juuri tässä asiassa panostaa.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  keskiviikko, 01 elokuu 2018 12:33

Liikenteen päästöt tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Haaste on suuri ja positiivisen kehityksen tulisi olla rivakkaa. Tuoreen henkilöliikennetutkimuksen mukaan kävelyn ja pyöräilyn osuus ei kuitenkaan ole edellisen, vuoden 2011 tietoihin perustuvan, tutkimuksen jälkeen kasvanut ja esimerkiksi Turun seudulla jopa noin puolet 1–3 kilometrin mittaisista matkoista tehdään henkilöautolla.

Samaan aikaan liian vähäinen liikunta aiheuttaa valtakunnallisesti satojen miljoonien vuosittaisia kustannuksia. Vastikään julkaistun tanskalaisen selvityksen mukaan pyöräilyn avulla voitaisiin vähentää satoja tuhansia sairaspäiviä vuodessa. Terveysjärjestö WHO on kehittänyt HEAT-nimisen työkalun, laskentamallin, jolla pyöräilyn ja kävelyn taloudelliset hyödyt voidaan konkretisoida. Laskelman mukaan Helsingissä yksi pyöräilyyn sijoitettu euro tulee takaisin kahdeksankertaisena.

Liikkumattomuuden kustannuksia kyllä lasketaan, mutta pyöräilyn ja kävelyn edistämisen hyötyjä ei silti huomioida tarpeeksi päätöksenteossa. Yksityisautoilu valitaan monesti helppouden nimissä ja kävelyn ja pyöräilyn tulisikin olla autoilua helpompia vaihtoehtoja. Mutta miten suunnitellaan ja saadaan aikaan liikenneympäristö, jossa valitaan kävely ja pyöräily autoilun sijaan?

Suurin osa kulkuneuvovalinnoista ratkaistaan jo suunnitteluvaiheessa. Kävelyn ja pyöräilyn helppouden saavuttamiseksi tarvitaan paljon eri näkökulmia ja näkemyksiä. Osallistava suunnittelu on avainasemassa, kun tehdään kevyen liikkumisen muotoja edistävää, toimivaa liikennejärjestelmää.

On sanottu, että ihmiset ovat tyytyväisempiä huonoihin päätöksiin, joita ovat olleet mukana tekemässä kuin hyviin, jos he eivät ole voineet vaikuttaa asiaan. Asukkaat ovat myös sitoutuneempia omaan elinympäristöönsä ja pitävät siitä parempaa huolta, jos he ovat voineet vaikuttaa sen suunnitteluun. Kuntalain 22§ mukaan kunnan asukkailla on oltava edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan, joskin käytännön toteutus on kunkin kunnan itse päätettävissä. Etenkin liikenneympäristön suunnittelussa osallistaminen jää usein puutteelliseksi, sillä osallistamisen hyötyjä ei ymmärretä. Pelkkä keskustelutilaisuuden järjestäminen ei riitä aidoksi vaikuttamismahdollisuudeksi. Erilaisia, nykyaikaisempia keinoja asukkaiden kuulemiseen olisi kyllä jo tarjolla netin keskustelupalstoista mobiilisovelluksiin.

Myös kuntaorganisaatioihin kertyy paljon sektorikohtaista ja kokemusperäistä hiljaista tietoa, joka tulisi hyödyntää tehokkaammin liikennesuunnittelussa. Suunnittelun kannalta arvokasta tietoa on niin lääkärillä, joka huolehtii ihmisten hyvinvoinnista, opettajalla, joka päivittäin liikuttaa lapsia kouluympäristössä sekä vaikkapa logistiikkapalveluita hoitavalla autonkuljettajalla.

Seuraavan kolmen vuoden aikana Varsinais-Suomessa testataan erilaisia osallistamismenetelmiä ja pyritään saamaan ne pysyväksi osaksi liikennesuunnittelua. Huhtikuussa 2018 alkaneen kansainvälisen Participatory Urban Planning for Healthier Urban Communities -hankkeen tavoitteena on saada kunnan eri sektoreita sekä kuntalaisia ja yhdistyksiä mukaan yhdyskuntasuunnitteluun pohtimaan entistä parempia pyöräily- ja jalankulkuolosuhteita. Samalla levitetään tietoutta WHO:n HEAT-työkalusta, kannustetaan sen käyttöönottoon kunnissa sekä testataan sen toimivuutta alueellisessa liikennesuunnittelussa.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  Reetta ja Maiju tiistai, 27 helmikuu 2018 12:26

Varsinais-Suomen kunnissa tehdään paljon toimia ympäristön eteen. Mutta tietävätkö myös kuntalaiset, mitä kaikkea ympäristövastuullisuuden saralla tapahtuu?

Kuntien viestintäresurssit ovat niukat, mutta ilman viestintää tieto tehdystä työstä jää vain pienen piirin tietoisuuteen. Kun viestintää ajattelee kuntalaisille tarjottavana palveluna ja sen merkitys myös markkinointityökaluna ymmärretään, on siihen helpompi suunnata resursseja. Kun asukkaat, työntekijät ja yhteistyötahot ovat jyvällä toimenpiteistä, kasvaa myös luottamus kunnan toimintaan.

Strategioita, ohjelmia ja tavoitteita kirjataan vähintäänkin kunnan nettisivujen uumeniin, mutta käytännössä hyvät toimet jäävät helposti kertomatta. Keskeneräisiäkin toimia kannattaa kuitenkin tuoda esiin: näin omien sekä ulkopaikkakuntalaisten kuva aktiivisesta kunnasta vahvistuu.

Mutta miten sitä viestintää tehdään?

Viestintä ja vastuullisuusviestintä kaipaa suunnitelmallista otetta sekä koordinointia. Kunnallanne on varmasti useita viestintäkanavia, jotka ovat valjastettavissa myös ympäristöasioiden esiintuomiseen. Nettisivut ovat hyvä tiedon tukikohta, mutta harva surffaa asioikseen katsomaan kuulumisia kunnan nettisivuilta – sieltä tieto pitää saada vielä pilkottuna ja pureksittuna eri kohderyhmille erilaisiin kanaviin. Huomioikaa viestinnässä kohderyhmät: esimerkiksi eri-ikäisillä ihmisillä on omat tapansa seurata mediaa.

Kun kunnassanne valmistuu erilaisia ympäristövastuullisuuteen liittyviä raportteja ja selvityksiä, täytyy niistä tiedotusvaiheessa kaivaa kiinnostavimmat kohdat esiin – raportti itsessään ei ole uutisoinnin väärti. Tiedon visualisointi, kuten erilaiset infograafit, auttavat sekä päättäjiä, kuntalaisia että toimittajia sisäistämään tiedon nopeasti. Voisiko paikallislehden kanssa lähteä vuorovaikutteiseen yhteistyöhön vastuullisuusteemoista esimerkiksi juttusarjan muodossa? Kiinnostaisiko jokin teemoista myös alueen isompaa tai jopa valtakunnallista mediaa?

Kunnan työntekijöitä tulisi myös kannustaa ja osallistaa sisällöntuotantoon. Varsinkin pienessä kunnassa on tärkeää aktivoida työntekijöitä huomaamaan omassa työssään viestinnän arvoisia hetkiä. Kun keskiöön nostetaan ihminen, on näkökulma heti samaistuttavampi. Kunnan viestinnässä kannattaa nostaa esiin hyviä esimerkkejä ja kannustaa kehuen myös muita toimijoita, jotka työskentelevät alueella ympäristön eteen.

Naapurikunnat voivat suunnitella myös ympäristövastuullisuuden viestintää yhdessä. Yhdessä tekemällä saa arvokasta vertaistukea, josta tuskin kenellekään viestintää tekevällä on ylitarjontaa. Erilaisia koulutuksia ja kuntien viestintäverkostoja löytyy esimerkiksi Kuntaliiton kautta.

Loppuun muutama viestintäesimerkkiä näyttävä kunta: Raisiossa Facebook on ahkerassa käytössä ja viestit pureksitaan tiiviiseen ja helposti ymmärrettävään muotoon. Paraisilla on Kestävä saaristokunta -blogi tuomassa esiin alueen ympäristövastuullisuutta. Kaarinan myös ympäristöaiheisia uutisia voi seurata Twitteristä. Naantalissa kuntalaiset saavat kaupunkilehden luettavakseen sekä painettuna että sähköisenä.

Valonia voi myös auttaa kuntia tuomaan esiin kestävän kehityksen toimenpiteitä – muistakaa siis hyödyntää tuottamaamme materiaalia, kuten nettiuutisia ja somejulkaisuja. Voitte aina pyytää myös suunnitteluapua, kommentteja tai haastatteluja asiantuntijoiltamme.

Julkaistu kategoriassa Blogi