Kirjoittanut  tiistai, 23 huhtikuu 2019 10:27

Talous on kasvanut Lounais-Suomessa vauhdikkaasti jo useamman vuoden ajan.  Ilmiötä on yleisesti alettu kutsua positiiviseksi rakennemuutokseksi.  Tällä viitataan poikkeuksellisen nopeaan talous- ja työllisyyskasvuun tietyillä avainaloilla. Positiivisen rakennemuutoksen kärkialoja Lounais-Suomessa ovat erityisesti meri-, auto- ja teknologiateollisuus sekä näitä tukevat liike-elämän palvelut, kuten erilaiset suunnittelu- ja insinööripalvelut. Myös ICT-ala on ollut Varsinais-Suomessa vahvassa kasvussa.

Tanakan talous- ja työllisyyskehityksen voi odottaa myös jatkuvan. Esimerkiksi Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä ainakin vuoteen 2024 asti, jonka lisäksi Varsinais-Suomeen on 2010-luvulla kehittynyt merkittävä ICT-alan kasvuyritysten osaamiskeskittymä. Tästä kertoo alan yritysten yli 10 % liikevaihdonvuosikasvu sekä positiiviset tulevaisuuden odotukset niin liikevaihdon kuin henkilöstömääränkin kehityksen suhteen.

Talouden positiivinen, mutta äkillinen, käänne ei kuitenkaan ole ongelmatonta aluetalouden näkökulmasta. Esimerkiksi työmarkkinoille syntyy helposti kapeikkoja koulutettujen ja osaavien työntekijöiden saatavuudessa yritysten tarpeiden muuttuessa nopeasti. Lounais-Suomessa onkin vähitellen alkanut olla kasvavaa pulaa muun muassa eri alojen insinöörien, asentajien ja hitsareiden lisäksi ohjelmistosuunnittelijoista sekä muista ICT-alan asiantuntijoista kyseisille aloille tehdyistä koulutuspanostuksista sekä näkyvistä osaajien houkuttelukampanjoista huolimatta.

Vaikka Lounais-Suomessa on runsaasti paikallisia vahvuuksia ja talousnäkymät näyttävät perustellusti positiivisilta, niin lähitulevaisuus on vähitellen kiertymässä entistä vaikeammin ennustettavaksi, sillä maailmantalouden taivaalle on alkanut kerääntyä tummempia sävyjä. Talousodotukset ovat kääntymässä positiivisista negatiivisiksi niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Globaalin talouden vire ja virtaukset ovat tältä pohjalta entistä ennalta arvaamattomampia ja vaikeammin tulkittavissa paikallisen toimintaympäristön näkökulmasta.

Siksi Lounais-Suomessa tarvitaan entistä vahvempaa ennakointia ja tietoa erilaisista ilmiöistä, jotta talouden ja työllisyyden käänteisiin ja epäjatkuvuuksiin kyettäisiin reagoimaan nopeasti ja täsmällisesti  esimerkiksi koulutus- ja elinkeinopolitiikan keinoin. Tietopohjaa tarvitaan valmistelun ja päätöksenteon tueksi sekä välittömästi tässä hetkessä että positiivisten tulevaisuudennäkymien jatkon varmistamiseksi.

Lounais-Suomessa on päätöksenteon tueksi rakennettu positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva- ja seurantapalvelu eli niin sanottu Poretieto -sivusto,  joka tarjoaa tietoa positiivisesta rakennemuutoksesta (pore) nousevien ilmiöiden havaitsemiseen, ennakointiin ja seurantaan. Palvelun keskeistä tilasto- ja tietosisältöä ovat muun muassa työllisyys-, työttömyys-, muuttoliike- ja koulutustilastojen trendit sekä yritysten suhdannetiedot ja osaamistarpeet positiivisen rakennemuutoksen kärkialoilta ja ammateista.

Palvelu on avattu Lounaistieto.fi sivuston yhteyteen helmikuussa 2019.

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 05 marraskuu 2018 08:50

TULISIKS TÖIHIN TÄNNE?

Kirjoittanut  maanantai, 05 marraskuu 2018 08:50

Olen ollut varsinaissuomalainen aina, vaikka toisinkin voisi olla. Opinnot vetivät lukion jälkeen Halikosta Turkuun. Maisterin paperit kädessä oli pettymys huomata, ettei yliopistokaupungilla ollut vastavalmistuneelle töitä. Niin sanotut oman alan työt veivät Helsinkiin. Opiskelukaverit olivat nopeasti saman tilanteen edessä. Turku kärsi vääjäämättä korkeakoulutettujen muuttotappiosta.

Itse en halunnut luopua varsinaissuomalaisesta unelmastani. Halusin elää ja perustaa perheeni täällä, joten päätin jäädä. Työmatkaa sitten kertyi ja aikaa junassa kului. Aamuihin junassa tottui paremmin kuin pitkiin iltapäiviin, mutta hommaa jaksoi periaatteesta. Tunnin juna olisi ollut kätevä. Vaikka jossain vaiheessa vähensin päivittäistä pendelöintiä, oli useamman vuoden ajan tärkein kriteeri Turun asumisessa mahdollisimman lyhyt matka rautatieasemalle.

Lähes 10 vuoden jälkeen tilanne on toinen. Kodin lisäksi minulla on nyt täällä perhe ja työ. Koti on siirtynyt juna-aseman kulmilta Kaarinaan. Aurajoen rannan ja terassit olen vaihtanut kesän uintiretkiin ja talven hiihtolenkkeihin Littoistenjärvellä. Tänne sopisi nyt monen opiskelukaverinkin paluumuuttaa.

Varsinais-Suomessa on töitä enemmän kuin täällä riittää tekijöitä. Positiivisen rakennemuutoksen suurin haaste työvoiman saatavuus on realisoitunut ja on kohta todellinen uhka kasvulle. Tunnin junaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Mutta nyt myös toiseen suuntaan. Nopea työssäkäyntialueet yhdistävä juna olisi ratkaisu osaajapulaan. Sillä saataisiin diplomi-insinööritkin liikkumaan.

Osa osaajapulasta johtuu alueen heikosta brändistä. Vaikka teollisuuden positiivisesta rakennemuutoksesta, Uudenkaupungin autotehtaan sankareista ja Meyerin Turun telakan historiallisesta uudelleennoususta on puhuttu valtakunnan medioissa asti, on monelle suomalaiselle Lounais-Suomen ihme tuntematon.

Varsinaissuomalaiseen tapaan emme ainakaan liikaa kehu olojamme. Muistammeko mainita ainutlaatuisen saariston, Turun Suomen eurooppalaisimpana kaupunkina, kaksikieliset opiskelumahdollisuudet, monipuoliset asumisvaihtoehdot maalaismaisemista ruukkielämään ja urbaaniin kaupunkikulttuuriin?

Viime viikolla alkanut Töihin tänne -kampanja hehkuttaa Lounais-Suomen avoimia työpaikkoja ja elämänlaatua muualla Suomessa asuville nuorille ja nuorille perheille. Kampanjaa kannattaa käyttää laajasti sateenvarjona alueen vetovoimaisuutta korostaville tempauksille ja paikallisten toimia viestinviejinä. Voit ohjata kävijöitä www.töihintänne.fi -verkkosivustolle ja jakaa Youtubesta löytyviä muuttajavideoita omissa kanavissasi. Tykkää myös Facebookissa ja seuraa Twitterissä. Hashtagaa #töihintänne #lounaissuomi ja #pore.

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 23 tammikuu 2018 14:19

MIKÄ IHMEEN KOHEESIO?

Kirjoittanut  tiistai, 23 tammikuu 2018 14:19

Elämme jännittäviä aikoja.

Tänä keväänä on korkea aika vaikuttaa siihen, miten Euroopan Unionin aluepolitiikkaa rahoitetaan vuoteen 2027 saakka. Keskustelu käy kuumana koheesiopolitiikasta. Mutta mitä se tarkoittaa?
Koheesiopolitiikan pohjalta toteutetaan Euroopassa satojatuhansia hankkeita, jotka rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja koheesiorahastosta (koheesiorahastot koskevat EU:n jäsenvaltioita, joiden BKT on alempi kuin 90 prosenttia EU:n keskiarvosta).

Vuosina 2014–2020 koheesiopolitiikassa käytettävissä oleva summa EU:n 28:ssa jäsenvaltiossa on 351,8 miljardia euroa. Se on noin kolmasosa EU:n budjetista, eli ”ne EU-projektit” joista aina kuulemme, ovat huomattava osa EU:n toimintaa. Tulevana kautena tämä summa tulee olemaan pienempi, mm. koska Brexitin myötä Euroopan unionikin tulee olemaan pienempi.

On aivan selvä, että koheesiopolitiikkaan vaikuttaminen on yksi tärkeimmistä teemoista jäsenvaltioissa tänä keväänä. Toukokuun 29. päivänä komissio julkistaa monivuotisen budjettiesityksensä vuodesta 2020 eteenpäin. Kun tämä esitys on ulkona, on siihen vaikuttaminen erittäin vaikeaa, joten nyt on aika pitää asiasta melua.

Mutta mihin suuntaan tässä pitäisi vaikuttaa, mitä me haluamme Varsinais-Suomessa?

Rahaa kiitos.

Varsinais-Suomen liitossa tehtiin viime vuonna selvitys siitä, miten maakunta onnistui kotiuttamaan EU-varoja erilaisten projektien kautta. Vuonna 2016 tämä summa oli n. 38 miljoonaa. Näillä rahoilla kehitettiin maakuntaa monipuolisesti ja voimme olla tulokseen tyytyväisiä, mutta tulevaisuus huolettaa. Pelkona on, että mikäli pienenevät koheesiovarat jatkossa suunnataan vain vähemmän kehittyneille alueille, meidän osamme jää mitättömäksi ja hyvät aloitteet jäävät ilman rahoittajaa. On vaara, että uudet innovaatiot ja alueellinen talouskasvu ei saavuta täyttä potentiaaliaan, jonka myötä se voisi hyödyntää myös ympäröiviä alueita ja koko Eurooppaa.

Kuten koko Etelä-Suomi, Varsinais-Suomi on jäänyt Suomen sisäisessä kilpailussa häviölle rahoituksessa verrattuna Itä- ja Pohjois-Suomeen. Koheesiohengessä tämä on tietysti ymmärrettävää, mutta tulee huomioida, että myös Varsinais-Suomessa on positiivisen rakennemuutoksen poreen lisäksi harvaanasuttuja ja haasteellisia seutuja jotka tarvitsevat erityishuomiota.

Lempilapsemme saaristo on kesäisin auringonpaiseessa kylpevänä todellinen paratiisi ja onnela meille kesäasukkaille ja matkailijoille, mutta tulee muistaa, että arki on varsin erilainen. Saariolosuhteista johtuvien lisäkustannusten ohella saarille on nimittäin ominaista yksipuolinen talousrakenne, erittäin pienten yritysten ja pk-yritysten iso osuus sekä vähenevä väestö. Mm. Euroopan alueiden komitea on kiinnittänyt tähän huomiota ja onkin vedonnut komissioon, että EU:n tulevassa koheesiopolitiikassa (2020–2027) saarialueita ja etenkin niiden yrityksiä varten laaditaan erityisiä toimenpiteitä ja otetaan käyttöön asianmukaisemmat kriteerit rakennerahastotuen saamista varten. Tämä olisi tietysti myös Varsinais-Suomelle hyvä asia.

Vaikka EU:n budjettiasiat saattavat tuntua kaukaisilta, tulee muistaa, että mitä politiikkoja ja rahanjakokriteereitä Brysselissä ja Helsingissä laaditaankaan, ne tulevat todeksi alueilla.

Julkaistu kategoriassa Blogi