Kirjoittanut  keskiviikko, 28 marraskuu 2018 15:03

Kuten mediasta on voinut huomata, koko julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokseen tähtäävä sote-uudistus siirtyy jatkuvasti eteenpäin. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan palveluiden järjestämisvastuun ja muiden tehtävien on tarkoitus siirtyä kunnilta uusiin maakuntaorganisaatioihin vuoden 2021 alusta, mutta maakuntavaalienkin ennakoidaan jälleen siirtyvän. Sote-uudistusta ympäröivä epävarmuus on aiheuttanut tilanteen, jossa tiedostettuihin kehittämisen kohteisiin ei tartuta – esimerkiksi kiinteistöt ovat tällaisessa tilanteessa vaarassa jäädä liian vähälle huomiolle. Tilanne on ikävä myös niille sadoilletuhansille ihmisille, joita se työn kautta koskettaa.

Olen kiertänyt energiakatselmoinnin merkeissä useita kiinteistöjä, joita uudistus koskettaa: terveyskeskuksia, neuvoloita, paloasemia ja palvelutaloja. Ongelma ei olisi merkittävä, jos olisi kyse lyhyestä siirtymäajasta, mutta investoinneissa on uudistusta odoteltaessa jarruteltu jo useamman vuoden ajan. Jokaisen kiinteistön tärkein ominaisuus on sen kyky toimia tehtävässään. Jotta kiinteistön tarkoituksenmukainen käyttö on mahdollista, tulee huolehtia siitä, että rakennus ja sen tekniikka toimivat suunnitellusti. Ylläpidon ja kunnostusten laiminlyönnillä tai harkitsemattomilla uudistuksilla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Sen sijaan saneerausten ohella suunnitelmallisesti parannettu energiatehokkuus pidentää rakennuksen elinikää ja pienentää käyttökustannuksia.

Sote-kiinteistöjä on Varsinais-Suomessa yli 900 ja niiden yhteenlaskettu rakennuspinta-ala on yli miljoona neliömetriä. Karkeasti arvioituna kaikkien Varsinais-Suomen sote-kiinteistöjen yhteenlasketut energiakulut ovat vuodessa noin 22 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen kunto on vaihteleva. Vaikka välttämättömät korjaukset on tehty myös uudistusta odotellessa, kunnat siirtävät suurempia kunnostuksia olettaessaan, että panostukset niihin ovat kunnan näkökulmasta turhia hallinnollisen uudistuksen kynnyksellä. Sote-uudistuksen jalkoihin on voinut jäädä tarpeellisiakin kunnostuksia, mitkä eivät ole olleet luonteeltaan akuutteja. Esimerkiksi pidemmällä tähtäimellä hyvinkin kannattavat kalliit investoinnit, kuten lisäeristäminen tai uusiutuvan energian lisääminen saattavat jäädä tekemättä, koska budjettihyödyn epäillään valuvan tulevan maakunnan laariin. Joka tapauksessa sekä kuntien että maakuntien kiinteistöjä ylläpidetään verovaroin, vaikka organisaatioilla onkin omat budjettinsa.

Sote-uudistuksen suunnitelmien mukaan kiinteistöjen omistajuus säilyisi kuitenkin jatkossakin kunnilla, joilta Maakuntien tilakeskus vuokraisi nämä käyttöönsä. Energiatehokkuuden parantaminen pienentäisi siis kiinteistöjen ylläpitokustannuksia kuntien hyödyksi myös uudistuksen jälkeen. Mikäli kiinteistöjen kunnostuksiin liittyviä päätöksiä joudutaan odottamaan vielä pitkään, voi maakunnassa pahimmillaan olla lopulta suuri määrä ongelmakiinteistöjä. Kiinteistöjen huonosta hoidosta kärsivät ensisijaisesti niiden työntekijät ja asiakkaat.

Kuntien kiinteistöjä koskevista päätöksistä merkittävä osa on poliittisia. Sote-uudistuksen takkuilua ei tulisi käyttää tekosyynä investointien välttelyyn. Kaikilta osin kiinteistöihin liittyvää haastetta ei ratkaista pelkästään sote-uudistuksen toteutumisellakaan. Suuri osa poliitikoista on kiinteistöjen hoitoon liittyvissä kysymyksissä maallikoita, mikä on valitettavasti johtanut myös huonoihin ratkaisuihin esimerkiksi sisäilmaongelmaisten kohteiden ylläpidosta päätettäessä.

Kun julkisia varoja käytetään, toivoo jokainen veronmaksaja niiden käytöltä tehokkuutta. Siksi jokaisen asioista päättävän tulisi hankkia riittävästi tietoa päätöksenteon taustalle. Suomen julkisten rakennusten kokonaisarvo on jopa 46 miljardia euroa eikä sillä tulisi uhkapelata. Pahimmillaan tietämättömällä poliittisella päätöksellä sotketaan rakennuksen suunniteltu toiminta ja jopa pilataan rakennus pysyvästi. Kunpa vain vastuu yhteisten varojen käytöstä painaisi riittävästi.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  tiistai, 26 kesäkuu 2018 11:11

Olen työssäni jatkuvasti puheissa kuntien rakennustarkastajien sekä muiden kiinteistötoimijoiden kanssa. Heitä puhututtavat tällä hetkellä taloyhtiöiden remontit. Yksittäisiltä taloyhtiöasukkailta tulee jatkuvasti lisätieto- ja neuvontapyyntöjä liittyen omassa yhtiössä suunnitteilla oleviin lämmitys- ja aurinkoenergiahankkeisiin. Keskusteluissa käy usein ilmi, että hankkeita valmistellaan kiireellä ja ilman osaavaa suunnittelijaa. Yhtiön hallituksen sunnitelmat saattavat olla jo pitkällä ennen niiden esittelyä asukkaille. Pahimmillaan on unohdettu selvittää muiden vaihtoehtojen kustannuksia.

Uusiutuvan energian käyttö kiinteistöjen lämmityksessä on lisääntynyt kerros- ja rivitaloissa. Taloyhtiöissä lämmityskustannusten nousu on saanut yhä useamman hallituksen pohtimaan, olisiko yhtiön kannattavaa investoida esimerkiksi jonkinlaiseen lämpöpumppujärjestelmään. Trendinä on myös, että toimivan aluelämpöverkon alueella halutaan hinnankorotusten pelossa siirtyä investointikustannuksia lukuunottamatta ilmaiseksi miellettyyn maalämpöön.

Valitettavan usein suunnitelmat pohjaavat pelkkään oletukseen kustannussäästöistä. Maalämpöön siirtyneiden yhtiöiden kokemuksia kuunnellaan tarkalla korvalla ja erityisesti säästetyt eurot otetaan mittariksi hankkeiden onnistumista arvioitaessa. Taloyhtiöt eivät kuitenkaan ole suoraan vertailtavissa keskenään, sillä niiden lämmöntarpeet ovat erilaiset. Maalämpö myös lisää sähkönkulutusta. Vaikeutta kustannusten arviointiin tuovat myös sähkömarkkinoiden myllerrys ja automaatio-ohjauksen kehittyminen tulevaisuudessa.

Pienilläkin investoinneilla voidaan kuitenkin lisätä taloyhtiön lämmityksen energiatehokkuutta ja sitä kautta saavuttaa kustannussäästöjä. Lähtökohtana on aina säännöllinen kulutusseuranta ja suunnitelmallinen kiinteistöpito. Ratkaisevaa lämmitystavan vaihdon yhteydessä on myös olemassa olevan lämmitysjärjestelmän toimivuus. Patteriverkoston iän ja kunnon tulee olla ensimmäisiä tarkastelun kohteita. Lämmönvaihtimen ja patteritermostaattien uusiminen sekä patteriverkoston tasapainottaminen tuovat kustannussäästöjä energiatarpeen pienentyessä. Jos lämmitysmuotoa vaihdetaan, on silloinkin pyrittävä ensin lämmöntarpeen vähentämiseen. Esimerkiksi maalämpöjärjestelmä toimii kaukolämpöä matalammilla lämpötiloilla ja lämmönlähteen vaihtamisesta voi seurata voi tulla ongelmia talon sisäisen lämmitysverkon toimivuuden kanssa ja vaadittavat muutostyöt lisäävät kustannuksia.

Onnistuneen remontin takaa huolellinen suunnittelu ja vaihtoehtoisten ratkaisujen kartoittaminen. Kun taloyhtiössä suunnitellaan lämmitysremonttia, aurinkoenergian hyödyntämistä tai vaikka sähköauton latauspisteiden hankkimista, tärkeintä on nykytilanteen ja usean vaihtoehdon selvittäminen. Nopeasti tehty soittokierros tuttaville ja muutamille yrittäjille ei riitä päätöksenteon pohjaksi. Kun suunnitelmat on tehty, urakkaan on hyvä pyytää riittävästi tarjouksia. Hyvä suunnittelija on pääosassa. Talohtiön ja sen asukkaiden kustannukset pysyvät kurissa, kun projektia johtaa osaava ammattilainen.

Asukkaita ei saa kiirehtiä tekemään päätöksiä puutteellisin tiedoin ja pika-aikataululla. Taloyhtiön muodostavat sen asukkaat. Heillä tulee olla kattavat mahdollisuudet vaikuttaa suuriin hankkeisiin, riittäviin lähtötietoihin nojaten.

Julkaistu kategoriassa Blogi