Kirjoittanut  keskiviikko, 21 elokuu 2019 08:46

Tulevaisuuden kiertotalouden mukainen yhteiskunta edellyttää systeemistä muutosta. On kyettävä kehittämään liiketoimintaa, joka itsessään vahvistaa luonnonvarojen kestävää käyttöä. Esimerkiksi sinisessä biotaloudessa on paljon kehittämispotentiaalia, jolla myös vesiensuojelua voidaan tehostaa.

Saaristomeri on pahoin rehevöitynyt ja Varsinais-Suomi on edelleen yksi Itämeren alueen merkittävistä ravinnekuormittajista. Saaristo nivoutuu kiinteästi alueen identiteettiin ja vetovoimaan ja onkin tärkeää huolehtia, että Itämereen kytkeytyvät liiketoiminnot alueella tukevat oikeansuuntaista kehitystä meren ekosysteemien näkökulmasta. Meren tilaan vaikuttavat merialueilla tapahtuvien toimintojen lisäksi myös syvällä sisämaassa toteutetut ratkaisut, kuten tapamme tuottaa ruokaa.

Kevään aikana 17 asiantuntijaa kokoontui pohtimaan, millaisia muutospolkuja tarvitaan, jotta kestävän sinisen biotalouden murros saavutetaan Varsinais-Suomessa. Työskentelyssä hyödynnettiin Aalto-yliopistossa kehitettyä murrosareena (transition arena) -menetelmää, jota on aiemmin hyödynnetty esimerkiksi kansallisen energiamurroksen hahmottelussa. Nyt tavoitteena oli tunnistaa askelmerkit, joiden avulla vesiensuojeluun kytkeytyvät resurssit voidaan muuttaa tehokkaasti ja kestävästi taloudellisen lisäarvon lähteeksi.

Kaikki ruoantuotanto aiheuttaa päästöjä. Sellaista ruokatuotetta ei olekaan, joka ei aiheuttaisi jonkinlaista vaikutusta ympäristölle tai vaatisi jonkinlaisia tuotantopanoksia – mustikkametsäänkin mennään usein autolla. Ja vaikka täysin päästötön elintarvike löytyisikin, on ruokalautanen koostettava monipuolisesti, eri rakennusaineet huomioiden. Vesistöjen ravinnekuormitus kertoo kuitenkin hukatuista resursseista: ruoantuotanto ei hyödynnä sivuvirtojaan optimaalisesti. Kun opimme hyödyntämään ruokaketjun hukatut resurssit kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, löydämme tapoja tuottaa monipuolista ravintoa elämänlaadusta tinkimättä. Tässä on myös erinomainen sauma luoda uudenlaista, kiertotalouden murrosta vauhdittavaa liiketoimintaa.

Suomesta puuttuu yhteinen ruokapolitiikka ja visio siitä, kuinka tulevaisuuden ruokalautanen rakennetaan ja miltä se näyttää eri liiketoimintojen sekä ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden näkökulmasta. Murrosareenaan kokoontunut asiantuntijajoukko totesi, että samalla kun kuljemme kohti kasvispainotteista ruokavaliota, on myös eri eläinproteiinien tuotannon osalta tehtävä muutoksia. Keskustelussa esiin nousivat erityisesti silakka, sianlihan tuotanto sekä kalanviljely. Ruokajärjestelmää on voitava rakentaa siten, että samanaikaisesti parannamme vesien tilaa, hillitsemme ilmastonmuutosta ja vahvistamme kannattavuutta. Kyse on systemaattisesta muutoksesta, jolloin koko ajattelutapa täytyy uudistaa. Vaikka kaikkien mielestä nykyinen tapa olisi toimimaton, on yhteiskunnallisten rakenteiden ja totuttujen toimintatapojen muuttaminen vaikeaa.

Murrosareenatyöskentelyn vahvuus on kokonaiskuvan tarkasteleminen. Työpajoissa määritettiin yhteisiä tavoitteita, kuten vesiviljelyn kolminkertaistaminen merialueilla. Ne purettiin selkeisiin askeliin, joiden tulee vähintään toteutua murroksen saavuttamiseksi. Pohdintoja jäsennettiin visuaaliselle magneettilaudalle, jonka myötä suuruudenhulluiltakin vaikuttavat visiot alkoivat saada konkretiaa ympärilleen. Työpajojen mittaan määriteltiin tarkemmin myös yksittäisiä tahoja, joita tarvitaan mukaan.

Omassa työssäni parasta antia on etsiä eri tahojen kanssa ratkaisuja kestävämmän yhteiskunnan rakentamiseksi. Turhauttavimmillaan keskustelu kuitenkin kiertyy vastakkainasettelujen ympärille ja moni haluaisi ensimmäiseksi sulkea pois kaikki itselle epämieluisat, kalliit tai hankalat ratkaisut. Vaikka tämä on toki inhimillistä, ollaan kuitenkin pian tilanteessa, jossa jäljellä on vain heikkoja, laimeita tai tehottomia toimenpiteitä, joiden lopullinen vaikuttavuus on liian vaatimaton.

Lue loppuraportti: Lisäarvoa kalasta ja maatalouden sivuvirroista Varsinais-Suomessa – Sinisen biotalouden murrosareenan tulokset.

Julkaistu kategoriassa Blogi
torstai, 07 helmikuu 2019 09:22

ÄLYKÄS KUMPPANUUS

Kirjoittanut  torstai, 07 helmikuu 2019 09:22

Viime aikoina olen paininut aluekehittämiseen liittyvän älykkään erikoistumisen käsitteen kanssa ja kokenut ahaa-elämyksiä, mutta voin kertoa, ettei tässä tuoksinassa aina ole kovin älykäs olo. Edistääkseni jotain haluaisin kovasti purkaa asian yleiskielelle, mutta strategiatyössä käsitteet ovat välillä myrkkyä. Määrittelemisen tarve ei kuitenkaan saisi lamaannuttaa toimintaa.

Suomen Mensa määrittelee älykkyyden oppimiskyvyksi ja ongelmanratkaisutaidoksi. Se kuulostaa hyvältä. Mutta kun puhumme älykkäästä strategiatyöstä - jossa mennään kohti yhdessä muotoiltua ja tunnustettua visiota - tähän pitäisi mielestäni lisätä vielä kehittämistaito ja ennen kaikkea -tahto.

Minua viehättää kovasti ajatus kehittämisestä ja kehittymisen mahdollistamisesta. Ystävieni kanssa pohdimmekin juuri, kuuluuko kehittymishalu ihmisyyteen vai onko se luonteenpiirre. Mitä sinä ajattelet? Meidän arviomme mukaan kuuluu: ihmisellä on taipumus innostua uusista asioista, kokeilla ja mennä eteenpäin. Joskus halu tai uskallus tosin nujertuu.

Mutta miksi me täällä Varsinais-Suomen liitossa pohdimme moisia? Koska älykäs erikoistuminen on Euroopan unionin toimintamalli , jossa alueiden (Suomessa maakuntien) tulee tunnistaa julkisen, yksityisen, tutkimus- ja kolmannen sektorin yhteistyössä alueen tulevaisuuden innovaatiopotentiaalisimmat alat, ja edistää niiden kehitystä. Maakunnan liitot ovat tämän prosessin ”omistajia” ja työmyyriä, ja prosessi edellyttää älykkyyttä, mutta yksilöiden sijaan ryhmältä. Yhdessä meidän pitäisi toimia maakunnan elinvoiman ja hyvän elämän puolesta.

Älykkäässä ryhmätyöskentelyssä päästääkin jo ihan uudenlaiselle haastetasolle. Olen opiskellut viime aikoina hiukan yhteistoiminnallisia malleja ja huomaan, että aidoissa onnistumisissa ja erityisesti ristiriitatilanteissa älykkyyden pitäisi edelleen yhdistyä viisauteen. Tarvitaan elämäntuntemusta ja -kokemusta, prososiaalisia arvoja, syvää itseymmärrystä, epävarmuuden ymmärtämistä, tunne-elämän tasapainoa ja suvaitsevaisuutta.

Ei siis riitä, että opin ja osaan ratkaista ongelmani minua hyödyttävästi, vaan täytyy oppia toimimaan ryhmässä ryhmän kannalta edullisesti, ja osata ajatella kokonaisuuden etua. Tästä on muuten kyse myös varsinaissuomalaisessa maakuntaohjelma- ja kumppanuustyössä .

Viisauden määritelmään liittyy usein myös huumorintaju. Onkohan se jopa tärkein tekijä, koska kukaan meistä ei ole täydellisen älykäs tai viisas. Kuten ystäväni totesi, ajaudumme usein alkukantaisiin umpikujiin, joille pitää osata nauraa.

Älykäs erikoistuminen on meillä nyt tapetilla ja kevään aikana kutsumme toimijoita pohtimaan, mitä se meille tarkoittaa ja miten sitä voitaisiin Varsinais-Suomessa yhdessä edistää. Valmisteilla on myös materiaali kasvualojen kansainvälisen esittelyn tueksi. Joskus on hyvä kääriä hihat, luottaa kumppanuuteen ja siihen, että opimme ja määrittelemme yhdessä. Jää nähtäväksi, miten älykkäästi toimimme. Toivottavasti tulet kuitenkin mukaan!

 

 leima  

PS. Varsinais-Suomessa älykkään erikoistumisen painopisteet ovat sininen kasvu ja teollisuuden modernisaatio, innovatiiviset ruokaketjut sekä lääke- ja terveysteknologia.Lue niistä lisää kollegani Esa Högblomin 29.5.2017 julkaistusta kirjoituksesta .

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  Esa Högblom maanantai, 29 touko 2017 09:28

Oletko ajatellut, että erikoistuminen voisi olla älykästä tai älykkyys erikoistumista? Nykyinen työympäristömme, jossa touhuamme kovasti koko ajan ja kaikkea, on hyvä esimerkki siitä, miten ei välttämättä kannata toimia. Joskus kannattaa keskittyä olennaiseen. Ja aika usein tämä kannattaa tehdä yhdessä muiden kanssa kumppanuushengessä.

Älykkään erikoistumisen perusidea alueellisessa kehittämistyössä on se, että panostamme oleelliseen ja tunnistamme omat vahvuusalueemme. Näinhän meidän pitäisi tehdä myös henkilökohtaisella tasolla. Ja kuten olemme huomanneet, Varsinais-Suomi on viime aikoina osannut oivallisella tavalla hyödyntää niitä tekijöitä, jotka luovat vaurautta ja kehitystä. Globaalien yritystoimijoiden (mm. Meyer, Daimler AG, Bayer) rantautuminen maakuntaan yhdessä alueen vahvan osaamispotentiaalin kanssa on hyvä osoitus tästä. Tästä kaikesta voimme kiittää ennen kaikkea itseämme ja ehkä vähän globalisaatiotakin.

Mistä tämä älykkään erikoistumisen ajatus on lähtöisin? Todennäköisesti arvasit oikein, sillä älykäs erikoistuminen – Smart Specialisation SP3 – on EU:n aluekehitys -ja ohjelmatoimintaa poikkileikkaava toimintamalli. Perustavoitteena on kehittää koko Euroopan Unionin kilpailukykyä globalisaation puristuksissa. Varsinais-Suomi on ollut alusta alkaen mukana eurooppalaisessa älykkään erikoistumisen verkostossa ja määritellyt omat painopisteensä alueen vahvuuksien mukaan. Jos yhtään kiinnostuit asiasta, niin kurkkaa netistä lisää! Ja jos olet edelleen kutakuinkin kärryillä, niin katso vielä nämäkin sivut ja tutustu työhön, jota teemme ns. sinisen kasvun (blue growth) hyväksi Itämeren alueella.

Älykkään erikoistumisen teemassa tapahtuu koko ajan ja myös täällä Suomessa. Helsingissä järjestetään 1–2.6.2017 EU:n Smart Regions 2.0 Conference, joka kokoaa laajasti eurooppalaisten alueiden edustajat yhteen keskustelemaan teemaan liittyvistä haasteista. Useiden muiden maakuntien ohella myös Varsinais-Suomi osallistuu tapahtumaan ja tuo vahvasti esille meri- ja autoteollisuutta sekä mm. peliteollisuuden viimeaikaisia edistysaskelia. Löydät lisätietoa tapahtumasta täältä.

Palataan vielä oleelliseen, eli siihen valintojen tekemiseen. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman päivitystyössä on tavoitteena painottua kolmeen älykkääseen pääteemaan, joita ovat blue growth & industrial modernization, Innovatiiviset ruokaketjut ja Life science & health technologies. Voidaan sanoa, että kaikissa kolmessa on tavoitteena uusilla tavoilla ja tekniikoilla tuottaa hyvinvointia ja kasvua meille kaikille ja vieläpä kestävällä tavalla. On erittäin tärkeää, että kykenemme kanavoimaan painopisteet myös konkreettiseksi toiminnaksi ja tätä kautta tukemaan entistä paremmin avaintoimijoitamme näillä toimialueilla. Kumppanuushengessä kokoammekin toimijoita syksyllä 2017 työpajoihin rakentamaan konkreettisia toimia ja hankkeita painopisteiden ympärille. Tästä voisi syntyä ei vain älykästä erikoistumista, vaan myös älykästä kumppanuutta.

Smart Blue Regions -esite (pdf)

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 26 huhtikuu 2016 15:30

MERIALA KATSOO TOUKOKUUSSA KOHTI TURKUA

Kirjoittanut  tiistai, 26 huhtikuu 2016 15:30

Toukokuussa paitsi Euroopan, myös Itämeren alueen ja Suomen merialan toimijoiden katseet kääntyvät kohti Auran rantoja. Turku toimii viikon ajan merellisen osaamisen ja verkostoitumisen keskuksena.

Euroopan meripäivän konferenssi, merkittävin eurooppalainen merialan tapahtuma, järjestetään Logomossa 18.–19.5. Teema on kestävä sininen kasvu. Konferenssissa käsitellään kestävää sinistä kasvua sekä älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja. Myös pohjoiset alueet tulevat olemaan huomion kohteena.

Euroopan meripäivät ovat ainutlaatuinen mahdollisuus tuoda monipuolisesti esiin Turkua ja varsinaissuomalaisia merialan toimijoita eurooppalaisille. Ohjelmaan kuuluu muun muassa matchmaking-tilaisuus sekä vierailuja alueen yrityksiin. Turun Messukeskukseen kokoontuu samanaikaisesti elinkeinon edustajia NaviGate-messuille, joka kuuluu myös meripäivän konferenssin vierailukohteisiin.

Meriteemainen viikko alkaa tiistaina 17.5., kun vuorossaan toinen Suomen meripolitiikan ideointi- ja suunnittelutapaaminen järjestetään Turussa. Tapaamisen taustalla toimivat ministeriöt Turun kaupungin ja yliopiston kanssa. Kaikille avoimen tapaamisen pohjalta on tarkoitus alkaa kehittää yhteistä meripolitiikkaa ja edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Kun Euroopan meripäivän konferenssi tuo Turkuun merialan vaikuttajia koko Euroopasta, kohdistuu katse myös Itämeren alueeseen perjantaina 20.5. Centrum Balticumin yhdeksännessä vuosifoorumissa. Teemana on Itämeren alueen meriklusteri. Temaattiset paneelit kattavat aihepiirit laivanrakennuksesta meriliikenteeseen ja -politiikkaan ja niihin osallistuu alojensa asiantuntijoita Alaskaa ja Japania myöten.

Perjantaina kokoontuu myös ensimmäistä kertaa presidentti Tarja Halosen johdolla Centrum Balticumin korkean tason neuvottelukunta. Se paneutuu pohtimaan tulevaisuuden visioita Itämeren alueen monialaisen yhteistyön kehittämiselle.

Euroopan meripäivän viikonloppuna huomio kohdistuu meille kaikille yhteiseen haasteeseen, Saaristomeren suojeluun. Perjantai-iltana ilmaisessa merihenkisessä hyväntekeväisyyskonsertissa Suomen Joutsenen edustalla lavalle nousevat pro bono oopperataivaan eturivin tähdet: mezzosopraano Monica Groop, basso Matti Salminen ja baritoni Waltteri Torikka. Turun filharmonista orkesteria johtaa Leif Segerstam. Hyväntekeväisyysvarat käytetään Saaristomeren Suojelurahaston konkreettiseen työhön Saaristomeren suojelemiseksi.

Ei ole sattumaa, että merellisten tapahtumien ja tilaisuuksien monipuolinen paletti sijoittuu juuri Turkuun. Turku on ja haluaa tulevaisuudessakin profiloitua paitsi Suomen, myös Itämeren alueen ja enenevissä määrin myös Euroopan merellisenä keskuksena.

Telakkateollisuuden uusi nousu alueella on vauhdittanut myös merialan koulutustarjonnan lisääntymistä ja monipuolistumista. Monet Turku-vetoiset ympäristö- tai meriteollisuusasioihin liittyvät hankkeet ovat saaneet EU-rahoitusta.

Katse on vahvasti tulevaisuudessa esimerkiksi Turku Future Technologies:in kautta. Se tuo yhteen kahdeksan suomalaisen korkeakoulun huippuosaamisen vahvistamaan yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokapasiteettia korkeakouluyhteistyön kautta. Nämä ovat muutamia esimerkkejä alueen ottamasta aktiivisesta edelläkävijän roolista meriasioissa.

#EMD2016

#BSRForum

 

Linkit:

Rekisteröityminen Suomen meripolitiikan ideointi- ja suunnittelutapaamiseen: www.lyyti.in/meripolitiikka2016 viimeistään 10.5.

European Maritime Day -konferenssin ohjelma ja ilmoittautuminen 

Itämeri-foorumi

Merihenkinen hyväntekeväisyyskonsertti

Blogin valokuva: Olli Sulin

Julkaistu kategoriassa Blogi