Kirjoittanut  tiistai, 23 huhtikuu 2019 10:27

Talous on kasvanut Lounais-Suomessa vauhdikkaasti jo useamman vuoden ajan.  Ilmiötä on yleisesti alettu kutsua positiiviseksi rakennemuutokseksi.  Tällä viitataan poikkeuksellisen nopeaan talous- ja työllisyyskasvuun tietyillä avainaloilla. Positiivisen rakennemuutoksen kärkialoja Lounais-Suomessa ovat erityisesti meri-, auto- ja teknologiateollisuus sekä näitä tukevat liike-elämän palvelut, kuten erilaiset suunnittelu- ja insinööripalvelut. Myös ICT-ala on ollut Varsinais-Suomessa vahvassa kasvussa.

Tanakan talous- ja työllisyyskehityksen voi odottaa myös jatkuvan. Esimerkiksi Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä ainakin vuoteen 2024 asti, jonka lisäksi Varsinais-Suomeen on 2010-luvulla kehittynyt merkittävä ICT-alan kasvuyritysten osaamiskeskittymä. Tästä kertoo alan yritysten yli 10 % liikevaihdonvuosikasvu sekä positiiviset tulevaisuuden odotukset niin liikevaihdon kuin henkilöstömääränkin kehityksen suhteen.

Talouden positiivinen, mutta äkillinen, käänne ei kuitenkaan ole ongelmatonta aluetalouden näkökulmasta. Esimerkiksi työmarkkinoille syntyy helposti kapeikkoja koulutettujen ja osaavien työntekijöiden saatavuudessa yritysten tarpeiden muuttuessa nopeasti. Lounais-Suomessa onkin vähitellen alkanut olla kasvavaa pulaa muun muassa eri alojen insinöörien, asentajien ja hitsareiden lisäksi ohjelmistosuunnittelijoista sekä muista ICT-alan asiantuntijoista kyseisille aloille tehdyistä koulutuspanostuksista sekä näkyvistä osaajien houkuttelukampanjoista huolimatta.

Vaikka Lounais-Suomessa on runsaasti paikallisia vahvuuksia ja talousnäkymät näyttävät perustellusti positiivisilta, niin lähitulevaisuus on vähitellen kiertymässä entistä vaikeammin ennustettavaksi, sillä maailmantalouden taivaalle on alkanut kerääntyä tummempia sävyjä. Talousodotukset ovat kääntymässä positiivisista negatiivisiksi niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Globaalin talouden vire ja virtaukset ovat tältä pohjalta entistä ennalta arvaamattomampia ja vaikeammin tulkittavissa paikallisen toimintaympäristön näkökulmasta.

Siksi Lounais-Suomessa tarvitaan entistä vahvempaa ennakointia ja tietoa erilaisista ilmiöistä, jotta talouden ja työllisyyden käänteisiin ja epäjatkuvuuksiin kyettäisiin reagoimaan nopeasti ja täsmällisesti  esimerkiksi koulutus- ja elinkeinopolitiikan keinoin. Tietopohjaa tarvitaan valmistelun ja päätöksenteon tueksi sekä välittömästi tässä hetkessä että positiivisten tulevaisuudennäkymien jatkon varmistamiseksi.

Lounais-Suomessa on päätöksenteon tueksi rakennettu positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva- ja seurantapalvelu eli niin sanottu Poretieto -sivusto,  joka tarjoaa tietoa positiivisesta rakennemuutoksesta (pore) nousevien ilmiöiden havaitsemiseen, ennakointiin ja seurantaan. Palvelun keskeistä tilasto- ja tietosisältöä ovat muun muassa työllisyys-, työttömyys-, muuttoliike- ja koulutustilastojen trendit sekä yritysten suhdannetiedot ja osaamistarpeet positiivisen rakennemuutoksen kärkialoilta ja ammateista.

Palvelu on avattu Lounaistieto.fi sivuston yhteyteen helmikuussa 2019.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 27 huhtikuu 2018 14:07

AURAN RANTAIN AATOKSIA EUROOPASTA

Kirjoittanut  perjantai, 27 huhtikuu 2018 14:07

Varsinais-Suomesta ja Turusta on puhuttu iät ajat porttina. Olemme portti länteen ja Eurooppaan, portti muuhun Suomeen ja itään, iänikuinen Kuninkaantien ja Hämeen Härkätien solmukohta. Mutta olemme myös portti parempaan elämään ja tulevaisuuteen, emme vain läpikulkupaikka. Niin on nyt, kun moni muualta Suomesta suuntaa tänne opintojen tai leivän perässä ja löytää itselleen uuden kodin. Samoin kävi minulle 30 vuotta sitten, kun astelin ylös yliopistonmäkeä ensi kerran. Nykyään olemme portti parempaan tulevaisuuteen myös monille kaukomailta tulleille, sotaa pakoon lähteneille ja turvallisesta kotikonnusta unelmoiville.

Jäin itse pohtimaan porttia vertauskuvana oman työni kannalta EU-tiedottajana Varsinais-Suomen liitossa. Europe Direct -piste jatkaa kolmivuotiskauden 2018-2020 aikana varsinaissuomalaisten palveluksessa EU-asioissa. Voi olla vanhanaikaista ajatella, että olemme ”portti” EU-tiedon ja -osaamisen maailmaan. Emme enää hallitse kaikkea tietoa tai kaikkia viestikanavia Brysselistä samoin tavoin kuin oli asianlaita vielä vaikkapa 90-luvulla. Europe Direct -pisteemme onkin toivottavasti enemmän mahdollisuuksien avaaja, mielenkiinnon herättelijä ja yhteistyön edistäjä kuin vain yksisuuntainen viestijä.

Olemme pian kevään suurten juhlien ”portilla”. Aloitamme vapulla ja sen jälkeen juhlimme rakkaita äitejämme. Siinä välissä on sopivasti Eurooppa-päivä. Päivästä on muotoutunut kulttuuritapahtuma, jolloin usein pohdimme omaa eurooppalaisuuttamme ja tuomme näkyväksi Euroopan kulttuurien kirjoa ja moninaisuutta. Näin on erityisesti tänä vuonna, kun vietämme eurooppalaista kulttuuriperinnön teemavuotta.

Muualla Euroopassa Eurooppa-päivällä on usein poliittisempi ja syvempi merkitys rauhan ja sovinnon symbolina. Eurooppa-päivä onkin hyvä paikka pysähtyä pohtimaan omaa suhdetta Eurooppaan ja EU:n tulevaisuuteen. Itse lähestyn nykyään EU-yhteistyötä varsin käytännönläheisesti enkä suurin tuntein. Niinhän meillä pruukataan muutenkin tehdä, kun kyse on yhteisistä asioista.

En ehkä tunne yhtä vahvasti kuin saksalainen tai ranskalainen tuntevat EU-lipun nähdessään. Näin varmasti on useimpien meidän suomalaisten laita. Mutta iloitsen suuresti niistä mahdollisuuksista ja vapauksista, joita EU meille ja muille eurooppalaisille tuo. Ja yhteiselo muiden eurooppalaisten kanssa tekee elämästä hurjasti mielenkiintoisampaa.

EU:n edut eivät tule ilmaiseksi. Niiden eteen pitää tehdä työtä, nähdä vaivaa ja osata yhteistyön jalot taidot. EU onkin mainio pelikenttä rakentaa parempaa tulevaisuutta ja turvata hyvä suomalainen elämä tulevalle polvelle. Yksin ilman eurooppalaisia naapureita ja kumppaneitamme emme pärjää, niin se vain on. Tämän olemme jälleen saaneet huomata, kun muun Euroopan talous on vetänyt myös meidät vahvaan nousuun. Ilman vahvaa ja hyvinvoipaa Eurooppaa ei ole myöskään menestyvää Varsinais-Suomea.

Hyvää Eurooppa-päivää, ha en riktigt god Europadag!

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 01 maaliskuu 2017 13:27

LÄHIMATKALLE, ANYONE?

Kirjoittanut  keskiviikko, 01 maaliskuu 2017 13:27

”Jos ei edes yritä, ei voi epäonnistua”. Kollegani kannustavat sanat korvissa soiden lähdin Axxel Paraisten matkailulinjan aikuisopiskelijana työharjoitteluun Ahvenanmaalle. Sain harjoittelupaikan hotelli Pommerista ja parin viikon irtiotto toimistoarjesta oli sillä selvä.

Ensimmäisen hotellin respassa ahkeroidun viikon jälkeen ajatukseni pyörivät tiiviisti matkailussa.

Ahvenanmaa on auki ympäri vuoden. Verrattuna Turun saaristoon, on Ahvenanmaalle helpompi tulla talvellakin. Toki täälläkin on kesällä runsaammin palveluita saatavilla, mutta kausi ylettyy reippaasti touko- kesäkuusta syyskuuhun, kun Turun saaristossa puhutaan vain noin kuudesta kuumimmasta matkailuviikosta. Talvella Turun saaristossa palveluiden saaminen on usein epävarmaa.

Kansainvälisiä matkailijoita kiinnostaa Suomessa luonto, puhtaus ja turvallisuus. Nämä eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös hyviä palveluita, jotka ovat varmasti saatavilla silloin, kun matkailjat haluavat vierailla meillä. Kansainvälisten turistien lisäksi tulee tottakai muistaa kotimaiset matkailijat, joista suurin osa tekee lyhyitä lähimatkoja.

Suomen matkailu on saanut erityisen paljon kansainvälistä huomiota viimeisen vuoden aikana, ja maamme on listattu toistuvasti kiinnostavimpien matkailumaiden joukkoon. Samalla matkailun merkitys Suomen taloudelle kasvaa, ja matkailualan kasvuodotukset näkyvät myös alan investoinneissa. Matkailu- ja ravintolapalveluja edustava MaRa arvioi, että uusiin hotelli- ja kylpylähankkeisiin on investoitu ja investoidaan vuosina 2015–2020 noin miljardi euroa.

Luku kuulostaa mahtavalta, mutta on vaikea keksiä, mistä muodostuisi Varsinais-Suomen osuus. Mitäs investointeja meillä Varsinais-Suomessa ollaankaan tekemässä matkailuun?

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi on aloitettu loistava kotimaanmatkailun haastekampanja “Löydä Suomesi”. Kampanjassa suomalaiset haastetaan lomailemaan aiempaa enemmän kotimaassa ja kertomaan matkoistaan ja matkasuunnitelmistaan sosiaalisessa mediassa tunnuksella #lomahaaste.

Itse haastaisin suomalaiset matkustamaan myös kesä- ja talvisesonkien ulkopuolella. Viikonlopunkin aikana ehtii maakunnassamme aivan uusiin maisemiin ja tunnelmiin. Itse lähdin tammikuiseen Utöseen - kokemus jota voin suositella ihan kaikille. Lisäksi varsinaissuomalaiset kansallispuistomme Kurjenrahka ja Teijo tarjoavat totaalista irtautumista arjesta lyhyilläkin visiiteillä. Mitä muita kohteita voisimme saada maakunnastamme mukaan #lomahaasteeseen?

Huom! Kyllä, Ahvenanmaallekin kannattaa tulla aina.

Katsokaa ihmeessä #lomahaaste-kampanjan video täältä: http://tem.fi/lomahaaste

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 13 kesäkuu 2016 08:44

MAAKUNNAN TILA - VILKAISU LUKUJEN TAAKSE

Kirjoittanut  maanantai, 13 kesäkuu 2016 08:44

Kun Hesari kirjoittaa ”taloudessa kuplii jo iloisesti”, mitä siitä pitäisi ajatella? Onko talous todellakin jo vankalla kasvu-uralla tai jopa ylikuumentumassa? Ehkä kupliminen viittaakin käymisprosessiin - keskikesän juhlinta lähestyy ja juomat valmistuvat.

Ehkä juuri julkaistu Maakunnan Tila -katsaus auttaa talouden kokonaiskuvan hahmottamisessa. Katsauksessa käsitellään Varsinais-Suomen työttömyyden, suhdanne- ja väestökehityksen sekä työpaikkarakenteiden muutoksia. Väitän katsauksen kirjoittajana, että vielä ei ole juhlien aika. Putosimme vuoden 2009 finanssikriisissä syvään suhdannekuoppaan, josta ylös kipuaminen on ollut vaivalloista, ja jatkuu yhä sellaisena. Rakennus- ja palvelualoilla kasvu on jo tosin käynnistynyt.

Suomen talouden veturina toimii vientisektori, joka ei ole kasvanut vuosiin, koska kansainvälisessä taloudessa on niin monia epävarmuustekijöitä; Euroopan ylivelkaantumisongelmat, Kiinan talouskasvun ja investointien hidastuminen, Venäjän taloudellis-poliittiset ongelmat ja teollisten investointien matala taso. Kasvua on yritetty ruokkia ympäri maailmaa keskuspankkien löysällä rahapolitiikalla, joka sekin on havaittu tehottomaksi. Ongelmat eivät poistu rahaa painamalla.

Pitkään jatkunut talouden taantuma on nostanut työttömyyden korkealle (13 %), painanut investoinnit matalalle ja sysännyt käyntiin laajan teollisen rakennemuutoksen, joka on levinnyt myös monille palvelualoille. Kokonaistuotannon kasvun pitäisi olla vähintään 3 % vuodessa, jotta työllisyyden kohentuminen lähtisi käyntiin, ja investointien pitäisi kattaa ainakin pääoman (koneiden, laitteiden ja rakennusten) kuluminen. Nyt näin ei ole. Suomi on täysin riippuvainen kansainvälisen talouden vetoavusta, yksityisen kulutuksen varaan kasvua ei meillä voi rakentaa.

Mikä taloudessa sitten kuplii? Kulutustavaroiden kysyntä on pysynyt taantuman aikana kohtuullisen hyvänä; matkoja, autoja, lääkkeitä ostetaan huonoinakin aikoina. Varsinais-Suomessa Meyer, Valmet ja Bayer vastaavat tähän kysyntään. Teleste parantaa jalkapallon EM-kisojen turvallisuutta omilla valvontajärjestelmillään. Jossakin pitää myös asua. Rakentaminen on toimialoista vahvimmassa kasvussa, mm. vanhan rakennuskannan korjaustarpeiden vuoksi. Pemamek rakentaa Loimaalla hitsausautomaatiota kustannustehokkuudesta kiinnostuneille yrityksille – ja niitähän riittää. Asfalttia levitetään innolla, kun öljyn hinta on laskenut. Varsinais-Suomen taloudessa on hyvää kuplintaa, joka pitäisi vain saada leviämään kärkiyrityksistä koko pk-sektoriin.

Erilaisten toimintojen ulkoistusten seurauksena monet palvelut ovat olleet tasaisessa kasvussa. Suomessa on nyt havahduttu siihen, että vaikka tavaroiden vienti ei vedä – palveluiden vienti kasvaa vuosi vuodelta, ja haastaa lähitulevaisuudessa tavaraviennin veturipaikan taloudessa. Palveluiden viennistä jää Suomeen 90 %, kun tavaroiden viennistä vain 60 - 70 % välituotteiden käytön vuoksi.

Suomessa pitäisikin laatia oikeasti vaikuttavien kiky- eli kilpailukykysopimusten lisäksi pave- ja kutu-strategia eli palveluiden ja kuluttajatuotteiden vientistrategia. Kysyntään pitää vastata nykyistä tehokkaammin.

Ja väestökin pitäisi saada lisääntymään, sillä syntyvyys on historiallisen alhaisella 1860-luvun tasolla. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia.

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 14 maaliskuu 2016 09:25

KILPAURHEILU ON HAASTEELLISTA

Kirjoittanut  maanantai, 14 maaliskuu 2016 09:25

Kevät on ratkaisupelien aikaa. Suurimman huomion saa jääkiekko, onhan Suomi ainoa Euroopan maa, jossa ykköslaji on joku muu kuin jalkapallo.

TPS:n kausi on ailahdellut. Edelliseen vuoteen verrattuna on menty parempaan suuntaan, mutta moni taisi odottaa vielä enemmän. Toki mukana on ollut myös huonoa tuuria loukkaantumisten muodossa. Ykkösmaalintekijäksi hankittu Lauri Tukonen loukkaantui jo kauan sitten ja ainakaan tällä kaudella häntä ei jäällä enää nähdä.

Eilen TPS pudotti säälipleijareissa Vaasan Sportin ja vastaan asettuu seuraavaksi mestarijoukkue Oulun Kärpät. Kärpät on toki ennakkosuosikki, mutta moni turkulaisen jääkiekon fani muistaa, että vain muutama vuosi sitten noustiin samasta asemasta mestariksi. Joten, kaikki on mahdollista.

Koripallossa Loimaan Bisons on viime vuosina ollut rohkea edelläkävijä, mutta tällä hetkellä näyttää synkältä. Syy on hyvin perinteinen. Koossa oli pelaajanippu, johon ei kuitenkaan ollut varaa. Toivottavasti talousongelmat eivät ole kuolinisku Bisonseille, joka on ehdottomasti ollut todellinen piristysruiske suomalaisessa koriksessa.

Loimaalla pelataan myös liigatason lentopalloa. Hurrikaani on hyvässä vedossa ja vaikka Kokkola johtaa runkosarjaa ylivoimaisesti, ei mikään ole kirkossa kuulutettua.

Oheisesta pikakatsauksesta puuttuu paljon, mutta mitään Urheiluruutua ei ollut tarkoituskaan kirjoittaa. Varsinainen sanomani liittyy siihen, että talouden realiteetit ovat kaikessa kilpaurheilussa yhä määräävämpiä tulevina vuosina. Urheilujournalismin yksi mieliaiheista on seurajohtojen parjaaminen, erityisesti tilanteessa, jossa talous on kaatumassa päälle.

Olen joskus kauan sitten ollut I divarissa pelanneen jääkiekkoseuran puheenjohtaja. Kun puitteina oli pelkkä ”rättihalli” oli rahaliikenne ainainen murhe. Omakin nimi oli jatkuvasti vekseleiden vakuutena, eikä uni tahtonut aina tulla. Jälkeenpäin olen joskus miettinyt, kumpi oli stressaavampaa: olla ministeri Suomen EU-puheenjohtajakaudella vai seurajohtaja vaikeissa olosuhteissa? Oikeastaan mietintämyssyä ei tarvita. Kyllä seurajohtajana oli haastavampaa.

Toivon, että ne ihmiset, joilla ei ole kokemusta urheiluseuran pyörittämisestä, olisivat kritiikeissään maltillisia. Seuratoiminta on kova laji ja toisin kuin monissa muissa inhimillisen elämän puhteissa, niissä hommissa ollaan tuottamassa elämyksiä muille, eikä toteuttamassa itsekkäitä pyrkimyksiä.

Tällä viikolla:
Ma: Aamulla vieraita Metsähallituksesta, lounas professori Virtasen kanssa ja ip professorit John Eriksson ja Jyrki Heino.
Ti: Maakuntastrategian ohjausryhmä, sitten Naantaliin kaupunginjohtajaa tapaamaan, ip pohditaan luovuutta.
Ke: Maakuntauudistusta Helsingissä.
To: Liiton oma kehitysprojekti, puolilta päivin Kuntaliiton kuntapäivä Turussa.
Pe: Sisäistä virkailua.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja