tiistai, 03 joulukuu 2019 13:00

MATKAPUHELIMEMME KERTOVAT MISSÄ LIIKUMME

Kirjoittanut  tiistai, 03 joulukuu 2019 13:00

Jätämme jälkeemme yhä enemmän digitaalisia jalanjälkiä liikkeistämme. Esimerkiksi kännykkämme ovat jatkuvasti kiinni puhelinverkossa. Pelkästään puhelimiemme jäljistä muodostuu valtava tietomassa puhelinoperaattoreiden rekistereihin. Tämän kaltainen data on hiljattain avautunut kaupallisena tuotteena sekä yritysten että julkisen sektorin hyötykäyttöön.

Matkapuhelimista kertyvä data voi auttaa päätöksentekijöitä ja yrityksiä ymmärtämään ihmisjoukkojen liikkumista ja tekemään parempia päätöksiä. Esimerkiksi julkisella sektorilla löytyy paljon kohteita, jossa voidaan hyödyntää matkapuhelindataa ihmisvirroista. Vaikkapa Turun, Salon ja Helsingin välillä tehdyistä matkoista ja matkamääristä tiedetään parhaillaan suhteellisen vähän. Liikennesuunnittelun lisäksi hyötyjä voi löytyä esimerkiksi matkailun sekä palveluiden käytön ja suunnittelun piiristä.

Matkapuhelinoperaattorit tietävät linkkimaston tasolla, millä seuduilla kukin matkapuhelinliittymä liikkuu. Tarkin mahdollinen taso matkapuhelindatassa on 250 metriä kertaa 250 metriä oleva karttaruutu. Tällöin yksityisyys säilyy edelleen riittävän vahvana. Kun lähestyn esimerkiksi kirjastoa, niin jokainen linkkitorni lähettää viestiä operaattorille, että olen lähestymässä karttaruutua, jossa kirjasto sijaitsee. Datan näkökulmasta, jos viivyn kirjastossa pidemmän aikaa, niin olen käynyt kirjastossa.

Jos taas vain palautan kirjat ja poistun, niin matkapuhelindata tuskin ymmärtää minun käyneen kirjastossa. Varsinais-Suomen liitossa on marraskuun alussa käynnistynyt Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tietopohja -hanke (PKV), jonka puitteissa olemme ostaneet Telia Insight Crowd -matkapuhelindataa. Se kattaa kolmen viikon puhelinliittymäliikkeet syksyn 2019 tasolla Telian matkapuhelinliittymistä anonymisoituna ja aggregoituna siten, että yksittäisiä käyttäjiä ei voida tunnistaa. Tilastollisin menetelmin kattavuus on laajennettu pitämään sisällään myös muiden operaattoreiden liittymät.

Datasta jalostetuista tuloksista on tarkoitus rakentaa vapaasti käytettävä karttapalvelu kevään 2020 aikana. Odotuksemme hankkeessa on, että pystymme matkapuhelindatan perusteella tuottamaan uutta tietoa muun muassa ihmisten matkoista, liikkuvuudesta ja vuorovaikutuksesta Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä. Pohjoinen kasvuvyöhyke tarkoittaa aluetta ja yhteistyöverkostoa, jonka muodostavat Etelä-Suomen 13 kaupunkia ja kuusi maakuntaa välillä Kotka-Pori.

Toteutettavan tietopalvelun toivotaan tarjoavan luotettavaa, tarkoituksenmukaista ja ajantasaista tietoa matkapuhelindatan kuvaamien ihmisvirtojen lisäksi vyöhykkeen työmatkoista, liikenne- ja tavaravirroista ja matkustajamääristä sekä alueen väestön, työpaikkojen ja BKT:n kehityksestä. Tietopalvelun tavoite on vyöhykkeen yhtenäisen työmarkkina- ja talousalueen toiminnallisuuden lisääminen sekä elinvoiman ja kilpailukyvyn edistäminen vahvistamalla yhteistä tilannekuvaa alueen kehityksestä ja vuorovaikutussuhteista.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  tiistai, 08 lokakuu 2019 16:02

Ehkä jo tiesitkin, että Varsinais-Suomen liiton yhteydessä toimiva Lounaistieto on Lounais-Suomen alueellinen tietopalvelu, jossa ylläpidämme muun muassa kartta- ja tilastopalvelua sekä avoimen datan portaalia. Kaikki tarjoamamme palvelut ovat ilmaisia ja hyödynnettävissä niin yksityiseen kuin kaupalliseenkin käyttöön.

Paikkatietoverkostojen vahvistaminen ja kynnyksen madaltaminen paikkatiedon käyttöönottoon on aina ollut keskeinen tavoite toiminnassamme. Paikkatieto mahdollistaa lukemattomia hyödyntämismahdollisuuksia aina yhdyskuntasuunnittelusta lähimmän lounasravintolan löytämiseen arkielämässä.

Yksinkertaisimmillaan selitettynä paikkatieto on useimmiten kartalle sijoitettua tietoa, johon liittyy sekä maantieteellinen sijainti että paikan ominaisuustieto.

Vaikka Lounaistieto on alueellinen toimija, toimimme vahvasti myös kansallisen tason paikkatietokysymysten parissa. Olemme tänä syksynä mukana monessa valtakunnallisessa hankkeessa edistämässä paikkatiedon yhteentoimivuutta, yhteiskäyttöä ja parempaa saavutettavuutta erityisesti julkisen hallinnon näkökulmasta.

Osana Paikkatietoalustan Maakunta-osahanketta järjestämme maakuntien liitoille maakuntakaavojen Laatuvahdin käyttöönoton ohjeistusta ja koulutusta. Laatuvahti on työkalu, jonka avulla liittojen on mahdollista tarkastaa vastaavatko maakuntakaava-aineistot valtakunnallisesti yhtenäistä digitaalista tietomallia.

Lounaistiedossa on monta rautaa samanaikaisesti tulessa, ja koordinoimme lisäksi kaikkien maakuntakaava-aineistojen saattamista yhtenäisen tietomallin mukaiseksi. Samalla viimeistellään maakuntakaavojen visualisointisäännöt yhteistyössä liittojen kanssa, jolloin kaavamerkintöjen tulkitseminen helpottuu ja yhteistyö liittojen välillä tiivistyy.

Hankkeet tukevat toisiaan, ja maakuntakaavojen yhdenmukaistaminen mahdollistaa täysin uudenlaisia käyttötapoja. Syksyn aikana tullaankin vielä pilotoimaan esimerkinomaisia valtakunnallisia koosteita maakuntakaavojen tietosisällöistä. Käytännössä maakuntakaava-aineistosta on tarkoitus testata virkistysalueiden, tuulivoimamerkintöjen ja suojelualueiden suodatusta yhteen karttanäkymään koko Suomen alueelta. Jäämme innolla odottamaan mitä muita mahdollisuuksia Paikkatietoalustan tuotokset ja kaikkien maakuntakaavojen saattaminen yhteiseen tietomalliin tuo tullessaan!

Julkaistu kategoriassa Blogi