tiistai, 22 lokakuu 2019 09:41

MIHIN MENET MAAKUNTA?

Kirjoittanut  tiistai, 22 lokakuu 2019 09:41

Kirjoitin edellisessä blogissani, että sotea ei pääse pakoon. Niin se on. Sitä eivät pääse pakoon kansalaiset, kunnat, maakunnat, eikä varsinkaan maan hallitus. Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa todetaan ” Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Myös pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi. Itsehallinnollisia maakuntia on 18. Itsehallinnolliset alueet mahdollistavat vaiheittaisen siirtymisen monialaisiin maakuntiin. Tämä valmistellaan parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennessä.”

Ensi lukemalla kirjaus saattaa kuulostaa ymmärrettävältä ja loogiselta, mutta niin kuin monessa asiassa, vaara piilee yksityiskohdissa ja aikataulussa. Käytännössä hallitusohjelma tarkoittaa, että ”sote-alueet” kaappaavat maakunta-nimityksen itselleen. Ja ehkä vasta joskus vuosien päästä selviää, kuinka käy maakunnan liittojen nykyisille tehtäville. Eli minkä nimisen organisaation alla maakuntakaavaa, EU-rahaa, aluekehitystä, kv-asioita ja edunvalvontaa hoidetaan, kun maakunnan nimi on siirtynyt ”sote-piirille”.

Jotenkin tuntuu, että maakunnan olemusta ei hallitusohjelmaa kirjoitettaessa ole mietitty kokonaisuutena. Teknokraatit tietysti sanovat, että on aivan sama, mikä on julkishallinnon toimijan nimi. Oleellista on tehtävien määrittely. Toki asian voi niinkin ymmärtää, mutta useimmissa eurooppalaisissa oikeusvaltioissa on tapana kunnioittaa hallintotraditiota. Kyse ei tietenkään saa olla turhanpäiväisestä pörhistelystä, vaan siitä, että kansalaisille olisi selvää mitä asioita hoidetaan missäkin paikassa. Lähihistoria ei lupaa hyvää. Lääninhallinto opittiin vuosisatojen saatossa tuntemaan, mutta läänien tilalle tulleiden ely-keskusten ja aluehallintovirastojen toiminta ja työnjako on jäänyt kansalaisille täysin hämärän peittoon.

Samaan syssyyn, kun hallitus on kaappaamassa maakuntien nimet soten käyttöön, hallitusohjelma painottaa liittojen nykyisiä tehtäviä ja antaa jopa uusia. Maakuntien liitoille kohdennetaan nopeasti ja joustavasti hyödynnettävää aluekehitysrahoitusta (entinen maakuntien kehittämisraha). ”Maakuntien liittojen (18) rooli EU-rakennerahastojen ja muiden EU-rahastojen välittäjänä säilytetään.” Hallitus siis ottaa ja antaa.

En penää paluuta menneeseen. Mutta viimeistään nyt pitää kyetä tekemään suuret rakenneuudistukset niin, että hallitus ei ensimmäiseksi ilmoita kumoavansa edeltäjänsä työt. Sipilän hallitus panosti valtavasti maakuntauudistukseen. Se kaatui aivan loppumetreillä, eikä juuri kiveä jäänyt kiven päälle. Niin ei soisi käyvän taas kerran.

Hallitus sanoo uudistavansa parlamentaarisen komiteatyön. Se on hyvä ajatus. Komiteatasolla on syytä kaikkien puolueiden miettiä, mikä on maakunta ja mitkä ovat maakunnan tehtävät. Aivan pienestä asiasta ei ole kyse. Maakuntahallinto on nimittäin olemassa Itävaltaa lukuun ottamatta jokaisessa läntisen Euroopan maassa.

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 06 touko 2019 11:02

TULEVAISUUS TEHDÄÄN ENNAKOIDEN JA OHJATEN

Kirjoittanut  maanantai, 06 touko 2019 11:02

Tulevaisuuttaan pohtivien nuorten koulutus- ja työuravalinnat ovat käyneet entistä epävarmemmiksi automatisaation ja digitalisaation myllertäessä työelämää. Tämä aiheuttaa yksilöille kasvavasti päänvaivaa ja stressiä. Millaista osaamista työelämässä tarvitaan jatkossa? Samanaikaisesti varsinaissuomalaiset yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja oppilaitoksissa opiskelijat etsivät sujuvia siirtymiä työelämään. Jotta yritysten tarpeisiin pystytään vastaamaan, tulisi ne tuntea mahdollisimman hyvin nyt ja tulevaisuudessa. 

Ohjaus ja ennakointi kohtaavat – pohdi tulevaa 

Koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan välttämättä tarjoa nuorille suuntaviittoja siihen millaisille taidoille ja osaamiselle on tulevaisuudessa kysyntää. Sen sijaan se saattaa kouluttaa ihmisiä ammatteihin ja työurille, joissa heitä ei tarvita teknologisen kehityksen tai muutoin vähenevien työtilaisuuksien vuoksi. Yritysten tulevaisuuden tarpeistakin voi olla vaikea saada selvää.  

Yhteiskunnan pitäisikin reagoida jatkuvasti osaamistarpeiden muutokseen esimerkiksi ennakoinnin ja tulevaisuusohjauksen keinoin. Ennakoinnissa pyritään luotaamaan erilaisia tulevaisuuksia tulkitsemalla systemaattisesti toimintaympäristöstä nousevia trendejä ja heikkoja signaaleja. Kysymys kuuluu, miten tulevaisuudessa varmistetaan, että merkittävää osaamisen kysynnän ja tarjonnan vinoutumaa ei pääse syntymään, vaan ihmisten osaaminen ja yritysten tarpeet kohtaavat mahdollisimman hyvin? 

Tulevaisuusohjaus taas tarjoaa yksilöille ajattelun ja toiminnan työkaluja sekä tukea heidän ponnistuksissaan oman tulevaisuutensa suhteen. Tulevaisuussuuntautuneessa ohjauksessa ihminen voi liikkua pitkällä aikajänteellä ja joustavasti menneisyytensä, nykyisyyden ja tulevaisuuden sekä eri elämäntilanteiden välillä ammentaen niistä ajatuksia toivottavasta tulevaisuudesta ja työurasta.  

Varsinais-Suomessa on parhaillaan käynnissä useitakin hankkeita, joilla tavoitellaan ainakin osittaisratkaisuja näihin haasteisiin. Mainitaan niistä nyt ainakin pari.  

Ennakointiakatemia – tukea myös ohjaustyölle 

Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia EKA on eri ammatti- ja toimialojen rajoja ylittävä yhteistyöverkosto, joka yhdistää osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin käytettävät voimavarat maakunnassa. Ennakointiakatemian tavoitteena on nostaa Varsinais-Suomen yritysten ja koulutusorganisaatioiden osaamisen tasoa osaamis- ja koulutustarpeen ennakoinnissa ja vahvistaa maakunnan yritysten tulevaisuudennäkymiä koskevan ennakointitiedon saatavuutta ja hyödyntämistä. Maakunnan kärkiklustereiden yritykset toimivat tässä kehittämistyössä edelläkävijöinä. Tavoitteena on myös tukea tulevaisuusohjauksen mahdollisuuksia mm. oppilaitoksissa. Lisätietoja tästä: https://ennakointiakatemia.fi/ 

HackThe Roadmap 20.5.2019 - työelämään ohjauksen uudet mahdollisuudet 

Työelämän, oppilaitosten ja muiden ohjaustahojen entistä tiiviimmän yhteistyön takaamiseksi ja verkostoyhteistyön vahvistamiseksi Varsinais-Suomen koulutusjaosto on käynnistänyt Työelämään ohjauksen tiekarttatyön. Osana tiekarttatyötä on määritelty visiot siitä, mitä yhteistyöllä saadaan aikaan. Visioiden aktivoimiseksi käytännön toimiksi järjestetään 20.5.2019 HacktheRoadmap -hackathon tapahtuma, joka kutsuu verkoston toimijat koolle ja tarjoaa ajan ja paikan ideoinnille ja konkreettisten toteutusehdotusten luonnostelulle tavoitteisiin pääsemiseksi. Eräs pohdittavista teemoista liittyy juuri tulevaisuusohjauksen mahdollisuuksin. Lisätietoja ja ilmoittautuminen mm. täältä: https://kumppanuusfoorumi.fi/. Tule mukaan! 

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  maanantai, 08 huhtikuu 2019 12:33

Jokaisella meistä on ehkä jotain ajatuksia siitä, miltä tulevaisuus näyttää 20 vuoden päästä? Mitkä asiat vaikuttavat tänä päivänä Suomen ja maailman kehitykseen, entä tulevaisuudessa?

Tulevaisuuden visiointi auttaa meitä orientoitumaan tulevaan. Tulevaisuusskenaarioita ideoidessani minulla on mahdollisuus miettiä erilaisia polkuja – minne olemme menossa, mitä eri tapahtumia luulen tulevaisuudessa tapahtuvan, entä mitä haluaisin ja toivon tapahtuvan? Miten pystyn ottamaan vastaan tulevaisuuden, tapahtui sitten skenaario a, b, c tai (todennäköisin) usean skenaarion sekoitus plus paljon ennakoimattomia yllätyksiä?

Tulevaisuuden pohtiminen – se on myös osa merialuesuunnittelun prosessia. Skenaarioita miettiessäni tulee minun tunnistaa merialueiden kehitykseen vaikuttavat tekijät. Samalla tunnistan mitkä ovat ne tekijät, joihin pystyn vaikuttamaan. Tunnistan myös mitkä tekijät ovat ohjattavissa sekä ne, joihin en pysty vaikuttamaan – joiden vaikutuksiin minun on sopeuduttava.

Sitä usein miettii mihin skenaariot pohjautuvat – mitä materiaalia niiden muodostamisessa on käytetty? Strategiapaperit ja toimialojen tulevaisuusvisiot ovat keskeisiä, mutta niihin ei välttämättä ole kirjattu kaikkea tietoa ja tavoitteita. Eri alojen asiantuntijoiden ja toimijoiden tuominen yhteen samaan työpajaan on yhtä kuin vilkas ja idearikas puheensorina. Työpajassa keskustellessa saan suunnattua ajatukseni tulevaisuuteen yhdessä muiden kanssa, kaikki pääsevät samaan ajattelukelkkaan mukaan yhtä aikaa.

Vaikka merialuesuunnittelu on valtakunnallisesti uusi asia, ei se silti lähde tyhjältä pöydältä, kuten tiedämme. Merialueilla on tapahtunut, tapahtuu ja tulee tapahtumaan paljon – meidän on hyvä orientoitua tulevaan.

Merialuesuunnittelun ensimmäisen vaiheen kuuleminen järjestetään 10.4.–10.5.2019. Voit tutustua materiaaleihin ja esittää näkemyksesi merialuesuunnittelu.fi -sivun kautta.

 

”KAUKOVIISAUS – MITÄ SE ON?
Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäkööt hyvänään… Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää...”
(Lainaus korpifilosofi Konsta Pylkkänen teoksessa Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija, 1952.)

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 16 maaliskuu 2018 08:46

RADIKAALI JUTTU - HUOMASIKO KUKAAN?

Kirjoittanut  perjantai, 16 maaliskuu 2018 08:46

Turun ammattikorkeakoulu sai taannoin rahoituksen kaksivuotiselle Erasmus+ hankkeelle nimeltään Radical boost. Tavoitteena on AMK-tasoisen insinöörikoulutuksen uudistaminen siten, että koko 4-vuotisesta opiskeluajasta puolet tapahtuisi yrityksissä. Oppilaitoksessa vietetty aika vähentyisi näin kirjaimellisesti radikaalisti. Työharjoittelun osuus insinöörin perustutkinnosta on nyt noin 12 %. Uusi kehitettävä malli on käytännössä suomalainen sovellus saksalaisesta duaalimallista. Homma pilotoidaan tuotantotalouden alalla ja erityisesti haetaan meriteollisuusalan yrityksiä tuleville opiskelijoille. Uusi koulutusohjelma on alkamassa syksyllä 2019.

Okei, hieno homma! Hyvä että tällainenkin tuli hoidettua. Pysähdytään kuitenkin hetkeksi tämän äärelle, sillä olemme aidosti radikaalien muutosten äärellä. Näihin pitää koulutuksenkin reagoida.


Työn murroksesta on lopulta kysymys

Koulutusta ja sen muotoja kehitetään nyt monella rintamalla ja monin eri tavoin. Taustalla on työn murros ja tämän ilmiön monet sivujuonteet. Keskustelua työn tulevaisuudesta on käyty aina mutta vuosituhannen vaihteessa globalisaatio haastoi suomalaisen yhteiskunnan, yritykset ja myös työn uudella tavalla. Yritysten toimialueeksi tuli koko maailma ja talouden toimintaympäristön säännöt muuttuivat. Tämä on merkinnyt tuotannossa ja palveluissa uutta kansainvälistä työnjakoa. Ei riitä, että yritys Laitilassa tuottaa tehokkaasti tavaraa Uudenkaupungin autotehtaalle vaan sen pitää lyödä myös intialainen tai saksalainen toimittaja tai jopa liittoutua näiden kanssa. Kilpailun koveneminen on vaikuttanut kaikkialle yhteiskuntaan: koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä itse työhön.

Julkisuudessa käytävä keskustelu pyörii usein ääripäissä ja pohditaan usein jopa nykymuotoisen työn loppua ja teknologian (digitalisaatio, robotisaatio, keinoäly jne) ylivaltaa eri muodoissaan. Toisaalta teknologia nähdään myös monesti uudenlaisen työn ja rakenteiden mahdollistajana (esim. alustatalouden eri muodot). Työn muutokseen toki vaikuttavat monet muutkin seikat teknologian ohella. Näistä kaikista lisää mm:

- Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
- Demos Helsinki

Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen on myös monien haasteiden edessä ja koulutuksen reagointikyvylle asetetaan nykyään kovia vaateita. Oppimisympäristöjen kehittäminen ja koulutuksen tuominen yhä enemmän työpaikoille ovat osa työn muuttumisen ilmiöitä. Tavoitteena on pitää koulutus ajantasaisena ja samalla varmistaa osaavan työvoiman saatavuus.

Mutta se Radical boost – mikä meininki?

Jotta Radical boost -hanke pääsee kunnolla käyntiin, keskeistä on siis nyt löytää ne yritykset, jotka haluavat osallistua hankkeeseen tarjoamalla paikan opiskelijalle. Opiskelijalle, joka itse asiassa viettää puolet opiskeluajastaan tässä samassa firmassa. Tämä vaatii myös yrittäjältä venymistä koska pitää huolehtia esimerkiksi opiskelijan ohjauksesta työpaikalla. Tämän panostuksen jälkeen on kuitenkin mahdollista saada osaava ja sitoutunut työntekijä yritykseen. Hankkeessa ovat mukana myös Varsinais-Suomen yrittäjät, Varsinais-Suomen liitto sekä saksalaisia ja ranskalaisia oppilaitoksia sekä Meyerin Turun telakka. Teemme kaikki parhaamme tämän tärkeän pilotin onnistumiseksi. Huomasitko mahdollisuuden yrityksellesi? Ota yhteyttä:

Tero Reunanen
Tuotantotalouden koulutus ja tutkimusvastaava, Turun AMK
+358 44 907 4592, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Jassi Aho
Projektipäällikkö, RADICAL-projekti
Turun AMK
+358 40 355 0360, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Radical Boost     ErasmusTurun amk  VSL    Yrittjt  esta

Kirjoitus tukee Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin ja sen alla toimivan ennakointifoorumin toimintaa. Kumppanuusfoorumi on varsinaissuomalaisen yhteistyön sytyttäjä, jolta löydät varsinaissuomalaiset maakuntastrategian tavoitteita edistävät toimijat, ja niiden muodostamat aktiiviset verkostot. Tule mukaan rakentamaan kanssamme Varsinais-Suomea, jossa elämisen laatu on parasta!

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 15 joulukuu 2015 13:23

TULEVAISUUDEN TOIVOT

Kirjoittanut  tiistai, 15 joulukuu 2015 13:23

Varsinais-Suomen liitto aloittaa ensi vuonna Tulevaisuuskoulun. Tarkoitus on kannustaa nuoria ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan. Koulu pyörii niin, että mukaan valituille tarjotaan sekä teoreettista että käytännöllistä tietämystä politiikasta, ammattijärjestöistä, yrittämisestä etc.

Aika usein nykysin kuulee puheenvuoroja, joissa sanotaan politiikan olevan eilistä. Tämä näkyy huonona osallistumisena puolueiden toimintaan ja alhaisena äänestysprosenttina. Jonkinlaisena pohjanoteerauksena voi pitää sitä, että edes politiikkaa ammatikseen kommentoivat toimittajat eivät näytä olevan työstään järin innostuneita ja julkisuuden kynnyksen ylittävät liian usein pelkästään riitakysymykset tai jonkin sortin hömppä. Poliitikot itsekin alentavat arvostustaan suostumalla häpäisemään ammattikuntansa monenlaisissa viihdeohjelmissa.

Itse kuulun niihin, jotka uskovat, että myös viidenkymmenen vuoden päästä Suomessa järjestetään vaaleja ja yhteiskunnan asioista päättävät eniten ääniä saaneet puolueet ja poliitikot. Tosin tuskin me silloin raahaudumme enää äänestyspaikolle kantojamme kertomaan, vaan itse kukin on jo vuosien ajan päässyt ilmaisemaan tahtonsa netissä, tai millä nimellä systeemi silloin kulkeekaan.

Kun tekee työkseen edunvalvontaa, huomaa päivittäin vahvojen poliitikkojen tärkeyden oman maakunnan näkökulmasta. Nyt Varsinais-Suomella on puhemies (Lohela), ministeri (Orpo) ja reilun vuoden päästä myös toinen ministeri (Saarikko). Se on hyvä saavutus ja auttaa todella paljon maakunnan liiton jokapäiväisessä työssä.

Jotta menestyisimme myös jatkossa, tarvitsemme valovoimaisia päättäjiä, sellaisia ihmisiä, jotka nousevat korkeimmille paikoille. Valmistautumista yhteiskunnan johtamiseen ei ihminen aloita koskaan liian varhain. Jos Tulevaisuuskoulun rivistä valikoituu edes yksi nimi valtioneuvoston jäseneksi jonakin päivänä, on koulu tehnyt tehtävänsä.

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Liiton hallitus, iltapäivällä poliisiseminaari
Tiistai: Johtoryhmä, hallintoasioita, edeltäjäni Juho Savon tapaaminen, synttärit töissä, Turun seudun kuntakokous, illalla Mynämäen Rotareihin
Keskiviikko: Tarkastusasioita, kasvuvyöhykeseminaari Helsingissä
Torstai: Tarkastuslautakunta, sisäistä hallintoa, Ekumeeninen joulu
Perjantai: Parainen

Joululomalle jään 23.12., mutta blogi jää lomalle nyt saman tien. Kehiin se palaa taas loppiaisen jälkeen. Toivotan mahdollisille lukijoille Riemullista Joulua!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja