tiistai, 05 marraskuu 2019 13:51

IHMISTEN VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ

Kirjoittanut  tiistai, 05 marraskuu 2019 13:51

Meidän työmme täällä maakunnan liitossa perustuu asiantuntijatyöhön. Meillä on kaavatyön, hallinnon, elinkeinoelämän, vaikuttamisen, kiertotalouden, rahoituksen ja monen muun tematiikan rautaisia asiantuntijoita. Mutta yhtään soolotähteä meillä ei ole eikä valmista tule, ellemme tee töitä muiden ihmisten kanssa. Tämä on selvä kuin pläkki, ja silti se suurin haaste – ei vain täällä meillä vaan yleisesti työelämässä.

Olen viime aikoina pohtinut paljon ihmisten välistä yhteistyötä: miten voimme auttaa toisiamme onnistumaan. Toissa viikon kumppanuusfoorumi-seminaarissa Ada Nyman, lukiolainen Pöytyältä, hiljensi yli satapäisen osallistujajoukon sydämestään kumpuavalla puheella. Viesti oli yksinkertainen: kuule minun huoleni ja ota se vakavasti. Ada puhui ilmastonmuutoksesta, mutta tarve sopii mihin tahansa tärkeäksi koettuun asiaan ja sisältää mielestäni ehkä tärkeimmän yhteistyön kulmakivistä.

Mutta jotta sinä kuulisit minut kaiken ympäröivän hälyn keskellä, on minunkin tehtävä töitä: yksinkertaistettava, kirkastettava ja henkilökohtaistettava. Kaikkein parhaiten kuulemme, kun joku laittaa itsensä likoon ja viesti on kohdennettu ja vilpitön. Kuten puhekouluttaja John Zimmer eräässä työpajassa muistutti, pelkkien faktojen lateleminen ilman mietittyä kohderyhmää on kuin aloittaisi rakkauskirjeen kirjoittamalla: ”hyvä vastaanottaja”. Ei oikein voi olettaa, että kuulija vastaisi tunteeseen.

Vaan entä ne tilanteet, joissa puhuja on tehnyt kotiläksynsä ja panostanut viestiinsä, mutta minulla on huono päivä tai kaikkein pahinta: Kilimanjaron kokoiset ennakkoluulot. Toisen aito kuuleminen on vaikeaa: kuuntelenko oikeasti ymmärtääkseni vai mietinkö jo, mitä vastaan? Onko minulla pitkä lista oletuksia siitä, minkälainen puhuja tai asia on ja miten niihin suhtaudun. Ehkä jompikumpi on joskus ansainnut epäilykseni – mutta entä tällä kertaa?

On hirveän helppoa olla kriittinen ja kyyninen, varmistaa selusta ja itsensä, mutta siitä ei synny mitään ja hyvätkin jutut menevät ohi. Haluan kannustaa näkemään maailman mahdollisuuksien ja ratkaisujen kautta. Haluamme onnistua, mutta välillä emme uskalla yrittää. Olen kuitenkin itse sitä mieltä, että jos näissä hommissa valintoihin sisältyy ajatus henkilökohtaisesta hyödystä muiden tappioksi, on tehtävänanto ymmärretty alkujaankin väärin. Virhe ei silloin ole sen, joka luottaa.

Viime aikoina minua on kovasti ilahduttanut kolme asiaa: Varsinais-Suomeen on juuri nimetty uusi järjestöjaosto, meillä on uunituore älykkään erikoistumisen toimintasuunnitelma ja työn alla viimeistelyvaiheeseen pian etenevä oman organisaatiomme strategiatyö. Kaikissa näissä prosesseissa olen kohdannut huippuosaamista, mutkattomuutta ja rohkeutta lähteä tekemään jotain uutta. Kaikki ovat tuoneet esiin omia parantamisen paikkojani ja opettaneet uutta siitä, miten kuuntelen ja mitä kuulemallani tiedolla teen.

Samalla kun painin omien kehittämiskohteitteni kanssa, haluan kantaa mukanani Jean Monnetin sitaattia, johon taannoin törmäsin: ”Building Union among people, not cooperation between states.” Monnet puhui tietysti Euroopan unionista, mutta viesti käy laajemminkin: ei keskitytä organisaatioihin tai erilaisiin ryhmittymiin vaan ihmisiin, jotka ne tekevät. Pohditaan yhä enemmän sitä, mitä yhteistyötilaan tulee, kun itse ja kumppanimme sinne kävelemme. Se on paljon palkitsevampaakin, koska ihmiset, huh! – se on jatkuvaa henkilökohtaista opettelua ja toistuvia positiivisia yllätyksiä.

 

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  tiistai, 29 lokakuu 2019 10:15

RADICAL-hanke on päättymässä. Syksyllä 2019 käynnistyi uusi tuotantotalouden insinöörikoulutus, kun 87 uutta opiskelijaa aloitti urakkansa. Heistä 20 valitaan uuteen pilottiohjelmaan, joka noudattaa RADICAL -hankkeessa kehitettyä InTO-mallia (Insinööriksi Työssä Oppien). Opiskelijat opiskelevat ensimmäisen syksyn muiden tavoin lähiopetuksessa, mutta hakevat syksyn kuluessa työelämälähtöiseen vaihtoehtoon. Tämän jälkeen opiskelu jatkuukin pääosin eripituisissa jaksoissa yrityksen ja oppilaitoksen välillä. Yrityksessä vietetty aika on opiskelujen alkuvaiheessa lyhyempi pidentyen loppua kohden.

Heti yhteistyön alkaessa sopivat opiskelija ja yrityksen edustajat välttämättömistä mentoroinnin käytänteistä. Mentorointimalli tulee olemaan aivan keskeisessä asemassa opiskelun onnistumisen suhteen. Työsopimusmenettelyt ovat myös herättäneet suurta kiinnostusta hankkeen aikana. Opiskelijat solmivat joustavan sopimuksen yrityksen kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että työstä maksetaan tehtyjen työtuntien suhteessa. Näin opiskelun ja työskentelyn välinen suhde voidaan pitää sopivan joustavana. Kokonaisuuteen liittyy myös kansainvälinen osio kolmannen opiskeluvuoden aikana.

On kiinnostavaa kuulla mitä uudet opiskelijat ajattelevat uudesta mallista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Juha Euranto on 24-vuotias turkulainen. Juha on ollut jo työelämässä mukana mm. logistiikka-alalla lukion jälkeen ennen tuotantotalouden opintojen alkua. Juha valitsi tuotantotalouden opinnot kyseistä alaa opiskelevien kavereiden suosituksesta. Ala vaikutti kiinnostavalta myös aiemman työkokemuksen näkökulmasta.

- InTO-mallista sain tietää ensimmäisen kerran Turun ammattikorkeakoulun sivuilta tutkiessani tulevaa muutosta opetussuunnitelmaan. Kiinnostukseni siihen heräsi, koska haluaisin jatkaa työelämässä koulun ohella. Aiempi työelämäkokemus vaikutti ajatteluuni ja itse asiassa olenkin osa-aikatöissä jo tälläkin hetkellä.

InTO -toimintamalli on toisaalta vasta pilottivaiheessa ja voi sisältää vielä keskeneräisiä asioita. Eikö tämä pelota?

- On hyvä, että voidaan tarjota erilaisia mahdollisuuksia opiskella erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisilla taustoilla oleville opiskelijoille. Odotan saavani kokemusta heti alusta alkaen alalle, jolle valmistun. Mahdollisesti löydän jopa tulevaisuuden työpaikankin tätä kautta tai ainakin yrityksen, jossa työskentelisin valmistuttuani.

Mitä ajattelet mentoroinnin tarpeesta ja sisällöstä? Entä työn jaksotuksesta lähiopetuksen ja työssä oppimisen kesken? Ja mistä odotat saavasi työpaikan opintoja varten?

- Se mitä olen tässä vaiheessa kuullut näistä molemmista vaikuttaa toimivalta. Näemme sitten käytännössä, miten homma toimii. Teoriapohjan ja käytännön on opiskelun aikana oltava sopivassa tasapainossa työssä oppimisen osuuden kasvaessa opintojen edetessä. Odotan saavani yrityksen Turun AMK:n kautta.

Miten tämä uusi mahdollisuus on otettu vastaan opiskelutoverien keskuudessa?

- Vaihtelevasti. Suurin osa on suhtautunut positiivisesti mutta myös muuntyyppistä ajattelua on ollut. Niinpä viestintä uudesta mallista onkin erittäin tärkeää. InTO -mallin potentiaalien sisäistäminen vie varmasti aikansa opiskelijoidenkin keskuudessa. Täytyy myös muistaa, että vielä ei ole todellisia kokemuksia asiasta. Positiiviset tulokset lisäävät varmasti InTOa...opiskelijoiden keskuudessa.

- Itse suhtaudun uuteen mahdollisuuteen avoimin mielin ja positiivisia odotuksia täynnä. Varmasti myös kritiikin paikka tulee erilaisten yllättävien haasteiden muodossa. On tärkeää, että aikanaan saatava niin positiivinen kuin myös negatiivinenkin palaute sekä opiskelijoiden että yritystenkin näkökulmasta huomioidaan ja kehitystyötä jatketaan.

Turun ammattikorkeakoulun uusi InTO-malli toimii siis tienavaajana suomalaisessa koulutustoiminnassa tuoden keskieurooppalaisen duaalimallin sovelluksen Suomeen. Samalla työelämälähtöisyys koulutuksessa saa aivan uusia ulottuvuuksia. Voidaan jopa puhua oppisopimuskoulutusta muistuttavasta mallista korkeakoulutuksessa. Mikäli InTO-mallista saadaan hyviä kokemuksia, on mahdollista laajentaa mallia myös muille koulutusaloille.

Tämä oli nyt viimeinen blogimme RADICAL -hankkeen tiimoilta. Hyvää InTOa syksyyn!

Lisätiedot InTO -mallista:

Rauni Jaskari
Lehtori, DI
Turun AMK
+358 44 9072 904, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Jassi Aho
Projektipäällikkö, RADICAL-projekti
Turun AMK
+358 40 355 0360, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kirjoitus tukee Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin ja sen alla toimivan ennakointifoorumin toimintaa. Kumppanuusfoorumi on varsinaissuomalaisen yhteistyön sytyttäjä, jolta löydät varsinaissuomalaiset maakuntastrategian tavoitteita edistävät toimijat, ja niiden muodostamat aktiiviset verkostot. Tule mukaan rakentamaan kanssamme Varsinais-Suomea, jossa elämisen laatu on parasta!  

ErasmusTurun amkVSL  Yrittjtesta

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  tiistai, 13 elokuu 2019 15:59

Pieniä askelia koulutuspoliittisesti mutta suuria harppauksia maakunnalle

Syksy alkaa maakunnan koulutussektorilla myönteisissä merkeissä. Turun yliopisto saa aloittaa konetekniikan ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörikoulutukset Opetus -ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti. Uusia opiskelijoita haetaan keväällä 2020 ja uudet koulutusohjelmat aloittavat vastaavasti syksyllä. Pitkään valmisteltu avaus vastaa alueen työvoimahaasteisiin erityisesti juuri diplomi-insinööripulan osalta. Tekniikan alan koulutuksen monipuolistaminen ja lisääminen lounaisrannikon ja koko Varsinais-Suomen tarpeisiin on välttämätöntä. Erityisen suuri haaste lähivuosina on meriteollisuuden ja sen alihankkijoiden työvoiman saatavuuden turvaamisessa. Tekniikan alan koulutuksen ja osaamisen kehittämistä viedään nyt eteenpäin varsin laajasti muutenkin.

Tässä yhteydessä on tärkeää mainita Teknologiakampus Turku, joka edistää Turun neljän korkeakoulun eli Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian tekniikan koulutusta ja tutkimusta. Samalla se yhdistää korkeakoulujen voimavarat tukemaan alueen yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Toiminta perustuu Turun kaupungin ja korkeakoulujen yhteistyösopimukseen, jonka osana toimii myös Turun STEAM -koulutusmalli. STEAM-mallin tarkoituksena on luoda Turun kaupungin uusi koulutuksen toimintamalli luonnontieteen ja tekniikan alan vetovoiman vahvistamiseksi rakentamalla varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen yhdistävä tiede- ja teknologiapolku. Esimerkiksi nämä toimintakonseptit luovat perustaa menestykselliselle DI-koulutukselle maakunnassa.

Turun ammattikorkeakoulun RADICAL ERASMUS+ hanke toteuttaa myös osaltaan tekniikan alojen insinöörikoulutuksen kehittymistä maakunnassa. Hanke päättyy lokakuussa 2019 mutta varsinaiset uudentyyppiset insinöörikoulutukset vasta alkavat syksyllä 2019.

RADICAL -pilotit onnistuivat hyvin – työnantajapalaute myönteistä

Keväällä 2019 osa Turun AMK:n tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijoista suoritti pilottijakson kahdessa yrityksessä, joista toinen oli tietysti Meyerin Turun telakka ja toinen asiantuntijayritys Carinafour Oy. Pilottiin kevätlukukauden aikana osallistuneet opiskelijat suorittivat sovitut tuotantotalouden opintokokonaisuudet yrityksissä ja saivat kehittämistehtävistä sekä palkkaa että opintopisteitä. Tavoitteena oli testata myöhemmin syksyllä alkavan varsinaisen koulutusohjelman käytänteitä työssä oppimisen osalta. Palautteet ja kokemukset olivat pääosin myönteisiä, joskin odotetusti esimerkiksi juuri opiskelijoiden ohjaus työpaikoilla herätti pohdintoja. Kokemukset ovat arvokkaita jatkoa ajatellen.

Uusi koulutusohjelma syksyllä käyntiin – Insinööriksi työssä oppien

Syksyllä 2019 käynnistyy jälleen uusi tuotantotalouden insinöörikoulutus, kun noin 80 uutta opiskelijaa aloittaa urakkansa. Heistä 20 hyväksytään uuteen pilottiohjelmaan, joka noudattaa RADICAL -hankkeessa kehitettyä InTO-mallia (Insinööriksi työssä oppien). Opiskelijat opiskelevat ensimmäisen syksyn muiden tavoin lähiopetuksessa mutta hakevat syksyn kuluessa työelämälähtöiseen vaihtoehtoon. Tämän jälkeen opiskelu jatkuukin pääosin viikon jaksoissa yrityksen ja oppilaitoksen välillä.

Mitä jäi käteen – aika paljon

Todellakin aika paljon. Turun ammattikorkeakoulun uusi InTO-malli toimii tienavaajana suomalaisessa koulutustoiminnassa tuoden keskieurooppalaisen duaalimallin sovelluksen Suomeen. Samalla työelämälähtöisyys koulutuksessa saa aivan uusia ulottuvuuksia ja voidaan jopa puhua oppisopimuskoulutusta muistuttavasta mallista korkeakoulutuksessa. Mikäli InTO-mallista saadaan hyviä kokemuksia varsinaisen koulutusohjelman (tuotantotalous) osalta on mahdollista laajentaa mallia myös muille Turun AMK:n insinöörikoulutusaloille. Mallin kehittyessä on selvää, että edelleen tulee panostaa lähiopetusjaksojen ja työssä oppimisen väliseen koordinaatioon ja opiskelijan ohjaukseen ja mentorointiin. Nämä pitkälti ratkaisevat uuden oppimismallin tulevaisuuden.

Pieniä mutta samalla suuria askeleita.

 

Blogi RADICAL-hankkeen etenemisestä ilmestyy vielä kerran syys-lokakuussa uuden koulutusohjelman käynnistymisen yhteydessä.

 

Lisätiedot Radical -hankkeesta tarvittaessa:

https://radicalproject.turkuamk.fi/

Rauni Jaskari, Lehtori, DI, Turun AMK
+358 44 9072 904, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Jassi Aho, Projektipäällikkö, RADICAL-projekti, Turun AMK

+358 40 355 0360, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Radical BoostErasmusTurun amkYrittjtestaVSL

Kirjoitus tukee Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin ja sen alla toimivan ennakointifoorumin toimintaa. Kumppanuusfoorumi on varsinaissuomalaisen yhteistyön sytyttäjä, jolta löydät varsinaissuomalaiset maakuntastrategian tavoitteita edistävät toimijat, ja niiden muodostamat aktiiviset verkostot. Tule mukaan rakentamaan kanssamme Varsinais-Suomea, jossa elämisen laatu on parasta!

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 06 touko 2019 11:02

TULEVAISUUS TEHDÄÄN ENNAKOIDEN JA OHJATEN

Kirjoittanut  maanantai, 06 touko 2019 11:02

Tulevaisuuttaan pohtivien nuorten koulutus- ja työuravalinnat ovat käyneet entistä epävarmemmiksi automatisaation ja digitalisaation myllertäessä työelämää. Tämä aiheuttaa yksilöille kasvavasti päänvaivaa ja stressiä. Millaista osaamista työelämässä tarvitaan jatkossa? Samanaikaisesti varsinaissuomalaiset yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja oppilaitoksissa opiskelijat etsivät sujuvia siirtymiä työelämään. Jotta yritysten tarpeisiin pystytään vastaamaan, tulisi ne tuntea mahdollisimman hyvin nyt ja tulevaisuudessa. 

Ohjaus ja ennakointi kohtaavat – pohdi tulevaa 

Koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan välttämättä tarjoa nuorille suuntaviittoja siihen millaisille taidoille ja osaamiselle on tulevaisuudessa kysyntää. Sen sijaan se saattaa kouluttaa ihmisiä ammatteihin ja työurille, joissa heitä ei tarvita teknologisen kehityksen tai muutoin vähenevien työtilaisuuksien vuoksi. Yritysten tulevaisuuden tarpeistakin voi olla vaikea saada selvää.  

Yhteiskunnan pitäisikin reagoida jatkuvasti osaamistarpeiden muutokseen esimerkiksi ennakoinnin ja tulevaisuusohjauksen keinoin. Ennakoinnissa pyritään luotaamaan erilaisia tulevaisuuksia tulkitsemalla systemaattisesti toimintaympäristöstä nousevia trendejä ja heikkoja signaaleja. Kysymys kuuluu, miten tulevaisuudessa varmistetaan, että merkittävää osaamisen kysynnän ja tarjonnan vinoutumaa ei pääse syntymään, vaan ihmisten osaaminen ja yritysten tarpeet kohtaavat mahdollisimman hyvin? 

Tulevaisuusohjaus taas tarjoaa yksilöille ajattelun ja toiminnan työkaluja sekä tukea heidän ponnistuksissaan oman tulevaisuutensa suhteen. Tulevaisuussuuntautuneessa ohjauksessa ihminen voi liikkua pitkällä aikajänteellä ja joustavasti menneisyytensä, nykyisyyden ja tulevaisuuden sekä eri elämäntilanteiden välillä ammentaen niistä ajatuksia toivottavasta tulevaisuudesta ja työurasta.  

Varsinais-Suomessa on parhaillaan käynnissä useitakin hankkeita, joilla tavoitellaan ainakin osittaisratkaisuja näihin haasteisiin. Mainitaan niistä nyt ainakin pari.  

Ennakointiakatemia – tukea myös ohjaustyölle 

Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia EKA on eri ammatti- ja toimialojen rajoja ylittävä yhteistyöverkosto, joka yhdistää osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin käytettävät voimavarat maakunnassa. Ennakointiakatemian tavoitteena on nostaa Varsinais-Suomen yritysten ja koulutusorganisaatioiden osaamisen tasoa osaamis- ja koulutustarpeen ennakoinnissa ja vahvistaa maakunnan yritysten tulevaisuudennäkymiä koskevan ennakointitiedon saatavuutta ja hyödyntämistä. Maakunnan kärkiklustereiden yritykset toimivat tässä kehittämistyössä edelläkävijöinä. Tavoitteena on myös tukea tulevaisuusohjauksen mahdollisuuksia mm. oppilaitoksissa. Lisätietoja tästä: https://ennakointiakatemia.fi/ 

HackThe Roadmap 20.5.2019 - työelämään ohjauksen uudet mahdollisuudet 

Työelämän, oppilaitosten ja muiden ohjaustahojen entistä tiiviimmän yhteistyön takaamiseksi ja verkostoyhteistyön vahvistamiseksi Varsinais-Suomen koulutusjaosto on käynnistänyt Työelämään ohjauksen tiekarttatyön. Osana tiekarttatyötä on määritelty visiot siitä, mitä yhteistyöllä saadaan aikaan. Visioiden aktivoimiseksi käytännön toimiksi järjestetään 20.5.2019 HacktheRoadmap -hackathon tapahtuma, joka kutsuu verkoston toimijat koolle ja tarjoaa ajan ja paikan ideoinnille ja konkreettisten toteutusehdotusten luonnostelulle tavoitteisiin pääsemiseksi. Eräs pohdittavista teemoista liittyy juuri tulevaisuusohjauksen mahdollisuuksin. Lisätietoja ja ilmoittautuminen mm. täältä: https://kumppanuusfoorumi.fi/. Tule mukaan! 

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 07 lokakuu 2016 08:38

ÄLÄ OLE ANKEUTTAJA

Kirjoittanut  perjantai, 07 lokakuu 2016 08:38

Nuorisokirjallisuus on, kiitos taitavien kääntäjien, lanseerannut monta hienoa termiä. Ankeuttaja on ollut mielessäni työuralla aika ajoin. Joskus asiat eivät todellakaan luista. Ilmassa on epäluuloa puolin ja toisin. Jokainen palaveri päättyy siihen, että työt jaetaan osalle väkeä. Toiset poistuvat vihellellen seuraavaan kokoukseen.

Yhteistyö on parhaimmillaan sellaista, että päämäärä on yhteinen. Kaikki arvostavat toisten panosta. Tunnelmasta pidetään huoli mm. katsomalla toisia silmiin, antamalla heille puheaikaa jne.

Jouduin nuorena asiantuntijana englanninkurssille. Yllättävin oppi oli välilauseet. Kuinka keskustelua pitäisi johdattaa kiittämällä toista mielipiteestä. ”I take your point” lauseen jälkeen voi lausua oman, eriävän sanottavansa. Tunnelma säilyy mukavana, näitten näennäisesti yhdentekevien sidontojen avulla. Joskus tylsäkin suunnittelu sujuu, jos aiemmasta yhteistyöstä on jäänyt hyvä mieli. Osapuolten välillä on silloin luottamusta ja ymmärrystä.

Suurpiirteisyys on ominainen luonteenpiirteeni. Olen yksityiselämässä kuitenkin yhdessä asiassa hyvin pikkumainen. Haluan, että meitä kiitetään viimeisestä. Jos olen järjestänyt illallista monta päivää: siivonnut, ostanut hyvää ruokaa, kattanut pöydän ja nauttinut läheisten seurasta. Kun kiitosta ei kuulu jälkikäteen, loukkaannun syvästi. Eikö meillä ollutkaan mukavaa?

Samalla tavalla työelämässä pienet yksityiskohdat jäävät mieleen. Saan nykyisessä työssä hienoja kortteja mm. eri puolilta Venäjää ja Baltian maita. Voi sitä menestyksen määrää, mitä minulle toivotetaan. Lauseet ja sanonnat ovat luontevia, vaikkakin ylitsepursuavia. Vaikka tiedän korttien olevan osa virallista prosessia, ne ilahduttavat minua kovasti.

Sen sijaan, että olisimme ankeuttajia, ryhtykäämme rohkelikoiksi. Näyttäkäämme iloista ilmettä, vaikka yhteistyökumppanilla olisikin huono päivä. Viljellään pieniä kehuja ja kiitoksia. Hymyillään ja lasketaan kymmeneen, jos tunnelma on masentava.

Professori Päivi Törmä sanoi Helsingin Sanomissa kauniisti, että elämässä kannattaa päättää, ryhtyäkö viisaaksi vai katkeraksi. Ankeuttajaksi ei ainakaan.

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 15 maaliskuu 2016 09:25

ANNATKO KAIKKESI?

Kirjoittanut  tiistai, 15 maaliskuu 2016 09:25

Urheilijat intoilevat usein ja sanovat antaneensa suorituksessaan kaikkensa.

Kun mietin työuraani, olen useimmiten ollut hyvin innoissani töistäni. Silti, en voi kehua antaneeni kaikkeani joka päivä. Sain synninpäästön lukiessani Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa todettiin asiantuntijoidenkin aika ajoin tylsistyvän työtehtäviensä parissa.

Miksi emme myönnä, että haluaisimme vaihtelua? Vaihdoin aikoinaan ensimmäisestä vakituisesta työstäni, koska työnantaja halusi pitää minut samoissa hommissa. Nautin suunnattomasti työstäni, mutta kaipasin vaihtelua.

On lyhytnäköistä ajatella, että työntekijän pitäisi pysyä lestissään aina ja ikuisesti. Onneksi moni voi vaikuttaa oman työn sisältöön.
Tapaamalla asiakkaita ja yhteistyökumppaneita säännöllisesti saa uusia ajatuksia. Omaa päätä ei voi vaihtaa, mutta korvillaan voi kuunnella uusia ideoita.

Seminaareja ja vaikkapa Varsinais-Suomen liiton järjestämiä tapahtumia ei kannata väheksyä.

Työssä tylsistyminen näkyi etenkin alle 36-vuotiailla. Ikä tuo tullessaan onneksi tiedon siitä, että jokaisessa työtehtävässä on hyviä ja huonoja puolia. Kun mikään ei rasita niin paljon kuin tekemättömät työt, kannattaa tylsät hommat hoitaa aina alta pois.

Työelämässä tärkeintä on saada aikaan asioita. Jos välttää virheitä, voi olla, ettei saa aikaan mitään! Ehkä onkin oikein, että meillä on töissä sekä hyviä että keskinkertaisia päiviä.

Jaan Krossin 1210-sivuinen Uppiniskaisuuden kronikka sijoittuu 1500-luvun lopun Tallinnaan. Kirjassa viitataan monta kertaa Turkuun. Kirkkoherra Balthasar Russow on omistautunut työlleen. Silti hän ei aina keskity ja ole koko sydämellään mukana tehtävissään. Viran sivussa syntyy kohua aiheuttava kronikka. Elämänkulkukaan ei ole aivan suoraviivaista. Liivinmaalla on ruttoa, miehityksiä ja epäoikeudenmukaisuutta.

Tietenkin vaikeina aikoina tarvitaan ponnisteluja. Hyvin tehdystä työstä syntyy hyvä mieli. Varsinais-Suomessa ollaan tunnetusti ylpeitä omista juurista ja maakunnan asemasta sivistyksen kehtona.

Silti: eläköön elämän keskeneräisyys!

Julkaistu kategoriassa Blogi