Kirjoittanut  tiistai, 23 huhtikuu 2019 10:27

Talous on kasvanut Lounais-Suomessa vauhdikkaasti jo useamman vuoden ajan.  Ilmiötä on yleisesti alettu kutsua positiiviseksi rakennemuutokseksi.  Tällä viitataan poikkeuksellisen nopeaan talous- ja työllisyyskasvuun tietyillä avainaloilla. Positiivisen rakennemuutoksen kärkialoja Lounais-Suomessa ovat erityisesti meri-, auto- ja teknologiateollisuus sekä näitä tukevat liike-elämän palvelut, kuten erilaiset suunnittelu- ja insinööripalvelut. Myös ICT-ala on ollut Varsinais-Suomessa vahvassa kasvussa.

Tanakan talous- ja työllisyyskehityksen voi odottaa myös jatkuvan. Esimerkiksi Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä ainakin vuoteen 2024 asti, jonka lisäksi Varsinais-Suomeen on 2010-luvulla kehittynyt merkittävä ICT-alan kasvuyritysten osaamiskeskittymä. Tästä kertoo alan yritysten yli 10 % liikevaihdonvuosikasvu sekä positiiviset tulevaisuuden odotukset niin liikevaihdon kuin henkilöstömääränkin kehityksen suhteen.

Talouden positiivinen, mutta äkillinen, käänne ei kuitenkaan ole ongelmatonta aluetalouden näkökulmasta. Esimerkiksi työmarkkinoille syntyy helposti kapeikkoja koulutettujen ja osaavien työntekijöiden saatavuudessa yritysten tarpeiden muuttuessa nopeasti. Lounais-Suomessa onkin vähitellen alkanut olla kasvavaa pulaa muun muassa eri alojen insinöörien, asentajien ja hitsareiden lisäksi ohjelmistosuunnittelijoista sekä muista ICT-alan asiantuntijoista kyseisille aloille tehdyistä koulutuspanostuksista sekä näkyvistä osaajien houkuttelukampanjoista huolimatta.

Vaikka Lounais-Suomessa on runsaasti paikallisia vahvuuksia ja talousnäkymät näyttävät perustellusti positiivisilta, niin lähitulevaisuus on vähitellen kiertymässä entistä vaikeammin ennustettavaksi, sillä maailmantalouden taivaalle on alkanut kerääntyä tummempia sävyjä. Talousodotukset ovat kääntymässä positiivisista negatiivisiksi niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Globaalin talouden vire ja virtaukset ovat tältä pohjalta entistä ennalta arvaamattomampia ja vaikeammin tulkittavissa paikallisen toimintaympäristön näkökulmasta.

Siksi Lounais-Suomessa tarvitaan entistä vahvempaa ennakointia ja tietoa erilaisista ilmiöistä, jotta talouden ja työllisyyden käänteisiin ja epäjatkuvuuksiin kyettäisiin reagoimaan nopeasti ja täsmällisesti  esimerkiksi koulutus- ja elinkeinopolitiikan keinoin. Tietopohjaa tarvitaan valmistelun ja päätöksenteon tueksi sekä välittömästi tässä hetkessä että positiivisten tulevaisuudennäkymien jatkon varmistamiseksi.

Lounais-Suomessa on päätöksenteon tueksi rakennettu positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva- ja seurantapalvelu eli niin sanottu Poretieto -sivusto,  joka tarjoaa tietoa positiivisesta rakennemuutoksesta (pore) nousevien ilmiöiden havaitsemiseen, ennakointiin ja seurantaan. Palvelun keskeistä tilasto- ja tietosisältöä ovat muun muassa työllisyys-, työttömyys-, muuttoliike- ja koulutustilastojen trendit sekä yritysten suhdannetiedot ja osaamistarpeet positiivisen rakennemuutoksen kärkialoilta ja ammateista.

Palvelu on avattu Lounaistieto.fi sivuston yhteyteen helmikuussa 2019.

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 13 kesäkuu 2016 08:44

MAAKUNNAN TILA - VILKAISU LUKUJEN TAAKSE

Kirjoittanut  maanantai, 13 kesäkuu 2016 08:44

Kun Hesari kirjoittaa ”taloudessa kuplii jo iloisesti”, mitä siitä pitäisi ajatella? Onko talous todellakin jo vankalla kasvu-uralla tai jopa ylikuumentumassa? Ehkä kupliminen viittaakin käymisprosessiin - keskikesän juhlinta lähestyy ja juomat valmistuvat.

Ehkä juuri julkaistu Maakunnan Tila -katsaus auttaa talouden kokonaiskuvan hahmottamisessa. Katsauksessa käsitellään Varsinais-Suomen työttömyyden, suhdanne- ja väestökehityksen sekä työpaikkarakenteiden muutoksia. Väitän katsauksen kirjoittajana, että vielä ei ole juhlien aika. Putosimme vuoden 2009 finanssikriisissä syvään suhdannekuoppaan, josta ylös kipuaminen on ollut vaivalloista, ja jatkuu yhä sellaisena. Rakennus- ja palvelualoilla kasvu on jo tosin käynnistynyt.

Suomen talouden veturina toimii vientisektori, joka ei ole kasvanut vuosiin, koska kansainvälisessä taloudessa on niin monia epävarmuustekijöitä; Euroopan ylivelkaantumisongelmat, Kiinan talouskasvun ja investointien hidastuminen, Venäjän taloudellis-poliittiset ongelmat ja teollisten investointien matala taso. Kasvua on yritetty ruokkia ympäri maailmaa keskuspankkien löysällä rahapolitiikalla, joka sekin on havaittu tehottomaksi. Ongelmat eivät poistu rahaa painamalla.

Pitkään jatkunut talouden taantuma on nostanut työttömyyden korkealle (13 %), painanut investoinnit matalalle ja sysännyt käyntiin laajan teollisen rakennemuutoksen, joka on levinnyt myös monille palvelualoille. Kokonaistuotannon kasvun pitäisi olla vähintään 3 % vuodessa, jotta työllisyyden kohentuminen lähtisi käyntiin, ja investointien pitäisi kattaa ainakin pääoman (koneiden, laitteiden ja rakennusten) kuluminen. Nyt näin ei ole. Suomi on täysin riippuvainen kansainvälisen talouden vetoavusta, yksityisen kulutuksen varaan kasvua ei meillä voi rakentaa.

Mikä taloudessa sitten kuplii? Kulutustavaroiden kysyntä on pysynyt taantuman aikana kohtuullisen hyvänä; matkoja, autoja, lääkkeitä ostetaan huonoinakin aikoina. Varsinais-Suomessa Meyer, Valmet ja Bayer vastaavat tähän kysyntään. Teleste parantaa jalkapallon EM-kisojen turvallisuutta omilla valvontajärjestelmillään. Jossakin pitää myös asua. Rakentaminen on toimialoista vahvimmassa kasvussa, mm. vanhan rakennuskannan korjaustarpeiden vuoksi. Pemamek rakentaa Loimaalla hitsausautomaatiota kustannustehokkuudesta kiinnostuneille yrityksille – ja niitähän riittää. Asfalttia levitetään innolla, kun öljyn hinta on laskenut. Varsinais-Suomen taloudessa on hyvää kuplintaa, joka pitäisi vain saada leviämään kärkiyrityksistä koko pk-sektoriin.

Erilaisten toimintojen ulkoistusten seurauksena monet palvelut ovat olleet tasaisessa kasvussa. Suomessa on nyt havahduttu siihen, että vaikka tavaroiden vienti ei vedä – palveluiden vienti kasvaa vuosi vuodelta, ja haastaa lähitulevaisuudessa tavaraviennin veturipaikan taloudessa. Palveluiden viennistä jää Suomeen 90 %, kun tavaroiden viennistä vain 60 - 70 % välituotteiden käytön vuoksi.

Suomessa pitäisikin laatia oikeasti vaikuttavien kiky- eli kilpailukykysopimusten lisäksi pave- ja kutu-strategia eli palveluiden ja kuluttajatuotteiden vientistrategia. Kysyntään pitää vastata nykyistä tehokkaammin.

Ja väestökin pitäisi saada lisääntymään, sillä syntyvyys on historiallisen alhaisella 1860-luvun tasolla. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia.

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 04 huhtikuu 2016 13:41

TYÖLLISTÄ NUORI!

Kirjoittanut  maanantai, 04 huhtikuu 2016 13:41

Sähköpostiini satelee ihania työhakemuksia. Haluaisin palkata jokaisen.

Osuuspankin tuella järjestöt voivat palkata 15-17 –vuotiaan nuoren kahdeksi viikoksi. Tämä on todella hieno kädenojennus kolmannen sektorin organisaatioille, joilla on talous tiukalla. Kuinka ihanan innostuneesti nuoret kirjoittavatkaan itsestään. He kehuvat luontevasti ominaisuuksiaan. Toivotan jo nyt jokaiselle, jolle emme voi tarjota töitä, intoa opiskeluun ja työntekoon.

Omassa nuoruudessani aina pääsi töihin: herne- ja mansikkapellolle, laitos- ja hoitoapulaiseksi, kanalaan jne.

Mukavin kesätyöni oli meijerin tuotantoneuvojana. Ajoin kuumana kesänä 1986 yli 12 000 km lähinnä tiloilla, joilla maidon laadussa oli puutteita. Pääsin myös katsomaan sivusta Turun yliopiston projektia. Maidon soluluku kun oli otettu hinnoitteluperusteeksi ja keräsin näytteitä innostuneilta tutkimustiloilta. Meijerin pojat jäivät ikuisesti mieleeni huulenheittoineen. Vasemman käden sormeni paloivat, koska Fiat Ritmon tuuletusjärjestelmä ei toiminut. Huristin maaseudulla ikkuna auki.

Kesätöistä saatu oppi jää muistoihin pitkäksi aikaa. Työpaikoilla on sekä fiksuja että hassuja käytäntöjä. Reilu pomo on mielessä loppuelämän. Pikkumaiset käytännöt ja ilmapiiri, jossa nuori harjoittelija todellakin on pahnanpohjimmainen, kasvattavat sisua. Tylsistäkin tunneista siivousmopin varressa selvittiin.

Joka kesä kerron lapsilleni siitä, että sain Rieskalähteentien meijeristä ostaa halvalla kaksi, kolmekin jäätelöä päivässä. Eri puolella Varsinais-Suomea osoittelen navettoja, joissa olen vieraillut. Sain kesken kesätyön jopa palkankorotuksen, kun tuurasin vakituista neuvojaa.

Kaikki, jotka voitte vaikuttaa, työllistäkää nuori. Älkää palkatko omaa lastanne vaan vaikkapa tyttö, joka kirjoitti, että mielellään tulisi töihin. Äitinsä huolehtii yksinhuoltajana isosta lapsikatraasta.

Toinen muistoni on jalkapallokentän laidalta, jossa kehuin väliajalla tuomarina toiminutta poikaa. Hän sanoi äidin tarvitsevan usein apua, kun isä on merillä. Nuori tienasi ylpeänä taskurahoja ja sai samalla arvokasta kokemusta. Tuomari on pomo, vaikka yleisö ja pelaajat olisivat eri mieltä.

Itse uskon, että saan kesäharjurilta monenlaisia uusia ajatuksia. Harjoitteluhakemuksia lähettäneiden nuorten tavoitteet olivat korkealla. He olivat jo suorittaneet hygieniapassin, isoskoulutuksen ja hoitaneet naapurin lapsia. Enää pitäisi päästä oikeisiin töihin!

 

p.s. Meneillään on tärkeä kampanja Varsinais-Suomen nuorten työllistämiseksi: Kesäduunaa2016 Yritykset haastetaan tarjoamaan töitä nuorille - toivottavasti mahdollisimman moni yrittäjä lähtee mukaan!

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 25 tammikuu 2016 09:49

ONK KESÄTÖITÄ?

Kirjoittanut  maanantai, 25 tammikuu 2016 09:49

Ensimmäinen työni oli iki-muistoinen. Ilman sitä en varmasti olisi tässä. Työ ei ollut sellainen josta olisin aina haaveillut, mutta opin paljon. Organisaatioiden hierarkia, auktoriteetit, deadlinet ja ryhmädynamiikka, the list goes on.

Nykypäivänä on vaikea saada jalka työpaikan oven väliin. Tykkään kuitenkin haastaa itseäni, joten Varsinais-Suomen liiton ja yhteistyötahojen Kaikki kesäduunaa 2016 -hanke kuulosti monipuoliselta mahdollisuudelta.

I have a dream... että 2000 nuorta löytäisi tämän kampanjan myötä tänä kesänä töitä.

Viime viikolla on pohdiskeltu kesätöiden luonnetta ikään kuin instituutiona ja vähän konkreettisemminkin Contact & Career -messuilla Turun ICT -talolla. Mahtavan monipuolinen verkostoitumistilaisuus ja hyvää pöhinää kesätyövinkkelistä.

Lyyti -järjestelmän ilmoittautumislomake -pohjien viimeistely on pitänyt meidät kiireisenä. Maanantaina 18.1. puhuttiin hankkeen lanseeraamisesta isommassa mittakaavassa Salon Yrittäjien, Varsinais-Suomen Yrittäjien, Varsinais-Suomen liiton sekä Turun Ammattikorkeakoulun kanssa.

On ollut mahtava huomata miten innostuneesti kesätyöhankkeeseen suhtaudutaan. Hihasta nykäisy ja ”Mikki Hiiri, moi. Meillä olis tällanen hanke.” ei kuitenkaan vielä riitä, vaan tarkoituksenamme on luoda ihan aikuisten oikea myyntiorganisaatio.

Voi kuinka tärkeää se verkostoituminen onkaan, siksi lähdemme vaikkapa messuille turisemaan enemmän kuin mielellämme.

Myyntityössä tärkeää on muistaa että yritys ei vastaa puhelimeen tai sähköpostiin, vaan kyseessä on aina henkilö, persoona. No, missä ihmiset ovat nykyään – tietenkin somessa. Onneksi saamme apua some-viestintään ja kampanjointiin Varsinais-Suomen-liitosta, idea blogitekstiinkin lähti sieltä.

Yrittäjäjärjestöihin tapahtuva viestintä on jo aloitettu ja jopa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, hankkeen suojelija, on lausunut vuosikokouksen tervehdyksessään mainintansa Kesäduunaa -kampanjasta.

Kuntia pyritään tavoittamaan, toiveena näkyvyys paikallislehdissä. Myös suurempia medioita ollaan kosiskeltu. Tässä vaiheessa kampanjaa näkyvyys on tärkeää eli valtamediat pyritään valloittamaan. Kaikki näkyvyys on positiivista näkyvyyttä.

Asiakaslähtöisyys ja interaktiivisuus ovat tärkeitä, joten olemme tiivistäneet arvomme sloganiin seuraavasti: ”Yrityslähtöisten henkilöstöpalveluiden puolesta - koti kunnianhimoisten ja uteliaiden yhteisölle.”

Nuoriin panostetaan antamalla heille mahdollisuus hankkia nykyaikaista osaamista ja luomalla uskoa ja todellisia tulevaisuudennäkymiä.

Miten kivaa olisi ollut, jos tällainen juttu olisi ollut olemassa, kun itse olimme nuoria. (Siis nuorempia...)

Somesta meidät tavoittaa hashtagilla #kesäduunaa2016.

Lue lisää: www.varsinais-suomi.fi/kesaduunaa2016

Julkaistu kategoriassa Blogi