torstai, 24 tammikuu 2019 09:37

TUNNIN JUNA TUKEE TYÖN MURROSTA

Kirjoittanut  torstai, 24 tammikuu 2019 09:37

Työn ja työelämän murros on ollut keskeinen teema julkisessa keskustelussa jo vuosien ajan. Työn murroksella tarkoitetaan esimerkiksi työn tekemisen muotojen ja työsuhteiden moninaistumista. Työelämän murros edellyttää pitkälle vaikuttavia ratkaisuja lainsäädännössä, sosiaaliturvassa ja koulutusjärjestelmässä mutta myös liikenteeseen ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Valtioneuvoston aihetta käsittelevässä raportissa todetaan, että työn tulevaisuuteen liittyviä haasteita on helppo nimetä, mutta työn muutoksen kaltainen monimutkainen ilmiö ei helposti käänny politiikkatoimiksi ja konkreettisiksi ratkaisuiksi. Yksi konkreettinen keino olisi kuitenkin tunnin työssäkäyntialueiden synnyttäminen kasvukolmion varrelle, kuten Turun ja Helsingin välille. Tunnin juna tukisi työn murrosta ja työvoiman liikkuvuutta merkittävästi.

Yhä harvemmalle työelämä tarkoittaa enää koko työuraksi yhdelle paikkakunnalle tai työnantajalle sidottua vakituista työsuhdetta. Uudessa työelämässä liikutaan yhä enemmän koulutuksen, yrittäjyyden ja perinteisemmän palkkatyön välisissä eri pituisten jaksojen pätkissä. Työ on yhä vähemmän aikaan ja paikkaan sidottua ja työtä on oltava valmis ottamaan vastaan kauempaakin ja myös lyhyempien jaksojen ajaksi. Nopeat ja toimivat liikenneyhteydet tekevät osaltaan tämän mahdolliseksi.

Olen itse esimerkki modernista korkeakoulutetusta, joka hankkii tulonsa useammasta eri lähteestä ja joka lähes päivittäin reissaa Helsinki-Turku -väliä junalla. Juna on mieluisin kulkuväline, koska se mahdollistaa matka-aikojen hyödyntämisen johonkin järkevään. Usein pendelöinti kuitenkin myös turhauttaa, sillä aikatauluihin ei voi täysin luottaa, kun hyvin usein odotellaan vastaan tulevaa junaa tai ilmaantuu muita ongelmia.

Turussa ja Salossa on yhteensä noin 40 000 kaltaistani opiskelijaa, jotka pohtivat valmistumisen jälkeistä elämäänsä. Moni haluaisi jäädä Varsinais-Suomeen töihin, mutta usein oman alan työt löytyvät pääkaupunkiseudulta tai muista isoista kaupungeista. Toisaalta Varsinais-Suomessa on pulaa esimerkiksi diplomi-insinööreistä, joita tulisi houkutella valmistumisen jälkeen tänne. Tunnin pituinen työmatka tarkoittaisi sitä, että kodin ja työpaikan sijainti eri paikkakunnilla ei olisi ongelma.

Tunnin junan puolesta puhuu myös myönteiset vaikutukset talouskasvuun, investointeihin, asuntomarkkinoihin ja ilmastonmuutokseen. Harvemmin esillä oleva teema on kuitenkin työelämän laatu, johon liittyy joustavat etätyömahdollisuudet ja työmatkoihin kuluva kohtuullinen aika, jonka saa työajassa hyödynnettyä. Tästä meidän tulisi puhua enemmän, sillä lopulta ne ovat ne arjen pienet asiat, jotka ratkaisevat suurten ihmisjoukkojen pidemmän ajan päätöksiä.

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 22 syyskuu 2015 12:17

MIKÄ MAHDOLLISTAA VIISAAN MATKAKETJUN?

Kirjoittanut  tiistai, 22 syyskuu 2015 12:17

Viisas matkaketju syntyy kulkumuotoja yhdistelemällä. Pyöräily yhdistettynä bussimatkustamiseen on kätevä kombinaatio työmatkoilla, jolloin ajamisen saa huoletta jättää ammattikuljettajalle. Valinta antaa mahdollisuuden uppoutua mobiiliin tai torkahtaa hetkeksi. Liikkuminen etenkin bussien runkoreiteillä on lisäksi nopeaa ja edullista. Esimerkiksi Liedon Loukinaisissa asuva, Turun keskustassa työssäkäyvä henkilö selviää kotiovelta työpaikalle puolessa tunnissa ja arvokortti-hintaan 2,20 €.

Asianmukaisia pyöräparkkeja löytyy jo yhdeltä tai useammalta bussipysäkiltä Raisiosta, Liedosta, Turusta, Kaarinasta ja Naantalista. Lisää kuitenkin tarvitaan ja kunnat ovatkin ilahduttavasti kiinnostuneet pyörien ja autojenkin liityntäpysäköinnin kehittämisestä bussireiteillä.

Pyörien ja muiden varusteiden säilytysmahdollisuudet ovat viisaan matkaketjun onnistumisen kannalta oleellisia asioita sekä lähtöpäässä että päätepisteessä. Noin 60 000 asukkaan Växjö Etelä-Ruotsissa on ratkaissut paikallisjunaliikenteen matkakeskuksessa pyörien liityntäpysäköinnin kevytrakenteisella pysäköintitalolla. Noin 8 euron kuukausivuokra sisältää lukittavan kaapin.

Uusiin rakennuksiin onkin usein suunniteltu riittävät tilat polkupyörien, pyöräkärryjen ja lastenvaunujen säilytykseen sekä myös niiden huuhteluun ja kunnostukseen.
Lisäksi tarvitaan nopeita, turvallisia ja selkeästi viitoitettuja kulkureittejä. Liiketonteilla kevyen liikenteen yhteyksien tulee olla esteettömiä ja kulku pysäköintialueiden läpi vaivatonta. Usein pyörätelineitä ei vielä sijoiteta lähelle liikehuoneistojen ulko-ovia, vaikka asiakkaana pyöräilijä haluaisi autoilijan tavoin saada kulkupelinsä parkkiin mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä.

Edistämällä kestäviä kulkumuotoja, pyöräilyn lisäksi myös kävelyä, työnantaja voi vaikuttaa työntekijöidensä terveyteen: työmatkaliikkumisella voi olla merkittävä vaikutus viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen täyttymiseen ja kestävyyskunnon paranemiseen. Työpaikoilla työmatkakävelijöiden ja -pyöräilijöiden oloja voidaan parantaa järjestämällä asianmukaiset tilat märkien ulkovaatteiden kuivatukseen ja säilytykseen. Pyöräparkeissa on nykyisin valinnan varaa ja näppärimmät nostavat pyöränsä työpäivän ajaksi parkkihallin seinälle kiinnitettyihin pyörätelineisiin.

Yhteiseurooppalaista Liikkujan viikkoa on vietetty taas 16.-22.9. Viikko on haastanut pohtimaan omia matkatottumuksia, erilaisia tapoja liikkua ja mahdollisuuksia yhdistellä eri kulkumuotoja. Oli tyylisi mikä tahansa, yhdistä päivittäisiin matkoihin kävelyä tai pyöräilyä. Tästä kiittää oman kropan lisäksi myös ympäristö!

Julkaistu kategoriassa Blogi