tiistai, 12 maaliskuu 2019 11:14

MAKU-SOTE KAATUI - MITÄ NYT TAPAHTUU?

Kirjoittanut  tiistai, 12 maaliskuu 2019 11:14

Maakunta- ja soteuudistus kaatui ja maan hallitus samalla. Reaktiot ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Joillekin nurinmeno on ollut surullinen ja turhauttava kokemus, toiset taas ovat tunteneet vahingoniloa ja jopa hilpeyttä. Niin tai näin, myös poliittinen elämä jatkuu. Uudistuksen tarve ei ole kadonnut mihinkään.

Projektin tarkoitus oli muodostaa Suomeen 18 monialaista maakuntaa. Niiden päätoimiala olisi ollut sosiaali -ja terveystoimi, mutta mukaan olisi ympätty myös paljon muuta, mm. maakuntien liittojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten nykyiset toimet. Tuloksena olisi ollut organisaatio, jonka budjetti Varsinais-Suomessa olisi ollut n 1.7 miljardia. Kuvan erosta suunnitellun uuden ja vanhan välillä saa, kun muistaa, että nykyisin maakunnan liittoa pyöritetään vajaan neljän miljoonan talousarviolla.

Jälkiviisaasti voi sanoa, että maan hallitus yritti haukata liian suuren kakkupalan yhdessä vaalikaudessa. Suomen kaltaisessa monipuoluemaassa on pakko edetä lyhyin harppauksin, erityisesti, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta on omaksunut selvästi yhteiskunnallisemman roolin kuin takavuosina. 

Tällä hetkellä eletään merkillisessä välitilassa ja odotetaan valtionvarainministeriön uusia ohjeita jo myönnettyjen valmistelurahojen käytöstä. Muutostoimistoja ei voi ajaa yhdessä viikossa alas, mutta tositoimiin päästään vasta, kun maassa on uusi hallitus ja sillä on ohjelma.

Oma ennustukseni on, että seuraava hallitus lähtee liikkeelle sote edellä. Uudistus on pakko tehdä jo pelkästään siksi, että maan eri osissa palveluiden saatavuus vaihtelee paljon ja toisaalta sen vuoksi, että kuntien rahat eivät nykyjärjestelmään yksinkertaisesti riitä. Suomen valtio velkaantuu koko ajan, emme voi luoda järjestelmiä, joiden maksumiehiä ovat lapsemme ja lastenlapsemme.  Mutta juuri tällä hetkellä kaikki valta on olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti kunnilla. Mikään muu taho ei ole oikeutettu tekemään mitään.

Projektin toisen puoliskon, maakuntauudistuksen, tulevaisuutta on kenties vielä vaikeampi arvioida kuin sotea. Tylsästi voi sanoa, että kaikki riippuu poliittisesta tahdosta. Hallintoa ei kannata uudistaa uudistamisen ihanuudesta, mutta mihinkään ei pääse siitä, että maakuntien liittojen, elyjen, avien ja TE-toimistojen toimintoja pitää tuoda lähemmäs nykypäivää ja päällekkäisyyksiä poistaa. Pienen haasteen tuo se tosiseikka, että maakunnat ovat itsenäisiä kuntayhtymiä, elyt, avit jne. puolestaan valtionhallinnon käsikassaroita.

Varsinais-Suomen liitto aloittaa joka tapauksessa jo tänä keväänä omien toimintojensa kehittämisen. Virkamies ei koskaan saa jäädä suremaan vanhaa. Uudistukset seuraavat toisiaan, jokainen juttu pitää tehdä innostuneesti ja korkealle viritetyllä kunnianhimolla.

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 04 touko 2015 08:42

MILLAISEN SOTEN VARSINAIS-SUOMI HALUAA?

Kirjoittanut  maanantai, 04 touko 2015 08:42

Olen viime viikkojen aikana kiertänyt Varsinais-Suomen kuntia, tavannut siis maakuntaliiton omistajia, virkamiehiä ja luottamushenkilöitä.

Keskustelunaiheista ei ole ollut pulaa: kuntatalouden tulevaisuus mietityttää kunnassa kuin kunnassa. Kun vaalit on käyty, ollaan taas sillä tavoin lähtöruudussa, että rahaa on vähenevässä määrin, mutta uusia velvoitteita pulpahtelee sieltä sun täältä. Onneksi kuitenkin aika moni kunta onnistui tekemään varsin hyvän tilinpäätöksen vuodelta 2014.

Suurista tulevaisuuden kysymyksistä eniten mietityttää Sote, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Hanke jäi nykyhallitukselta kesken kaatuen perustuslaillisiin ongelmiin.
 
Uuden hallituksen tulee oman uskottavuutensa nimissä saada aikaan Sote-päätöksiä, mutta uudistus on niin syvälle käyvä, että turhaan hätäilyyn ei ole syytä, vaikka media kuinka painostaisi.

Pari näkökulmaa haluaisin nostaa esiin. Jotkut maakuntamme kunnista haluavat ehdottoman Sote-lain, lähinnä maakuntajakoon pohjautuen. Mutta kannatusta on yhtä lailla mallilla, jossa kunnille annettaisiin oikeus omaan tahtoon perustuen muodostaa esimerkiksi seutukuntajakoon perustuvia sotepiirejä.

Tarkkaan on mietittävä myös erikoissairaanhoidon näkökulma. Suomen kokoisessa maassa ei ole resursseja ylläpitää melkein kahtakymmentä keskussairaalaa. Järjestelmä johtaa kilpavarusteluun, johon ei ole varaa, eikä tarvetta.

Mutta niin kuin monessa muussakin asiassa, aluepolitiikka astuu liian usein peliin silloin kuin pitäisi puhua pelkästään siitä mikä ihmisille on hyväksi.
      
Sote on niin suuri asia, että siitä varmasti lausutaan myös strategisessa hallitusohjelmassa. Toivoa sopii, että kuntia ja maakuntia ei ajeta väkisin yhteen muottiin. Sellainen politiikka olisi ristiriidassa sen kanssa, että vaaleissa kaikki puolueet vakuuttivat, että kunnallisia pakkoliitoksia ei tulevalla vaalikaudella tulla näkemään.


TÄLLÄ VIIKOLLA

Maanantai: Helsinkiin klo 7 junalla sosiaali- ja terveysministeriöön koko päiväksi.
Tiistai: ap Metsäkeskus, konttoritöitä, illaksi Helsinki ja MTK.
Keskiviikko: Maakuntajohtajien kokous Helsingissä, illalla Taitaja 2015 tilaisuus Turussa.
Torstai: Aamujuna Helsinkiin: Pohjoismainen saaristoyhteistyöseminaari koko päivän.
Perjantai: ap Maakuntahallituksen lista-asioita, konttorihommia, illalla Delivery of Mein Schiff telakalla.
Lauantai: Varsinais-Suomen Euroooppa-päivän vastaanotto, Uittamo, Turku

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja