maanantai, 20 huhtikuu 2020 10:39

UUTTA YRITTÄJYYDESTÄ JA ELINKEINOELÄMÄSTÄ

Kirjoittanut  maanantai, 20 huhtikuu 2020 10:39

Helmikuussa 2020 vierailimme Varsinais-Suomen vaikuttajakoulun kanssa kolmessa eri paikassa yrittäjyys- ja elinkeinoaiheisen päivän tiimoilta. Ensimmäisenä tapasimme Kupittaan ElectroCityssä sijaitsevan Yrityskylän aluepäällikön Suvi Ylikylä-Elersin, joka esitteli meille Turun Yrityskylää, joka oli täynnä hulinaa työelämään tutustuvien kuudesluokkalaisten toimesta. Yrityskylä järjestää toimintaa myös ysiluokkalaisille, mutta meidän vierailumme keskittyi kuudesluokkalaisiin. Yrityskylästä jäi mieleen todella positiivinen ja onnistunut kuva tarpeellisena työelämään tutustuttajana lasten ja nuorten kehityksessä. Yrityskylä on varmasti tärkeä ja ajatuksia herättävä kokemus kaikille sen kokeville.

Päivän seuraava vierailumme kuljetti meidät Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Hanna Munterin puheille. Hän kertoi järjestön toiminnasta ja kokoonpanosta. Järjestön tärkein tehtävä on olla vaikuttamiskanava yrityksille ja yrittäjien etujen valvominen. Järjestöön kuuluu enimmäkseen henkilömäärältään pienikokoisia yrityksiä ja sen tavoitteena on tuoda yrittäjät lähemmäs toisiaan. Järjestön kautta yrittäjillä on yhteys päättäjiin ja toisin päin. Kuulimme myös yrittäjyyden eri muodoista ja tulevaisuuden työn luonteesta. Useat työtehtävät ovat muuttumassa projektiluontoisemmiksi, ja työhön käytettyä aikaa ei aina voi verrata työn arvoon. Munterin puheenvuoron jälkeen kaksi nuorta yrittäjänaista kertoivat yrityksistään ja niiden kasvusta viime vuosien aikana.

Päivän lopuksi kävimme vielä tapaamassa Jouni T. Lainetta, Clewer -yrityksen toimitusjohtajaa. Clewer tuottaa jätevedenpuhdistuslaitteita ja vie niitä muun muassa kehittyviin maihin alueille, joilla ei muuten olisi puhdasta vettä käytettävänään. Opimme, että puhtaan veden saatavuus on iso ongelma suurella osalla maailman väestöstä. Meille suomalaisille puhdas vesi saattaa olla itsestäänselvyys, mutta joissain maissa puhtaan veden puute on merkittävä ongelma.

Kokonaisuudessaan yrittäjyys- ja elinkeinoaiheinen päivä, josta saimme vaikuttajakoululaisten porukalla nauttia, oli monipuolinen ja kiinnostava. Se mahdollisti laajan uuden oppimisen yrittäjyyteen ja elinkeinoelämään liittyen, mistä suuri kiitos kuuluu kaikille, kenen kautta saimme aihealueeseen tutustua.

Vaikuttajakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijat pohtivat blogissa vuorollaan vaikuttajakoulussa käsiteltyjä aiheita. Kevättalvella 2020 nuoret vierailivat Varsinais-Suomen Yrityskylässä, Varsinais-Suomen Yrittäjillä ja jätevesien puhdistamisen ympäristöteknologiaan erikoistuneessa Clewer-yhtiössä.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 14 helmikuu 2020 10:51

SANOILLA ON VAIKUTUSTA

Kirjoittanut  perjantai, 14 helmikuu 2020 10:51

Sanoilla on vaikutusta. Kävimme syksyllä 2019 Varsinais-Suomen liiton järjestämän vaikuttajakoulun kanssa tutustumassa sanoilla vaikuttamiseen sanomalehtitalossa sekä viestintätoimistossa. Päivämme alkoi Turun Sanomien toimituksesta ja päättyi Ground Communicationsin edustajan pitämään esitykseen.

Vaikuttajakoulun toinen tapaamiskerta alkoi siis Turun Sanomista. Turun Sanomien pääkonttorilla meidät otti vastaan politiikan toimituksen päällikkö ja kolme muuta politiikan toimittajaa, jotka kertoivat aluksi omista urapoluistaan. Kaikilla oli jo pitkä journalistinen työura takanaan. Yksi heistä oli päätynyt toimittajaksi oikeustieteellisten opintojen vaihduttua journalistiikan opinnoiksi ja toinen kesätoimittajan työn ja musiikkiarvostelujen kirjoittamisen muututtua vakituiseksi työksi. Opimme, ettei toimittajaksi välttämättä päädytä pelkästään alaa opiskelemalla vaan jo kiinnostus ajankohtaisiin asioihin tai kirjoittamiseen voivat avata ovet toimittajan uralle. Tämä on myös käytännöllistä ajatellen sitä, että journalistiikassa käsitellään hyvin erilaisia asioita eikä asiantuntijaksi ja taitavaksi kirjoittajaksi tulla välttämättä pelkästään journalistiikan yliopistokoulutuksen kautta. Kiinnostus ja innostus ovat toimittajan työssä tärkeitä ja tapaamamme toimittajat vaikuttivat suhtautuvan työhönsä juuri tällä tavalla.

Saimme myös kuulla toimittajantyön nurjista puolista, kuten tiukoista julkaisuaikatauluista ja syytöksistä puoluepoliittisesta sitoutuneisuudesta. Toimittajan sitoutuneisuus on vaikea kysymys. Vaikka useimmat toimittajat tekevät lehtijuttuja neutraaliuteen pyrkien, on toimittajilla kuitenkin asioihin mielipiteensä ja he esimerkiksi äänestävät vaaleissa kuten muutkin kansalaiset. Ja esimerkiksi jo lehtijutun aiheen valinnalla on vaikutusta lukijaan. Toimittajista ja heidän kirjoituksistaan puhuttaessa on kuitenkin erotettava vaikuttaminen ja vaikuttavuus sekä erilaiset juttutyypit. Esimerkiksi uutisen tavoitteena on kertoa ilmiöstä tai ajankohtaisesta tapahtumasta luotettavasti ja puolueettomasti, mutta pääkirjoituksessa tai mielipidekirjoituksessa toimittaja voi tuoda mielipiteensä esille. Journalistin ammattitaito mitataankin siinä, pystyykö hän halutessaan tekemään neutraaleja ja sitoutumattomia lehtijuttuja esittämättä omia kantojaan asiaan. Tiukat julkaisuaikataulut sidostuvat tähän siinä, että kiireessä neutraaliuteen pyrkiminen voi vaikeutua.

Turun Sanomien toimituksesta suuntasimme ravintola Kerttuun, jonne viestintätoimisto Ground Communicationsin edustaja tuli kertomaan meille viestintätoimistojen tekemästä vaikuttamistyöstä. Viestintätoimistot ovat yrityksiä, jotka tarjoavat viestinnän suunnittelu- ja konsultaatiopalveluita. Ne pyrkivät vaikuttamaan asiakasyritystensä kohderyhmiin esimerkiksi suunnittelemalla yrityksen viestintää sosiaalisessa mediassa, tekemällä tuotebrändäystä sekä järjestämällä vaikuttamisprojekteja. Viestintätoimistojen ero useimpiin toimittajiin on se, että ne pyrkivät vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin ja mielikuviin. Viestintätoimistot eivät siis pyrikään neutraaliuteen, vaan haluavat tuoda esille taitonsa tehdä vaikuttamistyötä. Toiminnallaan viestintätoimistot voivat myös pyrkiä vaikuttamaan heille tärkeisiin asioihin esimerkiksi valitsemalla asiakkaikseen heille itselleen tärkeitä teemoja edustavia yrityksiä.

Vaikuttajakoulun toisen tapaamisen aikana opimme, etteivät vaikuttamista tee pelkästään poliitikot vaan myös yritykset sekä toimittajat. Vaikuttaminen pitää kuitenkin osata erottaa vaikuttavuudesta, sillä esimerkiksi uutisia kirjoittavat toimittajat eivät pyri välttämättä vaikuttamaan ihmisten mielipiteeseen kirjoittamalla tietyistä asioista toisin kuin esimerkiksi viestintätoimistot, jotka pyrkivät vaikuttamaan näkemyksiin viestinnän kautta.

Vaikuttajakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijat pohtivat blogissa vuorollaan vaikuttajakoulussa käsiteltyjä aiheita. Syksyllä 2019 nuoret vierailivat Turun Sanomissa ja tapasivat viestintätoimiston edustajan.

 

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 22 tammikuu 2020 15:18

YHDESSÄ TEATTERIIN

Kirjoittanut  keskiviikko, 22 tammikuu 2020 15:18

Vierailimme syksyllä vaikuttajakoulun kanssa Eduskuntatalolla. Eduskunnassa meitä muistutettiin yhdessä tekemisen tärkeydestä. Yhdessä tekeminen tarkoittaa kaikkien kanssa toimeen tulemista, avoimuutta ja sosiaalisuutta. Eduskunta koostuu erilaisista ryhmistä, ja jokainen kansanedustaja kuuluu johonkin eduskuntaryhmään. Kansanedustajien päivät koostuvat eri ryhmien kokouksista ja palavereista.


Eduskunnassa ei pärjää, jos ei osaa työskennellä ryhmässä. Ihmiset ovat erilaisia ja osa ihmisistä on ns. yksin puurtajia. Monet työt, kuten eduskuntatyö, vaatii yhteistyötaitoja ja niitä voi harjoitella. Yksi kansanedustaja ei saa paljoa aikaiseksi eduskunnassa, mutta monta kansanedustajaa ryhmänä, joka hyödyntää kaikkien vahvuudet, voi saada paljon aikaiseksi. Vaikka yksi henkilö voi olla idean isä tai äiti, hän ei voi itse tehdä kaikkea.


Kuten yksittäinen kansanedustaja, ei eduskuntaryhmäkään pysty yksin omaa asiaansa edistämään. Täytyy siis etsiä yhtymäkohtia muiden ryhmien politiikasta, jotta löydetään enemmistön kannatus. Usein tämä myös vaatii molemminpuolisia kompromisseja ja toisinaan myös kovempaa kaupankäyntiä. ”Te saatte tuota, jos me saamme tätä”. Tästähän onkin koko hallitusneuvotteluissa kyse, etsitään sellaiset linjat, jotka tyydyttävät jossain määrin jokaista hallituspuoluetta.


Kaikki kansanedustajat, joiden kanssa pääsimme juttusille, peräänkuuluttivat tätä ymmärtämisen ja diplomatian ilmapiiriä. Oli torstai, jonka vuoksi lähes kaikki mainitsivat myös hallituksen kyselytunnin. Hieman yleistäen he kaikki totesivat, että ”Kohta se sirkus alkaa”. Toiset avasivat tätä vielä hieman sanomalla, että kyselytunti on juuri tämän yhteistyön ja ymmärtämisen, sen todellisen eduskuntatyöskentelyn vastakohta. Kyselytunnilla päästään esittelemään omaa arvopohjaa äänestäjille korostamalla eroja muihin puolueisiin, eikä tarkoituksena olekaan minkään aiheen todellinen käsitteleminen tai edistäminen. Kansanedustajat jankkaavat puolueittensa sloganeita poteroistaan, eikä diplomatiasta ole tietoakaan. Ja tämä on valtakunnallisen uutisoinnin kurkistus eduskunnan arkeen. Voiko huonompaa kuvaa saada.


Yhteistyö on tärkeä pohja onnistumiselle. Jos ryhmä koostuu erilaisista ihmisistä, joilla kaikilla on omia vahvuuksia, näitä yhdistelemällä ryhmä toimii parhaiten. Hyvä esimerkki on jalkapallojoukkue, jossa kaikilla on oma paikkansa. Hyökkääjät hyökkäävät ja puolustajat puolustavat. Puhuminen on tärkeä taito, mutta myös pitää osata kuunnella. Kansanedustajankin pitää kuunnella äänestäjiään, asiantuntijoita, ryhmätovereita ja myös muiden ryhmien edustajia, kun muodostaa kantaansa eri asioihin. Parhaiten pärjäävät ne henkilöt, jotka ymmärtävät muita ja saavat muut ymmärtämään itseään.


Vaikuttajakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijat pohtivat blogissa vuorollaan vaikuttajakoulussa käsiteltyjä aiheita. Marraskuussa 2019 nuoret vierailivat eduskunnassa ja seurasivat eduskunnan lehteriltä hallituksen suullista kyselytuntia.

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 03 elokuu 2018 15:55

NUORISSA ON VARSINAIS-SUOMEN TULEVAISUUS

Kirjoittanut  perjantai, 03 elokuu 2018 15:55

Varsinais-Suomen vaikuttajakoulussa jaettiin tänä keväänä lopputodistukset jo toista kertaa. Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt kahden vuoden ajan perehdytystä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille vaikuttajakoulun muodossa. Yhteensä jo 50 ympäri maakuntaa asuvaa nuorta on käynyt Varsinais-Suomen liiton elokuusta toukokuuhun kestävän vaikuttajakoulun.

Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua päätöksentekoon sekä vaikuttamiseen eri kanavien kautta. Tarkoituksena on tukea nuorten yhteiskunnallista valveutuneisuutta, avata poliittista järjestelmää, tutustuttaa lain säätämiseen, kansainväliseen politiikkaan ja antaa myös nuorille työkaluja vaikuttamiseen.

Nyt päättyneessä vaikuttajakoulussa järjestettiin kahdeksan eriteemaista tapaamista Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Tapaamissa on käsitelty valtakunnan politiikkaa, EU-kysymyksiä ja kuntatason päätöksentekoa. Olemme vierailleet muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä, eduskunnassa, vaikuttajaviestintätoimisto Ellun Kanoilla, Turun juhlavassa hovioikeuden talossa sekä Meyerin telakalla. Olemme tavanneet kolme nuorta turkulaista kuntapäättäjää, neljä kansanedustajaa ja yhden pääministerin ja lukuisia muita vaikuttajia yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Vaikuttajakoulun tapaamisissa on keskusteltu politiikasta, kysytty vaikeita kysymyksiä ja ideoitu nuorisovaltuuston aloitteita. Helmikuussa vaikuttajakoulu pääsi pitämään Turussa yksinoikeudella pääministeri Sipilälle kyselytunnin. Nuoret kysyivät pääministeriltä maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, tulevaisuuden työmarkkinoiden muutoksista, asevelvollisuuden kehittämisestä, elinikäisestä oppimisesta, turvapaikkaprosesseista sekä tietotekniikan opetuksesta.

Vaikuttajakoulun nuorista osa on jo mukana erilaisessa järjestö- ja vaikuttamistoiminnassa, osa tähtää töihin yhteiskunnallisten asioiden pariin ja osa miettii, millä keinoilla itse voisi parhaiten vaikuttaa maailman menoon. Tämän päivän vaikuttajakoululaisten joukossa saattaa hyvinkin olla tulevia valtakunnanpolitiikan ykkösnimiä. Kuten yksi osallistujista asian tiivisti: ”Odotan mielenkiinnolla, kuinka moni tästä porukasta nyt lähtee tekemään ja mitä”.

Miksi Varsinais-Suomen liitto tekee tätä työtä? Mielessämme vastaus on yksinkertainen: haluamme, että Varsinais-Suomessa nuorilla on mahdollisuus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vaikka vaikuttajakoulu on kestänyt vasta kaksi vuotta, on ”vanhojen” kurssilaistemme joukosta jo ponnistettu opiskelijaliikkeen, nuorisojärjestöjen ja kunnallispolitiikan luottamustehtäviin. Varsinais-Suomen liitto voi avata nuorille ovia paikkoihin, joissa tavallisesti toimii pitkään tehtävissään olleita vaikuttajia. Teemme sen miellämme, sillä uskomme vahvasti että maakunnastamme tulee sitä parempi, mitä useampi innostuu osallistumaan sen kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa.

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 19 huhtikuu 2016 09:19

VAIKUTTAJAKOULU PYÖRII JO!

Kirjoittanut  tiistai, 19 huhtikuu 2016 09:19

Harvoin on virkamies niin hyvällä tuulella, kuin viime viikolla olin, tarkkaillessani ensi kertaa kokoontunutta Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulua. Varsinais-Suomen liitto on kutsunut erilaisten järjestöjen – sekä poliittisten että ei-poliittisten – esityksestä koolle noin parikymmenen nuoren joukon, jolle tarjotaan mahdollisuus tutustua suomalaisen vallankäytön syövereihin. Ohjelma ei rakennu pelkästään liiton nestoreiden ajatuksiin, vaan kuulemme herkällä korvalla sitä, mitä nuoret haluavat opiskella.

Toissa viikolla maan hallitus teki päätöksen Tunnin junan (Turku-Helsinki) 40 miljoonan suunnittelurahasta. Hankkeen ympärillä on ollut monta aktiivista seppää ja hieno niin, mutta lopullisessa päätöspöydässä tällaisissa asioissa istuvat vain poliitikot. Varsinais-Suomi on perinteisesti ollut huippupoliitikkojen erinomainen kasvualusta. Olemme olleet aina myös hyvin yhteiskunnallinen maakunta: koko suomalainen sivistys on peräisin Turusta, ja Varsinais-Suomi oli ylivoimaisesti aktiivisin toimija pohdittaessa Suomen EU-jäsenyyttä reilu kaksikymmentä vuotta sitten...

Varsinais-Suomen liitto haluaa, että huippupoliitikkoja on myös jatkossa. Siksi haluamme kannustaa ja kouluttaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Selvää on, että opinahjomme kaikki ihmiset eivät suuntaa politiikkaan. Mutta yhteiskunnallista valveutuneisuutta tarvitaan myös muualla kuin kunnanvaltuustossa, eduskunnassa tai hallituksessa. Tärkeää on ymmärtää demokratian olemus, ihmisoikeudet, oikeusvaltioajattelu jne. Itsestään selvänä pitämämme länsimaiset arvot ovat tämän päivän maailmassa kovalla koetuksella. Ne pitää sisäistää ja niitä pitää vaalia.

Ensimmäisessä tilaisuudessa piti professori Petri Virtanen (myös maakuntahallituksen varajäsen) hienon luennon tulevaisuuden johtamisesta. Keskustelu oli aktiivista. Jäi sellainen fiilis, että tästä tulee hyvä.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Ma: aamulla liiton hallitus, sitten henk. koht. kehityskeskustelu ja ip oma johtoryhmä
Ti: Konttorihommia ja omia kokouksia
Ke: Hallintoa aamulla, sitten Messukeskuksen tj Hannele Wolf-Mannila ja vielä Forssan kj Sami Sulkko
To: Sisäsisiä kokouksia, Handelsbanken 20v Turussa
Pe: Kauppakamarin aamukahvit Minna Arven johdolla, kuntavierailuinfo (liiton ihmiset ovat pyörittäneet kuntakierrosta) ja illansuussa Carola Gunellin eläkebileet.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja