keskiviikko, 26 elokuu 2020 10:12

HAUSSA 100. VAIKUTTAJAKOKELAS!

Kirjoittanut  keskiviikko, 26 elokuu 2020 10:12

Varsinais-Suomesta on perinteisesti noussut vaikutusvaltaisia nimiä valtakunnan politiikkaan, puolueiden puheenjohtajiksi aina valtioneuvostoon asti. Maakunnan edunvalvonnan näkökulmasta on tärkeää, että näin on myös jatkossa. Maakunnallisessa vaikuttamisessa olennaista on pitkäjänteisyys sekä osaavat ja yhteistyötaitoiset ihmiset. Viitisen vuotta sitten maakuntahallituksen päätöksellä perustetun vaikuttajakoulun ajatuksena olikin olla ns. ”ministerikoulu”. Vaikka näen vaikuttajakoulun arvon paljon tätä laajempana, yhteiskunnalliseen keskusteluun kannustavana ja vaikuttamista monista näkökulmista avaavana, taustalla on yhä ajatus vaikuttajakoulusta kuoriutuvista Annika Saarikoista, Li Anderssoneista tai Petteri Orpoista.

Vaikuttajakoulun perustamisen lähtökohtana tuolloin vuonna 2015 oli huoli pitkään jatkuneesta nuorten kiinnostuksen hiipumisesta poliittista toimintaa kohtaan. Nuorten vähäisen kiinnostuksen taustalla saattaa olla epäluottamus politiikkaa kohtaan, mutta myös epätietoisuus. Omaa vaikutuskykyä ei ehkä hahmoteta monimutkaiselta ja kaukaiselta tuntuvassa päätöksenteon sokkelossa ja omaan arkeen verrattuna korkealentoiselta tuntuvassa poliittisessa keskustelussa.

Vuosittain julkaistava 15–29-vuotiaiden arvoja ja asenteita mittaava nuorisobarometri on osoittanut, että vaikka kiinnostusta politiikkaa kohtaan olisi, se ei välttämättä johda edes äänestyspäätökseen. Barometrin mukaan nuorten äänestämättä jättäminen selittyy erityisesti koulutustaustalla. Mitä alhaisemmaksi koulutustaso jää, sitä todennäköisemmin jää myös äänestäminen. Yhtenä ratkaisuna on esitetty nuorten vuoropuhelun lisäämistä päättäjien kanssa. Toisaalta vuosituhannen lopun ja 2000-luvulla syntyneiden nuorten osallistuminen tapahtuu eri tavoilla kuin heidän vanhempiensa.

Vaikuttajakouluumme kuuluu varsin matalan kynnyksen osallistaminen. Kouluun pääsyä ei määritä kokemus, koulutus tai harrastuneisuus vaan ennen kaikkia nuoren oma kiinnostus ja motivaatio. Tarkoitus on avata nuorille mahdollisuus kurkistaa politiikan kulisseihin ja yhteiskuntaan kokonaisuutena, jossa vaikutusvaltaa on päätöksentekijöiden lisäksi tiedotusvälineillä, yrityksillä, järjestöillä ja julkisilla toimijoilla.  

Vaikuttajakoulusta on vuosi toisensa jälkeen saatu positiivisia kokemuksia, ja mallia konseptista on otettu myös muualla. Koulutuksen on kuluneen neljän lukukauden aikana käynyt jo 85 nuorta. Osallistuneet nuoret ovat kokeneet koulutuksen hyödyllisenä. Nuoret ovat palautteessa nostaneet erityisen kiinnostaviksi konkreettiset esimerkit asioiden edistämisessä, kansainväliset kysymykset ja vaikuttajien urapolut. Ensimmäisiltä kausilta on jo ponnistettu paikallispolitiikkaan ja erilaisiin järjestö- ja vaikuttajatehtäviin.

Vaikuttajakoulun haku on jälleen auki. Viides lukukausi sisältää aiemmilta kausilta tuttuja tutustumiskäyntejä, keskusteluja ja verkostoitumista mutta myös uusia näkökulmia ja koulutuksia. Tarkoituksena on antaa aiempaa enemmän tilaa nuorille sparrata kokeneita valtiomiehiä ja vaikuttajia. Vaikuttajakouluun valitut pääsevät koulutuksen käynnistyttyä myös itse kehittämään koulutuksen sisältöä.

Haku on avoinna 24.8.6.9.2020. Lisätietoja ja hakulomake: www.varsinais-suomi.fi/vaikuttajakoulu

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 18 tammikuu 2016 12:16

KAKSI KULTTUURIA

Kirjoittanut  maanantai, 18 tammikuu 2016 12:16

Hiekka itsehallintoalueita koskevassa valmistelu-tiimalasissa alkaa valua loppuun. Selvitysmies Lauri Tarasti luovuttaa mietintönsä ministeri Anu Vehviläiselle 26. tammikuuta. Kyseessä on aihepiiri, josta ei käydä minkäänlaista kansalaiskeskustelua, mutta joka kuohuttaa monella tavalla kunnallisia päättäjiä, kunnan-/kaupunginjohtajia, maakuntajohtajia ja monia virkahemmoja valtion hallinnossa. Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus antaa tänään (18.1.2016) asiasta oman lausuntonsa. Maakuntajohtajana olen tietysti velvollinen jatkossa toimimaan niiden suuntaviivojen mukaan, jotka talon hallitus asettaa.

Yksi asia, joka tuskin näkyy yhdessäkään annettavassa lausunnossa, mutta jolla on valtava merkitys maakuntahallinnon onnistumisessa, on se kulttuuri, jolla uutta apparaattia tullaan johtamaan. Olen kirjoittanut asiasta jo joskus ennenkin, mutta se on niin tärkeä asia, että siitä pitää puhua ja kirjoittaa alati. Kuulun niihin aika harvoihin ihmisiin, jotka ovat palvelleet kuntaa, kaupunkia, kuntayhtymää ja valtiota sekä virkamiehenä että poliittisena luottamushenkilönä. Näinpä minun on ollut äärimmäisen helppo nähdä, kuinka erilainen on kuntakulttuuri verrattuna valtiokulttuuriin.

Suomen kuntia on jo pitkään kehitetty luottamukseen perustuvassa hengessä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuntien virkamiesjohdolla on ollut laajat valtuudet ja sen takia työ on ollut mielekästä. Valtio taas perustaa kontrolliin. Kun kunnassa tulee ongelma, ruvetaan miettimään ”mitäs tehtäis”. Valtiolla taas ensimmäinen kysymys kuuluu: missä tästä on säädetty, onko asiaan ohjeistusta.

Tulevien itsehallintoalueiden (Tarasti ehdottaa koko sanasta luopumista ja sen tilalle maakuntahallintoa. Olen samaa mieltä.) päätehtävä on Sote. Jo nyt korostetaan koko ajan, että se tulee valtion tiukkaan ohjaukseen, tulevathan rahatkin valtiolta. Muun uusille alueille tulevan toiminnan osalta ei pohdintoja ole käyty, mutta epäilemättä valtion keskusvirastot ja ministeriöt haluavat jatkaa kontrolliaan, niin ne ovat aina tehneet.

Edellä mainittu on sinänsä ymmärrettävää, mutta ongelma muodostuu siitä, että maakuntia tullaan hallitsemaan suorilla vaaleilla valituilla valtuustoilla. Niihin tulevat valituiksi ihmiset, jotka ovat tottuneet päättämään kunnissa suuret linjat – siis ne asiat, jotka valtion hallinnossa päätetään ministeriöissä ja keskusvirastoissa. Aivan varmaa on, että nämä kaksi tahoa, maakuntavaltuustot ja ministeriöt, tulevat ottamaan toisistaan mittaa siinä suhteessa kumpi sanoo viimeisen sanan.
Kahden kulttuurin ero on siis pidettävä yhtä lailla tiukasti kuin entinen renkipoika piti sen toisen asian. Jos niin ei tehdä, ja jos ei ole molemminpuolista kunnioitusta, on sota valmis.

Maanantai: Liiton hallitus koko ap, ip johtoryhmä
Tiistai: Liiton kv-asia-palaveri, Rata 2016 seminaari Turussa koko ap, sitten Helsinkiin ja suurten maakuntien maakuntajohtajien ja hallituksen puheenjohtajien tapaaminen Lauri Tarastin kanssa.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja