Kirjoittanut  maanantai, 08 huhtikuu 2019 12:33

Jokaisella meistä on ehkä jotain ajatuksia siitä, miltä tulevaisuus näyttää 20 vuoden päästä? Mitkä asiat vaikuttavat tänä päivänä Suomen ja maailman kehitykseen, entä tulevaisuudessa?

Tulevaisuuden visiointi auttaa meitä orientoitumaan tulevaan. Tulevaisuusskenaarioita ideoidessani minulla on mahdollisuus miettiä erilaisia polkuja – minne olemme menossa, mitä eri tapahtumia luulen tulevaisuudessa tapahtuvan, entä mitä haluaisin ja toivon tapahtuvan? Miten pystyn ottamaan vastaan tulevaisuuden, tapahtui sitten skenaario a, b, c tai (todennäköisin) usean skenaarion sekoitus plus paljon ennakoimattomia yllätyksiä?

Tulevaisuuden pohtiminen – se on myös osa merialuesuunnittelun prosessia. Skenaarioita miettiessäni tulee minun tunnistaa merialueiden kehitykseen vaikuttavat tekijät. Samalla tunnistan mitkä ovat ne tekijät, joihin pystyn vaikuttamaan. Tunnistan myös mitkä tekijät ovat ohjattavissa sekä ne, joihin en pysty vaikuttamaan – joiden vaikutuksiin minun on sopeuduttava.

Sitä usein miettii mihin skenaariot pohjautuvat – mitä materiaalia niiden muodostamisessa on käytetty? Strategiapaperit ja toimialojen tulevaisuusvisiot ovat keskeisiä, mutta niihin ei välttämättä ole kirjattu kaikkea tietoa ja tavoitteita. Eri alojen asiantuntijoiden ja toimijoiden tuominen yhteen samaan työpajaan on yhtä kuin vilkas ja idearikas puheensorina. Työpajassa keskustellessa saan suunnattua ajatukseni tulevaisuuteen yhdessä muiden kanssa, kaikki pääsevät samaan ajattelukelkkaan mukaan yhtä aikaa.

Vaikka merialuesuunnittelu on valtakunnallisesti uusi asia, ei se silti lähde tyhjältä pöydältä, kuten tiedämme. Merialueilla on tapahtunut, tapahtuu ja tulee tapahtumaan paljon – meidän on hyvä orientoitua tulevaan.

Merialuesuunnittelun ensimmäisen vaiheen kuuleminen järjestetään 10.4.–10.5.2019. Voit tutustua materiaaleihin ja esittää näkemyksesi merialuesuunnittelu.fi -sivun kautta.

 

”KAUKOVIISAUS – MITÄ SE ON?
Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäkööt hyvänään… Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää...”
(Lainaus korpifilosofi Konsta Pylkkänen teoksessa Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija, 1952.)

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  keskiviikko, 03 lokakuu 2018 15:30

Onko kaavoituksella merkitystä jokapäiväisessä elämässäsi? Miksi siitä pitäisi kiinnostua juuri nyt? Mitä tiedät kotimaakuntamme luonnosta ja sen tärkeistä piirteistä? Entä sen virkistysalueista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista? Tiesitkö että jokaista varsinaissuomalaista kohti tarvitaan – louhitaan jostain ja kuljetetaan jonnekin – kuorma-autollinen kiviainesta vuodessa? Ehkäpä tiedät jotain sellaista, jota kaavoittaja ei tiedä? Ei ole samantekevää, miten nämä asiat järjestetään. Kaavoituksella on väliä.

Varsinais-Suomen liitto valmistelee parhaillaan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaa, jossa linjataan maakuntamme monimuotoisen luonnon suojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Myös kuntien jatkuvasti päivittämät asema- ja yleiskaavat seuraavat juuri nyt tehtävän valmistelutyön myötä syntyviä maakuntakaavamerkintöjä tulevina vuosikymmeninä. On siis monia syitä ottaa osaa vaihemaakuntakaavan valmisteluun.

Vaikka kansalaisilla ja erilaisilla sidosryhmillä on toki aiemminkin ollut mahdollisuus vaikuttaa kaavatyöhön, juuri nyt käsillä olevan vaihemaakuntakaavan valmistelussa on aivan uusia osallistumisen elementtejä. Siinä missä kansalaisten ja eri sidosryhmien roolina on perinteisesti ollut ottaa kantaa jo olemassa olevaan kaavakarttaan, nyt valmistelutyö tehdään alusta loppuun vuorovaikutteisuutta korostaen. Yksi uusista kokeiluista on karttapohjainen keskustelualusta Kaavapuntari. Jokaisen kiinnostuneen tulisi käydä vilkaisemassa, miltä se näyttää ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa.

Varsinais-Suomen liiton ja Luonnonvarakeskuksen (PALO-hanke) yhteistyönä toteuttamassa Kaavapuntarissa kenellä tahansa on mahdollisuus tutkia erilaisten karttatasojen avulla Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen sekä virkistyksen kannalta tärkeitä kohteita ja alueita, merkitä kartalle omia ehdotuksiaan ja kysymyksiään sekä keskustella niistä kaavoittajan, tutkijoiden ja muiden osallistujien kanssa. Keskustelualusta on nyt ollut auki pari viikkoa ja ensimmäiset merkinnät perusteluineen ovat ilmestyneet kartalle. On kuitenkin selvää, että lisää rohkeita keskustelun avaajia tarvitaan. Aihe ei tärkeydestään huolimatta helposti myy itseään kovin laajalle yleisölle. Tämä on oppimisen paikka myös tutkijoille ja kaavan valmistelijoille.

Yksi opetus on kuitenkin selvä: mikäli Suomi todella haluaa Maa- ja metsätalousministeriön tuottaman tuoreen Paikkatietopoliittisen selonteon mukaisesti paikkatiedon suunnannäyttäjäksi maailmassa, on työtä edessä ainakin kansalaisten käytettävissä olevien työkalujen vuorovaikutteisuuden kehittämisessä. On itse asiassa hämmästyttävää, miten vähissä vuorovaikutteiset karttapohjaiset verkkokeskustelualustat ovat. Paikkatietoa kerätään kyllä kansalaisilta monin tavoin, mutta tuntuu siltä, että yksikään olemassa olevista alustoista ei ole kunnolla mahdollistanut vuorovaikutusta ja keskustelua. Kaavapuntari on selkeä askel tähän suuntaan.

Toivottavasti voimme Kaavapuntarilla osoittaa, että kehitystyöhön kannattaa jatkossa juuri tässä asiassa panostaa.

Julkaistu kategoriassa Blogi