Lasse Nurmi

keskiviikko, 12 joulukuu 2018 08:53

Rekreationsområdena är nyttiga. Områdena kan utnyttjas av både lokala invånare och turister. Naturturismföretagarna kan använda rekreationsobjekt och -rutter som områden där de kan utföra sin näringsverksamhet och hämta arbetsplatser och skatteinkomster till lokala ekonomin. Högklassiga rekreationsområden och -rutter kompletterar utbudet av turismservice i vårt mångsidiga landskap:  första dagen kan du fara på en skärgårdskryssning, följande dag kan du vandra i skogen och tredje dagen kan du njuta av en teaterakt. Viktig är också hälsonyttan som kommer från ökad friluftsliv.

Landskapsfullmäktige behandlade i sitt möte 10.12.2018 initiativet som gäller grundandet av en rekreationsområdesförening i Egentliga Finland i positiv anda. Syftet är att förbereda grundandet av föreningen i ett starkt samarbete med kommunerna. Underlaget för förberedningsarbetet är en databas samlad i Virkistä Dataa! -projektet. Databasen innehåller information om positionen, ägarskap och underhållssituationen av rekreationsrutter och -objekt i Egentliga Finland.

Naturturism och rekreationsbruk ökar kraftigt. Antalet besökare i nationalparkerna har ökat hela 2000-talet, särskilt i södra delar av landet där största delen av Finlands befolkning finns. Antalet besökare i landets nationalparker var 0,8 miljoner år 2001 men i 2017 var antalet redan 3,1 miljoner. När populariteten av nationalparkerna växer så fort, är det klart att utveckling av naturturismen inte kan uppföras bara på nationalparkerna. Högklassiga rekreationsområden och -rutter behövs också utanför statens naturreservat.

Hur befrämjar rekreationsområdesförening rekreationsmöjligheterna? Föreningen kan organisera underhållet av kommunernas rekreationsområden, den kan förbättra standarden av rutter och rekreationsobjekt, och befordra användningsgrad och förenad användning av områdena. Föreningen kan koordinera samarbetet mellan lokala aktörer, fungera som en intressebevakare av landskapet i ärenden som gäller rekreation och informera om rekreationsmöjligheterna. Rekreationsområdesföreningen kan initiera projekt för att utveckla lämpliga helheter och utnyttja bidrag som är för utveckling av rekreationsområdena. Trovärdig utveckling av rekreationsrutter och -objekt kräver förstås satsningar, men de är billigare än vad som krävs när man bygger t.ex. en ishall eller en skidtunnel – i synnerhet om man beaktar alla människor som får nytta av förbättringen av rekreationsmöjligheterna.

Om vi talar om grundandet av rekreationsområdesföreningen, beror det mest på kommunerna. Vill kommunerna i Egentliga Finland satsa på förbättring av rekreationsmöjligheter och höjning av naturturismpotential i landskapet? Det finns åtta fungerande rekreationsområdesföreningar på landskapsnivå i Finland. Landskapsförbundet har roll i alla dessa föreningar, men kommunerna som landsägare och utvecklingsorganisationer på en lokal nivå bestämmer riktningen för utvecklingen i föreningarna.

I Egentliga Finland fastställer kommunerna hur processen att grunda en rekreationsområdesförening i Egentliga Finland ska vara framgångsrik och Egentliga Finlands förbund verkar som en aktiv katalyt i processen.

keskiviikko, 12 joulukuu 2018 08:40

Virkistyskohteista on hyötyä. Virkistysalueita voivat käyttää niin paikalliset asukkaat kuin matkailijatkin. Luontomatkailuyrittäjät voivat pitää virkistyskohteita ja reittejä liiketoimintansa tukijalkana tuoden näin verotuottoja ja työpaikkoja. Tasokkaat virkistysalueet ja reitit täydentävät monipuolisen maakuntamme matkailupalvelutarjontaa: yhtenä päivänä voi käydä saaristoristeilyllä, toisena päivänä päiväretkellä metsässä ja kolmantena vaikka teatteriesityksessä. Tärkeitä ovat myös luonnossa liikkumisen terveyshyödyt ja ulkoilun vaikutus työssäjaksamiseen.

Maakuntavaltuusto käsitteli 10.12.2019 kokouksessaan aloitetta maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisesta positiivisessa hengessä. Tarkoitus on lähteä valmistelemaan yhdistystä vahvassa yhteistyössä kuntien kanssa. Työn perustana on Virkistä Dataa -hankkeessa tehty paikkatietokanta virkistyskohteiden ja -reittien sijainnista, omistajuudesta ja ylläpidosta.

Luontomatkailu ja luonnon virkistyskäyttö ovat hurjassa nosteessa. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet koko 2000-luvun ajan, eritoten eteläisen Suomen väkirikkaiden alueiden lähistöllä. Kävijämäärät ovat 2001 vuoden 0,8 miljoonasta kasvaneet 2017 vuoden 3,1 miljoonaan. Kansallispuistojen suosion kasvaessa on selvää, että vain niiden varaan luontomatkailua ei voida rakentaa, vaan laadukkaita luontomatkailualueita ja reittejä tarvitaan laajemmin.

Miten virkistysalueyhdistys edistää virkistysmahdollisuuksia? Yhdistys voi toimia maakunnan kuntien virkistysalueiden ja reitistöjen ylläpidon organisoijana, se voi parantaa reitistöjen ja kohteiden laatutasoa, ja edistää alueiden yhteiskäyttöä sekä käyttöastetta. Se voi koordinoida yhteistyötä paikallistoimijoiden välillä, toimia virkistysaluekysymyksissä alueen edunvalvojana ja tiedottaa virkistysmahdollisuuksista. Virkistysalueyhdistys voi hankkeistaa sopivia kokonaisuuksia ja hyödyntää virkistysalueiden kehittämiseksi tarkoitettuja tukia. Virkistysalueiden ja -reittien uskottava kehittäminen vaatii toki taloudellisia satsauksia, mutta vähemmän kuin esim. jäähallin tai hiihtoputken rakentaminen – etenkin huomioitaessa kuinka suurta osaa kuntalaisista virkistysmahdollisuuksien parantaminen koskettaa.

Eniten nyt aloitettavan virkistysalueyhdistyksen valmistelutyön tulos riippuu kuntien näkemyksestä. Haluavatko kunnat panostaa virkistysmahdollisuuksien ja luontomatkailupotentiaalin kehittämiseen? Maakuntaliitoilla on kaikissa kahdeksassa nykyisin toimivassa maakunnallisessa virkistysalueyhdistyksessä rooli, mutta kunnat maanomistajina ja paikallistason kehittäjinä määrittävät kehittämisen suunnan.

Varsinais-Suomessa kunnat määrittävät yhdistysprosessin onnistumisen mahdollisuudet ja Varsinais-Suomen liitto on siinä prosessissa aktiivisena katalyyttinä.

tiistai, 16 kesäkuu 2015 12:52

Minulla on unelma. Tuttu ja paljon siteerattu fraasi Martin Luther Kingin kesällä 1963 pitämästä puheesta sopii moneen mittakaavaan.

Oma unelmani on rauhan ja tasa-arvon puolesta puhuneen Kingin tavoitteita vaatimattomampi ja paikallisempi, mutta siinä on osittain samoja tavoitteita ja se koskettaa monen varsinaissuomalaisen elämää.

Minulla on unelma siitä, että maakuntamme alueen virkistysalueet ja -kohteet säilyisivät mahdollisimman monen asukkaan ja matkailijan saavutettavissa. Lisäksi ne olisivat tulevaisuudessa koko maakunnan asukkaiden sekä matkailijoiden yhteisessä käytössä. Vieläpä niin, että nämä - jopa kaikkein pienimmätkin - kohteet yhdistyisivät maakunnalliseen virkistysalueiden verkostoon kuntarajat ylittävillä retkeily-, ulkoilu- ja pyöräilyreiteillä.

Vuosittain ulkoilua harrastaa 96 prosenttia kansasta. Patikointia, retkeilyä ja sauvakävelyä harrastaa yli 80 prosenttia väestöstä. Siitä huolimatta asiaan on panostettu käsittämättömän vähän varoja.

Kuitenkin kokemukset käytännössä ovat osoittaneet, että satsaaminen reitistöihin ja pienimuotoisiin virkistyskäyttöä palveleviin rakennelmiin käyttäjää kohden laskettuna maksaa yleisesti ottaen vain joitain senttejä vuositasolla. Monien muiden liikunta- ja virkistysmuotojen kohdalla puhutaan aivan erisuuruisista summista.

Asia jää mietityttämään, sillä pääsääntöisesti suurin osa virkistys- ja liikuntapalveluista toteutetaan julkisella rahalla. Huolestuttavaa on myös, että leikkausten liipaisinsormi on herkässä virkistysalueiden kohdalla kun tarvitaan nopeita säästöjä. Vaikka käyttäjiä olemme me kaikki, ei virkistysalueilla ole selkeää keskitettyä etujen ajajaa.

Unelmani kuitenkin sisältää toivomuksen, että asiassa nähtäisiin välittömien rahallisten kustannusvaikutusten taakse asukkaiden hyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja yleiseen alueen viihtyvyyteen. Suomalainen hakee luonnosta voimaa paitsi vapaa-aikana myös arkena.

Keskimääräisen suomalaisen 2-3 ulkoilukertaa viikossa ja 170 kertaa vuodessa nostavat luonnon ja lähiympäristön reittien ja virkistysmahdollisuuksien kehittämistarpeet ja kehittämisen mielekkyyden korkealle.

Mutta ulkoilun ja luonnossa liikkumisen taivaanrannassa näkyy tummia, nousevia pilviä. Tuija Sieväsen ja Marjo Neuvosen artikkelissa osana "Hyvinvointia metsästä" -kirjaa osoitetaan, että keskimääräinen luonnossa liikkuja on merkittävästi ikääntyneempi kuin kymmenen vuotta sitten.

Siksi unelmoinkin myös siitä, että pystyisimme kehittämään nykyistä houkuttelevampia vaihtoehtoja nuoremmille kulkijoille. Nämä helposti lähestyttävät, monipuoliset ja ilman välitöntä eksymisen vaaraa olevat virkistyskohteiden ja -reittien kokonaisuudet lisäisivät kohteiden kiinnostavuutta ja laajentaisivat käyttäjäkuntaa. Ympäristön ymmärtäminen ja luonnon kunnioittaminen kun syntyy vain luonnossa liikkumalla.

Varsinais-Suomen liitto on tarttunut yhteen osaan tätä suurta kokonaisuutta edistämällä maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen synnyttämistä luonnoltaan monipuoliseen maakuntaamme.

Alueen monipuolisuudesta kertoo myös se, että Metsähallituksen tuore puistomestari totesi taannoin, että ainoa mitä meiltä täältä Varsinais-Suomesta puuttuu, ovat porot.

Jospa toimivalla ja innostuneella yhteistyöllä saisimme maakuntaan virkistysalueiden ja -reittien etua valvovan ja niitä kehittävän yhdistyksen. Tällöin emme ottaisi vain kukonaskelta kohti unelmani toteutumista, vaan ottaisimme oikein aimo harppauksen kohti tilannetta, jossa Varsinais-Suomessa elämisen laatu on Suomen parasta.