Janne Virtanen

keskiviikko, 24 maaliskuu 2021 14:24

Sain tasan kuusi kuukautta sitten puhelun, joka muutti näiden kuluneiden kuukausien osalta työ- ja vapaa-ajan kalenterini totaalisesti. Nesteen jalostamon alasajon seurauksena elinkeinoministeri Mika Lintilä pyysi Panu Routilaa sekä allekirjoittanutta selvityshenkilötyöhön. Oli kuusi kuukautta aika löytää kyseiselle jalostamon alueelle uusi teollinen tulevaisuus, joka pitkässä juoksussa toisi takaisin menetetyt työpaikat ja verotulot.

Syyskuun lopusta jouluun kävimme joka ikinen päivä selvitystyötä Routilan kanssa läpi. Konsepti, hankeaihiot ja niiden takana olevat yritykset hahmottuivat vuoden vaihteen jälkeen. Työn viimeiset viikot keskityimme selvitystyön jälkeiseen aikaan. Työlle on oltava jatkaja ja resurssit, kun selvitystyö osaltamme päättyy. Jatkon osalta näyttääkin hyvältä. Valtioneuvosto osoitti merkittävän määrärahan rakennemuutostilanteen hoitoon. Tämän lisäksi Naantalin, Raision ja Turun kaupungit ovat vahvasti mukana. Samoin Neste Oyj ja Fortum Oyj ovat merkittävillä panostuksilla mukana jatkotyössä.

Tapasimme selvitystyön puitteissa pääasiassa Teams:in välityksellä lähes kaksisataa henkilöä, noin 90 yritystä ja useita viranomaistahoja. Nämä keskustelut osoittivat, että kyseessä on erityislaatuinen alue, ja uuden modernin teollisuuden toteuttaminen juuri sinne kiinnostaa useita toimijoita.

Ministeri Lintilälle luovutetussa työssä arvioimme, että alueelle on mahdollista muodostaa bio- ja kiertotalouden keskittymä kokoamalla yhteen alan toimijoita ja muodostamalla vahva ekosysteemi. Selvitystyössä nousi esille seuraavat jatkotyöstettävät teemat: puhdas vety, erilaiset biojalostamot, kuivanmaan kalankasvatus sekä teollisuuden purku- ja puhdistustyöt. Näiden teemojen taustalla on kymmenkunta yritystä, jotka ovat halukkaita jatkokehittämään hankkeitaan.

Selvitystyön osana laadittiin erillinen selvitys maakunnan biomassojen potentiaalista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista. Mielenkiintoista luettavaa tämäkin.

Henkilökohtaisella tasolla selvitystyö oli erityisen antoisa. Oma lisäarvoni työhön tuli viranomaistahojen tuntemuksen kautta. Keskustelut lukuisten yritysten kanssa uudesta teollisesta toiminnasta ja siihen liittyvistä reunaehdoista oli todella avartava kokemus. Kuntayhtymän virkamiehenä liian harvoin tehdään näin konkreetista työtä suoraan yritysten kanssa. Olen tästä kokemuksesta hyvin kiitollinen.

Nesteen jalostamon alueelle tulevan uuden teollisuuden pitää työllistää ja tuoda verotuloja. Selvitystyömme on osoittanut, että tähän on edellytykset. Pitää vaan olla kärsivällinen ja jatkaa työtä uusien yritysten ja työpaikkojen saamiseksi!

 

Selvityshenkilön raportti: Naantalin seudun teollinen tulevaisuus pdf 2.1MB

Lounais-Suomen keskeiset biomassapohjaiset materiaalivirrat ja niiden hyödyntämismahdollisuudet 2121

 

keskiviikko, 03 kesäkuu 2020 10:36

Tunnin junalla on vauhdikas vuosi takana. Hanke on edennyt viimeisen vuoden aikana vauhdilla ja monella rintamalla. Vuonna 2016 myönnetyllä 40 milj. euron määrärahalla on laadittu Tunnin junan suunnitelmia jo neljän vuoden ajan. Tähän on kuulunut Espoo-Lohja-Salo oikoradan yleissuunnitelma, koko hankkeen ympäristövaikutusten arviointi, Turun ratapihan ja Turku-Kupittaa välin ratasuunnitelma sekä Turku-Salo kaksoisraiteen ratasuunnitelma.

Helmikuussa valtio päätti hakea Tunnin junan suunnitteluun Euroopan komissiolta rahoitustukea. Rahoitusta haettiin Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF, Connecting Europe Facility), joka edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. Tukea haettiin hankkeen jatkosuunnitteluun 37 milj. euroa sekä Espoon kaupunkirataan 11 milj. euroa. Rahoituspäätös CEF-tuesta saataneen heinäkuussa.

Tunnin junan suunnittelu vaatii vielä reilun 70 milj. euron määrärahan. Suunnittelu viedään loppuun hankeyhtiön toimesta, jossa osakkaina ovat valtion lisäksi radan varren kaupunkeja. Hankeyhtiön kaikki osakkaat ovat tehneet päätökset pääomituksesta, viimeisenä Salon kaupunki. Hankeyhtiö perustetaan piakkoin. Yhtiön tehtävänä on hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.

Maan hallitus kertoi eilen, että valtion ja suurten kaupunkiseutujen kuntien välillä on saavutettu neuvottelutulokset uusista maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksista. MAL-sopimukset laaditaan vuosille 2020-2031 Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. MAL-sopimusten myötä käynnistyy Tunnin junan rakentaminen sekä Helsingin, että Turun päästä. Turun kaupunkiseudun MAL-sopimus sisältää Turun ratapihan ja Kupittaa-Turku-kaksoisraiteen rakentamisen. Helsingin seudun MAL-sopimus sisältää Espoon kaupunkiradan Leppävaara-Kauklahti rakentamisen. Molempien investointikustannukset on tarkoitus jakaa valtion ja kaupungin (Espoo/Turku) kesken 50/50-periaatteella. Näiden osalta neuvottelutulos pitää vielä vahvistaa kaupunkien päätöksenteossa.

Tunnin juna on vahvasti raiteilla ja etenee vauhdikkaasti. Vuosien suunnittelutyön jälkeen rakentaminen pääsee vihdoin liikkeelle!

keskiviikko, 19 joulukuu 2018 14:57

Viime viikolla Euroopan parlamentin käsittelyssä oli Verkkojen Eurooppa -ohjelma vuosille 2021–27 (CEF 2.0). Ohjelmasta tullaan suuntaamaan yli 42 miljardin euron julkiset investoinnit eurooppalaiseen rajat ylittävään liikenne-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin.

Suomi on käynnissä olevalla rahoituskaudella pystynyt hyödyntämään Verkkojen Eurooppa -ohjemaa vain osittain. Suomessa kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä siitä, että EU-saantoa pitää tämän osalta kasvattaa. Ohjelma tarkoittaa voimaan tullessaan, että Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä Suomen laskennallinen saanto on yhteensä 600 miljoonaa euroa vuosina 2021–27. Tämä voidaan kohdentaa hankkeille, jotka ovat TEN-T ydinverkkokäytävällä. Suomessa siis Tunnin junalle ja pääradan Helsinki-Oulu kehittämiseen. Yleisesti on arvioitu, että tulevalla rahoituskaudella Tunnin junan kaltaisten hankkeiden saama CEF-rahoitus voi olla 20–30 prosenttia investointikustannuksista.

Tehdäänpä pieni laskuharjoitus. Oletetaan, että Oy Suomi Ab haluaa ja voi hyödyntää koko CEF-saannon täysimääräisesti. Eli vuosina 2021–27 saadaan Verkkojen Eurooppa -rahoitusta 600 miljoonaa euroa. Oletetaan, että CEF:in osuus investoinneista on 20 prosenttia. Jotta näinä seitsemänä vuonna maksimaalinen CEF-rahoitus on hyödynnettävissä, pitää Suomessa käynnistää ja toteuttaa suuria raideinvestointeja kolmen miljardin euron edestä. Vuositasolla tämä tarkoittaa n. 430 miljoonaa euroa vuodessa kehittämisinvestointien rahoitusta. Tämän hetken kehys liikenteen kehittämishankkeiden rahoitukseen on alle 500 miljoonaa euroa vuodessa!

Nykyisen kehyksen puitteissa voitaisiin 20-luvulla rakentaa Tunnin juna, hyödyntää täysimääräisesti EU:n CEF-saanto ja saataisiin vielä Turun kehätie kuntoon aina Naantalin satamaan saakka. Muualle Suomeen ei sitten voitaisikaan investoida enää mitään!

Haluan tällä yksinkertaisella esimerkillä korostaa, että jo pelkän EU:n CEF-rahoituksen täysimääräinen hyödyntäminen nykyisellä kansallisella investointitasolla on mahdotonta. Kehittämisinvestointien määrärahan taso pitää tuplata kuten mm. parlamentaarinen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua ohjaava työryhmä viime viikolla esitti. Tämän lisäksi on erittäin hyviä perusteluja etsiä ja löytää myös muita rahoitusmalleja ja -keinoja tarpeellisten investointien, kuten Tunnin junan nopeaan toteuttamiseen.

Joulua ja vaalikevättä kohti!

maanantai, 25 touko 2015 08:31

67. Jukolan viesti, Louna-Jukola järjestetään Varsinais-Suomessa, Paimiossa 13.–14.6.2015. Paimiossa Jukola on järjestetty kolme kertaa.

Vuonna 1972 osallistujia oli reilut 3 000. Vuonna 1993 osallistujamäärä läheni 10 000. Ja nyt Louna-Jukolassa tehdään kaikkien aikojen ennätys, 18 000 osallistujaa – 1 770 Jukola-joukkuetta ja 1 400 Venla-joukkuetta.

Visiomme Louna-Jukolan järjestäjinä on ollut tehdä tänä vuonna maailman paras suunnistustapahtuma, joka nojaa vahvasti Jukolan arvoihin. Olemme tavoitelleet kaikkien aikojen suurinta suomalaista suunnistustapahtumaa. Ja siinä näytämme onnistuvamme! Osallistujamäärän kasvu tulee harrastajista, työpaikkajoukkueista, suunnistuksen ja Jukolan ensikertalaisista.

Jukolan viestin brändi on vahva. Sillä on pitkä historia, ja tulevaisuus näyttää juuri nyt erityisen hyvältä. Louna-Jukola rikkoo osallistujaennätykset ja tulevat Jukolat varmasti laittavat vielä paremmaksi. Suunnistuksella lajina on erinomainen tulevaisuus!

Minulta on usein kysytty kuinka suureksi Jukolan viesti ylipäätään voi kasvaa. Itse Jukolan ydin, suunnistaminen ja metsä eivät hetkeen rajoja aseta. Metsään kyllä mahtuu. Esimerkiksi Louna-Jukolassa 1 800 Jukola-joukkueen yhteislähtö vaatii jo kohtuullisesti tilaa kilpailukeskuksesta. Ensimmäisen osuuden juoksijat tulee saada turvallisesti metsään, ja kymmenille tuhansille katsojille tulee tarjota elämys lähdön seuraamisessa. Kuitenkin kaikki muu kuin itse suunnistussuoritus asettaa ensimmäisiä rajoja tapahtuman kasvulle. Mihin pysäköidään 6 000 henkilöautoa, 150 bussia tai 300 matkailuautoa? Miten varmistetaan matkapuhelin- ja tietoliikenneyhteydet suoralle TV-lähetykselle, tulospalvelulle ja osallistujille? Miten kymmenien tuhansien annosten ruokahuolto ja siihen liittyvä logistiikka saadaan hoidettua?

Kilpailukeskuksen toiminnot yhdessä majoitusteltta-alueiden kanssa vaativat yli sadan hehtaarin kokoisen alueen. Mm. tästä syystä Jukolat onkin usein järjestetty pienlentokentillä.

Jukolan rikkaus ja vahvuus on siinä, että tapahtuma järjestetään joka vuosi uusin voimin ja järjestelypaikkakunnat ovat ympäri Suomea. Kasvun näkökulmasta mahdollisia järjestämispaikkoja on entistä vähemmän. Suunnistuksen näkökulmasta tavoitteena on neitseellinen, hyväkulkuinen ja muutenkin erinomainen suunnistusmaasto. Muiden toimintojen näkökulmasta on tarve tämän maaston kupeessa olevalle, hyvien liikenneyhteyksien päässä sijaitsevalle pienlentokentälle tai vastaavalle maa-alueelle. Ei välttämättä helppo rasti?

Louna-Jukolan tunnelma kannattaa kokea paikan päällä. Tule sinäkin!

www.jukola.com/2015