Janne Virtanen

keskiviikko, 19 joulukuu 2018 14:57

Viime viikolla Euroopan parlamentin käsittelyssä oli Verkkojen Eurooppa -ohjelma vuosille 2021–27 (CEF 2.0). Ohjelmasta tullaan suuntaamaan yli 42 miljardin euron julkiset investoinnit eurooppalaiseen rajat ylittävään liikenne-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin.

Suomi on käynnissä olevalla rahoituskaudella pystynyt hyödyntämään Verkkojen Eurooppa -ohjemaa vain osittain. Suomessa kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä siitä, että EU-saantoa pitää tämän osalta kasvattaa. Ohjelma tarkoittaa voimaan tullessaan, että Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä Suomen laskennallinen saanto on yhteensä 600 miljoonaa euroa vuosina 2021–27. Tämä voidaan kohdentaa hankkeille, jotka ovat TEN-T ydinverkkokäytävällä. Suomessa siis Tunnin junalle ja pääradan Helsinki-Oulu kehittämiseen. Yleisesti on arvioitu, että tulevalla rahoituskaudella Tunnin junan kaltaisten hankkeiden saama CEF-rahoitus voi olla 20–30 prosenttia investointikustannuksista.

Tehdäänpä pieni laskuharjoitus. Oletetaan, että Oy Suomi Ab haluaa ja voi hyödyntää koko CEF-saannon täysimääräisesti. Eli vuosina 2021–27 saadaan Verkkojen Eurooppa -rahoitusta 600 miljoonaa euroa. Oletetaan, että CEF:in osuus investoinneista on 20 prosenttia. Jotta näinä seitsemänä vuonna maksimaalinen CEF-rahoitus on hyödynnettävissä, pitää Suomessa käynnistää ja toteuttaa suuria raideinvestointeja kolmen miljardin euron edestä. Vuositasolla tämä tarkoittaa n. 430 miljoonaa euroa vuodessa kehittämisinvestointien rahoitusta. Tämän hetken kehys liikenteen kehittämishankkeiden rahoitukseen on alle 500 miljoonaa euroa vuodessa!

Nykyisen kehyksen puitteissa voitaisiin 20-luvulla rakentaa Tunnin juna, hyödyntää täysimääräisesti EU:n CEF-saanto ja saataisiin vielä Turun kehätie kuntoon aina Naantalin satamaan saakka. Muualle Suomeen ei sitten voitaisikaan investoida enää mitään!

Haluan tällä yksinkertaisella esimerkillä korostaa, että jo pelkän EU:n CEF-rahoituksen täysimääräinen hyödyntäminen nykyisellä kansallisella investointitasolla on mahdotonta. Kehittämisinvestointien määrärahan taso pitää tuplata kuten mm. parlamentaarinen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua ohjaava työryhmä viime viikolla esitti. Tämän lisäksi on erittäin hyviä perusteluja etsiä ja löytää myös muita rahoitusmalleja ja -keinoja tarpeellisten investointien, kuten Tunnin junan nopeaan toteuttamiseen.

Joulua ja vaalikevättä kohti!

maanantai, 25 touko 2015 08:31

67. Jukolan viesti, Louna-Jukola järjestetään Varsinais-Suomessa, Paimiossa 13.–14.6.2015. Paimiossa Jukola on järjestetty kolme kertaa.

Vuonna 1972 osallistujia oli reilut 3 000. Vuonna 1993 osallistujamäärä läheni 10 000. Ja nyt Louna-Jukolassa tehdään kaikkien aikojen ennätys, 18 000 osallistujaa – 1 770 Jukola-joukkuetta ja 1 400 Venla-joukkuetta.

Visiomme Louna-Jukolan järjestäjinä on ollut tehdä tänä vuonna maailman paras suunnistustapahtuma, joka nojaa vahvasti Jukolan arvoihin. Olemme tavoitelleet kaikkien aikojen suurinta suomalaista suunnistustapahtumaa. Ja siinä näytämme onnistuvamme! Osallistujamäärän kasvu tulee harrastajista, työpaikkajoukkueista, suunnistuksen ja Jukolan ensikertalaisista.

Jukolan viestin brändi on vahva. Sillä on pitkä historia, ja tulevaisuus näyttää juuri nyt erityisen hyvältä. Louna-Jukola rikkoo osallistujaennätykset ja tulevat Jukolat varmasti laittavat vielä paremmaksi. Suunnistuksella lajina on erinomainen tulevaisuus!

Minulta on usein kysytty kuinka suureksi Jukolan viesti ylipäätään voi kasvaa. Itse Jukolan ydin, suunnistaminen ja metsä eivät hetkeen rajoja aseta. Metsään kyllä mahtuu. Esimerkiksi Louna-Jukolassa 1 800 Jukola-joukkueen yhteislähtö vaatii jo kohtuullisesti tilaa kilpailukeskuksesta. Ensimmäisen osuuden juoksijat tulee saada turvallisesti metsään, ja kymmenille tuhansille katsojille tulee tarjota elämys lähdön seuraamisessa. Kuitenkin kaikki muu kuin itse suunnistussuoritus asettaa ensimmäisiä rajoja tapahtuman kasvulle. Mihin pysäköidään 6 000 henkilöautoa, 150 bussia tai 300 matkailuautoa? Miten varmistetaan matkapuhelin- ja tietoliikenneyhteydet suoralle TV-lähetykselle, tulospalvelulle ja osallistujille? Miten kymmenien tuhansien annosten ruokahuolto ja siihen liittyvä logistiikka saadaan hoidettua?

Kilpailukeskuksen toiminnot yhdessä majoitusteltta-alueiden kanssa vaativat yli sadan hehtaarin kokoisen alueen. Mm. tästä syystä Jukolat onkin usein järjestetty pienlentokentillä.

Jukolan rikkaus ja vahvuus on siinä, että tapahtuma järjestetään joka vuosi uusin voimin ja järjestelypaikkakunnat ovat ympäri Suomea. Kasvun näkökulmasta mahdollisia järjestämispaikkoja on entistä vähemmän. Suunnistuksen näkökulmasta tavoitteena on neitseellinen, hyväkulkuinen ja muutenkin erinomainen suunnistusmaasto. Muiden toimintojen näkökulmasta on tarve tämän maaston kupeessa olevalle, hyvien liikenneyhteyksien päässä sijaitsevalle pienlentokentälle tai vastaavalle maa-alueelle. Ei välttämättä helppo rasti?

Louna-Jukolan tunnelma kannattaa kokea paikan päällä. Tule sinäkin!

www.jukola.com/2015