Paula Väisänen

maanantai, 31 joulukuu 2018 09:19

Seuraava tilanne on monelle tuttu: olet tilannut 15 kilon koiranruokasäkin kotiinkuljetuksella, koska räntäsateessa bussikyydillä sen raahaaminen olisi todella työlästä. Muutaman päivän kuluttua kuljetusliikkeen työntekijä soitteleekin ovikelloa ilmoitettuna ajankohtana, mutta koska työmatkallasi oli tullut viivytys, palautuu painava tilauksesi postitoimipisteeseen, josta sen joudut itse noutamaan. Vaikka verkkokaupasta tilatut paketit voi tilata kotiovelle, on toimitukselle tarjottava aikaikkuna toisinaan hankala sovittaa arjen kiireisiin, eikä tilanteiden muutoksiin voi reagoida nopeasti. Ongelmaa ratkotaan parhaillaan useilla eri tahoilla ja uudenlaisia ratkaisuja kuljetusten järjestämiseen on jo olemassa. Kestävät logistiset ratkaisut perustuvat vähäpäästöisiin kulkuneuvoihin, digitaalisiin ratkaisuihin ja yhteisöllisiin jakamistalouden ansaintamahdollisuuksiin. Asiakkaan kannalta palvelu paranee, kun paketin saa haluamaansa aikaan ja paikkaan. 

Uusia pakettipalveluita ja kuljetusratkaisuja on visioitu syksyn aikana Turun kaupungin Smart & Wise -kärkihankkeen osana toteutettavan 6Aika: Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeen tilaisuuksissa muun muassa kuljetusyritysten, verkkokaupan edustajien sekä ohjelmistokehittäjien kanssa. Logistiikkasektorilla on todellinen tarve ja halu niin kutsutun viimeisen kilometrin jakelun kehittämiseen, johon digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia.  

Yksi keskeinen ajatus on pakettien lähijakelupisteiden perustaminen esimerkiksi kaupungin, asuinalueen tai kylän keskustaan. Jakelupisteenä voi toimia esimerkiksi kauppa tai kioski, mutta yhtä lailla kunnan palvelupiste, kuten kirjasto. Lähetykselle voisi tilata kotiinkuljetuksen haluamallaan aikataululla ja toimitustavaksi voisi valita vähäpäästöisen, kevyen kulkuneuvon. Yhteisön keskellä oleva joustava lähijakelupiste muistuttaa idealtaan vanhan ajan postiautoa, mutta modernilla twistillä. 

Pysäkki keskellä kylää -mallissa polkupyörien ja autojen liityntäpysäköintialue olisi osa laajempaa palveluiden kokonaisuutta, jossa pakettien noutopiste olisi luonteva osa. Lähetykset kulkeutuisivat pisteelle niin bussien, kuriirien kuin yksityishenkilöiden mukana. Myös julkisen liikenteen roolia pakettipalveluissa sopii pohtia: voisiko noutopaikaksi valita vaikkapa Föli-bussiin tai raitiovaunuun sijoitetun pakettilokeron? Niin sanottu viimeinen kilometri (last mile) halutaan hoitaa kaluston monipuolistuessa enenevästi vähäpäästöisillä kuljetustavoilla, kuten sähköisillä tavarapyörillä ja -skoottereilla. Posti on jo parasta aikaa ottanut testattavakseen sähköjakeluskoottereita talviolosuhteissa Turussa, Raisiossa ja Salossa. 

Lähijakelupistekonsepti auttaisi myös verkkokauppoja saamaan toimitukset nopeammin asiakkaalle. Nykyisin lähelläkin sijaitsevan verkkokaupan toimitukset joutuvat odottamaan kuljetusliikkeiden varastoissa yön yli. Oman roolinsa ovat ottamassa myös droonit eli miehittämättömät ilma-alukset. Digiteknologiassa muutostahti on hurja ja esimerkiksi viisi vuotta sitten toimimattomaksi todettu kuljetustapa voi tänä päivänä olla aivan mahdollinen. 

Uudenlaisten digitaalisten sovellusten käyttöönottaminen pakettipalveluissa mahdollistaa nopean ja turvallisen valtuutuksen kolmannelle osapuolelle, jos lähetystä ei pääse itse hakemaan. Paikanninpalvelut ja seurantajärjestelmät vähentävät väärinkäytösten riskiä, minkä vuoksi yhä useammat yritykset ja yksityishenkilötkin voivat kuljettaa paketteja vaikka sivutyönään. Esimerkiksi paljon pyöräilevät opiskelijat voisivat olla kiinnostuneita lisätienestistä ja lasten kanssa liikkuvat voisivat napata kärryihinsä paketin, jos vastaanottaja sattuu reitin varrelle. Sovelluspohjaisena systeeminä ja esimerkiksi pelillistämisen kautta kaupunkikuriirit voisivat kerätä itselleen pisteitä ja kasvattaa mainettaan luotettuna lähettinä. Vastaanottaja puolestaan voisi valita sovelluksen avulla oman vähähiilisen suosikkikuskinsa. 

perjantai, 04 elokuu 2017 12:19

Kolmasosa ESRA (European Survey of Road users’ safety Attitudes) -kyselyyn vastanneista suomalaisista hyväksyy edes jossain määrin 20 km/h ylinopeuden kaupunkialueella. Vastaajista 15 % piti täysin hyväksyttävänä ajaa 10 km/h ylinopeutta.

Suomessa suhtaudutaan hyväksyvämmin ylinopeuksiin kuin monissa muissa Euroopan maissa keskimäärin. Suojattomalle kulkijalle vähäinenkin ylinopeus on liikaa. Tilastot näyttävät selkeästi, kuinka tilannenopeudet ovat suoraan yhteydessä onnettomuuksien vakavuuteen. Jos vauhtia on törmäyshetkellä 50km/h, hengissä selviää vain kaksi kymmenestä jalankulkijasta. Yhdeksän kymmenestä jalankulkijasta jää henkiin auton törmätessä 30 km/h nopeudella.

Liikenneympäristö on laaja käsite, joka nivoo yhteen ihmisten päivittäisen kokemuksen liikenteestä: väylät, rakenteet, maisemat ja rakennukset, joiden ehdoilla liikumme paikasta toiseen. Valtion ja kuntien velvollisuus on huolehtia liikenneympäristön turvallisuudesta. Keinoja tähän ovat muun muassa lainsäädäntö sekä liikenneympäristön hyvä suunnittelu ja rakentaminen.

Tie turvalliseen liikenneympäristöön ei kuitenkaan ole helppo. Alhaiset nopeusrajoitukset ja uudet liikennehidasteet kaupunkialueella voivat herättää vastustusta – vaikutusten vähättelyyn törmää jopa kunnallisessa päätöksenteossa. Toisinaan autoilijoiden halu liikkua nopeasti menee sen edelle, että turvattua liikenneympäristöä tarvitsevat kaikki liikkujat. Linkki turvallisen liikenneympäristön ja kestävien kulkumuotojen käytön välillä on vahva: turvalliseksi koetussa ympäristössä on helpompi suosia esimerkiksi pyöräilyä.

Turvallinen liikenneympäristö kannustaa rauhalliseen ajamiseen ja välillä myös pakottaa hiljentämään ajonopeutta. Hidastetöyssyt ja ajoradan kavennukset ovat keinoja hillitä kaahailua. Alhaisilla nopeusrajoituksilla on suuri merkitys. Tiivisrakenteisilla kaupunkialueilla ja koulujen lähistöllä suositaan nykyisin 30 km/h nopeusrajoitusta tai lisätään pihakatujen määrää. Pihakadulla ajonopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi, eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa. Erityisesti kaupunkialueella tulee muistaa, että nopeusrajoitus ei ole nopeusvaatimus. Varovaisuus ja vapaaehtoisesti hiljentäminen ovat autoilijan tärkeitä taitoja.

Kuntalaiset voivat ongelmakohtia huomatessaan tehdä aloitteita kunnalle tai vaikuttaa esimerkiksi asukasyhdistysten kautta. Paras tulos saadaan, kun yhteistä ympäristöä suunnitellaan vuorovaikutteisesti alueen eri käyttäjäryhmien kanssa. Valonia on edistänyt kuluvan vuoden aikana vuorovaikutteista liikennesuunnittelua Maskun Kurittulan ja Hemmingin koulu- ja liikuntakeskusalueella sekä osana valtatie 10 jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteiden suunnittelua välillä Kaarina–Lieto.

Me kaikki voimme olla ratkaisemassa ongelmaa keventämällä kaasujalkaa ja osallistumalla yhteisen ympäristön suunnitteluun. Turvallinen liikenneympäristö tekee liikkumisesta huolettomampaa ja auttaa osaltaan kestävien kulkumuotojen yleistymisessä.

tiistai, 22 syyskuu 2015 12:17

Viisas matkaketju syntyy kulkumuotoja yhdistelemällä. Pyöräily yhdistettynä bussimatkustamiseen on kätevä kombinaatio työmatkoilla, jolloin ajamisen saa huoletta jättää ammattikuljettajalle. Valinta antaa mahdollisuuden uppoutua mobiiliin tai torkahtaa hetkeksi. Liikkuminen etenkin bussien runkoreiteillä on lisäksi nopeaa ja edullista. Esimerkiksi Liedon Loukinaisissa asuva, Turun keskustassa työssäkäyvä henkilö selviää kotiovelta työpaikalle puolessa tunnissa ja arvokortti-hintaan 2,20 €.

Asianmukaisia pyöräparkkeja löytyy jo yhdeltä tai useammalta bussipysäkiltä Raisiosta, Liedosta, Turusta, Kaarinasta ja Naantalista. Lisää kuitenkin tarvitaan ja kunnat ovatkin ilahduttavasti kiinnostuneet pyörien ja autojenkin liityntäpysäköinnin kehittämisestä bussireiteillä.

Pyörien ja muiden varusteiden säilytysmahdollisuudet ovat viisaan matkaketjun onnistumisen kannalta oleellisia asioita sekä lähtöpäässä että päätepisteessä. Noin 60 000 asukkaan Växjö Etelä-Ruotsissa on ratkaissut paikallisjunaliikenteen matkakeskuksessa pyörien liityntäpysäköinnin kevytrakenteisella pysäköintitalolla. Noin 8 euron kuukausivuokra sisältää lukittavan kaapin.

Uusiin rakennuksiin onkin usein suunniteltu riittävät tilat polkupyörien, pyöräkärryjen ja lastenvaunujen säilytykseen sekä myös niiden huuhteluun ja kunnostukseen.
Lisäksi tarvitaan nopeita, turvallisia ja selkeästi viitoitettuja kulkureittejä. Liiketonteilla kevyen liikenteen yhteyksien tulee olla esteettömiä ja kulku pysäköintialueiden läpi vaivatonta. Usein pyörätelineitä ei vielä sijoiteta lähelle liikehuoneistojen ulko-ovia, vaikka asiakkaana pyöräilijä haluaisi autoilijan tavoin saada kulkupelinsä parkkiin mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä.

Edistämällä kestäviä kulkumuotoja, pyöräilyn lisäksi myös kävelyä, työnantaja voi vaikuttaa työntekijöidensä terveyteen: työmatkaliikkumisella voi olla merkittävä vaikutus viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen täyttymiseen ja kestävyyskunnon paranemiseen. Työpaikoilla työmatkakävelijöiden ja -pyöräilijöiden oloja voidaan parantaa järjestämällä asianmukaiset tilat märkien ulkovaatteiden kuivatukseen ja säilytykseen. Pyöräparkeissa on nykyisin valinnan varaa ja näppärimmät nostavat pyöränsä työpäivän ajaksi parkkihallin seinälle kiinnitettyihin pyörätelineisiin.

Yhteiseurooppalaista Liikkujan viikkoa on vietetty taas 16.-22.9. Viikko on haastanut pohtimaan omia matkatottumuksia, erilaisia tapoja liikkua ja mahdollisuuksia yhdistellä eri kulkumuotoja. Oli tyylisi mikä tahansa, yhdistä päivittäisiin matkoihin kävelyä tai pyöräilyä. Tästä kiittää oman kropan lisäksi myös ympäristö!