Jaana Itälä-Laine

perjantai, 26 huhtikuu 2019 10:23

Agenda2030 ja kestävä kehitys koulujen käytäntöihin

YK:n Agenda 2030 on maailmanlaajuinen kestävän kehityksen ohjelma, joka allekirjoitettiin syyskuussa 2015. Kaikkia YK:n jäsenvaltioita koskettavat tavoitteet edellyttävät kunnianhimoisia toimia oikeudenmukaisuuden, ympäristön ja talouden kestävyyden puolesta. Toimiin tarvitaan kaikkia sektoreita: valtioita, yrityksiä, kansalaisia ja järjestöjä. Agenda2030 sisältää 17 toisiinsa linkittyvää kestävän kehityksen tavoitetta, joita eri maat toteuttavat sen mukaan, mikä kullekin on keskeistä. Suomessa huomio kiinnittyy erityisesti ylikulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sekä sukupuolten välisen palkkatasa-arvon parantamiseen. Kestävän kehityksen tukeminen globaalisti ja osallistuminen äärimmäisen köyhyyden poistamiseen on kaikkien valtioiden vastuulla.

Opetushallitus järjesti viime vuonna eri puolilla maata tilaisuuksia yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen Agenda2030 -tavoitteisiin liittyen. Aamiaistilaisuuksien tarkoituksena oli ideoida kouluihin ja päiväkoteihin soveltuvia kestävän kehityksen toimintatapoja sekä jalkauttaa Agenda2030-tavoitteet opetus- ja kasvatusalalle. Toimijoita innostettiin myös tekemään koulukohtaisia yhteiskuntasitoumuksia. ”Agenda2030 on kaikkien asioiden ytimessä, puhutaan sitten hallitusohjelmista, organisaatioiden strategioista tai opetussuunnitelmien perusteista. Agenda2030 läpäisee koko ajattelun, mikä uusien opetussuunnitelmien perusteiden pohjana on” aloitti pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen aamiaistilaisuuden Helsingissä 9.4.

Yhteiskuntasitoumus – työkalu kestävän kehityksen toteuttamiselle

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, Sitoumus 2050, on Suomen kansallinen linjaus kestävän kehityksen toteuttamiselle. Keväällä 2016 sitoumus päivitettiin yhteensopivaksi YK:n Agenda2030-tavoitteiden kanssa.  Yhteiskuntasitoumuksen tehneet toimijat sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään konkreettisten tekojen avulla.

Espoon kaupunki on malliesimerkki työkalun toimivuudesta ja sen ketteryydestä. Kaupunki on sitoutunut olemaan vastuullinen edelläkävijä ja haastanut kaikki kaupungin toimialat ja yksiköt mukaan omilla kestävän kehityksen sitoumuksillaan. Yhteiskuntasitoumuksen avulla kaupunki on tarjonnut toimialoille kestävän kehityksen alustan, johon voi osallistua kukin omien resurssiensa mukaisesti. Haasteeseen on vastannut jo lähes sata yksikköä, mukana on runsaasti kouluja ja päiväkoteja. Espoossa laadittiin omat kestävän kehityksen tavoitteet koskien asukkaiden arkea ja osallistamista, kaupunkisuunnittelua, luontoa ja ympäristöä, ilmasto- ja energiatyötä sekä kestävän liikkumisen edistämistä.

Agenda2030 Turun kaupungin sivistystoimialan teemalukuvuodeksi 2019–2020

Turun kaupungin sivistystoimi on tarttumassa suureen haasteeseen Agenda2030-tavoitteiden jalkauttamisessa kaikkiin opetus- ja kasvatusyksiköihin. Aiheen tiimoilta järjestimme opettajille huhtikuussa koulutuksen, jossa muun muassa valtioneuvoston kanslian ylitarkastaja Sami Pirkkala kertoi, miten sitoumus2050 voi toimia työkaluna koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen työssä.

Työkalun vahvuutena on, että siihen voi osallistua hyvinkin erilaisilla toimenpiteillä. Voi vaikkapa aloittaa pienillä muutoksilla, jotka koskettavat koulun toimintakulttuuria: energian ja veden säästöä, jätehuoltoa tai kestävämpää kouluruokailua. Voi myös lähteä mukaan isosti osallistumalla kestävän kehityksen projektiin tai lähteä toteuttamaan Vihreä lippu -ohjelmaa. Myös nuorisoparlamentin aktivoiminen, koulukiusaamisen ehkäisy tai kaikkien tasa-arvoinen kohtelu voivat olla yhteiskuntasitoumuksen tavoitteita.

Turun tavoitteena on saada ensimmäiset yhteiskuntasitoumukset tehtyä syksyllä 2019. Asiassa ei kuitenkaan haluta hoppuilla, sillä tarkoituksena on, että eri yksiköt laativat sitoumuksensa laajassa yhteistyössä, jossa myös lapset ja nuoret ovat mukana. Syksyllä on tarkoitus järjestää työpajatyyppisiä kokoontumisia, joissa Turun sitoumukseen osallistumista tarkennetaan. Sitoumuksista muotoutuu esimerkiksi koulujen ja päiväkotien uudenlaisia, yhteisiä ponnistuksia, joihin kaikki voivat osallistua – siksi niihin kannattaa panostaa!

perjantai, 18 touko 2018 09:58

Sateenkaari Kodon päiväkodeissa Varsinais-Suomessa on viime syksystä lähtien opetettu ruoan kasvattamisen avulla lapsille ja aikuisille, mitä kiertotalous ruokajärjestelmässä tarkoittaa ja miten se liittyy päiväkodin arkeen. Ruoan eri vaiheita on seurattu askel askeleelta: lapset istuttavat kasvien ja kukkien siemeniä ja oppivat, mitä kasvi tarvitsee kasvaakseen. Osana samaa kiertoa lasten kanssa seurataan ruoan kulutusta ja sitä, mitä ruokahävikille tapahtuu kompostointiprosessissa.

Prosessin havainnollistamiseksi päiväkoteihin on lasten suureksi riemuksi hankittu matokompostorit. Lierojen tehtävänä on tehdä ruoantähteistä multaa. Hyönteisten rooli kiertotaloudessa on merkittävä ja siksi maan pienimmät on nostettu tärkeään rooliin ruoan kierron tutkimisessa. Hyönteisten avulla on helppo konkretisoida ruoan kasvamista, ravinteiden kiertoa ja mullan tuotantoa.

Tärkeää on, että lapset ja aikuiset oppivat ruoan elinkaaren ja kierron eri vaiheita yhdessä tekemällä. Kevään aikana on seurattu, kuinka paljon ruokaa jää tähteeksi, mistä se johtuu, mitä tähteille tapahtuu. Keskeistä on myös lisätä lasten ja aikuisten tietoisuutta ruoan alkuperästä. Ruoka ei tule kaupasta tai keittiön kaapista vaan sen polku alkaa kauempaa ja sen elinkierto on pitkä. Oppiessa ruoan arvostus lisääntyy ja ruokahävikki päiväkodeissa vähenee.

Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet otettiin käyttöön vuoden 2017 elokuussa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet eivät ole enää aiempaan tapaan suositus vaan kansallinen normi, jonka pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan ja johon kaikkien työntekijöiden on sitouduttava.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa varhaiskasvatus on kytketty tiiviisti osaksi elinikäisen kasvun ja oppimisen polkua ja niistä löytyy monia yhtymäkohtia esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmiin. Muun muassa kestävän kehityksen arvoperustaa tulisi sisällyttää päiväkodin arkeen niin, että vastuullinen ympäristöajattelu ja -toiminta vahvistuvat. Päiväkotien henkilökunnalta odotetaankin runsaasti uutta osaamista niin opetusmenetelmien kuin eri aihealueidenkin tiimoilta. Lisäksi uudet varhaiskasvatussuunnitelmat edellyttävät päiväkodeilta paljon kasvatuksen ja pedagogisen opetuksen osalta.

Uusien menetelmien ja toimintatapojen oppiminen voi olla haastavaa, sillä päiväkodin arki on toiminnantäyteistä. Lasten tarpeet ja toiveet vaihtelevat päivittäin. Toisaalta päiväkodit ovat hyvä foorumi uuden kokeilulle. Lapset ovat ennakkoluulottomia ja innostuvat helposti. Ruoan kiertoon tutustuttaessa matokompostoreiden madoille on tehty lauluja ja niitä on rohjettu ottaa käsiinkin.

Lasten innostus tarttuu aikuisiin. Kokeilut tuovat piristystä arkeen, jos ne ovat konkreettisia ja kiinnittyvät päivän muuhun toimintaan sujuvasti. Sateenkaari Kodon päiväkodeissa toteutettu ruokajärjestelmään ja kiertotalouteen tutustuttava kokeilu on toteutettu Multaa ja Mukuloita -nimisen hankeen turvin. Hanke on konkreettinen ja antaa uusia kokemuksia sekä lapsille että aikuisille. Se on koko päiväkodin yhteinen projekti. Lapset oppivat maaperän salattua elämää ja kasvien kasvattamisen ihmeitä. Työntekijät rohkaistuvat kokeilemaan uusia menetelmiä ja ajattelemaan uudella tavalla. Samalla tiedot ja taidot toimia varhaiskasvatussuunnitelman ja kestävän kehityksen arvojen mukaisesti lisääntyvät.

Ja mikä parasta – syksyllä kaikki voivat nauttia oman kasvimaan antimista.

maanantai, 02 touko 2016 09:50

Vastuullinen kuluttaminen on noussut julkiseen keskusteluun yhä enemmän ja hyvä niin.

Huhtikuussa vietettiin Vaatevallankumousta, viikkoa, jonka aikana vaadittiin vastuullisempaa vaateteollisuutta. Parhaimmillaan vastuullinen kuluttaminen huomioi kuluttamisen elinkaariketjun kaikki osapuolet: käyttäjän, tuottajan, yhteiskunnan ja ympäristön, ottaen huomioon rajalliset luonnonvaramme ja päästöjen sitomiskyvyn.

Haastetta vastuullisiin kulutusvalintoihin tuovat kuitenkin muun muassa tuotteiden vaikutusten vaikea jäljitettävyys. Monissa tuotteissa leijonanosa ympäristövaikutuksista jää sinne, missä raaka-aineet on tuotettu, tuote on valmistettu ja jalostettu. Emme tiedä, missä ja miten päällämme olevan t-paidan puuvilla on viljelty ja onko se eettisesti tuotettu. Puhelimen pakkausselosteessa ei lue, minkälaisissa olosuhteissa tarvittavat metallit on louhittu.

Tunnemme helposti itsemme voimattomiksi vastuullisten valintojen edessä. On helppo ummistaa silmät käyttämiemme tuotteiden taustalla olevilta kielteisiltä vaikutuksilta.

Myös kuntien hankintoja ohjaavat yksittäisten ihmisten valinnat. Kunnat hankkivat yrityksiltä vuosittain tuotteita ja palveluita noin 20 miljardilla eurolla. Julkisten hankintojen kohdalla kestävät valinnat tuovat kerralla merkittäviä ympäristösäästöjä, sillä liikuteltavat materiaali- ja rahavirrat ovat usein mittavia.

Kuntien hankintoja säätelee uudistusmyllerryksessä oleva hankintalaki, jonka yhtenä tarkoituksena on helpottaa valintoja hankintatilanteessa. Julkisten hankintojen osalta ohjauskeinot ovatkin periaatteessa selkeitä. Kestävän kehityksen mukaisten valintojen problematiikka on kuitenkin sama kuin yksittäisellä ihmisellä.

Valonia järjesti talvella 2015 – 2016 hankintavalmennusten sarjan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Valmennusten tarkoituksena oli tarjota uutta hankintalakia silmällä pitäen tietoa ja tukea hyvistä kestävistä hankintakäytännöistä kuntien hankintoja tekeville viranhaltijoille. Hankintavalmennuksiin osallistui noin 60 hankintojen parissa töitä tekevää.

Kasvatustieteiden tohtori, Helsingin yliopiston dosentti Arto Salonen puhuu vahvasti kokonaisuuksien ymmärtämisen puolesta. Salosen mukaan oivaltaessamme sen, että olemme osa kaikkea ympärillämme olevaa, voimme myös jokapäiväisillä valinnoillamme asettua osaksi ratkaisua.

Kestävät valintamme ovat kannanottoja ja mitä enemmän niitä on, sen suurempia ovat kokonaisvaikutukset.