Tero Viander

keskiviikko, 28 marraskuu 2018 15:03

Kuten mediasta on voinut huomata, koko julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokseen tähtäävä sote-uudistus siirtyy jatkuvasti eteenpäin. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan palveluiden järjestämisvastuun ja muiden tehtävien on tarkoitus siirtyä kunnilta uusiin maakuntaorganisaatioihin vuoden 2021 alusta, mutta maakuntavaalienkin ennakoidaan jälleen siirtyvän. Sote-uudistusta ympäröivä epävarmuus on aiheuttanut tilanteen, jossa tiedostettuihin kehittämisen kohteisiin ei tartuta – esimerkiksi kiinteistöt ovat tällaisessa tilanteessa vaarassa jäädä liian vähälle huomiolle. Tilanne on ikävä myös niille sadoilletuhansille ihmisille, joita se työn kautta koskettaa.

Olen kiertänyt energiakatselmoinnin merkeissä useita kiinteistöjä, joita uudistus koskettaa: terveyskeskuksia, neuvoloita, paloasemia ja palvelutaloja. Ongelma ei olisi merkittävä, jos olisi kyse lyhyestä siirtymäajasta, mutta investoinneissa on uudistusta odoteltaessa jarruteltu jo useamman vuoden ajan. Jokaisen kiinteistön tärkein ominaisuus on sen kyky toimia tehtävässään. Jotta kiinteistön tarkoituksenmukainen käyttö on mahdollista, tulee huolehtia siitä, että rakennus ja sen tekniikka toimivat suunnitellusti. Ylläpidon ja kunnostusten laiminlyönnillä tai harkitsemattomilla uudistuksilla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Sen sijaan saneerausten ohella suunnitelmallisesti parannettu energiatehokkuus pidentää rakennuksen elinikää ja pienentää käyttökustannuksia.

Sote-kiinteistöjä on Varsinais-Suomessa yli 900 ja niiden yhteenlaskettu rakennuspinta-ala on yli miljoona neliömetriä. Karkeasti arvioituna kaikkien Varsinais-Suomen sote-kiinteistöjen yhteenlasketut energiakulut ovat vuodessa noin 22 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen kunto on vaihteleva. Vaikka välttämättömät korjaukset on tehty myös uudistusta odotellessa, kunnat siirtävät suurempia kunnostuksia olettaessaan, että panostukset niihin ovat kunnan näkökulmasta turhia hallinnollisen uudistuksen kynnyksellä. Sote-uudistuksen jalkoihin on voinut jäädä tarpeellisiakin kunnostuksia, mitkä eivät ole olleet luonteeltaan akuutteja. Esimerkiksi pidemmällä tähtäimellä hyvinkin kannattavat kalliit investoinnit, kuten lisäeristäminen tai uusiutuvan energian lisääminen saattavat jäädä tekemättä, koska budjettihyödyn epäillään valuvan tulevan maakunnan laariin. Joka tapauksessa sekä kuntien että maakuntien kiinteistöjä ylläpidetään verovaroin, vaikka organisaatioilla onkin omat budjettinsa.

Sote-uudistuksen suunnitelmien mukaan kiinteistöjen omistajuus säilyisi kuitenkin jatkossakin kunnilla, joilta Maakuntien tilakeskus vuokraisi nämä käyttöönsä. Energiatehokkuuden parantaminen pienentäisi siis kiinteistöjen ylläpitokustannuksia kuntien hyödyksi myös uudistuksen jälkeen. Mikäli kiinteistöjen kunnostuksiin liittyviä päätöksiä joudutaan odottamaan vielä pitkään, voi maakunnassa pahimmillaan olla lopulta suuri määrä ongelmakiinteistöjä. Kiinteistöjen huonosta hoidosta kärsivät ensisijaisesti niiden työntekijät ja asiakkaat.

Kuntien kiinteistöjä koskevista päätöksistä merkittävä osa on poliittisia. Sote-uudistuksen takkuilua ei tulisi käyttää tekosyynä investointien välttelyyn. Kaikilta osin kiinteistöihin liittyvää haastetta ei ratkaista pelkästään sote-uudistuksen toteutumisellakaan. Suuri osa poliitikoista on kiinteistöjen hoitoon liittyvissä kysymyksissä maallikoita, mikä on valitettavasti johtanut myös huonoihin ratkaisuihin esimerkiksi sisäilmaongelmaisten kohteiden ylläpidosta päätettäessä.

Kun julkisia varoja käytetään, toivoo jokainen veronmaksaja niiden käytöltä tehokkuutta. Siksi jokaisen asioista päättävän tulisi hankkia riittävästi tietoa päätöksenteon taustalle. Suomen julkisten rakennusten kokonaisarvo on jopa 46 miljardia euroa eikä sillä tulisi uhkapelata. Pahimmillaan tietämättömällä poliittisella päätöksellä sotketaan rakennuksen suunniteltu toiminta ja jopa pilataan rakennus pysyvästi. Kunpa vain vastuu yhteisten varojen käytöstä painaisi riittävästi.

perjantai, 27 lokakuu 2017 06:01

Iin kunta voitti EU:n ilmastopalkinnon. Pieni kunta pohjoisessa on tehnyt valtavan määrän aivan tavanomaisiakin energiansäästötoimenpiteitä ja eliminoinut lähes kokonaan öljyn käytön. Mutta mitä kuuluu muihin Suomen kuntiin? Tilanne ja aktiivisuuden taso on luonnollisesti hyvin vaihtelevaa.

Energia-asioiden hoitaminen on kunnissa jonkun vastuulla, mutta ei välttämättä kenenkään päätehtävä. Säästöpaineiden alla ajaudutaan helposti tulipalojen sammuttamisen kierteeseen. Tällöin normaalien huoltotoimenpiteiden ja energiankulutuksen optimoinnin sijaan korjaillaan mitä ehditään.

Kunnilla on yleensä hallinnoitavanaan kymmeniä rakennuksia. Näiden rakennusten energiankulutuksen tarkastelun laiminlyönti tarkoittaa vuositasolla helposti kymmenien tuhansien eurojen tuhlausta. Pienikin kunta maksaa sähkö- ja lämmityslaskuja yhteensä satojen tuhansien eurojen edestä vuosittain. Kulut on kuitenkin mahdollista leikata jopa puoleen Iin kunnan tapaisilla toimilla.

Millaisista toimista ja säästöistä on siis kyse? Useimmat lienevät tuttuja. Esimerkiksi hakelämmitys tai maalämpö verrattuna sähkö- tai öljylämmitykseen säästää lämmityskustannuksissa jopa 70 %. Led-valaisimet säästävät halogeenilamppuihin verrattuna 80 %. Lämmöntalteenotto ilmanvaihdossa säästää 40–80 % korvausilman lämmityksestä. Hyvin säädetyt liiketunnistin- ja ajastinohjaukset valoissa ja laitteissa poistavat unohdusten aiheuttamat turhat sähkökulut.

Kohteesta riippuen voivat kyseeseen tulla myös yksilöidymmät ratkaisut, kuten jäteveden lämmöntalteenotto, aurinkoenergian varastointi tai jäähdytyksen hukkalämmön hyödyntäminen. Erikoisempien ratkaisujen löytämiseen tarvitaan ammattitaitoa ja ne voivat olla tavanomaisia säästökeinoja kalliimpia, mutta silti kannattavia. Näiden löytämiseen kuntien omat resurssit harvoin riittävät, jolloin esimerkiksi yritysyhteistyö on hyvä apukeino.

Kiinteistöihin kohdistuvien energiansäästötoimien tulisi olla myös pitkäjänteisiä ja johdonmukaisia. Lähes jokaisessa kunnassa olisikin tarve energiankäytön hallintaan erikoistuneelle työntekijälle, jonka panos useimmiten säästäisi rahaa aiheutuneita työntekijäkuluja enemmän. Tähän ollaan hitaasti heräämässä ja energia-asiantuntijoita palkataan kuntiin.

Teemaan kuntia herättelee myös Valonia. Juuri käynnistyneessä ELLE-hankkeessa kuntien energiatehokkuutta parannetaan markkinavuoropuhelun kautta yhdessä yritysten kanssa. Näin vältytään tulipalokiireessä tehdyiltä virhearvioilta, kun yritysten tieto parhaista ratkaisuista saadaan pöydälle ennen hankintojen määrittämistä.