Otto Kanervo

tiistai, 03 joulukuu 2019 13:00

Jätämme jälkeemme yhä enemmän digitaalisia jalanjälkiä liikkeistämme. Esimerkiksi kännykkämme ovat jatkuvasti kiinni puhelinverkossa. Pelkästään puhelimiemme jäljistä muodostuu valtava tietomassa puhelinoperaattoreiden rekistereihin. Tämän kaltainen data on hiljattain avautunut kaupallisena tuotteena sekä yritysten että julkisen sektorin hyötykäyttöön.

Matkapuhelimista kertyvä data voi auttaa päätöksentekijöitä ja yrityksiä ymmärtämään ihmisjoukkojen liikkumista ja tekemään parempia päätöksiä. Esimerkiksi julkisella sektorilla löytyy paljon kohteita, jossa voidaan hyödyntää matkapuhelindataa ihmisvirroista. Vaikkapa Turun, Salon ja Helsingin välillä tehdyistä matkoista ja matkamääristä tiedetään parhaillaan suhteellisen vähän. Liikennesuunnittelun lisäksi hyötyjä voi löytyä esimerkiksi matkailun sekä palveluiden käytön ja suunnittelun piiristä.

Matkapuhelinoperaattorit tietävät linkkimaston tasolla, millä seuduilla kukin matkapuhelinliittymä liikkuu. Tarkin mahdollinen taso matkapuhelindatassa on 250 metriä kertaa 250 metriä oleva karttaruutu. Tällöin yksityisyys säilyy edelleen riittävän vahvana. Kun lähestyn esimerkiksi kirjastoa, niin jokainen linkkitorni lähettää viestiä operaattorille, että olen lähestymässä karttaruutua, jossa kirjasto sijaitsee. Datan näkökulmasta, jos viivyn kirjastossa pidemmän aikaa, niin olen käynyt kirjastossa.

Jos taas vain palautan kirjat ja poistun, niin matkapuhelindata tuskin ymmärtää minun käyneen kirjastossa. Varsinais-Suomen liitossa on marraskuun alussa käynnistynyt Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tietopohja -hanke (PKV), jonka puitteissa olemme ostaneet Telia Insight Crowd -matkapuhelindataa. Se kattaa kolmen viikon puhelinliittymäliikkeet syksyn 2019 tasolla Telian matkapuhelinliittymistä anonymisoituna ja aggregoituna siten, että yksittäisiä käyttäjiä ei voida tunnistaa. Tilastollisin menetelmin kattavuus on laajennettu pitämään sisällään myös muiden operaattoreiden liittymät.

Datasta jalostetuista tuloksista on tarkoitus rakentaa vapaasti käytettävä karttapalvelu kevään 2020 aikana. Odotuksemme hankkeessa on, että pystymme matkapuhelindatan perusteella tuottamaan uutta tietoa muun muassa ihmisten matkoista, liikkuvuudesta ja vuorovaikutuksesta Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä. Pohjoinen kasvuvyöhyke tarkoittaa aluetta ja yhteistyöverkostoa, jonka muodostavat Etelä-Suomen 13 kaupunkia ja kuusi maakuntaa välillä Kotka-Pori.

Toteutettavan tietopalvelun toivotaan tarjoavan luotettavaa, tarkoituksenmukaista ja ajantasaista tietoa matkapuhelindatan kuvaamien ihmisvirtojen lisäksi vyöhykkeen työmatkoista, liikenne- ja tavaravirroista ja matkustajamääristä sekä alueen väestön, työpaikkojen ja BKT:n kehityksestä. Tietopalvelun tavoite on vyöhykkeen yhtenäisen työmarkkina- ja talousalueen toiminnallisuuden lisääminen sekä elinvoiman ja kilpailukyvyn edistäminen vahvistamalla yhteistä tilannekuvaa alueen kehityksestä ja vuorovaikutussuhteista.

tiistai, 23 huhtikuu 2019 10:27

Talous on kasvanut Lounais-Suomessa vauhdikkaasti jo useamman vuoden ajan.  Ilmiötä on yleisesti alettu kutsua positiiviseksi rakennemuutokseksi.  Tällä viitataan poikkeuksellisen nopeaan talous- ja työllisyyskasvuun tietyillä avainaloilla. Positiivisen rakennemuutoksen kärkialoja Lounais-Suomessa ovat erityisesti meri-, auto- ja teknologiateollisuus sekä näitä tukevat liike-elämän palvelut, kuten erilaiset suunnittelu- ja insinööripalvelut. Myös ICT-ala on ollut Varsinais-Suomessa vahvassa kasvussa.

Tanakan talous- ja työllisyyskehityksen voi odottaa myös jatkuvan. Esimerkiksi Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä ainakin vuoteen 2024 asti, jonka lisäksi Varsinais-Suomeen on 2010-luvulla kehittynyt merkittävä ICT-alan kasvuyritysten osaamiskeskittymä. Tästä kertoo alan yritysten yli 10 % liikevaihdonvuosikasvu sekä positiiviset tulevaisuuden odotukset niin liikevaihdon kuin henkilöstömääränkin kehityksen suhteen.

Talouden positiivinen, mutta äkillinen, käänne ei kuitenkaan ole ongelmatonta aluetalouden näkökulmasta. Esimerkiksi työmarkkinoille syntyy helposti kapeikkoja koulutettujen ja osaavien työntekijöiden saatavuudessa yritysten tarpeiden muuttuessa nopeasti. Lounais-Suomessa onkin vähitellen alkanut olla kasvavaa pulaa muun muassa eri alojen insinöörien, asentajien ja hitsareiden lisäksi ohjelmistosuunnittelijoista sekä muista ICT-alan asiantuntijoista kyseisille aloille tehdyistä koulutuspanostuksista sekä näkyvistä osaajien houkuttelukampanjoista huolimatta.

Vaikka Lounais-Suomessa on runsaasti paikallisia vahvuuksia ja talousnäkymät näyttävät perustellusti positiivisilta, niin lähitulevaisuus on vähitellen kiertymässä entistä vaikeammin ennustettavaksi, sillä maailmantalouden taivaalle on alkanut kerääntyä tummempia sävyjä. Talousodotukset ovat kääntymässä positiivisista negatiivisiksi niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Globaalin talouden vire ja virtaukset ovat tältä pohjalta entistä ennalta arvaamattomampia ja vaikeammin tulkittavissa paikallisen toimintaympäristön näkökulmasta.

Siksi Lounais-Suomessa tarvitaan entistä vahvempaa ennakointia ja tietoa erilaisista ilmiöistä, jotta talouden ja työllisyyden käänteisiin ja epäjatkuvuuksiin kyettäisiin reagoimaan nopeasti ja täsmällisesti  esimerkiksi koulutus- ja elinkeinopolitiikan keinoin. Tietopohjaa tarvitaan valmistelun ja päätöksenteon tueksi sekä välittömästi tässä hetkessä että positiivisten tulevaisuudennäkymien jatkon varmistamiseksi.

Lounais-Suomessa on päätöksenteon tueksi rakennettu positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva- ja seurantapalvelu eli niin sanottu Poretieto -sivusto,  joka tarjoaa tietoa positiivisesta rakennemuutoksesta (pore) nousevien ilmiöiden havaitsemiseen, ennakointiin ja seurantaan. Palvelun keskeistä tilasto- ja tietosisältöä ovat muun muassa työllisyys-, työttömyys-, muuttoliike- ja koulutustilastojen trendit sekä yritysten suhdannetiedot ja osaamistarpeet positiivisen rakennemuutoksen kärkialoilta ja ammateista.

Palvelu on avattu Lounaistieto.fi sivuston yhteyteen helmikuussa 2019.