Satu Kottonen

torstai, 03 syyskuu 2020 08:35

Oi niitä aikoja, totesin, kun kaappeja siivotessani löysin kartanpiirtäjäkoulun harjoitustyöni vuosilta 1991–1992. Tusseilla piirretyt ja puuväreillä väritetyt kaavakartat näyttivät omaan silmään mukavasti persoonallisilta verrattuna tämän päivän neliväritulosteisiin. Vapaalla kädellä tussatut pohjakartan korkeuskäyrät nostattivat vielä vuosien jälkeenkin pienen hien otsalle.

Suurin mullistus kaavojen piirtotyössä koettiin 1990-luvun puolivälin aikoihin, kun käsin piirtämisestä siirryttiin tietokoneavusteiseen karttatuotantoon. Aluksi tulostettiin mustavalkoisia ”värityskuvia”. Kynäpiirturit suhisivat muoville, josta kopioitiin kartta paperille ja sitten päästiin värittämään. Piirtämöissä leijuivat aikamoiset tussihöyryt, kun kaavakarttoja väritettiin urakalla!

Viime vuodet maakuntakaavaprosessia on viety eteenpäin pdf-tiedostoilla. Viralliseen käsittelyyn kaava-aineistot on edelleen tulostettu ja postitettu esimerkiksi kuntiin nähtäville. Karttojen piirtotekniikan kehittymisen ohella valtava muutos on tapahtunut myös aineistojen osalta. Puhutaan GIS- eli paikkatietoaineistoista, joita tuottavat sekä julkishallinnon organisaatiot että yksityiset toimijat. Maakuntakaava-aineistot ovat paikkatietoaineistoja eli kaavakartan pisteillä, viivoilla ja alueilla on kaikilla sijaintitieto, sekä ominaisuustietona esimerkiksi pinta-alatieto ja käyttötarkoitus. Paikkatietoaineistoista saadaan erilaisilla analyyseilla tuotettua arvokasta tietoa monenlaisen päätöksenteon tueksi. Eri aineistojen ominaisuustietoja voidaan yhdistää ja tehdä niistä juuri omaan tarpeeseen räätälöityjä analyyseja suunnittelutyön pohjaksi.

Kaikissa maakuntien liitoissa laaditaan maakuntakaavaa samalla ohjelmistolla. Yhtenäistä ohjeistusta ei maakuntakaavan tekniseen toteuttamiseen ole ollut käytettävissä lukuun ottamatta ympäristöministeriön laatimaa ”Numeerinen maakuntakaava” -ohjetta vuodelta 2002. Vuosina 2015–2018 kaikki maakuntien liitot osallistuivat pääosin ympäristöministeriön rahoittamaan HAME-hankkeeseen, jossa oli mukana myös Suomen ympäristökeskus. Kolmen vuoden aikana tuotettiin maakuntakaavoille yhtenäinen tietomalli, joka on lähes kaikissa liitoissa jo otettu käyttöön. Nyt pystymme tuottamaan yhdennäköistä maakuntakaava-aineistoa riippumatta siitä, minkä maakunnan kaavaa tarkastelemme. Aineisto jaetaan INSPIRE-direktiivin mukaisesti Varsinais-Suomen liitossa toimivan Lounaistiedon kautta ja sitä voi käydä katsomassa Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunassa. Lounaistiedon Dataportaalista aineistoa voi myös ladata omaan paikkatieto-ohjelmaan, kun tehdään esimerkiksi tarkempaa aluesuunnittelua kunnissa.

Varsinais-Suomen liitossa tietomallipohjainen kaavantuotanto aloitettiin nyt nähtävillä olevan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan ensimmäisessä ehdotusvaiheessa. Tietomallin käyttöönoton myötä olemme päässeet hyödyntämään paikkatieto-ohjelmistomme viimeisimpiä hienouksia, joiden avulla kaava-aineistojen esittäminen on viety ns. ”next levelille”. Olemme eturintamassa viemässä maakuntakaavojamme digitaaliseen maailmaan, vaikka vielä toistaiseksi joudumme kankeahkon virallisen prosessin vuoksi tuottamaan aineistot myös pdf-tiedostoina. Ensimmäistä kertaa maakuntakaava-aineisto on nähtävillä pelkästään digitaalisessa muodossa. Toki sen voi halutessaan edelleen tilata itselleen myös tulostettuna versiona.

Varsinais-Suomen liiton Digitiimi ylpeänä esittää:

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava tarinakarttana

Vaihemaakuntakaavan tausta-aineisto

Vaihemaakuntakaava on nähtävillä 3.9.-2.10.2020

Kaavan viralliset nettisivut, joilta löytyvät aineistot myös pdf-tiedostoina