Onko kaavoituksella merkitystä jokapäiväisessä elämässäsi? Miksi siitä pitäisi kiinnostua juuri nyt? Mitä tiedät kotimaakuntamme luonnosta ja sen tärkeistä piirteistä? Entä sen virkistysalueista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista? Tiesitkö että jokaista varsinaissuomalaista kohti tarvitaan – louhitaan jostain ja kuljetetaan jonnekin – kuorma-autollinen kiviainesta vuodessa? Ehkäpä tiedät jotain sellaista, jota kaavoittaja ei tiedä? Ei ole samantekevää, miten nämä asiat järjestetään. Kaavoituksella on väliä.

Varsinais-Suomen liitto valmistelee parhaillaan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaa, jossa linjataan maakuntamme monimuotoisen luonnon suojelua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Myös kuntien jatkuvasti päivittämät asema- ja yleiskaavat seuraavat juuri nyt tehtävän valmistelutyön myötä syntyviä maakuntakaavamerkintöjä tulevina vuosikymmeninä. On siis monia syitä ottaa osaa vaihemaakuntakaavan valmisteluun.

Vaikka kansalaisilla ja erilaisilla sidosryhmillä on toki aiemminkin ollut mahdollisuus vaikuttaa kaavatyöhön, juuri nyt käsillä olevan vaihemaakuntakaavan valmistelussa on aivan uusia osallistumisen elementtejä. Siinä missä kansalaisten ja eri sidosryhmien roolina on perinteisesti ollut ottaa kantaa jo olemassa olevaan kaavakarttaan, nyt valmistelutyö tehdään alusta loppuun vuorovaikutteisuutta korostaen. Yksi uusista kokeiluista on karttapohjainen keskustelualusta Kaavapuntari. Jokaisen kiinnostuneen tulisi käydä vilkaisemassa, miltä se näyttää ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa.

Varsinais-Suomen liiton ja Luonnonvarakeskuksen (PALO-hanke) yhteistyönä toteuttamassa Kaavapuntarissa kenellä tahansa on mahdollisuus tutkia erilaisten karttatasojen avulla Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen sekä virkistyksen kannalta tärkeitä kohteita ja alueita, merkitä kartalle omia ehdotuksiaan ja kysymyksiään sekä keskustella niistä kaavoittajan, tutkijoiden ja muiden osallistujien kanssa. Keskustelualusta on nyt ollut auki pari viikkoa ja ensimmäiset merkinnät perusteluineen ovat ilmestyneet kartalle. On kuitenkin selvää, että lisää rohkeita keskustelun avaajia tarvitaan. Aihe ei tärkeydestään huolimatta helposti myy itseään kovin laajalle yleisölle. Tämä on oppimisen paikka myös tutkijoille ja kaavan valmistelijoille.

Yksi opetus on kuitenkin selvä: mikäli Suomi todella haluaa Maa- ja metsätalousministeriön tuottaman tuoreen Paikkatietopoliittisen selonteon mukaisesti paikkatiedon suunnannäyttäjäksi maailmassa, on työtä edessä ainakin kansalaisten käytettävissä olevien työkalujen vuorovaikutteisuuden kehittämisessä. On itse asiassa hämmästyttävää, miten vähissä vuorovaikutteiset karttapohjaiset verkkokeskustelualustat ovat. Paikkatietoa kerätään kyllä kansalaisilta monin tavoin, mutta tuntuu siltä, että yksikään olemassa olevista alustoista ei ole kunnolla mahdollistanut vuorovaikutusta ja keskustelua. Kaavapuntari on selkeä askel tähän suuntaan.

Toivottavasti voimme Kaavapuntarilla osoittaa, että kehitystyöhön kannattaa jatkossa juuri tässä asiassa panostaa.

URBAANI IHMINEN ASIAKKAANA EKOSYSTEEMIPALVELUISSA

Kirjoittanut perjantai, 28 syyskuu 2018 08:57

Ekosysteemipalvelu ei ole terminä vakiintunut arkikieleemme, mutta toista yhtä kuvaavaa ilmaisua on haastavaa löytää. Olisi tärkeää, että kaupunkisuunnittelijat, päättäjät sekä asukkaat käsittäisivät nykyistä paremmin, kuinka ekologiset vuorovaikutussuhteet toimivat: esimerkiksi yhdenkin lajin uhanalaistuminen tai häviäminen voi olla uhka ekosysteemin kyvylle tuottaa palvelua ja biologinen torjunta tai pölytys yhdessä ekosysteemissä voi olla riippuvainen toisen ekosysteemin toimivuudesta.

Lähestytäänpä asiaa tuokiokuvan kautta: syksyinen tuuli nostattaa puistolehmuksen lehtiä ja liimaa niitä kahvilan ikkunaan sataneisiin vesipisaroihin. Herkuttelen kahvilla ja lehtikaali-mustikkasmoothiella päivän lehteä lueskellessani. Kahvipavut ovat kasvaneet Etelä-Amerikassa ja pölyttyneet hyönteisten avulla. Yhtä lailla lehtikaali ja kotoisat mustikat ovat tarvinneet kasvuunsa pölyttäjähyönteisiä, kuten mehiläisiä, muurahaisia ja kärpäsiä. Sanomalehden paperi on ehkä kiertänyt jo muutaman kerran paperinkeräysastian kautta, mutta uuden paperin jalostamiseen on tarvittu metsässä kasvanutta puuta. Kahvilan kassaan maksamani kymppi jakautuu enemmän ja vähemmän oikeudenmukaisesti tuotteiden jalostusketjuun osallistuneiden ihmisten kesken. Alkutuotannosta vastannut ekosysteemi palveli minua kuitenkin ilmaiseksi.

Ekosysteemit tuottavat ihmisten käyttämiä raaka-aineita, kuten ruokaa ja rakennusmateriaalia. Systeemien monisäikeisen toiminnan ansiosta meillä on puhdasta vettä ja hengitysilmaa ja ravinteet kiertävät maaperässä. Kasvillisuuden ja maaperän kyvyllä sitoa hiiltä ilmakehästä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Luonnonmaisemilla ja biodiversiteetillä on myös hyvinvointia ja terveyttä ylläpitäviä vaikutuksia.

Eliölajien aineenvaihdunnan tuottamista yhdisteistä on löydetty sairauksiin tepsiviä lääkeaineita – monet käyttämämme lääkeyhdisteet eivät monimutkaisen rakenteensa vuoksi edes ole synteettisesti tuotettavissa. Esimerkiksi kasveista eristetty alkaloidi, vinkristiini, on alun perin kansanlääkinnässä käytetty rohto, joka on sittemmin mullistanut leukemian hoidon. Grammaan lääkeainetta tarvitaan 500 kiloa kasvin lehtiä. Monen muunkin ekosysteemipalvelun kohdalla olemme käytännössä riippuvaisia luonnon tarjoamasta ratkaisusta.

Jo puolet maapallon asukkaista elää kaupungeissa ja maaseutu tyhjenee. Tiivis kaupunkirakenne voi johtaa ekosysteemien toiminnan heikkenemiseen. Ekosysteemien toiminnan turvaaminen kaupunkisuunnittelussa on edullisempaa kuin menetetyn ekosysteemipalvelun korvaaminen keinotekoisella systeemillä, eikä se välttämättä ole edes käytännössä mahdollista. Esimerkiksi hulevesien hallinnassa tärkeiden luonnon kosteikkojen hävittäminen ja korvaaminen keinotekoisilla tulvanestorakenteilla tulee taloudellisesti kalliiksi ja on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvoton ratkaisu. Ekosysteemipalvelut huomioivaan kaupunkisuunnitteluun ja kaavavaihtoehtojen vertailuun on kuitenkin olemassa työkaluja.

Yhteiskunnan tulisikin tukea poikkitieteelliseen asiantuntijatietoon perustuvaa suunnittelua ja panostaa ympäristövaikutusten huolelliseen selvittämiseen. Muuten voimme olla tiivistyvissä kaupungeissamme tilanteessa, jossa ilmaiseksi mieltämämme ekosysteemipalvelut ovat heikentyneet ja vaihtoehtoisten ratkaisujen hintalappu hirvittää.

HARAVAT HEILUMAAN PERINNEMAISEMATALKOISSA

Kirjoittanut torstai, 06 syyskuu 2018 15:42

Teippirulla on retkeilijän paras kaveri, tiskipistettä ei kannata jättää vartioimatta uteliaiden lehmien läheisyydessä ja haravointi tekee hyvää toimistolihaksille. Muun muassa tällaisia asioita opittiin elokuussa Varsinais-Suomen liiton henkilökunnan saaristotalkoitten aikana.

Viikonlopun mittaiset talkoomme käynnistyivät, kun saavuimme täyteen pakattujen autojen kanssa perjantai-iltapäivänä Korpoströmiin, missä Metsähallituksen suojelubiologi Maija otti innokkaan tiimimme vastaan. Saaristotunnelma valtasi kaikkien mielet viimeistään kun tavarat oli saatu siirrettyä veneeseen ja irtaannuttiin laiturista: oltiin matkalla Jungfruskäriin, melkein Ahvenanmaalle!

Jungfruskär on kuin kaikkien satukirjojen alkulähde

Kihdin aukolla tuulee, sanotaan. Niin myös sen reunamilla, ja seitsemän hengen työmyyräryhmämme koki sen myös tällä reissulla. Onneksi meillä oli taitava kippari ja merikelpoinen vene, jolla saavuimme keikkuen mutta turvallisesti määränpäähämme ja pääsimme tutustumaan viikonlopun kortteereihin.

Jo ensi hetkistä alkaen Jungfruskärin saaren huikea rehevyys pysäyttää vierailijan. Maisema on aivan omanlaisensa, ja aurinko pilkistelee sadunomaisesti lehtojen ja lehvien välistä. Saarella kuljeskellessa on jännittävä ajatella, että esimerkiksi 1500-1600 -luvuilla moni kävelemämme niitty oli vielä veden alla. Maa kohoaa Jungfruskärin seudulla lähes puoli metriä sadassa vuodessa.

Saaren monipuolisesta luonnosta saa hyvän kuvan kiertämällä sinne tehdyn 3 kilometrin mittaisen luontopolun. Me kävelimme sen lauantaiaamuna heti aamiaisen jälkeen, kun ilma oli vielä hiukan viileä ja kostea öisen sateen jäljiltä. Joissain kohdissa kumarrellessamme sademetsämäisissä lehdoissa oli todella vaikea uskoa, että olimme edelleen Suomessa!

Syysniitto on tärkeä etenkin uhanalaisten lajien kannalta

Päätyömme näissä talkoissa oli haravoida vajaan puolen hehtaarin niitty puhtaaksi aikaisemmin kaadetusta niittojätteestä. Sää suosi ja ahersimme ihanassa auringonpaisteessa ja lämmössä. Heinä haravoitiin kasoihin ja kerättiin pressujen avulla muutamaan isompaan kasaan odottamaan polttoa. Haravointi on tärkeää, sillä jos niittojäte jätettäisiin maahan, se tukahduttaisi maatuessaan kaikki lajit ja vähentäisi monimuotoisuutta – aivan päinvastoin kuin tavoite perinnemaisematyössä tietenkin on.

Lisäksi töihimme kuului kerätä raivausjätettä metsistä: oksia ja pieniä puunrunkoja. Nekin kasattiin kasoihin odottamaan myöhempää polttoa. Niin kutsutun Jannaksen pellon alueella on aikanaan viljelty perunaa, mutta nyt me saimme leikata sieltä pois pieniä puunversoja, jotta peltoalue säilyisi avoimena ja sitä reunustava kaunis kiviaita säilyisi näkyvillä. Oli hauska ajatella, että Jungfruskärissä oli 1800-luvulla enimmillään 10 torppaa, joiden tiluksia tallustelimme!

Luonto tulee lähelle, ja se on utelias

Jungfruskärissä luonto tulee lähelle muutenkin kuin lehtojen, niittyjen ja merimaisemien kautta. Isot hämähäkit kutovat hienoja verkkojaan, pikkuruiset punkit kiipeilevät housunlahkeilla ja valtavat lehmät mellestävät penkit nurin yön aikana.

Talkootiimiä viikonlopun aikana huvittanut, saarella syömäpuuhissa ahkeroinut lehmälauma antoi jatkuvaa jutun aihetta. Milloin lehmät seurasivat laiskan näköisinä haravointiamme, kaatoivat tiskivetemme, nuolivat jonkun onnettoman kahvimukin tai vain laidunsivat lahdelman toisella puolella, niitä oli aina hauska katsella. Saarella oli myös lampaita, mutta niitä ihailimme tällä kertaa vain kauempaa, sillä reittimme eivät oikein kohdanneet.

Niistä punkeista muuten – teippirulla on näppärä keino rullailla epätoivotut kaverit vaatteilta pois. Vaikka puutiaiset levittävät puutiaisaivokuumetta ja borrelioosia, paniikin ei pidä antaa estää menoa luontoon. Huolellisuutta ja säännöllistä syyniä kuitenkin tarvitaan, ja sitä teippiä.

Kumppanuus perustuu yhdessä tekemiseen ja luottamukseen

Me Varsinais-Suomen liitossa pohjaamme työmme kumppanuusajattelulle, jonka mukaan asioita tehdään yhdessä yhteisen tavoitteen eteen. Kumppanuus vaatii luottamusta toisiin ja siihen, että yhteinen etu on yksittäistä etua tärkeämpi. Ajatus kävi hyvin myös talkoisiin: oli häkellyttävää seurata, miten ruoanlaitto- ja muihin järjestelyihin aina tarttui joku ja asiat vain soljuivat eteenpäin ilman, että mistään oikein piti sopia erikseen - meillä oli yhteinen tavoite ja selkeät toimenpiteet.

Työskentely yhteisen ympäristön puolesta ja heittäytyminen erilaisiin tilanteisiin antaa paljon, rakentaa keskinäistä luottamusta ja opettaa omista voimavaroista ja osaamisesta. Vaikka niitä punkkeja sitten löytyikin vielä sunnuntai-iltana kotisohvilta ja ihan yhdet yöunet eivät riittäneet vetreyttämään hartialihaksia, oli meillä kaikilla varmasti hyvä mieli yhteisestä työstä. Erityisesti saamme kiittää Maijaa opastuksesta talkootöissä ja upean saaren esittelystä.

Ensi vuonna toivottavasti uudestaan!

RADICAL - MISSÄ MENNÄÄN?

Kirjoittanut maanantai, 20 elokuu 2018 10:11

Taannoin keväällä oli juttua Radical boost Erasmus+ -hankkeesta, jonka tuloksena pilotoidaan uusi insinöörikoulutuksen malli syksyllä 2019 Turun ammattikorkeakoulussa. Ajatuksena siis on, että koko 4-vuotisesta opiskeluajasta noin puolet tapahtuisi yrityksissä eli oppilaitoksessa vietetty aika vähentyisi kirjaimellisesti radikaalisti. Koulutus pilotoidaan tuotantotalouden alalla ja erityisesti haetaan meriteollisuusalan yrityksiä tuleville opiskelijoille. Yritysten mukaan saaminen on elintärkeää projektin onnistumiselle ja näinpä hanketoimijat ovat lähestyneet yrittäjiä haastattelujen ja kyselyn muodossa. Samalla uutta koulutusmallia pohditaan myös kuvitteellisen tuotantotalouden opiskelijan Hennan näkökulmasta ja ennakoidaan vähän sitä, miten asiat yksittäisen opiskelijan näkökulmasta voisivat mahdollisesti edetä. Myöhemmin sitten näemme, miten asiat todella menivät.

Kiinnostaako uusi opiskelumalli yrityksiä?

Kun kouluttavaa prosessia viedään yritystasolle, nousee esille monia kysymyksiä ja haasteita yrityksen näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan kiinnostusta opiskelumallia kohtaan on, mutta lopullinen päätös osallistumisesta riippuu yrityksen tilanteesta ja tarpeista. Toisaalta lähiopetuksen ja yrityksessä tapahtuvan osuuden rytmityksen tulee tapahtua yrityksen kannalta toimivalla tavalla. Yhtä eri kokoisille ja eri alojen yrityksille sopivinta tapaa ei ole, mutta tehdyn kyselyn perusteella monet yritykset suosivat mallia, jossa opiskelija on kuitenkin yhtäjaksoisesti pidemmän jakson oppilaitoksessa ja vastaavasti pidemmän myös yrityksessä.

Henna Kuopiosta oli aloittanut tuotantotalouden insinööriopinnot Turussa syksyllä 2019. Uusi enemmän yrityksessä toteutettava tapa toteuttaa opiskelu on houkutellut savolaisen länteen. Jo valinta koulutukseen poikkesi aiemmasta oppilaitoksen yritysyhteistyön vuoksi. Ensimmäinen puoli vuotta olikin hyvinkin tavallista opiskelua ja haalaribileitä. Insinöörin perustaitojen opiskelu sujui perinteisesti, vaikka yhteys tulevaan työ -ja opiskeluyritykseen oli jo olemassa ja Henna vieraili yrityksessä muutamaan kertaan sopimassa käytännön järjestelyistä.

Miten opiskelu jaksotetaan?

Pidemmät jaksot mahdollistavat tietysti pitkäjänteisemmän toiminnan sekä yrityksen, että opiskelijan kannalta. Opiskelujaksojen vaiheistamisessa nousee yritysten näkökulmasta esille tarve painottaa koulutuksen alkuvaiheessa lähiopetusta ja jälkipuolella työssä tapahtuvaa kouluttautumista. Näin opiskelijalla olisi riittävät perusvalmiudet toimia yrityksessä. Selvää on, että insinöörin perustaitojen ja tietojen opettaminen ei kuulu yritykselle. Selvää on myös se, että yritysten tilaukset ja projektit menevät omia polkujaan eivätkä noudata opiskelijan rytmiä. On toisaalta tärkeää huomata, että kaikki opiskelijat käyvät tietyt sisällöt ja työtehtävät läpi opintojensa aikana.

Käydessään yrityksessä sopimassa opiskelujen toisen vaiheen käynnistämisestä Hennalle selvisi, että syksyn aikana kansainvälinen kysyntätilanne oli muuttunut ja firman työtilanne olisi puolen vuoden sisällä muuttumassa. Tällä tulisi olemaan vaikutuksia myös Hennan opiskeluihin yrityksen muuttuvan projektilanteen kautta. Tulevat työtehtävät voivat muuttua aiemmin suunnitellusta.

Tarvitaanko työsopimus?

Toinen kiinnostava kysymys on asiaan liittyvät sopimusjärjestelyt. Yritykset näyttävät tässä suosivan kolmikantajärjestelyä oppilaan, yrityksen ja oppilaitoksen välillä. Kysymys on pitkälti vastuiden jakamisesta kaikille soveltuvalla tavalla. Yrityksille luonnollisesti sopii perusmalli, jossa esimerkiksi Turun AMK ottaa mahdollisimman paljon hallinnointivastuuta. Järjestelyn tulee myös mahdollistaa sopimuksen purun tai työtehtäviin liittyvät erilaiset joustot, mikäli olosuhteet sitä jostain pakottavasta syystä edellyttävät. Tavoitteena on aina että yritys todella sitoutuu yhteistyöhön ja että opiskelija jatkaa samassa työpaikassa opintojen loppuun. Tämä voi joskus olla epävarmaa ja varmasti askarruttaa opiskelijoita.

Syksy on kohta puolessa välissä ja Hennan perusopinnot etenevät mallikkaasti kevään yritysperiodia odotellessa. Samalla myös kysymyksiä pyörii päässä. Miten työn ohjaus mahtaa lopulta hoitua? Vaikuttaako taloustilanne kovastikin opiskeluihin yrityksessä? Pitääkö Hennan jopa hakea uusi työpaikka?

Seuraamme tässä kirjoitussarjassa jatkossa hankkeen etenemistä ja työelämäavausten ja syntyvän uuden insinöörikoulutuksen kehittymistä ja ystävämme ”Hennan” polkua tuotantotalouden insinööriopintojen parissa.

Lisätiedot hankkeesta tarvittaessa:

Rauni Jaskari

Lehtori, DI / Senior Lecturer, M.Sc.(Eng.)
Turun ammattikorkeakoulu / Turku University of Applied Sciences
Sepänkatu 1, 20700 Turku, Finland
P. +358 44 9072 904

 

Jassi Aho

Projektipäällikkö, RADICAL-projekti,Turun AMK,

P. +358 40 355 0360, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Radical Boost     ErasmusTurun amk  VSL    Yrittjt  esta

Kirjoitus tukee Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin ja sen alla toimivan ennakointifoorumin toimintaa. Kumppanuusfoorumi on varsinaissuomalaisen yhteistyön sytyttäjä, jolta löydät varsinaissuomalaiset maakuntastrategian tavoitteita edistävät toimijat, ja niiden muodostamat aktiiviset verkostot. Tule mukaan rakentamaan kanssamme Varsinais-Suomea, jossa elämisen laatu on parasta!

Loppukesä saapuu ja arki palaa raiteilleen. Mutta vaikka lomat olisikin jo lomailtu, vielä ehtii matkailla lähiympäristössä. Varsinais-Suomi on tulvillaan kulttuurikohteita ja -tapahtumia, hienoja virkistysreittejä ja luontokohteita! Itse innostuin heinäkuun helteillä Kustavista, jossa ihailimme Katanpään linnakesaaren tsaarinaikaista rakennuskantaa, nauroimme nukketeatteriesityksessä Alastalon salissa kohtaaville persoonille ja totesimme kunnasta löytyvän vaikka mitä kiinnostavaa. Mutta miten lähiympäristön helmet löytyisivät helpoimmin juuri sinä lauantaiaamuna kun alat suunnitella perheen viikonloppuretkeä?

Tänä syksynä meitä Lounaistiedossa kiinnostaa, millaisia haasteita lähimatkailuun liittyy. Millaiset ratkaisut voisivat tuoda hyötyä matkailijoille, matkailuyrityksille ja muille matkailuun kytkeytyville organisaatioille? Esimerkiksi kiinnostavista luontokohteista saattaa löytyä netistä tietoa, mutta niiden tarkan sijainnin löytäminen voikin olla haastavampaa.

Lounaistieto yhdistää voimansa Turun yliopiston, Valonian ja ProAgrian kanssa. Järjestämme syksyllä 2018 Turussa kaikille avoimen Elämyksiä datasta -kilpailun, jossa ratkotaan luonto- ja kulttuurikohteisiin suuntautuvaan matkailuun liittyviä haasteita avointa dataa hyödyntäen. Noin kuukauden kestävä kilpailu sijoittuu syys-lokakuulle ja kilpailutöitä työstetään tiimeissä. Kilpailijoiden hyödynnettävissä on esimerkiksi Virkistä dataa! -hankkeessa koottu aineisto Varsinais-Suomen virkistyskohteista ja -reiteistä. Erilaisia aineistoja yhdistelemällä kilpailijat voivat ideoida vaikkapa matkailijan tiedonhankintaa helpottavan sovelluksen, pohtia virkistyskohteiden saavutettavuuden parantamista tai luontokokemuksen pelillistämistä.

Haluatko olla mukana edistämässä kestävää lähimatkailua ja luomassa parempia toimintaedellytyksiä virkistyskohteiden läheisyydessä toimiville yrityksille ja yhdistyksille? Haemme kilpailuun parhaillaan sponsoreita, yhteistyökumppaneita ja kilpailijoita. Toivotamme sinut tervetulleeksi mukaan kilpailuun!