ERISKUMMALLINEN VUOSI

Kirjoittanut perjantai, 18 joulukuu 2020 10:46

Eriskummallinen, odottamattomia käänteitä sisältänyt ja pandemian värittämä vuosi 2020 kulkee vauhdilla kohti loppuaan. Kello on viime ajat tikittänyt varsin kovaa myös EU-komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyenin pöydällä. Vuodesta 2020 piti tulla hänen johtamansa uuden EU-komission huippuvuosi, jonka aikana tehtäisiin iso joukko historiallisia, unionin tulevaisuuteen vahvasti vaikuttavia päätöksiä. Alkuvuosi oli toiveikas ja intoa puhkuva. Komissio oli julkistanut työohjelmansa ja sen lisäksi Green Dealin eli vihreän kehityksen ohjelman. Ratkaistavana työlistalla olivat myös esimerkiksi Brexitin jälkeiset suhteet Britannian kanssa ja EU:n monivuotinen rahoituskehys 2021–2027. Hihoja käärittiin kovaa kyytiä. Sitten tapahtui se jokin, joka kiepsautti maailman päälaelleen. Normaalista tuli epänormaalia ja myös unionin kaltaisen hitaasti kääntyvän laivan piti vauhdissa opetella täyskäännös uuteen. Kritiikiltäkään ei vältytty.

Suunnitellusta jouduttiin joustamaan, kun unioni ryhtyi toimiin koronaviruspandemiaa vastaan. Miten EU ja sen kansalaiset selviäisivät pandemiasta? Miten terveys ja talous turvattaisiin? Miten vastustaja saataisiin taklattua? Ei aivan helppoja kysymyksiä tuoreelle komissiolle vastattavaksi. Varsinkin, kun vastustajana oleva pienen pieni virusmolekyyli ja sen sielunelämä olivat täysin vieraita jopa lääketieteen osaavimmille tutkijoille maailmassa.

Koronavirusepidemian puhkeamisesta Euroopassa on kulunut nyt kymmenisen kuukautta. Tuntuu, kuin siitä olisi valovuosi. Kevättä värittivät etätyöt, matkustusrajoitukset, kasvomaskit ja tikut nenissä. Kesällä ensimmäisen korona-aallon loivennuttua myös me suomalaiset saatoimme hieman huokaista ja ystäväporukan piknikillä naureskella, miten kesän tuoksu vuonna 2020 on käsidesi. Nyt joulua lähestyttäessä havahdumme surullisina, miten siitä on tulossa myös joulun tuoksu 2020. Koronan toinen aalto jyllää Euroopassa voimakkaana ja uhkaa viedä meiltä perinteisen joulun yhteiset kohtaamiset läheisten kanssa. Ilmassa on turnausväsymystä. Kauanko tämän vihulaisen kanssa vielä pitää kamppailla?

Brysselin Berlaymontissa, Euroopan komission pääkonttorilla, pohditaan varmasti aivan samaa. EU on kamppaillut voimakkaasti tukeakseen koronavirukseen liittyvää tutkimusta ja rokotekehitystä. Se on myös sopimuksin varautunut toimittamaan jäsenmaihin koronarokotteita heti, kunhan turvallisiksi testatut ja määritetyt rokotteet ovat saatavilla. Unionin rokotestrategian tavoitteena on varmistaa rokotteiden laatu, turvallisuus ja tehokkuus, niiden oikea-aikainen saatavuus ja kansalaisten tasapuolinen mahdollisuus saada kohtuuhintainen rokote.

Unioni pyrkii määrätietoisesti vahvistamaan terveydenhuoltosektoriaan ja lievittämään epidemian sosioekonomisia vaikutuksia alueellaan. Se, mitä muuta EU on tehnyt, liittyy vahvasti rahaan. Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille on ensiarvoisen tärkeää huolehtia, että koronapandemian aiheuttama taloudellinen tuho olisi mahdollisimman pientä. Siksi unionissa luotiin Next Generation EU -elpymisväline osaksi EU:n monivuotista rahoituskehystä 2021–2027. Next Generation EU on 750 miljardin euron väliaikainen elpymisväline, joka antaa komissiolle mahdollisuuden hankkia varoja pääomamarkkinoilta. Sen avulla korjataan koronaviruspandemian aiheuttamia välittömiä taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja.

Rahoituskehyksen 2021–2027 neuvottelut olivat haastavat. Ne venyivät erityisesti unionin perusarvoja repivien erimielisyyksien vuoksi. Kiistan ytimessä oli oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen. Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan sitä, että EU-jäsenmaiden hallitusten tulee noudattaa lakia, ne eivät saa tehdä mielivaltaisia päätöksiä ja että kansalaisten tulee voida haastaa niiden päätökset itsenäisissä tuomioistuimissa. Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu myös korruption vastainen toiminta sekä lehdistönvapauden puolustaminen. EU-maista erityisesti Puolan ja Unkarin viimeaikaiset tapahtumat ovat olleet oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen kannalta huolestuttavaa seurattavaa. Rahoitusneuvotteluissa kiista kärjistyi, kun oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen oli määrä sitoa osaksi EU-rahoituksen saamisen ehtoja. Puola ja Unkari eivät olleet tästä ehdotuksesta mielissään.

Vajaat pari viikkoa sitten EU-maiden johtajien huippukokous eli Eurooppa-neuvosto pääsi viimein yhteisymmärrykseen siitä, miten unionin varojen vastaanottaminen kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Samalla Eurooppa-neuvosto hyväksyi monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021–2027. Tuon rahoituskehyksen ja sen osana olevan Next Generation EU -elpymisvälineen arvo yhteensä on 1,8 biljoonaa euroa. Vahvistus Eurooppa-neuvoston päätöksille saatiin viime viikolla, kun EU-parlamentti sinetöi saavutetun sovun hyväksymällä kannat täysistunnossaan.

Yksi iso kokonaisuus siis nytkähti eteenpäin juuri ennen joulua. Unionilla on nyt hyväksytty suunnitelma budjetista seuraavalle seitsemälle vuodelle. Myös vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvät EU:n uudet päästötavoitteet vuodelle 2030 hyväksyttiin Eurooppa-neuvostossa. Ne ovat kunnianhimoiset, mutta ovatko ne riittävät? Nyt sovitun mukaisesti EU sitoutuu vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 % vuoden 1990 tasoon nähden. Työ vihreämmän ja kestävämmän Euroopan puolesta etenee.

Entä se korona? Euroopan komissiossa uskotaan, että koronaviruspandemia saadaan talttumaan ja normaaliin elämään voidaan palata todennäköisesti vasta sitten, kun saatavilla on turvallisia ja tehokkaita rokotteita. Kuten sanottua, koronavirustilanne Euroopassa on tällä hetkellä varsin vakava. Koronarokotteiden osalta tilanne näyttää kuitenkin lupaavalta. COVID19 -rokotteita kehitetään ja hyväksytään tavanomaista nopeammin. Jotta koronarokotteet voidaan hyväksyä käyttöön, tulee niiden täyttää samat tiukat vaatimukset kuin kaikkien muidenkin rokotteiden. Rokotteiden turvallisuuden ja tehokkuuden arviointi on käynnissä Euroopan lääkevirastossa ja tänään se käsittelee ensimmäisen COVID-19-rokotteen hyväksymistä. Päätöstä myyntiluvasta odotetaan jo tämän päivän aikana. Rokotteita on tarkoitus saada jakeluun unionin alueella heti, kun myyntilupa on myönnetty. Tavoitteena on aloittaa rokottaminen kaikissa EU-maissa samaan aikaan, vielä tämän vuoden puolella. Näkyykö siis vihdoin valoa koronatunnelin päässä? Se selvinnee tulevien muutaman kuukauden aikana. Siihen asti meidän jokaisen on omalla toiminnallamme yhä jaksettava huolehtia siitä, että pandemia pysyy kurissa.

Oli miten oli, yksi asia on varma. Tämä vuosi pysäytti koko Euroopan perustavanlaatuisten kysymysten äärelle. Se opetti, että emme voi varautua kaikkeen, mutta tärkeintä on etsiä keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Silti mikään ei ole kuten ennen.

EU:n Itämeri-strategian päivitetty toimintaohjelma astuu voimaan 1.1.2021. Strategian päivitysprosessi on ollut kunnianhimoinen ja uusi toimintaohjelma tuo mukanaan melko isojakin muutoksia. Näistä näkyvimpiä ovat kenties horisontaalisten toimien loppuminen, aluesuunnitteluun keskittyvän horisontaalisen toimen muuttuminen politiikka-alaksi ja Itämeren alueen strategiapisteen perustaminen (Baltic Sea Strategy Point). Toimintaohjelman päivitys pyrkii myös lisäämään päätöksenteon tehokkuutta ja strategian tuloksellisuutta sekä syventämään toimijoiden omistajuutta strategiaa kohtaan.

Päivitetyn toimintaohjelman mukaan strategiapisteen tehtävänä on antaa hallinnollista, teknistä ja viestinnällistä tukea strategian johtamiseen ja kehittämiseen. Se jatkaa tietyiltä osin myös horisontaalisten toimien tehtäviä, jotka liittyvät ilmastoon, naapuruusyhteistyöhön ja osaamisen lisäämiseen. Strategiapisteen on tarkoitus aloittaa toimintansa alkuvuodesta 2022.

Koska tällä hetkellä sopivia rahoitushakuja ei ole vielä avoinna, uusia toimintoja ei voida aloittaa välittömästi, vaan ennen varsinaisen strategiapisteen käynnistymistä on tiedossa siirtymävaihe. Siirtymävaiheen on tarkoitus varmistaa, että lakkautettavien horisontaalisten toimien tehtäviä ylläpidetään joiltakin osin ja edesauttaa sujuvaa siirtymistä uuden toimintaohjelman aikakaudelle.

Rahoituskauden ollessa lopuillaan uuden projektihaun sijaan siirtymävaihe on ratkaistu laajentamalla jo olemassa olevaa Let’s Communicate! –hanketta, joka vastaa tällä hetkellä strategian viestinnästä ja ensi vuonna ottaa hoitaakseen myös ilmastoon, naapuruusyhteistyöhön ja osaamisen lisäämiseen liittyviä tehtäviä. Laajentaminen rahoitetaan uudelleen allokoimalla lakkautetuille horisontaalisille toimille ensi vuodeksi varatut rahat.

Ensi vuoden toiminnoissa keskitytään erityisesti siihen, että jokainen politiikka-ala saisi tukea ja työkaluja ilmastoasioiden ja naapuruusyhteistyön huomioimiseen omissa toiminnoissaan. Lisäksi tärkeää on tehdä uusi strategian toimintaohjelma tunnetuksi sekä lisätä vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa strategian toimijoiden välillä.

On syytä korostaa, että siirtymävaihe on itsenäinen toiminto tulevasta strategiapisteestä. Ensi vuonna Interreg Itämeren alueen ohjelma avaa haun strategiapisteestä kiinnostuneille toimijoille.

Jos aihe kiinnostaa, kannattaa seurata tiedottamista EU:n Itämeri-strategian sivuilla ja tilata myös strategian uutiskirje!  

Let’s Communicate! –hanketta vetää Centrum Balticum –säätiö ja siinä on mukana partnereita Latviasta, Liettuasta, Norjasta ja Puolasta. Hanketta rahoittaa Interreg Itämeren alueen ohjelma.

Kahtiajako, levottomuus ja hämmennys. Siitä on Yhdysvaltain vaalit tehty.

Petra:

Vaikka virallinen vaalipäivä oli kolmas marraskuuta, tuntuu edelleen marraskuun loppupuolella, kuin vaalit jatkuisivat. Syynä tähän on istuvan johdon haluttomuus hyväksyä vaalitulosta ja edesauttaa siirtymää uuteen. Trumpin ja hänen hallintonsa reaktio ei ole yllättävä, mutta se on huolestuttava. Istuvan presidentin aktiivinen kampanjointi oikean totuuden ja valeuutisten puolesta on luonut hänestä hahmon, joka edustaa molempia kolikon kääntöpuolia. Toisille hän on sankari, joka rikkoo yhteiskunnan alistavat rakenteet ja toisille hän on tietämätön typerys, joka toimillaan satuttaa monia. Vaikka hänen toimensa ovat edesauttaneet Yhdysvaltojen polarisaatiota entisestään, oli silti usko demokratiaan ja sen toimintojen oikeellisuuteen molempien, sekä republikaanien, että demokraattien, toiminnan ytimessä. Luomalla epävarmuutta tulevasta, Trump synnyttää pelkoa, joka lietsoo aggressioita entisestään.  On vaikeaa kuvitella suomalaisesta näkökulmasta, miltä demokratian oikeellisuuden kyseenalaistaminen tuntuu, mutta monelle amerikkalaiselle se on nyt arkipäivää. Vaikka nyt Trump on jo tunnustanut tappionsa Bidenille, on edessä vielä monta kuukautta epävarmuutta ja hämmennystä. Vain jälkeenpäin voimme tarkastella, jättääkö Trump pysyvät jäljet demokratiaan. 

Laura:

Kaksoiskansalaisena minulla on äänioikeus myös Yhdysvalloissa. Äänestäminen on tehty mahdolliseksi myös ulkomailta. Helppoa äänestäminen ei kuitenkaan ollut, vaikka Coloradon osavaltio pyrkikin tarjoamaan tarvittavat resurssit, toisin kuin jotkut osavaltiot. Ensin piti rekisteröityä äänestäjäksi täyttämällä muutaman sivun pituisen lomakkeen. Tämän pystyi täyttämään joko netissä, tai postitse. Sen jälkeen alueelliseen toimistoon piti lähettää kuva omasta allekirjoituksesta. Kun tämä oli tehty, sain itse automaattisesti äänestyslipukkeen sähköpostiini. Joissain osavaltioissa sitä tulee itse pyytää. Äänestyslipuke itsessään oli haastavasti tulkittava. Selvää oli presidentin valinta, jolle vaihtoehtoja itsessään oli noin 8, mutta tämän lisäksi tuli myös äänestää osavaltion edustuksesta, paikallisesta edustuksesta, tuomareista sekä osavaltion ja lähialueen lakimuutoksista. Itse äänestin demokraattivoittoisessa osavaltiossa aborttilain tiukentamista vastaan, mikä tuntui vähän utopistiselta. Kun taustatutkimus oli suoritettu, ja osasin vihdoin päättää kantani, täytin yli 30 kohtaa pitkän lomakkeen. Tallensin lomakkeen, täytin toisen lomakkeen, allekirjoitin sen digitaalisesti. Lopuksi latasin kaikki liitteet yhdessä kolmannelle nettisivulle. Tämän piti olla helppoa verrattuna postin kautta äänestämiseen. Enää en ihmettele, miksi niin moni jättää äänestämättä Yhdysvalloissa.

Kiihtyvä luontokato on alkanut näkyä yhä enenevissä määrin elinympäristössämme. Luonnon monimuotoisuuden merkitys onkin saanut viime vuosina enemmän tilaa niin ihmisten mielissä kuin lehtien palstoilla.

Luontokato on tunnistettu yhtä suureksi uhaksi kuin ilmastonmuutos ja ne linkittyvät vahvasti toisiinsa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi on tehtävä ratkaisuja, jotka edistävät samalla luonnon elpymistä. Monimuotoiset ja laaja-alaiset elinympäristöt, kuten ennallistetut suot ja monimuotoiset metsät, lisäävät luonnon sopeutumis- ja selviytymiskykyä muuttuvassa ilmastossa.

Vaikka suojelualueiden määrää tuleekin kasvattaa, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on mahdollista myös rakennetussa ympäristössä sekä maa- ja metsätalousalueilla. Luonnon monimuotoisuus on tärkeä huomioida kaikessa maankäytössä, jotta luonnolle jää sen tarvitsema tila ja yhteydet. Olennaista on ymmärtää, että lajien kirjo ja erilaiset ympäristöt ovat sidoksissa toisiinsa: mosaiikkimainen, erilaisten elinympäristöjen, kuten vanhojen metsien, avointen niittyjen, soiden ja vesistöjen muodostama verkosto mahdollistaa monimuotoisten luontotyyppien olemassaolon.  

Vaikka luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on saanut viime aikoina enemmän mediahuomiota, ei kuntien rooli tässä työssä ole vielä riittävästi korostunut. Kunnilla on sekä mahdollisuus että vastuu pitää huolta omistamiensa alueiden luonnon monimuotoisuudesta ja virkistyskäyttömahdollisuuksista. Kuntalaistensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan tehtävä ja meillä on vahvaa näyttöä siitä, että monimuotoisella lähiluonnolla on positiivisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia – luonnon monimuotoisuuden turvaaminen onkin tärkeä hyvinvointia edistävä työkalu kunnan omistamilla alueilla. Erityisesti taajamametsät ovat tärkeitä terveyden, hyvinvoinnin ja luonnon kirjon kannalta. Hyvinvoiva lähiluonto on myös tärkeä vetovoimatekijä. Tiiviin taajamarakenteen ja luontoympäristöjen välinen tasapaino vaatii hyviä kaavoitusratkaisuja ja poliittista vastuunkantoa.  

Kunnissa laaditaankin jo jonkin verran tarkempia luonnon monimuotoisuusohjelmia. Ohjelmien avulla luonnon monimuotoisuutta saadaan tehokkaammin sisällytettyä mukaan kaavoitukseen, kaupunkisuunnitteluun ja muihin ohjelmiin kuten metsänhoitosuunnitelmiin ja hyvinvointiohjelmiin.

Luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi Ympäristöministeriö käynnisti tänä vuonna Helmi-elinympäristöohjelman. Ohjelma nähdään keskeisenä keinona Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Sen kautta tarjotaan erityisesti kunnille avustusta luonnonhoitotyöhön, jotta kuntiin saadaan lisäresursseja luonnon elpymisen ja säilymisen edistämiseen. Tavoitteena on saada kuntien mailla sijaitsevia arvokkaita kohteita kunnostettua ja ylläpidettyä.

Varsinais-Suomessa kunnostetaan Helmi-rahoituksen turvin lähes 50 luontokohdetta 9 kunnan alueella vuosien 2020–2022 aikana. Valonialla on yhteinen Helmikunnat-hankekokonaisuus seitsemän kunnan kanssa. Yhteishankkeessa muun muassa niitetään ruovikkoa Raisionlahden luonnonsuojelualueelta linnuston pesintä- ja levähtämismahdollisuuksien parantamiseksi sekä hoidetaan Perniössä sijaitsevaa valtakunnallisesti arvokasta Somerikon niittyä niittämällä ja puustoa poistamalla.

Kunta-Helmi rahoitus on ministeriötasolta tärkeä osoitus siitä, että kunnissa tehtävällä työllä on merkitystä ja sillä voidaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Helmi-elinympäristöohjelma jatkuu vuoteen 2030 asti.

 

Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun päivitetyt liikennejärjestelmäsuunnitelmat on julkaistu.Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet seuraaville vuosille ovat kestävä ja vähäpäästöinen, kilpailukykyinen ja vetovoimainen, sekä turvallinen ja terveellinen liikennejärjestelmä. Päivitystyö on ajoittunut samaan aikaan valtakunnallisenliikennejärjestelmäsuunnitelman ja neljän maakunnan yhteisen Etelä-Suomen liikennestrategian laatimisprosessien kanssa. Ajoitus on mahdollistanut suunnittelutasojen välillä tiiviin vuorovaikutuksen ja yhtenäiset tavoitteet.

Koko maakunnan kattavassa Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa käsitellään sekä maakunnan sisäisiä, että ulkoisia yhteyksiä.Suunnitelmassa on määritelty maakunnan, sen elinkeinoelämän ja asukkaiden tulevaisuuden kannalta keskeiset kehittämistarpeet.Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarkentaa maakunnallista suunnitelmaaKaupunkiseudun suunnitelmassa käsitellään tarkemmin 13 kunnan alueen liikennejärjestelmän erityiskysymyksiä kuten jalankulku- pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin kehittämistä. 

 

Suunnitelmista toteutukseen 

Tuoreiden suunnitelmien julkistuswebinaari järjestettiin torstaina 29.10.2020.Tilaisuudessa esiteltiin päivitetyt liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja keskusteltiin niiden toimeenpanosta.

Nyt liikennejärjestelmäsuunnitelmien valmistuttua on aika kääriä hihat ja ryhtyä toteuttamaan suunnitelmia. Tuoreiden suunnitelmien toimeenpanosta keskusteltiin julkaisuwebinaarin asiantuntijapaneelissa, johon panelistit toivat Turun kauppakamarin, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin, sekä Turun ja Paimion kaupunkien näkökulmat. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että suunnitelmien kärkitoimenpiteet ja tavoitteet ovat hyvät ja painottivat yhteistyön tärkeyttä liikennejärjestelmän kehittämisessä. 

Työpajatyöskentelyssä pureuduttiin suunnitelmien teemoihin ja toimenpiteisiin tarkemmin. Pienryhmäkeskusteluja käytiin kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä, Turun seudun joukkoliikenteen vaihtopaikoista, liityntä ja solmupysäkeistä, Fölin toimialueen ulkopuolisista joukkoliikenneratkaisuista Turun seudulla, Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteestä, kuljetusten yhdistelystä ja elinkeinoelämän kuljetuksista.

Pienryhmäkeskusteluissa esille nousi monia tärkeitä konkreettisia liikenteen kehittämistarpeita ja toimenpiteitä, mutta myös ideoita liikennejärjestelmäsuunnittelun sidosryhmien yhteistyön kehittämiseen. Esimerkiksi elinkeinoelämän toimijoiden osallistumista suunnitteluun on mahdollista lisätä kauppakamarin kuljetusvaliokunnan kautta ja myös terveystoimella on kiinnostusta liikennejärjestelmän, kestävän liikkumisen ja liikenneturvallisuuden kehittämiseen. 

 

Yhteistyöllä tuloksiin 

Liikennejärjestelmäsuunnitelmien toimenpidekokonaisuus on kattava ja toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaankin mukaan laajasti eri tahoja, kuten alueen kuntia, yrityksiä, päättäjiä ja valtiota. Liikkumistarpeeseen pitkäaikaisesti vaikuttavia päätöksiä tehdään teknisen toimen lisäksi myös esimerkiksi sivistys-, sosiaali- ja terveyssektorilla, jonka vuoksi myös sektorien välistä yhteistyötä on tarpeen kehittää entisestään.

Toimenpiteiden toteuttamisessa tärkeintä on laaja eri toimijoiden välillä tehtävä yhteistyö, jota jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä tehdäänTällä hetkellä maakunnan ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön ja kaavoituksen yhteistyöryhmiä organisoidaan uudelleen. Tavoitteina ryhmien uudelleenorganisoinnissa on parantaa ja tehostaa yhteistyötä, sekä kirkastaa toimintaa tarvelähtöiseksi valmistuneiden suunnitelmien toteuttamista silmällä pitäen. 

Miten sinä tai organisaatiosi voitte edistää tulevaisuuden tavoitteita kestävästä ja vähäpäästöisestä, kilpailukykyisestä ja vetovoimaisesta, sekä turvallisesta ja terveellisestä liikkumisesta ja liikenteestä?

Tutustu suunnitelmiin:

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020