DIGITUEN KEHITTÄMINEN JATKUU VARSINAIS-SUOMESSA

Kirjoittanut maanantai, 02 marraskuu 2020 13:55

 

Digituki Varsinais-Suomessa -hanke jatkaa digituen kehittämistä ja verkostotyötä. Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki jatkavat yhteistyössä digituen alueellista koordinointia valtiovarainministeriön jatkorahoituksella 1.11.2020 –31.10.2021.

Jatkamme digituen kehittämistä innolla. Kuluneen hankekauden aikana olemme saaneet verkostolaisilta arvokasta palautetta. Verkostolaiset kokevat, että verkostosta saa digitukeen liittyvää ajankohtaista tietoa, käytännöllisiä digituen materiaaleja, kontakteja muihin alueen digituen toimijoihin ja tietoa alueen digituesta. Verkostossa kuulee myös muiden kokemuksia, joita voi hyödyntää omassa toiminnassa.

Kulunut vuosi

Vuoden aikana olemme kartoittaneet Varsinais-Suomen alueen digituen toimijoita ja muodostaneet alueelle digituen verkostoa, joka koostuu viidestä seudullisesta verkostoryhmästä: Loimaan seutu, Salon seutu, Turun seutu, Turunmaa ja Vakka-Suomi. Verkostoissa aloitettiin tiivis yhteistyö. Alkuvuonna tapasimme seutukunnissa vielä kasvotusten, mutta viimeisten kuukausien aikana tapaamiset on toteutettu virtuaalisesti.

Verkostoissa sovittiin kuhunkin seutukuntaan sopivimmat toimintamallit ja kehittämistoimenpiteet. Kaikissa seutukunnissa kehittämistoimenpiteet ovat työn alla ja niitä jatketaan tulevan hankekauden aikana. Turunmaalla ja Salon seudulla viestinnälliset kehittämistoimenpiteet saatiin jo mallikkaasti käyntiin. Alueille tuotettiin paikalliset esitteet, jotka painatettiin ja postitettiin. Lisäksi seuduilla on lähetetty alueelliset tiedotteet, jotka edeltävät työn alla olevaa juttusarjaa.

Teimme seutukunnille suunnatun välikyselyn lokakuussa. Vastaukset vahvistavat alueellisen kehitystyön merkitystä. Suuri osa vastanneista kokee verkoston toiminnan hyödylliseksi ja mielekkääksi ja saimme positiivista palautetta.

Hankekauden aikana olemme viestineet ahkerasti esimerkiksi uutisten, blogitekstien ja sosiaalisen median avulla. Olemme tuottaneet yhteistä materiaalia ja koonneet yhteen olemassa olevaa digituen materiaalia. Lisäksi olemme tehneet koontia Varsinais-Suomen alueella toimivista digituen tarjoajista.

Mitä jatkossa

Uudella hankekaudella panostetaan erityisesti digituen tarvitsijoille suunnattuun viestintään. Varsinais-Suomessa on laajat digituen verkostot, joiden tarjoama tuki tulisi olla kaikkien tietoisuudessa.

Tuemme seutukunnallisten verkostojen toimintaa yhteisellä tekemisellä, jolla edistetään digituen löydettävyyttä. Verkostojen toiminnasta muotoutuu säännöllistä ja suunnitelmallista. Lisäksi tulemme pitämään verkostolle suunnattuja webinaareja ja ohjaamme verkostolaisia osallistumaan Digi- ja väestötietoviraston tuleviin digituen koulutuksiin.

Valtionavustusta digituen alueelliseen koordinointiin myönnettiin vuonna 2020 yhteensä 14 maakunnalliselle hankkeelle, joista 11 on jatkohankkeita ja kolme uusia. Valtionavustuksen myönsi valtiovarainministeriö. Digi- ja väestötietovirasto huolehtii digituen kansallisesta koordinaatiosta ja ohjaa myös maakuntaliittojen työtä.

DIGITUKI logo

Monet ihmiset, alueet ja valtiot kuuluvat kansainvälisiin järjestöihin. Mitä järkeä siinä on? Onko järjestöihin liittyminen päätetty asioiden, imagon tai politiikan vuoksi? Miksi ei voisi vain toimia tehokkaana itsenään ja ajaa juuri itselle tärkeitä asioita suoraan maaliin, kulkematta kansainvälisen järjestön kautta?

Näitä asioita punnitaan Lions-perheissä, eri maiden hallituksissa ja myös maakuntaliitoissa. Tavan vuoksi ei kannata hengata mukana.  Onko YK:n tai partiojäsenyyden maksu siedettävä verrattuna hyötyihin, joita siitä saa?

Kannattaako maksaa siitä, että on oikeassa porukassa? Nämä kysymykset mietityttävät alueilla kovastikin. Usein EU-kysymyksissä pääkaupunkiseutujen intressit voivat olla hieman erisuuntaisia kuin vaikkapa syrjäisempien rannikkoalueiden. Tuolloin voi olla, että rannikkoseudut eivät saa tukea ja kannatusta tarpeilleen oman pääkaupunkialueen kautta, vaan muut kaukana Brysselistä sijaitsevat rannikkoalueet hahmottavat paremmin yhteiset haasteet.

Koska EU:ssa makroalueyhteistyö jatkuu edelleen, on Itämeri meille tärkeä viiteryhmä. Vaikka Varsinais-Suomi on erittäin tehokas ja aktiivinen toimissaan, kuuluu äänemme Brysseliin paremmin yhdessä muiden itämerellisten alueiden kanssa. Toki yksinäänkin voi huudella ja saada asioita aikaiseksi. Kyse on siitä mihin voimavarat kannattaa laittaa.

Järjestöissä voi ärsyttää, ettei aina saa itse päättää mihin asiaan paneudutaan milläkin hetkellä. Tämä on haaste kaikessa yhteistyössä, ja vain hyvänhenkisissä järjestöissä tietää tulevansa kuulluksi samalla tavalla kuin muutkin. Yksilötasolla voin luottaa esim., että partion järjestämä kansainvälinen leiri on turvallinen ja opettavainen lapselleni. Valtioiden tasolla vastaavasti, että YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsee laittomuudet.

Varsinais-Suomi kuuluu aktiivisimmin CPMR-järjestöön (Conference of Peripheral Maritime Regions eli Euroopan periferisten merellisten alueiden liitto), jonka Itämerikomission meriasioiden työryhmä on tuonut äänemme kuuluville Brysselissä. Viimeksi kerroimme komission tilaisuudessa kalastuksen haasteista Saaristomerellä. Sitä ennen olimme mukana vaikuttamassa telakoiden reiluihin politiikkoihin ja mahdollisuuksiin kilpailussa ei-eurooppalaisten telakoiden kanssa. Maakuntamme on ollut äänessä useissa komission ja parlamentin tilaisuuksissa (kiitos Tiina Perho!). Liikenneasioihin on vaikutettu jo vuosia, myös CPMR:n kautta, ja nyt TEN-T -verkosto (Euroopan laajuinen liikenneverkko) on todellisuutta ja tunnin junan mahdollisuudet toteutettavissa. Nämä asiat eivät tapahdu itsestään, vaan meidän tehtävämme on olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan osoittamassa asioiden tarpeellisuus Brysselin vaikuttajille.

Tähän työhön tarvitaan maakunnasta mahdollisimman moni mukaan. Porukassa on parempi.

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Myös Varsinais-Suomen kunnissa kartoitetaan ja otetaan käyttöön tehokkaimpia toimia hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi. Yksittäisen kunnan päästöistä kuntaorganisaation omat toiminnot muodostavat vain pienen osan, joten avainasemassa ovatkin ne puitteet, jotka kunta tarjoaa yrityksille ja kuntalaisille vähähiilisten ratkaisujen tekemiseen.

Kysyntä hiilineutraalia yhteiskuntaa rakentaville tuotteille ja palveluille kasvaa niin julkisella sektorilla kuin kotitalouksissakin. Kuntien on tärkeää tukea alueen yrityksiä päästövähennyksissä esimerkiksi kaavoituksen ja infraratkaisujen avulla. Kunnat voivat myös luoda kysyntää kestäville tuotteille ja palveluille julkisten hankintojen kautta.

Kuntien ja yritysten toimivan yhteistyön hyödyt ovat vastavuoroisia: yritysten ilmastoteot edesauttavat merkittävästi kunnan mahdollisuuksia saavuttaa omat päästövähennystavoitteensa: kunnat luovat kestävät puitteet yrityksille ja yritykset puolestaan kehittävät ratkaisuja julkisen sektorin ja tietysti myös kuluttajien tarpeisiin. Matalan kynnyksen keskustelu paitsi kunnan ja yritysten, myös kuntalaisten välillä onkin tärkeää toimivien kestävää siirtymää vauhdittavien ratkaisujen löytymiseksi.

On tärkeää, että myös paikalliset ja pienemmät yritykset pysyvät muutoksessa mukana ja löytävät toiminnalleen uusia muotoja sekä markkinarakoja. Tässä jatkuvan keskusteluyhteyden ja varhaisen vaiheen markkinavuoropuhelujen rooli kunnan ja yritysten välillä korostuu. Monet pienemmät yritykset tekevät jo paljon, mutta kaipaavat tukea toimista viestimiseen. Kaarinassa keskustelua sekä kunnan ja yritysten ilmastoyhteistyötä kehitetään Valonian ja kaupungin yhteistyönä Kaarinan yritysten ilmastoteot –hankkeessa, jossa kahdeksan kaarinalaista yritystä pohtii omien toimiensa vaikutuksia, päästövähennyspolkua sekä viestintää.

Jalanjäljestä kädenjäljeksi

Yrityksiltä, toimialasta riippumatta, edellytetään yhä vahvemmin oman toimintansa ilmasto- ja ympäristövaikutusten tiedostamista. Mahdollisuuksia oman toiminnan arviointiin ja hiilijalanjäljen mittaamiseen on lukuisia. Alkuun pääsee esimerkiksi avoimilla ja ilmaisilla laskentapalveluilla, kuten SYKEn yrityksille suunnatun hiilijalanjälkilaskurin avulla. Vaikka nykyisen liiketoiminnan kehittäminen esimerkiksi minimoimalla haittoja ja sähköistämällä toimintaa on tärkeää, ovat yhteiskunnan muutoksessa avainasemassa täysin uudenlaiset tuotteet ja palvelut: auttamalla asiakasta pienentämään omaa hiilijalanjälkeään, voi yritys kääntää toimintansa ilmastovaikutukset haitoista positiiviseksi hiilikädenjäljeksi.

Monet yritykset ovatkin jo lähteneet rohkeasti uudistamaan toimintaansa – autoala sähköistyy vauhdilla, koneyritykset ja vähittäiskaupat tarjoavat vuokrapalveluja ja teollisuuden hukkalämpöä kerätään hyötykäyttöön. Jopa lyhytikäisyydestään kuuluisia älypuhelimia korjataan takaisin myyntiin. Muutos näkyy myös perusasioiden äärellä: ruuantuotannossa kehitetään hiilensidontaa, suljettuja ravinnekiertoja sekä vertikaaliviljelyä ja lihatalot tuovat markkinoille kasviproteiinivalmisteita. Tämä kehitys tulee lähitulevaisuudessa edelleen voimistumaan niin kasvavan kysynnän kuin poliittisen ohjauksen ja EU Green Dealin toimeenpanon myötä.

Moni yritys joutuu nyt pandemian seurauksena miettimään toimintaansa osin uusiksi. Muutos avaa kuitenkin myös mahdollisuuden uusille kehityspoluille, ja ilmastokriisin ja luontokadon myötä tarve kestävälle suunnalle on koko ajan akuutimpi. Kestävä kehitys on viisasta myös liiketoiminnan näkökulmasta; se on uusiutumiskykyä, kilpailukykyä ja riskeihin varautumista. On ratkaisevan tärkeää, että julkinen sektori – niin elvytysrahat kuin kuntien toimet – ohjaavat ja tukevat näitä kestäviä kehityspolkuja.

MAHDOLLISTAVAA PALAUTETTA

Kirjoittanut keskiviikko, 14 lokakuu 2020 09:09

Mun tuli niin hyvä mieli sun avusta, etten osaa edes tarpeeksi kiittää”, kirjoitti ystäväni minulle taannoin WhatsApp-viestissään. Kyse ei ollut kovin kummoisesta ponnistuksesta minun puoleltani, olimme vain pohtineet muutokseen ja motivaatioon liittyviä asioita yhdessä. Mutta kylläpä lämmitti. 

Varmasti tiedät tunteen – positiivinen palaute tai kiitos ystävältä tai työkaverilta jää mieleen ja kantaa todella pitkän aikaa. Tiedämme kaikki myös, että palautetta ja kiitoksen sanoja  kannattaa viljellä, mutta silti se usein nolostuttaa ja on vaikeaa. Ja vaikeaa on erityisesti, kun pitäisi antaa korjausehdotuksia tai puuttua virheeseen

Me Varsinais-Suomen liitossa olemme juuri tällä viikolla saaneet valmiiksi maakuntaohjelmien vertaisarviointiin liittyvän kierroksen Uudenmaan, Hämeen ja Kymenlaakson liittojen kanssa. Kierroksen aikana olemme käyneet toistemme vieraina antamassa palautetta kunkin maakuntaohjelman sisällöstä, luettavuudesta, vaikuttavuudesta ja muutosjoustavuudesta – käsidesintuoksuisina  ja maskein naamioituneina, huudellen valtavissa kokoushuoneissa, tietenkin

Vertaisarvioinnissa on kyse jatkuvasta oppimisesta, ja siihen me tarvitsemme muita. Palautteen kautta saamme uusia ajatuksia ja syötteitä: ideoita siitä miten me työntekijöinä ja organisaatioina kehitymme ja löydämme uusia tapoja motivoitua.Meidän vertaisarvioinnissamme kantava ajatus on myös, että joskus paras palaute tulee tahoilta, jotka tietävät toimintaympäristösi mutta silti katsovat työtäsi hiukan kauempaa. 

Hyvää palautetta onkin helppo vastaanottaa niin töissä kuin vapaalla, kriittistä ei niinkään. Kysyin eräässä harrastetilanteessa viime kesänä palautetta omasta kehittymisestäni, ja sain vastaukseksi puheen siitä, miten minun pitäisi suhtautua omaan tekemiseeni kevyemmin ja olla iloinen ihan pienistäkin onnistumisista. Sanomattakin lienee selvää, että täällä vastaanottajan päässä hampaita kiristeltiin: palautteessahan mentiin siihen, minkälainen minä olen ihmisenä. Minulle on tärkeää kehittyä ja turhaudun helposti, jos en näe muutosta.Saamani palaute ei auttanut minua eteenpäin.

Henkilöön menevä palaute osuukin helposti suoraan sisimpäämme, erityisesti se negatiivinen. Silloin tulee hakeuduttua piikkipuolustusasentoon, ja se siellä palautteen seassa ehkä ollut hyvä idea on vaarassa tulla menetetyksi.Eihän kukaan halua kuulla, että on vääränlainen tai tuntee väärin. (Joku olisi kyllä voinut ottaa edellisessä tilanteessa vastaan vinkin relaamisesta, totean näin 3 kuukautta myöhemmin.) Mutta moni meistä haluaa kuulla, minkälaisella toiminnalla tai käytöksellä voisimme onnistua paremmin.   

Mitäpä siis, jos negatiivisen tai korjaavan palautteen vastaanottaja ajattelisi palautetta mahdollisuutena: joku osoittaa kohdan, jota muuttamalla harrastus nousee uudelle tasolle tai työkuorman hallinnasta tulee helpompaa. Mitä jos palaute ei olisi osoitus siitä, että on epäonnistunut, kun ei ole asiaa aikaisemmin itse tajunnut, vaan kokeilisivoisiko muutos tosiaan toimiaJos ei puolustautuisikaan vaan kysyisi tarkemmin! Tai jos negatiivisen palautteen antaja keskittyisi jakamaan ehdotuksensa toisenlaisesta toiminnasta, eikä sisällyttäisi palautteeseen viestiä siitä, että vastaanottajan pitää muuttaa luonnettaan tai että tämä on huolimaton, laiska tai ajattelematon. 

Tästä on kyse myös maakuntaohjelmien vertaisarviointiprosessissa. On ollut valtava ilo ja rikkaus keskustella eri maakunnista tulevien kollegojen kanssa, ja nähdä ja kuulla, miten he tekevät työtään. Palautetta ja kehittämisideoita on annettu puolin ja toisin taitavasti, juuri tekemiseen ja tekemisen kehittämiseen keskittyen. Silloin hedelmällisin palaute voi ja saa olla myös kriittistä. Meillä on kullakin nyt muistivihot täynnä ajatuksia.

Vertaisarviointiprosessissa on vielä yhteenveto- ja loppuraporttivaihe edessä. Sitten pistetään kussakin maakunnassa viisaat päät yhteen ja mietitään, miten palaute hyödynnetään. Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ valmistelu alkaa aivan pian. Senkin aikana voimme varmasti opetella antamaan hyvää ja mahdollistavaa palautetta, ja myös antamaan kaverille anteeksi, jos hän joskus kompastelee sanoissaan. 

ANNA LÄHIMATKAILUN YLLÄTTÄÄ

Kirjoittanut perjantai, 25 syyskuu 2020 09:21

Jos jokin asia on ollut tänä vuonna erityisesti otsikoissa ja ihmisten mielessä, niin matkailu. Tai oikeastaan matkustamattomuus. Ihmisillä on kuitenkin luontainen halu ja tarve päästä välillä pois tutuista ympyröistä, joten kotimaanmatkailu onkin noussut tänä vuonna ennen näkemättömään suosioon.

Myös lähimatkailu on suosittua, ja muutaman kilometrin päässä kotiovelta saattaakin löytyä aivan uusia luonto- tai kulttuurimatkailukohteita, joista ei välttämättä ole aikaisemmin ollut harmainta aavistustakaan. Lounais-Suomen alueellisen tietopalvelun Lounaistiedon karttapalvelusta löytyy esimerkiksi teemoiteltuna kulttuurikuntoilureittejä, joihin on mahdollista tutustua joko yksin tai yhdessä, kuten arkkitehtuurikierros, historiallinen Suomen sydän -reitti tai Turun kaupunkikuvaan kätketyt pikkupatsaat. Lounaistieto tarjoaa käyttäjille avointa dataa, jota voivat hyödyntää paitsi kuntalaiset niin myös esimerkiksi yritykset uusien palvelujen ja liiketoiminnan kehittämisessä. Myös monet kunnat hyödyntävät karttapalvelumme ilmaisia karttaupotuksia verkkosivuillaan.

Kulttuurireittien lisäksi myös luonto ja ympäristö kiinnostavat. Tiedonjanoon Lounaistiedon sivuille onkin koottu esimerkinomaisesti Vakka-Suomen reitistökokonaisuuksia. Lisäksi Varsinais-Suomen liiton Varsinais-Suomen virkistys- ja luontomatkailukohteiden tietoaineisto palvelee jo nyt paitsi matkailupalvelujen tarjoajia, myös jossain määrin retkeilijöitä. Virma-palvelusta löytyy niin uimapaikkoja, leirintäalueita, luontopolkuja kuin muitakin virkistyskohteita ja -reittejä. Kohteita on jo yli 1000, ja määrä kasvaa koko ajan.

Erityisesti retkeilijöiden tarpeita halutaan huomioida entistä paremmin, ja virkistysreitti- ja kohdetietojen saavutettavuutta ja hyödynnettävyyttä parannetaankin parhaillaan Digi-SAAPAS -hankkeessa. Hankkeessa on kehitteillä mobiilisovellus, jonka avulla on mahdollisuus tarkastella digitaalisia aineistoja ja omaa sijaintiaan paikan päällä maastossa älypuhelimen kautta. Sovellus on käyttäjille täysin ilmainen, ja se julkaistaan vuoden vaihteessa 2020-21.

Myöskään kuntia ei ole unohdettu. Valtio on nyt vastannut ulkoilubuumiin ja tarjoaa 10 miljoonaa elvytysrahaa kuntien lähivirkistysalueiden kunnostamiseen ja kehittämiseen. Ulkoilureitit ja muut virkistys- ja viheralueet ovat olleet kuluvana vuonna paikoin niin suosittuja, että ne ovat ruuhkautuneet ja jotkut jopa kuluneet liiaksi. Valtio haluaakin nyt kannustaa sekä vanhojen virkistysalueiden rakenteiden parantamiseen että täysin uusien ulkoilureittien perustamiseen.

Valtiotasolla matkailu merkitsee usein kasvua ja työpaikkoja, mutta henkilökohtaisesti suomalainen hakee luonto- ja lähimatkailusta yhä useammin mielenrauhaa, voimaa ja elämyksiä. Ympäristötietoisuus on päivän sana, ja lähimatkailu trendi. Maailman matkailupäivää vietetään 27.9. Nautitaan siis syksyn aurinkoisista päivistä ja virkistytään lähimatkailun parissa, kunnioittaen luontoa ja kanssaretkeilijöitämme!