TIETOJOHTAMISTA PIKAKELAUKSELLA

Kirjoittanut tiistai, 26 tammikuu 2021 15:58

Koronaviruksen aiheuttama pandemia on haastanut poliittisen päätöksenteon. Viruksen lähtiessä leviämään maailmalla vuoden 2020 alussa sen vaikutuksista tiedettiin hyvin vähän, ja päätöksiä pandemian torjumiseksi jouduttiin tekemään aluksi epävarmojen ja ristiriitaisten asiantuntija-arvioiden perusteella.

Koronapandemian hoitamiseen liittyvää päätöksentekoa arvosteltiin etenkin epidemian alkuvaiheessa. Rajoituksia ja suosituksia päivitettiin tiheään tahtiin, ja viruksen torjuntaan liittyvät ohjeet saattoivat muuttua paljonkin lyhyessä ajassa.

Päätöksenteko pohjautuu ideaalitilanteessa tieteellisesti todistettuun näyttöön parhaiten toimivista toimenpiteistä eri tilanteissa. Normaalioloissa tämä toimii niin, että akateeminen tutkimus tuottaa tietoa eri ilmiöistä. Uuden tiedon luotettavuus varmistetaan vertaisarvioinnilla, jossa muut alan tutkijat arvioivat tuloksia ja johtopäätöksiä kriittisesti. Tämä vaatii tyypillisesti paljon aikaa.

Aika ajoin akateemisesta tutkimuksesta nousee esiin kokonaan uusia näkemyksiä, jotka kyseenalaistavat aiemmat tutkimustulokset. Silloin kun uusilla tutkimustuloksilla on suoraa yhteiskunnallista merkitystä, ne nousevat yhteiskunnalliseen keskusteluun: ajatushautomoiden politiikkasuosituksiin, professorien valiokuntalausuntoihin, tutkijoiden kolumneihin, toimittajien reportaaseihin ja niin edelleen.

Jos uudet tutkimustulokset ovat ristiriidassa olemassa olevan lainsäädännön kanssa, kasvaa lopulta myös paine lainsäädännön päivittämiseen uuden tiedon mukaiseksi. Tiedon matka akateemisesta tutkimuksesta yhteiskunnallisen keskustelun kautta poliittiseen päätöksentekoon on tyypillisesti hyvin pitkä. Uusien tutkimustulosten löytämisestä lainsäädännön muuttumiseen voi mennä vuosikausia jopa vuosikymmeniä.

Koronapandemian tilanteessa tiedeyhteisön huomio kiinnittyi koronaviruksen ja sen vaikutusten tutkimukseen hyvin nopeasti ja laajasti. Vuonna 2020 koronavirukseen liittyvistä kysymyksistä julkaistiin yli 100 000 tieteellisiä artikkelia. Uutta tietoa syntyi nopeaan tahtiin, ja alkuvaiheen epävarmat arviot sairauden luonteesta, viruksen leviämisestä ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista tarkentuivat viikoittain.

Tässä valossa onkin ymmärrettävää, että koronatilanteeseen liittyvät suositukset muuttuivat nopeaan tahtiin etenkin epidemian alussa. Kun tiedot viruksen leviämisestä ja epidemian erilaisista yhteiskunnallisista vaikutuksista tarkentuivat, tarkennettiin myös rajoitustoimenpiteitä poliittisen kokonaisharkinnan pohjalta.

Se, että koronapandemian aikana rajoitukset ja suositukset ovat muuttuneet nopeaan tahtiin, ei tarkoita, että päätöksiä olisi tehty sattumanvaraisesti, päinvastoin. Muuttuvat rajoitukset ja suositukset eivät kerro poukkoilevasta politiikasta, vaan nimenomaan vahvasti tietoperusteisesta päätöksenteosta. Rajoituksia on muutettu, kun on saatu uusi kokonaiskuva viruksen leviämisen tilanteesta ja taudin taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.

Koronapandemian hoito onkin tehnyt harvinaisen hyvin näkyväksi prosessin, jossa uudet tutkimustulokset kanavoituvat poliittiseen päätöksentekoon. Kuluneen vuoden aikana olemme saaneet seurata tavallisesti hyvin hitaasti etenevää poliittisen päätöksenteon tiedolla johtamisen prosessia pikakelauksella.

DIGITUKI KUULUU MYÖS NUORILLE

Kirjoittanut torstai, 21 tammikuu 2021 08:23

Me Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeessa olemme huomanneet, että digituki mielletään yleensä ikäihmisille kuuluvaksi. Tosiasiassa digitukea tarvitsevat jossakin vaiheessa elämäänsä lähes kaikki, myös nuoret.

Monet nuoret ovat näppäriä sosiaalisen median käyttäjiä, mutta osaavatko he käyttää digiä turvallisesti ja muuhun kuin viihteeseen?

Nuoret digissä

Nuoret käyttävät kännykkää, tablettia ja tietokonetta ahkerasti. Näin kertoo myös TET-harjoittelijamme Ursula Anderson.

– Käytän digiä päivittäin sekä koulussa että vapaa-aikana. Koulussa käytän tablettia ja etsin tietoa läksyihin ja erilaisiin tehtäviin Google Scholarilla, joka on modifioitu Googlen haara. Käytämme koulussa aktiivisesti erilaisia digitaalisia työskentelyalustoja. Vapaa-ajalla viestittelen kavereiden kanssa, selaan Instagramia ja katson musiikki- ja harrastusvideoita YouTubesta, kertoo Ursula.

Puhelin on laitteista monikäyttöisin. Sitä käytetään päivittäiseen tiedonvälitykseen ja yhteydenpitoon sekä viihteeseen ja asioiden hoitamiseen. Tablettia käytetään viihdelaitteena. Tietokonetta nuoret käyttävät pääasiassa työvälineenä.

Opetussuunnitelman mukaisesti koulussa opetetaan nuorille mediakriittisyyttä, tiedonhakutaitoja ja muita mediakasvatuksen aiheita. Peruskoulun oppilailla on käytössään koulusta saatu tabletti tai tietokone.

Rohkeasti digissä

Digitaalisuus on luonteva osa monen nuoren arkea. Nuorilla on usein vahva luottamus omiin ongelmanratkaisutaitoihinsa sähköisissä ympäristöissä. Diginatiivisuus kertookin luottamuksesta omiin taitoihin digitaalisessa ympäristössä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että nuoret osaisivat itse selvittää kaikki digitaaliset pulmat.

– Jos en osaa tehdä jotakin, kysyn usein apua vanhemmilta. Jos sivustolla on chatti, voisin kysyä myös sieltä, kertoo Ursula.

Apua kysytään mieluiten chatissä, sähköisesti tai läheisiltä. Lisäksi nuoret hakevat aktiivisesti tietoa netistä Googlen avulla. Netissä apua on helppo kysyä anonyymisti nimimerkin turvin eri sivustoilta ja foorumeilta.

Rohkeudella on kuitenkin kääntöpuolensa. Joskus nuoret luottavat itseensä digiasioissa liikaa ja ajautuvat sen seurauksena vaikeuksiin. Omia tietoja ja mielipiteitä voidaan jakaa huolettomasti. Tämä voi johtaa identiteettivarkauteen tai muihin ongelmiin tulevaisuudessa. Tukea tarvitaankin esimerkiksi tietosuojaan ja -turvaan liittyvissä asioissa. Tukea tarvitaan myös viranomaisten kanssa asiointiin.

Digisyrjäytyminen on myös nuoriin kohdistuva riski. Suomalaisesta tutkimuskirjallisuudesta ei vielä löydy juurikaan tietoa digisyrjäytymisestä, mutta tutkimuksia on tehty ulkomailla. Niiden perusteella sosioekonomisella statuksella, vanhempien digiosaamisella ja käytettävissä olevilla digilaitteilla on merkitystä siihen, miten hyvin nuori oppii hyödyntämään digitaalisia taitojaan. Aikuisilta saatu tuki ja mahdollisuudet käyttää digiä vaikuttavat nuorten digitaitojen tasoon ja monipuolisuuteen.

Digituki ei terminä ole nuorten keskuudessa kaikille tuttu, mutta sana osataan helposti yhdistää sen oikeaan merkitykseen. Nuoretkin tarvitsevat digitukea, mutta aina sitä ei osata hakea oikeista paikoista. Tuesta tulisi tiedottaa laajemmin myös nuorille.

Digituki Varsinais-Suomessa -hanke pyrkii edistämään digituen näkyvyyttä myös nuorille. Siksi keväällä toteutetaan useamman maakunnan kanssa valtakunnallinen nuorille kohdennettu digituen kampanja

 

DIGITUKI logo

Monen opiskelijan tuttu kevätrutiini, oman alan harjoittelupaikan metsästys, tarjosi minulle vuonna 2020 vaihtoehdoksi Lounaistiedon. Tämä tietopalveluyksikkö lienee ainakin nimenä tuttu hyvin monelle maantieteilijälle ja paikkatietoalaan erikoistuvalle: itse muistelen sen jollain tasolla esittäytyneen jo fuksisyksyn ensimmäisillä viikoilla. Vuosien mittaan nousi Lounaistieto opinnoissa esiin siinä määrin usein, että harjoittelupaikan saaminen juuri sieltä tuntui jopa hämmentävän loogiselta opintojen jatkumolta. Paikan varmistuttua jännitys ja odotukset työtä kohtaan kasvoivat: mitähän Lounaistieto nyt sitten oikeasti tekee? Entä jos maakuntaliitto on juuri sellainen stereotyyppisten mielikuvien kuiva ja ikävä virasto?

Stereotypiat haihtuivat työsuhteen alkaessa, kun työtehtävät osoittautuivat monipuolisiksi ja yllättäviksikin. Lisäksi viraston työilmapiiri osoittautui varsin rennoksi ja harjoittelijaystävälliseksi. Ehkä harjoittelijan kotoisuutta lisäsi myös samaan aikaan viereisellä työpisteellä aloittanut toinen harjoittelija, myös maantiedettä opiskeleva Joonas. Opintojemme ja työtehtäviemme samankaltaisuus johtikin luontevasti siihen, että juttuseuraa ja apua työtehtäviin oli tarjolla paitsi vakituisilta työntekijöiltä, myös harjoittelijakaverilta heti sermin takaa.

Meidän harjoittelijan työtehtäviimme kuului esimerkiksi Lounaistiedon avoimien kartta- ja datapalvelun ylläpitoa ja täydennystä, hankkeissa avustamista, visualisointitehtäviä sekä esimerkiksi Lounaistiedon sivustojen saavutettavuusauditointi. Tästä muodostui miellyttävä sekoitus paitsi jo opinnoissa jo tutuksi tullutta ”perustason” paikkatietoa, myös ennalta täysin vieraita ja haastavia teemoja, kuten GeoServer-palvelin, hankkeiden maailma sekä ylipäätään se prosessi, miten raakadata muotoutuu päätöksentekoa tukevaksi ja kaikille avoimeksi dataksi. Tällainen sekoitus uutta ja vanhaa tarjosi mielenkiintoisia hetkiä töiden parissa!

Aiemmin mainittuun kotoisuuteen viitaten tarjosi vuosi 2020 varsinaiset poikkeusolot, joiden myötä valtaosa harjoittelusta toteutettiin etätyönä kirjaimellisesti varsin kotoisissa oloissa. Koronapandemian myötä jäivät varsinaiset toimistotyöpäivät varsin vähiin lukuun ottamatta perehdytystä sekä elokuun tilanteen sallimia melko normaaleja työoloja. Tämän myötä jäi itse viraston arkipäivä kahvihuonejutusteluineen ja sählyvuoroineen väistämättä varsin vieraaksi, eikä montaa työtoveria tullut välttämättä kertaakaan tavattua kasvotusten. Kuitenkin toteutuneet toimistopäivät, (yleensä) toimivat etäyhteydet sekä pienellä ydinporukalla toteutetut lounaat, kehittämispäivät ja ainakin yksi mapathon-matka tarjosivat hyvähenkisiä kohtaamisia hyvällä porukalla!

Minä ja Joonas voimme molemmat tyytyväisenä kiittää sekä Lounaistietoa että koko Varsinais-Suomen liittoa opettavaisesta, inspiroivasta ja sopivan haastavasta harjoittelujaksosta, jonka aikana apua oli aina saatavilla ja vastuutakin tarjolla. Koronavuoden rajoitteet tekivät harjoittelusta väistämättä hieman vajavaisen ainakin perinteisillä virastotyön standardeilla. Toisaalta ne antoivat ehkä jonkinlaista esimakua työnteon tulevaisuudesta: etätöiden maailmassa eivät oppineet uutta ainoastaan harjoittelijat, vaan uuteen aikakauteen hyppäsi koko Varsinais-Suomen liitto. Oli omalla tavallaan hienoa olla seuraamassa tätä ikävistä syistä johtuvaa, mutta silti varmasti hyviäkin muutoksia tuovaa poikkeusaikaa. Toivomme vuoden 2021 harjoittelijoille positiivisia ja opettavaisia kokemuksia, mutta kenties hieman tasaantuneempien olosuhteiden puitteissa!

Juho Vehviläinen ja Joonas Rikala

ERISKUMMALLINEN VUOSI

Kirjoittanut perjantai, 18 joulukuu 2020 10:46

Eriskummallinen, odottamattomia käänteitä sisältänyt ja pandemian värittämä vuosi 2020 kulkee vauhdilla kohti loppuaan. Kello on viime ajat tikittänyt varsin kovaa myös EU-komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyenin pöydällä. Vuodesta 2020 piti tulla hänen johtamansa uuden EU-komission huippuvuosi, jonka aikana tehtäisiin iso joukko historiallisia, unionin tulevaisuuteen vahvasti vaikuttavia päätöksiä. Alkuvuosi oli toiveikas ja intoa puhkuva. Komissio oli julkistanut työohjelmansa ja sen lisäksi Green Dealin eli vihreän kehityksen ohjelman. Ratkaistavana työlistalla olivat myös esimerkiksi Brexitin jälkeiset suhteet Britannian kanssa ja EU:n monivuotinen rahoituskehys 2021–2027. Hihoja käärittiin kovaa kyytiä. Sitten tapahtui se jokin, joka kiepsautti maailman päälaelleen. Normaalista tuli epänormaalia ja myös unionin kaltaisen hitaasti kääntyvän laivan piti vauhdissa opetella täyskäännös uuteen. Kritiikiltäkään ei vältytty.

Suunnitellusta jouduttiin joustamaan, kun unioni ryhtyi toimiin koronaviruspandemiaa vastaan. Miten EU ja sen kansalaiset selviäisivät pandemiasta? Miten terveys ja talous turvattaisiin? Miten vastustaja saataisiin taklattua? Ei aivan helppoja kysymyksiä tuoreelle komissiolle vastattavaksi. Varsinkin, kun vastustajana oleva pienen pieni virusmolekyyli ja sen sielunelämä olivat täysin vieraita jopa lääketieteen osaavimmille tutkijoille maailmassa.

Koronavirusepidemian puhkeamisesta Euroopassa on kulunut nyt kymmenisen kuukautta. Tuntuu, kuin siitä olisi valovuosi. Kevättä värittivät etätyöt, matkustusrajoitukset, kasvomaskit ja tikut nenissä. Kesällä ensimmäisen korona-aallon loivennuttua myös me suomalaiset saatoimme hieman huokaista ja ystäväporukan piknikillä naureskella, miten kesän tuoksu vuonna 2020 on käsidesi. Nyt joulua lähestyttäessä havahdumme surullisina, miten siitä on tulossa myös joulun tuoksu 2020. Koronan toinen aalto jyllää Euroopassa voimakkaana ja uhkaa viedä meiltä perinteisen joulun yhteiset kohtaamiset läheisten kanssa. Ilmassa on turnausväsymystä. Kauanko tämän vihulaisen kanssa vielä pitää kamppailla?

Brysselin Berlaymontissa, Euroopan komission pääkonttorilla, pohditaan varmasti aivan samaa. EU on kamppaillut voimakkaasti tukeakseen koronavirukseen liittyvää tutkimusta ja rokotekehitystä. Se on myös sopimuksin varautunut toimittamaan jäsenmaihin koronarokotteita heti, kunhan turvallisiksi testatut ja määritetyt rokotteet ovat saatavilla. Unionin rokotestrategian tavoitteena on varmistaa rokotteiden laatu, turvallisuus ja tehokkuus, niiden oikea-aikainen saatavuus ja kansalaisten tasapuolinen mahdollisuus saada kohtuuhintainen rokote.

Unioni pyrkii määrätietoisesti vahvistamaan terveydenhuoltosektoriaan ja lievittämään epidemian sosioekonomisia vaikutuksia alueellaan. Se, mitä muuta EU on tehnyt, liittyy vahvasti rahaan. Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille on ensiarvoisen tärkeää huolehtia, että koronapandemian aiheuttama taloudellinen tuho olisi mahdollisimman pientä. Siksi unionissa luotiin Next Generation EU -elpymisväline osaksi EU:n monivuotista rahoituskehystä 2021–2027. Next Generation EU on 750 miljardin euron väliaikainen elpymisväline, joka antaa komissiolle mahdollisuuden hankkia varoja pääomamarkkinoilta. Sen avulla korjataan koronaviruspandemian aiheuttamia välittömiä taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja.

Rahoituskehyksen 2021–2027 neuvottelut olivat haastavat. Ne venyivät erityisesti unionin perusarvoja repivien erimielisyyksien vuoksi. Kiistan ytimessä oli oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen. Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan sitä, että EU-jäsenmaiden hallitusten tulee noudattaa lakia, ne eivät saa tehdä mielivaltaisia päätöksiä ja että kansalaisten tulee voida haastaa niiden päätökset itsenäisissä tuomioistuimissa. Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu myös korruption vastainen toiminta sekä lehdistönvapauden puolustaminen. EU-maista erityisesti Puolan ja Unkarin viimeaikaiset tapahtumat ovat olleet oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen kannalta huolestuttavaa seurattavaa. Rahoitusneuvotteluissa kiista kärjistyi, kun oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen oli määrä sitoa osaksi EU-rahoituksen saamisen ehtoja. Puola ja Unkari eivät olleet tästä ehdotuksesta mielissään.

Vajaat pari viikkoa sitten EU-maiden johtajien huippukokous eli Eurooppa-neuvosto pääsi viimein yhteisymmärrykseen siitä, miten unionin varojen vastaanottaminen kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Samalla Eurooppa-neuvosto hyväksyi monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021–2027. Tuon rahoituskehyksen ja sen osana olevan Next Generation EU -elpymisvälineen arvo yhteensä on 1,8 biljoonaa euroa. Vahvistus Eurooppa-neuvoston päätöksille saatiin viime viikolla, kun EU-parlamentti sinetöi saavutetun sovun hyväksymällä kannat täysistunnossaan.

Yksi iso kokonaisuus siis nytkähti eteenpäin juuri ennen joulua. Unionilla on nyt hyväksytty suunnitelma budjetista seuraavalle seitsemälle vuodelle. Myös vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvät EU:n uudet päästötavoitteet vuodelle 2030 hyväksyttiin Eurooppa-neuvostossa. Ne ovat kunnianhimoiset, mutta ovatko ne riittävät? Nyt sovitun mukaisesti EU sitoutuu vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 % vuoden 1990 tasoon nähden. Työ vihreämmän ja kestävämmän Euroopan puolesta etenee.

Entä se korona? Euroopan komissiossa uskotaan, että koronaviruspandemia saadaan talttumaan ja normaaliin elämään voidaan palata todennäköisesti vasta sitten, kun saatavilla on turvallisia ja tehokkaita rokotteita. Kuten sanottua, koronavirustilanne Euroopassa on tällä hetkellä varsin vakava. Koronarokotteiden osalta tilanne näyttää kuitenkin lupaavalta. COVID19 -rokotteita kehitetään ja hyväksytään tavanomaista nopeammin. Jotta koronarokotteet voidaan hyväksyä käyttöön, tulee niiden täyttää samat tiukat vaatimukset kuin kaikkien muidenkin rokotteiden. Rokotteiden turvallisuuden ja tehokkuuden arviointi on käynnissä Euroopan lääkevirastossa ja tänään se käsittelee ensimmäisen COVID-19-rokotteen hyväksymistä. Päätöstä myyntiluvasta odotetaan jo tämän päivän aikana. Rokotteita on tarkoitus saada jakeluun unionin alueella heti, kun myyntilupa on myönnetty. Tavoitteena on aloittaa rokottaminen kaikissa EU-maissa samaan aikaan, vielä tämän vuoden puolella. Näkyykö siis vihdoin valoa koronatunnelin päässä? Se selvinnee tulevien muutaman kuukauden aikana. Siihen asti meidän jokaisen on omalla toiminnallamme yhä jaksettava huolehtia siitä, että pandemia pysyy kurissa.

Oli miten oli, yksi asia on varma. Tämä vuosi pysäytti koko Euroopan perustavanlaatuisten kysymysten äärelle. Se opetti, että emme voi varautua kaikkeen, mutta tärkeintä on etsiä keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Silti mikään ei ole kuten ennen.

EU:n Itämeri-strategian päivitetty toimintaohjelma astuu voimaan 1.1.2021. Strategian päivitysprosessi on ollut kunnianhimoinen ja uusi toimintaohjelma tuo mukanaan melko isojakin muutoksia. Näistä näkyvimpiä ovat kenties horisontaalisten toimien loppuminen, aluesuunnitteluun keskittyvän horisontaalisen toimen muuttuminen politiikka-alaksi ja Itämeren alueen strategiapisteen perustaminen (Baltic Sea Strategy Point). Toimintaohjelman päivitys pyrkii myös lisäämään päätöksenteon tehokkuutta ja strategian tuloksellisuutta sekä syventämään toimijoiden omistajuutta strategiaa kohtaan.

Päivitetyn toimintaohjelman mukaan strategiapisteen tehtävänä on antaa hallinnollista, teknistä ja viestinnällistä tukea strategian johtamiseen ja kehittämiseen. Se jatkaa tietyiltä osin myös horisontaalisten toimien tehtäviä, jotka liittyvät ilmastoon, naapuruusyhteistyöhön ja osaamisen lisäämiseen. Strategiapisteen on tarkoitus aloittaa toimintansa alkuvuodesta 2022.

Koska tällä hetkellä sopivia rahoitushakuja ei ole vielä avoinna, uusia toimintoja ei voida aloittaa välittömästi, vaan ennen varsinaisen strategiapisteen käynnistymistä on tiedossa siirtymävaihe. Siirtymävaiheen on tarkoitus varmistaa, että lakkautettavien horisontaalisten toimien tehtäviä ylläpidetään joiltakin osin ja edesauttaa sujuvaa siirtymistä uuden toimintaohjelman aikakaudelle.

Rahoituskauden ollessa lopuillaan uuden projektihaun sijaan siirtymävaihe on ratkaistu laajentamalla jo olemassa olevaa Let’s Communicate! –hanketta, joka vastaa tällä hetkellä strategian viestinnästä ja ensi vuonna ottaa hoitaakseen myös ilmastoon, naapuruusyhteistyöhön ja osaamisen lisäämiseen liittyviä tehtäviä. Laajentaminen rahoitetaan uudelleen allokoimalla lakkautetuille horisontaalisille toimille ensi vuodeksi varatut rahat.

Ensi vuoden toiminnoissa keskitytään erityisesti siihen, että jokainen politiikka-ala saisi tukea ja työkaluja ilmastoasioiden ja naapuruusyhteistyön huomioimiseen omissa toiminnoissaan. Lisäksi tärkeää on tehdä uusi strategian toimintaohjelma tunnetuksi sekä lisätä vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa strategian toimijoiden välillä.

On syytä korostaa, että siirtymävaihe on itsenäinen toiminto tulevasta strategiapisteestä. Ensi vuonna Interreg Itämeren alueen ohjelma avaa haun strategiapisteestä kiinnostuneille toimijoille.

Jos aihe kiinnostaa, kannattaa seurata tiedottamista EU:n Itämeri-strategian sivuilla ja tilata myös strategian uutiskirje!  

Let’s Communicate! –hanketta vetää Centrum Balticum –säätiö ja siinä on mukana partnereita Latviasta, Liettuasta, Norjasta ja Puolasta. Hanketta rahoittaa Interreg Itämeren alueen ohjelma.