Loppukesä saapuu ja arki palaa raiteilleen. Mutta vaikka lomat olisikin jo lomailtu, vielä ehtii matkailla lähiympäristössä. Varsinais-Suomi on tulvillaan kulttuurikohteita ja -tapahtumia, hienoja virkistysreittejä ja luontokohteita! Itse innostuin heinäkuun helteillä Kustavista, jossa ihailimme Katanpään linnakesaaren tsaarinaikaista rakennuskantaa, nauroimme nukketeatteriesityksessä Alastalon salissa kohtaaville persoonille ja totesimme kunnasta löytyvän vaikka mitä kiinnostavaa. Mutta miten lähiympäristön helmet löytyisivät helpoimmin juuri sinä lauantaiaamuna kun alat suunnitella perheen viikonloppuretkeä?

Tänä syksynä meitä Lounaistiedossa kiinnostaa, millaisia haasteita lähimatkailuun liittyy. Millaiset ratkaisut voisivat tuoda hyötyä matkailijoille, matkailuyrityksille ja muille matkailuun kytkeytyville organisaatioille? Esimerkiksi kiinnostavista luontokohteista saattaa löytyä netistä tietoa, mutta niiden tarkan sijainnin löytäminen voikin olla haastavampaa.

Lounaistieto yhdistää voimansa Turun yliopiston, Valonian ja ProAgrian kanssa. Järjestämme syksyllä 2018 Turussa kaikille avoimen Elämyksiä datasta -kilpailun, jossa ratkotaan luonto- ja kulttuurikohteisiin suuntautuvaan matkailuun liittyviä haasteita avointa dataa hyödyntäen. Noin kuukauden kestävä kilpailu sijoittuu syys-lokakuulle ja kilpailutöitä työstetään tiimeissä. Kilpailijoiden hyödynnettävissä on esimerkiksi Virkistä dataa! -hankkeessa koottu aineisto Varsinais-Suomen virkistyskohteista ja -reiteistä. Erilaisia aineistoja yhdistelemällä kilpailijat voivat ideoida vaikkapa matkailijan tiedonhankintaa helpottavan sovelluksen, pohtia virkistyskohteiden saavutettavuuden parantamista tai luontokokemuksen pelillistämistä.

Haluatko olla mukana edistämässä kestävää lähimatkailua ja luomassa parempia toimintaedellytyksiä virkistyskohteiden läheisyydessä toimiville yrityksille ja yhdistyksille? Haemme kilpailuun parhaillaan sponsoreita, yhteistyökumppaneita ja kilpailijoita. Toivotamme sinut tervetulleeksi mukaan kilpailuun!

NUORISSA ON VARSINAIS-SUOMEN TULEVAISUUS

Kirjoittanut perjantai, 03 elokuu 2018 15:55

Varsinais-Suomen vaikuttajakoulussa jaettiin tänä keväänä lopputodistukset jo toista kertaa. Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt kahden vuoden ajan perehdytystä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille vaikuttajakoulun muodossa. Yhteensä jo 50 ympäri maakuntaa asuvaa nuorta on käynyt Varsinais-Suomen liiton elokuusta toukokuuhun kestävän vaikuttajakoulun.

Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua päätöksentekoon sekä vaikuttamiseen eri kanavien kautta. Tarkoituksena on tukea nuorten yhteiskunnallista valveutuneisuutta, avata poliittista järjestelmää, tutustuttaa lain säätämiseen, kansainväliseen politiikkaan ja antaa myös nuorille työkaluja vaikuttamiseen.

Nyt päättyneessä vaikuttajakoulussa järjestettiin kahdeksan eriteemaista tapaamista Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Tapaamissa on käsitelty valtakunnan politiikkaa, EU-kysymyksiä ja kuntatason päätöksentekoa. Olemme vierailleet muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä, eduskunnassa, vaikuttajaviestintätoimisto Ellun Kanoilla, Turun juhlavassa hovioikeuden talossa sekä Meyerin telakalla. Olemme tavanneet kolme nuorta turkulaista kuntapäättäjää, neljä kansanedustajaa ja yhden pääministerin ja lukuisia muita vaikuttajia yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Vaikuttajakoulun tapaamisissa on keskusteltu politiikasta, kysytty vaikeita kysymyksiä ja ideoitu nuorisovaltuuston aloitteita. Helmikuussa vaikuttajakoulu pääsi pitämään Turussa yksinoikeudella pääministeri Sipilälle kyselytunnin. Nuoret kysyivät pääministeriltä maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, tulevaisuuden työmarkkinoiden muutoksista, asevelvollisuuden kehittämisestä, elinikäisestä oppimisesta, turvapaikkaprosesseista sekä tietotekniikan opetuksesta.

Vaikuttajakoulun nuorista osa on jo mukana erilaisessa järjestö- ja vaikuttamistoiminnassa, osa tähtää töihin yhteiskunnallisten asioiden pariin ja osa miettii, millä keinoilla itse voisi parhaiten vaikuttaa maailman menoon. Tämän päivän vaikuttajakoululaisten joukossa saattaa hyvinkin olla tulevia valtakunnanpolitiikan ykkösnimiä. Kuten yksi osallistujista asian tiivisti: ”Odotan mielenkiinnolla, kuinka moni tästä porukasta nyt lähtee tekemään ja mitä”.

Miksi Varsinais-Suomen liitto tekee tätä työtä? Mielessämme vastaus on yksinkertainen: haluamme, että Varsinais-Suomessa nuorilla on mahdollisuus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vaikka vaikuttajakoulu on kestänyt vasta kaksi vuotta, on ”vanhojen” kurssilaistemme joukosta jo ponnistettu opiskelijaliikkeen, nuorisojärjestöjen ja kunnallispolitiikan luottamustehtäviin. Varsinais-Suomen liitto voi avata nuorille ovia paikkoihin, joissa tavallisesti toimii pitkään tehtävissään olleita vaikuttajia. Teemme sen miellämme, sillä uskomme vahvasti että maakunnastamme tulee sitä parempi, mitä useampi innostuu osallistumaan sen kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa.

TERVEELLISEMPI LIIKENNEYMPÄRISTÖ SUUNNITELLAAN YHDESSÄ

Kirjoittanut keskiviikko, 01 elokuu 2018 12:33

Liikenteen päästöt tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Haaste on suuri ja positiivisen kehityksen tulisi olla rivakkaa. Tuoreen henkilöliikennetutkimuksen mukaan kävelyn ja pyöräilyn osuus ei kuitenkaan ole edellisen, vuoden 2011 tietoihin perustuvan, tutkimuksen jälkeen kasvanut ja esimerkiksi Turun seudulla jopa noin puolet 1–3 kilometrin mittaisista matkoista tehdään henkilöautolla.

Samaan aikaan liian vähäinen liikunta aiheuttaa valtakunnallisesti satojen miljoonien vuosittaisia kustannuksia. Vastikään julkaistun tanskalaisen selvityksen mukaan pyöräilyn avulla voitaisiin vähentää satoja tuhansia sairaspäiviä vuodessa. Terveysjärjestö WHO on kehittänyt HEAT-nimisen työkalun, laskentamallin, jolla pyöräilyn ja kävelyn taloudelliset hyödyt voidaan konkretisoida. Laskelman mukaan Helsingissä yksi pyöräilyyn sijoitettu euro tulee takaisin kahdeksankertaisena.

Liikkumattomuuden kustannuksia kyllä lasketaan, mutta pyöräilyn ja kävelyn edistämisen hyötyjä ei silti huomioida tarpeeksi päätöksenteossa. Yksityisautoilu valitaan monesti helppouden nimissä ja kävelyn ja pyöräilyn tulisikin olla autoilua helpompia vaihtoehtoja. Mutta miten suunnitellaan ja saadaan aikaan liikenneympäristö, jossa valitaan kävely ja pyöräily autoilun sijaan?

Suurin osa kulkuneuvovalinnoista ratkaistaan jo suunnitteluvaiheessa. Kävelyn ja pyöräilyn helppouden saavuttamiseksi tarvitaan paljon eri näkökulmia ja näkemyksiä. Osallistava suunnittelu on avainasemassa, kun tehdään kevyen liikkumisen muotoja edistävää, toimivaa liikennejärjestelmää.

On sanottu, että ihmiset ovat tyytyväisempiä huonoihin päätöksiin, joita ovat olleet mukana tekemässä kuin hyviin, jos he eivät ole voineet vaikuttaa asiaan. Asukkaat ovat myös sitoutuneempia omaan elinympäristöönsä ja pitävät siitä parempaa huolta, jos he ovat voineet vaikuttaa sen suunnitteluun. Kuntalain 22§ mukaan kunnan asukkailla on oltava edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan, joskin käytännön toteutus on kunkin kunnan itse päätettävissä. Etenkin liikenneympäristön suunnittelussa osallistaminen jää usein puutteelliseksi, sillä osallistamisen hyötyjä ei ymmärretä. Pelkkä keskustelutilaisuuden järjestäminen ei riitä aidoksi vaikuttamismahdollisuudeksi. Erilaisia, nykyaikaisempia keinoja asukkaiden kuulemiseen olisi kyllä jo tarjolla netin keskustelupalstoista mobiilisovelluksiin.

Myös kuntaorganisaatioihin kertyy paljon sektorikohtaista ja kokemusperäistä hiljaista tietoa, joka tulisi hyödyntää tehokkaammin liikennesuunnittelussa. Suunnittelun kannalta arvokasta tietoa on niin lääkärillä, joka huolehtii ihmisten hyvinvoinnista, opettajalla, joka päivittäin liikuttaa lapsia kouluympäristössä sekä vaikkapa logistiikkapalveluita hoitavalla autonkuljettajalla.

Seuraavan kolmen vuoden aikana Varsinais-Suomessa testataan erilaisia osallistamismenetelmiä ja pyritään saamaan ne pysyväksi osaksi liikennesuunnittelua. Huhtikuussa 2018 alkaneen kansainvälisen Participatory Urban Planning for Healthier Urban Communities -hankkeen tavoitteena on saada kunnan eri sektoreita sekä kuntalaisia ja yhdistyksiä mukaan yhdyskuntasuunnitteluun pohtimaan entistä parempia pyöräily- ja jalankulkuolosuhteita. Samalla levitetään tietoutta WHO:n HEAT-työkalusta, kannustetaan sen käyttöönottoon kunnissa sekä testataan sen toimivuutta alueellisessa liikennesuunnittelussa.

TALOYHTIÖN ENERGIAREMONTEISSA MALTTI KANNATTAA

Kirjoittanut tiistai, 26 kesäkuu 2018 11:11

Olen työssäni jatkuvasti puheissa kuntien rakennustarkastajien sekä muiden kiinteistötoimijoiden kanssa. Heitä puhututtavat tällä hetkellä taloyhtiöiden remontit. Yksittäisiltä taloyhtiöasukkailta tulee jatkuvasti lisätieto- ja neuvontapyyntöjä liittyen omassa yhtiössä suunnitteilla oleviin lämmitys- ja aurinkoenergiahankkeisiin. Keskusteluissa käy usein ilmi, että hankkeita valmistellaan kiireellä ja ilman osaavaa suunnittelijaa. Yhtiön hallituksen sunnitelmat saattavat olla jo pitkällä ennen niiden esittelyä asukkaille. Pahimmillaan on unohdettu selvittää muiden vaihtoehtojen kustannuksia.

Uusiutuvan energian käyttö kiinteistöjen lämmityksessä on lisääntynyt kerros- ja rivitaloissa. Taloyhtiöissä lämmityskustannusten nousu on saanut yhä useamman hallituksen pohtimaan, olisiko yhtiön kannattavaa investoida esimerkiksi jonkinlaiseen lämpöpumppujärjestelmään. Trendinä on myös, että toimivan aluelämpöverkon alueella halutaan hinnankorotusten pelossa siirtyä investointikustannuksia lukuunottamatta ilmaiseksi miellettyyn maalämpöön.

Valitettavan usein suunnitelmat pohjaavat pelkkään oletukseen kustannussäästöistä. Maalämpöön siirtyneiden yhtiöiden kokemuksia kuunnellaan tarkalla korvalla ja erityisesti säästetyt eurot otetaan mittariksi hankkeiden onnistumista arvioitaessa. Taloyhtiöt eivät kuitenkaan ole suoraan vertailtavissa keskenään, sillä niiden lämmöntarpeet ovat erilaiset. Maalämpö myös lisää sähkönkulutusta. Vaikeutta kustannusten arviointiin tuovat myös sähkömarkkinoiden myllerrys ja automaatio-ohjauksen kehittyminen tulevaisuudessa.

Pienilläkin investoinneilla voidaan kuitenkin lisätä taloyhtiön lämmityksen energiatehokkuutta ja sitä kautta saavuttaa kustannussäästöjä. Lähtökohtana on aina säännöllinen kulutusseuranta ja suunnitelmallinen kiinteistöpito. Ratkaisevaa lämmitystavan vaihdon yhteydessä on myös olemassa olevan lämmitysjärjestelmän toimivuus. Patteriverkoston iän ja kunnon tulee olla ensimmäisiä tarkastelun kohteita. Lämmönvaihtimen ja patteritermostaattien uusiminen sekä patteriverkoston tasapainottaminen tuovat kustannussäästöjä energiatarpeen pienentyessä. Jos lämmitysmuotoa vaihdetaan, on silloinkin pyrittävä ensin lämmöntarpeen vähentämiseen. Esimerkiksi maalämpöjärjestelmä toimii kaukolämpöä matalammilla lämpötiloilla ja lämmönlähteen vaihtamisesta voi seurata voi tulla ongelmia talon sisäisen lämmitysverkon toimivuuden kanssa ja vaadittavat muutostyöt lisäävät kustannuksia.

Onnistuneen remontin takaa huolellinen suunnittelu ja vaihtoehtoisten ratkaisujen kartoittaminen. Kun taloyhtiössä suunnitellaan lämmitysremonttia, aurinkoenergian hyödyntämistä tai vaikka sähköauton latauspisteiden hankkimista, tärkeintä on nykytilanteen ja usean vaihtoehdon selvittäminen. Nopeasti tehty soittokierros tuttaville ja muutamille yrittäjille ei riitä päätöksenteon pohjaksi. Kun suunnitelmat on tehty, urakkaan on hyvä pyytää riittävästi tarjouksia. Hyvä suunnittelija on pääosassa. Talohtiön ja sen asukkaiden kustannukset pysyvät kurissa, kun projektia johtaa osaava ammattilainen.

Asukkaita ei saa kiirehtiä tekemään päätöksiä puutteellisin tiedoin ja pika-aikataululla. Taloyhtiön muodostavat sen asukkaat. Heillä tulee olla kattavat mahdollisuudet vaikuttaa suuriin hankkeisiin, riittäviin lähtötietoihin nojaten.

Kuntien ilmastotyössä Valonian rooli on monesti toimia viestin välittäjänä ja tulkkina eri toiminnan tasojen välillä. Työskentelemme kuntien strategisella tasolla ja suurten vaikuttavien ratkaisujen äärellä, mutta samalla myös asukkaiden parissa, lähellä ihmisten arkipäivää. Huomaamme usein, että paikallisella tasolla nämä kaksi tasoa eivät välttämättä kohtaa.

Ihmiset ovat kasvavassa määrin huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kaipaisivat positiivisia signaaleja ympärillä tapahtuvasta ilmastotyöstä. Nuorisobarometrin (2016) mukaan 42 % nuorista ja nuorista aikuisista on vähentänyt kulutustaan ympäristösyistä. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia ympäristön huomioimisesta, mutta motivaation kannalta tärkeää on tunne siitä, ettei toimineen ole yksin.

Varsinais-Suomessa tavoitellaan hiilineutraaliutta maakuntatasolla ja valtaosassa kunnista on toteutettu erilaisia ilmastonmuutoksen hillintään kytkeytyviä toimenpiteitä. Toimet ovat kuitenkin edelleen monissa kunnissa yksittäisiä ja hiljaisuudessa toteutettuja, eivätkä ne näyttäydy kuntalaisille johdonmukaisena jatkumona. Monet kunnat ovat esimerkiksi siirtyneet pois öljystä lämmitysmuotona, mutta asukkaat eivät välttämättä ole siitä tietoisia. Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävänä toimenpiteenä ratkaisu on kuitenkin merkittävä.

Laskutavasta riippuen noin 70–80 % kasvihuonekaasuista voidaan johtaa takaisin loppukuluttajaan, meihin yksittäisiin kuluttajiin ja kuntalaisiin, meidän elämäntapoihimme. Kuntien kasvihuonekaasupäästöistäkin merkittävän osan siis aiheuttavat kuntalaiset omilla toimillaan, kuten kiinteistöjen lämmityksellä, autoilulla tai sähköä kuluttamalla.

Asukkaiden aktivoiminen kunnan suunnalta jää silti usein vähäiseksi, sillä kunnat kokevat vaikutusmahdollisuutensa vähäisinä. Kunta voi toimia esimerkinnäyttäjänä omilla näkyvillä toimenpiteillään, mutta konkreettisesti myös ohjata kuntalaista rakentamalla sellaista elinympäristöä, jossa yksittäisen asukkaan on helppo tehdä kestäviä valintoja.

Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittäminen niin, että asukkaan on luontevaa valita ilmastoystävällinen kulkumuoto, on ohjaavista ratkaisuista vaikuttavimpia. Liikenteeseen liittyvät ratkaisut ja uudet palvelut myös näkyvät asukkaan arkipäivässä. Esimerkiksi yhteiskäyttöiset pyörät tai kutsupohjaisen liikenteen kokeilut tuovat liikenteen päästöjen vähentämisen lähelle meitä kaikkia.

Kunnassa voidaan suotuisilla ja helposti ymmärrettävillä rakennusjärjestys- ja lupakäytännöillä vauhdittaa yksittäisten kuntalaisten tai taloyhtiöiden uusiutuvan energian hankintoja. Energiateemassa kunnalla on myös hyvät mahdollisuudet toimia esimerkinnäyttäjänä ja uusien teknologioiden käyttöönoton demonstroijina. Hyvänä esimerkkinä asukkaille näkyvästä uudesta ratkaisusta on Salon lukion aurinkovoimala.

Asukkaille kannattaa aktiivisesti kertoa niin kunnan näkyvämmästä kuin näkymättömämmästä ilmastotyöstä. Ilmastonmuutoksen vastaisia toimenpiteitä ei pidä marginalisoida vaikenemalla kaikesta siitä työstä mitä tehdään vaan jo toteutettuja toimenpiteitä pitäisi tuoda yhä aktiivisemmin esiin kuntalaisille. Parhaimmillaan ilmastotyö on aktiivista vuorovaikutusta, jossa asukkaat ovat mukana vaikuttajina, energiantuottajina, kokeilijoina tai uusien palveluiden ideoijina.

Kunnianhimoinen, näkyvä ja osallistava ilmastopolitiikka voi synnyttää kuntaan aktiivista asukastoimintaa, uusia palveluita, viihtyisiä lähiympäristöjä sekä uusia työpaikkoja. Kuntalaisten onnistunut huomioiminen ja mukaan ottaminen voi käynnistää positiivisten ilmastotekojen kierteen, joka kiihdyttää itse itseään.