Eräänä kevättalven iltana olin koiran kanssa iltakävelyllä pikkupakkasessa. Rauhoittavan iltakävelyn katkaisi nenään kantautuva kitkerä haju. Pysähdyin katselemaan ympärilleni, mutta en heti havainnut käryn aiheuttajaa. Muistin kuitenkin, että olen tuolla samalla paikalla usein ennenkin ihmetellyt tuota samaista hajua. Hoksasinkin hajun todennäköisesti aiheutuvan siitä, että naapurustossa pientaloasukas sytytteli tulisijaa tai lopetteli lämmityskertaa rajoittamalla voimakkaasti tuloilman saantia eli ns. kitupoltolla. Saattoipa siellä palaa myös roskia – paikassa, josta lähimmälle lajittelupisteelle on matkaa vain parisataa metriä. Hajun lisäksi muodostuvan savun väri ja määrä kielivät vääränlaisista ratkaisuista puunpoltossa.

Puun käyttö lämmitysmuotona on lisännyt suosiotaan. Eri puolella Suomea tehdyissä ilmanlaadun mittauksissa on kuitenkin selvinnyt, että puunpoltto heikentää ilmanlaatua, kun haitallisten pienhiukkasten ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet kohoavat lämmityskaudella. HSY:n ilmanlaatumittausten mukaan pääkaupunkiseudun omakotitaloalueilla jopa 40 prosenttia ilmassa olevista pienhiukkasista voi olla talvisin peräisin puunpoltosta. Lahdessa Launeen omakotitaloalueella tehtiin tutkimus alueen PAH-pitoisuuksista vuonna 2018. Mittausaikana PAH-yhdisteistä bentso(a)pyreenin pitoisuudet olivat kaksinkertaiset laissa määritettyyn vuotuiseen tavoitekeskiarvoon verrattuna. Yhdisteille altistuminen lisää muun muassa astma- ja sydänoireita ja pitkällä aikavälillä myös kuolleisuutta.

Vähäpäästöiseen puiden polttoon onkin syytä paneutua erityisesti tiiviisti rakennetuilla taajama-alueilla. Jokainen asukas voi vaikuttaa siihen, kuinka puhtaasti puut palavat omassa tulisijassa. Tärkeintä on käyttää puhdasta ja kuivaa puuta sekä opetella oikea polttotekniikka. Useimmiten se tarkoittaa puiden sytyttämistä päältä.  Jos tulisija on uusi, on syytä tutustua takkavalmistajan käyttöohjeisiin. Välillä voi kipaista talon ulkopuolelle ja tarkkailla syntyvän savun määrää ja väriä ainakin sytytysvaiheessa. Hyvin palavista puista syntyvän savun määrä on vähäinen ja väri vaalea, lähes vesihöyrymäistä. Roskien polttaminen lisää savun muodostumista, mutta saattaa myös vahingoittaa tulisijaa ja arinaa.

Lämmityskaudella kannattaa polttaa puuta päivittäin. Kun tulipesä pysyy lämpimänä sytytyskertojen välillä, puut syttyvät nopeammin ja palavat puhtaammin. Huomaavainen puunpolttoja tarkkailee myös säätiloja. Kylminä talvi-iltoina tai kylmän yön jälkeen saattaa syntyä inversiotilanne. Silloin alimmassa ilmakerroksessa syntyvät päästöt eivät pääse kohoamaan ylös ja poistumaan lähiympäristöstä, koska tuuli ja ilmavirtaukset ovat heikkoja. Pahimman inversion aikaan takan sytyttäminen tietää huonoa ilmanlaatua.  Silloin on hyvä odotella, josko tilanne hetken päästä muuttuisi.

Työtehoseura, HSY ja Turun kaupunki ovat käynnistäneet Kuivaa asiaa -hankkeen, jossa kehitetään asukkaille uusia polttopuupalveluita ja annetaan vinkkejä oikeaoppiseen puun säilytykseen ja polttamiseen. Valonia järjestää yhteistyössä hankkeen kanssa vuosina 2019–2020 yhteensä 20 neuvontatilaisuutta, joissa pääpaino on puhtaan polttotavan opastamisessa unohtamatta puun varastointia ja säilytystä sisätiloissa.

Vähäpäästöisen puunpolton mietteet mielessäni jatkoin kävelyä. Olisipa hyvä, jos tämänkin korttelin asukkaat löytäisivät neuvontatilaisuutemme. Jos näin ei käy, voisin kai pudottaa kyseisen korttelin postilaatikoihin puunpolton oppaan – kunhan sitä ei vain käytettäisi sytykkeenä.


KULTTUURI ON SALOSSA POSITIIVISESSA NOSTEESSA

Kirjoittanut keskiviikko, 20 maaliskuu 2019 15:28

Salossa vuosi 2019 on jälleen kulttuurivuosi. Poikkeuksellisen tästä vuodesta tekee kuitenkin se, että näkyvissä on selkeitä ja tarpeellisia korjausliikkeitä kulttuurisektorilla. Kulttuuriavustuksiin on tehty 30 000€:n korotus ja osoitteena on erityisesti lasten ja nuorten kulttuuritoiminta. Kulttuuripalveluiden yksikköön perustetaan lisäksi uusi vakinainen ja täysiaikainen kulttuurituottajan toimi. Toukokuusta alkaen Salossa on kaksi kulttuurituottajaa. Näyttäisi siis siltä, että Salossa löytyy yhteinen poliittinen näkemys siitä, että kulttuurilla on merkittävä osuus kaupungin jälleenrakentamisessa ja kehittämisessä.

Viime vuosina Salossa ja Salosta käydyssä keskustelussa on painottunut talouden heikko tila ja kaupunkia on vaivannut pessimistinen asenneilmapiiri ja imago-kuva. Leikkaukset ovat osuneet ankaralla kädellä myös kulttuuripalveluihin. Jotta en tikusta silmään saisi, totean, että näkymät salolaisen kulttuurin osalta näyttävät nyt hyvältä pitkästä aikaa. Jatkosuunnitelman tulee kuitenkin sisältää selkeä tavoite Salon hivuttamisessa lähemmäs valtakunnallista keskiarvoa kulttuuriin satsatun rahan määrässä.

Kulttuurin kolmas sektori on viimeisten vuosien aikana tuottanut valtavan määrän tarjontaa kaupunkilaisille. Optimismi kaupungin tulevaisuuden suhteen on ollut voimavara, joka on synnyttänyt paljon uutta toimintaa ja viestinyt positiivista tunnelmaa myös Salon rajojen ulkopuolelle kulloisestakin taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Tapahtumista muun muassa suuren suosion saavuttanut syksyn 2018 Taiteiden Yä sekä SaloJazz Festival ja Salo Irish ovat tapahtumia, jotka on synnytetty rakennemuutoksen kurimuksesta huolimatta. Kaupungin tukea on ollut näillekin toimijoille tarjolla, mutta hyviä tuloksia saadaan aikaan omalla työllä ja siihen uskomalla.

Kolmannen sektorin aktiivinen toiminta näkyy myös salolaisten kulttuuriyhdistysten ja kaupungin välisen keskustelufoorumin, Kulttuurikumppaneiden, perustamisessa. Toiminnassa korostuu monialaisuus ja alueellisuus. Vaikuttaminen päätöksentekoon vaatii suoraa yhteydenottoa eri kuntasektoreiden virkamiehiin, lautakuntiin ja aktiivista yhteydenpitoa myös paikallisiin yrityksiin. Kulttuurin puolesta puhuminen on hikistä työtä - perusteluja, näkökulmia ja sinnikästä vetoamista. Turha vaatimattomuus on syytä unohtaa.

Monipuolisella kulttuuritarjonnalla on kaupungin houkuttelevuudessa vahva rooli. Toivottavasti kaupungin poliittiset päättäjät ja virkamiehet ovat nyt pysyvästi sitoutuneet kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Alku näyttää hyvältä.

luova vs 2025

EU-BYROKRAATILLA KEVÄTTÄ RINNASSA

Kirjoittanut maanantai, 18 maaliskuu 2019 14:22

Varsinais-Suomen liiton tiloista käsin hallinnoidaan yhtä EU:n monista niin sanotuista rajat ylittävän yhteistyön ohjelmista, Central Baltic -ohjelmaa. Ohjelmasta rahoitetaan julkisen sektorin yhteistyöhankkeita, joissa on kumppaneita ohjelman eri maista. Itse työskentelen ohjelman hallintoviranomaistehtävissä, eli vastaan ohjelman toteutuksesta ja raportoin siitä niin jäsenvaltioillemme (Suomi, Latvia, Ruotsi ja Viro) kuin komisiollekin.

Kevät on minulle aina pysähtymisen ja analyysin paikka. Hallintoviranomaisen yksi tärkeimpiä tehtäviä ajoittuu nimittäin kevääseen, kun kokoamme toiminnastamme vuosiraportin jäsenvaltioille ja komissiolle. Vuosiraportti kattaa kuluneen vuoden ja tiivistää sen, olemmeko lähestymässä tavoitteitamme, miten asetetut indikaattorit ovat toteutuneet, miten olemme tiedottaneet työstämme ulospäin tai miten hankkeemme tukevat Itämeri-strategiaa.

Minulle tämä on aina ollut yksi mieluisimpia työtehtäviä. Arkisen aherruksen keskellä ei tahdo aina huomata, miten paljon tai vaikuttavia asioita saamme aikaiseksi. Kun taas kuluneen vuodeen saa vetää yhteen ja tiivistää, huomaa, mitä kaikkea yhteen vuoteen mahtuukaan.

Vuoden 2018 loppuun mennessä ohjelmamme oli rahoittanut 97 hanketta. Yhteensä näille hankkeille on myönnettu noin 109 miljoonaa euroa. Ensimmäiset hankkeet alkoivat vuonna 2015 ja viime vuoden loppuun mennessä jo lähes 50 hanketta on loppunut tai loppusuoralla. Nyt tuloksia on siis jo kertynyt runsaasti!

Olemme rakentaneet ohjelman niin, että meillä on 11 tavoitetta. Jokainen tavoite on tarkasti määritelty muutoksena; rahoitusta saadakseen hankkeen on osaltaan luotava tuota muutosta. Ei siis riitä tehdä vain suunnitelmia, pohtia ongelmia tai laatia malleja. Jokaisesta hankkeesta on synnyttävä konkreettinen tulos ja muutosta alueelle.

Vuoden 2018 raporttiin pääsen raportoimaan vaikkapa seuraavanlaisesta: hankkeidemme työn tuloksena on laadittua ja toteutettu toistakymmentä uutta kansainvälistä opinto-ohjelmaa ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa, yritykset ovat saaneet myytyä tuotteitaan uusille, EU:n ulkopuolisille, markkinoille ja yli 20 Itämereen laskevaa kuormituslähdettä on saatu poistettua. 

Hankkeemme ovat saaneet hyvin näkyvyyttä perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa ja sitä kautta tulokset leviävät laajasti. Ehkä itsekin olet huomannut kirjoitettavan LightsOn-hankkeen sovelluksista, jotka herättävät Kuusiston linnanrauniot eloon  tai Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitin avaamisesta keväällä Turusta Ruotsin Hudiksvalliin, josta voi jatkaa edelleen Norjan Trondheimiin, tai Blastic-hankkeesta joka on selvittänyt mikromuovin reittejä mereen ja keinoja vähentää muoviroskaa alueellamme. 

Nettisivullamme on tietokanta, johon keräämme kaikista hankkeista yleisesittelyn lisäksi linkit tuloksiin tai kerromme tarinoita hankkeen etenemisestä. Voit hakea sinua aiheeltaan tai maantieteellisesti kiinnostavia hankkeita. 

Tämän kevään aikana ohjelman työtä arvioivat myös ulkopuoliset henkilöt. Heidän tehtävänään on käydä läpi hankkeita ja niiden etenemistä ja arvioida, onko ohjelma saavuttamassa tavoitteitaan. Tulokset saadaan myöhemmin keväällä ja niistäkin laitan tiivistelmän vuosiraporttiini. Mieluusti jaan heidän havaintojaan täälläkin. Tärkeintähän on, että EU-rahoja käytetään järkevästi ja selvityksista saadaan tälle joko varmistus tai vinkkejä entistä parempaan rahojen käyttöön.

Minun täytyy siirtyä takaisin komission raportointipohjan pariin; määräaika lähestyy hetki hetkeltä. Sinulle toivotan hyviä lukuhetkiä tietokantamme ja hankkeidemme tulosten parissa!

MAKU-SOTE KAATUI - MITÄ NYT TAPAHTUU?

Kirjoittanut tiistai, 12 maaliskuu 2019 11:14

Maakunta- ja soteuudistus kaatui ja maan hallitus samalla. Reaktiot ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Joillekin nurinmeno on ollut surullinen ja turhauttava kokemus, toiset taas ovat tunteneet vahingoniloa ja jopa hilpeyttä. Niin tai näin, myös poliittinen elämä jatkuu. Uudistuksen tarve ei ole kadonnut mihinkään.

Projektin tarkoitus oli muodostaa Suomeen 18 monialaista maakuntaa. Niiden päätoimiala olisi ollut sosiaali -ja terveystoimi, mutta mukaan olisi ympätty myös paljon muuta, mm. maakuntien liittojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten nykyiset toimet. Tuloksena olisi ollut organisaatio, jonka budjetti Varsinais-Suomessa olisi ollut n 1.7 miljardia. Kuvan erosta suunnitellun uuden ja vanhan välillä saa, kun muistaa, että nykyisin maakunnan liittoa pyöritetään vajaan neljän miljoonan talousarviolla.

Jälkiviisaasti voi sanoa, että maan hallitus yritti haukata liian suuren kakkupalan yhdessä vaalikaudessa. Suomen kaltaisessa monipuoluemaassa on pakko edetä lyhyin harppauksin, erityisesti, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta on omaksunut selvästi yhteiskunnallisemman roolin kuin takavuosina. 

Tällä hetkellä eletään merkillisessä välitilassa ja odotetaan valtionvarainministeriön uusia ohjeita jo myönnettyjen valmistelurahojen käytöstä. Muutostoimistoja ei voi ajaa yhdessä viikossa alas, mutta tositoimiin päästään vasta, kun maassa on uusi hallitus ja sillä on ohjelma.

Oma ennustukseni on, että seuraava hallitus lähtee liikkeelle sote edellä. Uudistus on pakko tehdä jo pelkästään siksi, että maan eri osissa palveluiden saatavuus vaihtelee paljon ja toisaalta sen vuoksi, että kuntien rahat eivät nykyjärjestelmään yksinkertaisesti riitä. Suomen valtio velkaantuu koko ajan, emme voi luoda järjestelmiä, joiden maksumiehiä ovat lapsemme ja lastenlapsemme.  Mutta juuri tällä hetkellä kaikki valta on olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti kunnilla. Mikään muu taho ei ole oikeutettu tekemään mitään.

Projektin toisen puoliskon, maakuntauudistuksen, tulevaisuutta on kenties vielä vaikeampi arvioida kuin sotea. Tylsästi voi sanoa, että kaikki riippuu poliittisesta tahdosta. Hallintoa ei kannata uudistaa uudistamisen ihanuudesta, mutta mihinkään ei pääse siitä, että maakuntien liittojen, elyjen, avien ja TE-toimistojen toimintoja pitää tuoda lähemmäs nykypäivää ja päällekkäisyyksiä poistaa. Pienen haasteen tuo se tosiseikka, että maakunnat ovat itsenäisiä kuntayhtymiä, elyt, avit jne. puolestaan valtionhallinnon käsikassaroita.

Varsinais-Suomen liitto aloittaa joka tapauksessa jo tänä keväänä omien toimintojensa kehittämisen. Virkamies ei koskaan saa jäädä suremaan vanhaa. Uudistukset seuraavat toisiaan, jokainen juttu pitää tehdä innostuneesti ja korkealle viritetyllä kunnianhimolla.

KIERTOTALOUDEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ

Kirjoittanut tiistai, 05 maaliskuu 2019 09:33

Tein tätä blogitekstiä varten pienimuotoisen kyselyn lähipiirilleni siitä, mitä he ymmärtävät termillä kiertotalous. Lähetin kyselyn näppärästi erään pikaviestintäpalvelun välityksellä, sillä tiesin sen tavoittavan kohderyhmäni kaikkein parhaiten. Ensimmäinen vastaus saapuikin jo melko pian lähettämäni viestin jälkeen: ”Tuotetaan, käytetään ja kierrätetään. Enempää en aiheesta ymmärrä.” Toinen viesti saapui tunnin päästä: ”Tuntuu, että kaikkea verhoillaan sen ympärille, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa?” Tämän jälkeen aihe ei enää herättänyt keskustelua. Keskusteluaktiivisuuden ja saamieni (vähäisten) vastausten perusteella oli helppo tehdä johtopäätös: aihe on epäselvä ja sen avaaminen vaatii tuekseen kiinnostavia käytännön esimerkkejä.

Unohda kertakäyttökulttuuri

On totta, että kiertotalous voi alaa tuntemattoman korvaan kuulostaa epämääräiseltä ja äkkiseltään vaikeasti hahmotettavalta kokonaisuudelta. Ja tottahan se on, termi on laaja. Kiteytettynä kyse on kuitenkin toimintatapojen muutoksesta: ”Nimestään huolimatta kiertotalous ei ole erillinen talous, vaan monialainen ja mittava muutos toimintatavoissa” (Ympäristöministeriö 2019). Unohda siis kertakäyttökulttuuri ja suosi ajattomia, laadukkaista materiaaleista valmistettuja korjattavissa olevia tuotteita. Vaadi parempaa ja mieti, mihin omat valintasi perustuvat. Meillä on kuluttajina valta ohjata markkinoita kestävämpään suuntaan.

Kaverille kans

Kiertotalous luo uudentyyppisiä palveluita. Suhde omistamiseen muuttuu: kaikkien ei enää tarvitse omistaa kaikkea. Erilaiset vuokraamiseen ja jakamiseen perustuvat palvelut ovat viime vuosina lisääntyneet huimasti. Miltä kuulostaisi esimerkiksi kaupunkipyöräily Aurajoenvartta pitkin Turun linnaan, suomalaisten designvaatteiden lainauspalvelu tai vaikkapa bänditreenit yhteiskäyttötiloissa? Kaikki edellä mainitut edustavat kiertotaloutta parhaimmillaan. Ja mikä parasta, nämä palvelut löytyvät jo meiltä täältä Varsinais-Suomesta!

Kiertotalous kuuluu kaikille

Kiertotalous kuuluu kaikille, ei vain asiantuntijoille ja virkamiehille vaan myös sinulle ja minulle. Kansallisella tasolla Sitra tekee tärkeää työtä kiertotalouden kansantajuistamiseksi. Maakuntatasolla Varsinais-Suomen liitto ja Valonia edistävät kiertotalouden alueellista jalkautumista sekä uusien kiertotaloutta tukevien innovaatioiden syntymistä Varsinais-Suomessa. Tiesitkö muuten, että Varsinais-Suomelle laadittiin ensimmäisenä maakuntana Suomessa tiekartta kiertotalouteen? Sen mukaan yksi maakuntamme vahvuus kiertotaloudessa on laaja-alainen yrityskenttä. Kiertotalous vaatii toimiakseen vankkaa yhteistyötä.

Hyvät käytänteet jakoon

Yhteistyöllä syntyy innovaatioita. Juuri tästä syystä kiertotalouden hyviä käytänteitä kannattaa jakaa. Varsinaissuomalaisia kiertotalouden malliesimerkkejä käydään läpi lyhyiden juttujen muodossa Kiertotalouden Varsinais-Suomi -sivustolla. Mukana on mm. erikokoisia yrityksiä useilta eri aloilta, tutkimushankkeita sekä uusia, innovatiivisia tuotteita.

Palaan puhelimeni ääreen: ei uusia viestejä. Lähetän blogitekstini keskusteluryhmäämme ja jään odottelemaan mahdollisia kommentteja.