Loppukesällä ja alkusyksystä oli kuivaa ja pohjavesien pinnat laskivat. Lopulta tulivat syysateet ja samalla syystulvat. Vettä tuli lyhyessä ajassa paikoin keskimääräistä enemmän, uutisoitiin vesien nousemisesta teille ja pelloille.

Suomen ilmastossa tulvat kuuluvat luonnolliseen veden kiertokulkuun, mutta aiheuttavat haasteita infrastruktuurille.

Hulevesien, eli päällystetyiltä pinnoilta kuten pihoilta, katoilta ja teiltä valuvien sadevesien, nopea poisjohtaminen viemäreitä pitkin vesistöön on vallalla oleva hulevesien käsittelymuoto. ”Poissa silmistä, poissa mielestä” -asenteella on kuitenkin aiheutettu lisähaasteita niin viemäriverkostoon kuin vastaanottaviin vesistöihin. Erityisesti sekaviemäröidyillä alueilla jätevesiviemäriin ohjattu hulevesi kuormittaa jätevesiverkoston kapasiteettia ja jätevedenpuhdistusprosessia puhdistamolla. Lisäksi hulevesien sisältämät haitta-aineet heikentävät vastaanottavan vesistön laatua.

Hulevesistä johtuva kapasiteetin ylittyminen jätevesiviemäriverkostossa voi johtaa ylivuotilanteeseen. Tällöin puhdistamatonta jätevettä päätyy ympäristöön ja tämä voi aiheuttaa hajuja ympäristöhaittojen lisäksi terveydellisiä riskejä.

Jätevesiylivuodot ovat poikkeustapauksia, mutta ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöiden kuten rankkasateiden ennustetaan lisääntyvän, mikä voi lisätä ylivuototilanteiden esiintymisiä. Suomalaisessa vesihuollossa on saneerausvelkaa ja korjaustoimet kohdennetaan jo nyt sinne missä on jo palava kiire toimenpiteille. Vuotavien jätevesiviemärien saneeraaminen olisi kuitenkin ensisijainen keino vähentää sinne kuulumattomien hulevesien aiheuttamaa hydraulista kuormitusta jätevesiviemäreissä. Lisäksi erillisviemäröintiin siirtyminen, jossa jätevedet ja hulevedet kulkevat omissa viemäreissään on tehokas, mutta suuria investointeja vaativa keino ongelman ratkaisemiseksi. Uusien, laajojen sadevesiviemäreiden rakentaminen tiiviissä kaupungissa ei ole edes aina mahdollista.

Saneerausvelan kanssa painivaa vesihuoltoa voidaan kuitenkin tukea myös kestävällä maankäytön suunnittelulla.

Hulevesien kokonaisvaltaisessa hallinnassa tulisi yhä enemmän kiinnittää huomiota luonnonmukaisiin hulevesiratkaisuihin, hulevesien pidättämiseen ja imeyttämiseen. Tehokkainta olisi käsitellä hulevedet jo niiden syntypaikalla. Luonnonmukaisia hulevesien pidättämiskeinoja ovat erilaiset painanteet, altaat ja kosteikot. Tiivistyvässä kaupungissa hulevesien hallintaa voidaan toteuttaa esimerkiksi viherkattojen avulla. Viherkatto voi viivyttää ja haihduttaa kosteina aikoina 35 % sadannasta ja kuivina aikoina jopa 100 %. Toimenpiteiden kirjo on laaja, ja ne tulisi rohkeasti ottaa käyttöön. Pienillä investoinneilla luonnonmukaisiin hulevesiratkaisuihin voitaisiin keventää myös viemäriverkostoon kohdistuvia virtaamapiikkejä.

Hulevesien hallinta on pääasiassa kuntien vastuulla, mutta hyödyistä nauttivat niin vesihuolto kuin kuntalaisetkin. Hulevesien hallinta tulisikin nähdä haitan sijaan mahdollisuutena. Vesipinta-alan sekä kasvillisuuden lisääminen kaupunkiympäristössä tuottaa monia muitakin hyötyjä hulevesien hallinnan lisäksi. Kasvillisuus parantaa kaupungin ilmanlaatua sitoessaan ilman epäpuhtauksia ja haihduttaessaan vettä. Kaupunkiluonto monimuotoistuu ja maisemarakenne monipuolistuu. Vehreys ja luonnonläheisyyden tuntu lisäävät viihtyvyyttä ja samalla kaupunkilaisten hyvinvointia. Eikö olisi jo aika tarttua tuumasta toimeen?

Valoniassa on käynnissä Jätevesiylivuotojen parempi hallinta -hanke, jossa arvioidaan jätevesiylivuotojen aiheuttamia ympäristöriskejä.

KIRJAMESSUILLA!

Kirjoittanut maanantai, 06 marraskuu 2017 10:20

Sain mahdollisuuden haastatella Turun Kirjamessuilla Europe Direct Varsinais-Suomen, Schuman-seuran ja Varsinais-Suomen TE-toimiston EURES-työnvälityspalvelun yhteisellä Eurooppa-osastolla europarlamentaarikko Sirpa Pietikäistä ja kansanedustaja Saara-Sofia Siréniä. Haastattelut pidettiin Schuman-seuran osastolla ja ne kestivät noin parikymmentä minuuttia kumpikin. Haastattelujen pääaiheena olivat vapaa liikkuminen ja ulkomailla opiskelu. Aiheista nousi esille hyviä ajatuksia ja uusia näkökulmia. Kysymyksiä oli viisi ja molemmilta haastateltavilta kysyttiin samat kysymykset, tavoitteena oli selvittää, miten Euroopan parlamentin jäsenen ja kansanedustajan mielipiteet, näkemykset ja ratkaisut mahdollisesti eroavat toisistaan. Kysymykset laadin yhteiskuntaopin opettaja Anu Waltari-Grundströmin avustuksella.


Pietikäinen saapui paikalle, voisi sanoa pilkulleen ja aloitimme haastattelun oman pienen hermoiluni jälkeen. Haastattelun jälkeen meppi jatkoi Schuman-seuran jäsenten kanssa keskustelua, kun taas itse aloin valmistautua seuraavaan haastatteluun. Sirén taas tuli paikalle hieman myöhässä, sillä hän joutui temppuilemaan lastenkärrynsä kanssa läpi ahtaan väkijoukon. Mielestäni Pietikäisen vastaukset olivat enemmän poliitikon vastauksia, joka teki seuraamisen näin nuorelle epäselväksi ja sekavaksi. Sirénin vastaukset taas olivat jotenkin mukavimpia kuunnella ja helpompia ymmärtää ja hahmotella. Sirénin vastaukset sivusivat samalla lyhyesti muitakin aiheita, joista taas sai paremman ja monipuolisemman käsityksen.

 

Haastatteluiden tekeminen ja niihin osallistuminen oli kaiken kaikkiaan todella hauskaa ja silmiä avaavaa sillä tavalla, että tajusi heidän myös olevan ihan normaaleja ihmisiä, jotka ovat tietoisia poliitikkoihin ja EU:hun ylipäätänsä liittyvistä ennakkoluuloista.

Iin kunta voitti EU:n ilmastopalkinnon. Pieni kunta pohjoisessa on tehnyt valtavan määrän aivan tavanomaisiakin energiansäästötoimenpiteitä ja eliminoinut lähes kokonaan öljyn käytön. Mutta mitä kuuluu muihin Suomen kuntiin? Tilanne ja aktiivisuuden taso on luonnollisesti hyvin vaihtelevaa.

Energia-asioiden hoitaminen on kunnissa jonkun vastuulla, mutta ei välttämättä kenenkään päätehtävä. Säästöpaineiden alla ajaudutaan helposti tulipalojen sammuttamisen kierteeseen. Tällöin normaalien huoltotoimenpiteiden ja energiankulutuksen optimoinnin sijaan korjaillaan mitä ehditään.

Kunnilla on yleensä hallinnoitavanaan kymmeniä rakennuksia. Näiden rakennusten energiankulutuksen tarkastelun laiminlyönti tarkoittaa vuositasolla helposti kymmenien tuhansien eurojen tuhlausta. Pienikin kunta maksaa sähkö- ja lämmityslaskuja yhteensä satojen tuhansien eurojen edestä vuosittain. Kulut on kuitenkin mahdollista leikata jopa puoleen Iin kunnan tapaisilla toimilla.

Millaisista toimista ja säästöistä on siis kyse? Useimmat lienevät tuttuja. Esimerkiksi hakelämmitys tai maalämpö verrattuna sähkö- tai öljylämmitykseen säästää lämmityskustannuksissa jopa 70 %. Led-valaisimet säästävät halogeenilamppuihin verrattuna 80 %. Lämmöntalteenotto ilmanvaihdossa säästää 40–80 % korvausilman lämmityksestä. Hyvin säädetyt liiketunnistin- ja ajastinohjaukset valoissa ja laitteissa poistavat unohdusten aiheuttamat turhat sähkökulut.

Kohteesta riippuen voivat kyseeseen tulla myös yksilöidymmät ratkaisut, kuten jäteveden lämmöntalteenotto, aurinkoenergian varastointi tai jäähdytyksen hukkalämmön hyödyntäminen. Erikoisempien ratkaisujen löytämiseen tarvitaan ammattitaitoa ja ne voivat olla tavanomaisia säästökeinoja kalliimpia, mutta silti kannattavia. Näiden löytämiseen kuntien omat resurssit harvoin riittävät, jolloin esimerkiksi yritysyhteistyö on hyvä apukeino.

Kiinteistöihin kohdistuvien energiansäästötoimien tulisi olla myös pitkäjänteisiä ja johdonmukaisia. Lähes jokaisessa kunnassa olisikin tarve energiankäytön hallintaan erikoistuneelle työntekijälle, jonka panos useimmiten säästäisi rahaa aiheutuneita työntekijäkuluja enemmän. Tähän ollaan hitaasti heräämässä ja energia-asiantuntijoita palkataan kuntiin.

Teemaan kuntia herättelee myös Valonia. Juuri käynnistyneessä ELLE-hankkeessa kuntien energiatehokkuutta parannetaan markkinavuoropuhelun kautta yhdessä yritysten kanssa. Näin vältytään tulipalokiireessä tehdyiltä virhearvioilta, kun yritysten tieto parhaista ratkaisuista saadaan pöydälle ennen hankintojen määrittämistä.

KAIKKEA MUUTA KUIN TYLSÄ VIRASTO!

Kirjoittanut torstai, 19 lokakuu 2017 09:33

Vietin viikon TET- harjoittelun, eli työelämään tutustumisen, Varsinais-Suomen liitossa.

Sain viikon aikana vastailla useampaan kertaan kysymykseen, että mistä keksit hakea juuri tänne harjoitteluun? Idea TET- paikasta lähti oikeastaan siitä, kun mietin, että mikä paikka vastaisi parhaiten mielenkiinnon kohteitani; vaikuttamista ja yhteiskunnallisia asioita. Olin kuullut Varsinais-suomen liitosta jo aiemmin mutten kovin hyvin tiennyt mitä kaikkea liiton toimintaan kuuluu. Siispä keksin, että tässä olisikin mielenkiintoinen TET- paikka, jossa varmasti oppisin paljon uutta mutta toisaalta pääsisin hyödyntämään niitä tietoja ja taitoja, joita itselläni jo oli.

Ilokseni paikka järjestyi ja minut toivotettiin liittoon tervetulleeksi. Minulla ei siis ollut etukäteen kovin paljon tietoa mitä kaikkea liiton toimintaan kuuluu. Viikon aikana sain kuitenkin huomata kuinka laajaa ja erilaista toimintaa sieltä löytyy. Esimerkiksi se, miten paljon liiton kansainvälisten asioiden puoli tekee eri maiden ja tahojen kanssa yhteistyötä yllätti minut.

Muutenkin oli kiinnostavaa päästä tutustumaan eri osastoihin kuten edunvalvonnan, talouden ja viestinnän puoliin, joilla kaikilla on oma tärkeä rooli kokonaisuuden kannalta. Opin muun muassa, että liiton budjetin ja sen toteutuman tarkasteleminen voi olla aika mielenkiintoistakin.

Mitä kaikkea sitten itse pääsin tekemään? Tehtävät vaihtelivat hyvin paljon sen mukaan mitä kullakin osastolla oli parhaillaan menossa. Esimerkiksi Turun kirjamessut ja Lounaistiedon seminaari olivat juuri tulossa ja niihin liittyen oli kaikenlaista valmistelua. Toimistolla riitti erinäisiä tehtäviä, joskin aika paljon pääsin liikkumaan myös toimiston ulkopuolelle.

Tein yhteistyötä monien eri henkilöiden kanssa mutta erityisesti vastuuhenkilöni Katri Rosenbergin kanssa. Ja kuvattiinpa minusta myös pieni video liittyen harjoitteluuni! Ehdottomasti parhaiten mieleeni jäi kuitenkin maanantai, jonka vietin yhdessä edunvalvontajohtaja Janne Virtasen ja erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laineen sekä Varsinais-Suomen kansanedustajien kanssa. Olimme ensin vierailulla Paimion kaupungintalolla sekä muutamissa päiväkodeissa ja sen jälkeen Turun satamassa. Kansanedustajayhteistyö on yksi liiton tehtävistä jota oli hienoa päästä näkemään konkreettisella tasolla.

Mukavaksi viikon teki myös se, että minut otettiin mukaan kokouksiin, kahvihetkiin ja lounaille. Tuli tunne, että ihmiset olivat oikeasti kiinnostuneita harjoittelustani ja, että mielipiteeni otettiin huomioon. Viikko yllätti minut kaiken kaikkiaan positiivisesti ja olisin hyvin viihtynyt pidempääkin.

Suosittelen siis Varsinais-Suomen liittoa kaikille muillekin TET- harjoittelupaikaksi; ei kannata antaa ennakkoluulojen hämätä vaan tarttua rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin. Lopuksi vielä kiitokset koko liiton väelle sekä erityiskiitokset Katrille ja Jannelle kivasta viikosta!

 

Kuvassa Ada Nyman on mukana rakentamassa Varsinais-Suomen liiton osastoa Turun kirjamessuilla.

KUINKA BRÄNDÄTÄ HILJAINEN METSÄ?

Kirjoittanut tiistai, 10 lokakuu 2017 10:29

Muutama vuosi sitten Salossa päätettiin järjestää kuntalaisille metsäretki. Ihmisten puheissa oli usein kuulunut toive rauhallisesta, hiljaisesta luontoelämyksestä. Toiveena oli päästä helppokulkuista polkua pitkin luontoäänien äärelle, karkuun niin lentokoneiden ja autojen jylinää kuin lehtipuhaltimien möykkää. Retki päätettiin järjestää lokakuussa, sopivasti Hiljan nimipäivänä.

Hiljaisen kohteen löytyminen ei edes Salon kokoiselta alueelta ollut helppoa. Lopulta Kiskossa tärppäsi. Tavallisista kuntalaisista muodostunut retkikunta kulki levollisen vaitonaisena letkana kallionlaelle katsomaan avautuvaa maisemaa ja kuuntelemaan, mitä metsällä oli heille tarjota. Puut olivat jo lehdettömiä ja ilma tyynen harmaa. Kuului vain satunnaisia sirahduksia lähimättäiltä ja talvehtimaan jääneiden lintujen varoittelua. Ainoastaan opas puhui. Hän totesi, että luonnosta löytyvä hiljaisuus voi urbaaniin äänimaailmaan tottuneelle olla voimakas kokemus.

Varsinais-Suomessa luontomatkailusesonki painottuu kesäkaudelle. Värittömän ja kolean loppusyksyn vetovoima ei nähdä, eikä niistä siksi osata pitää ääntä. Nykyisin syys- ja talvikauden matkailija ohittaa maakuntamme kiirehtiessään Lappiin, missä esitteet lupaavat ympärivuotista revontulitusta tunturimaiseman yllä.

Oma tarjontamme voi oikein paketoituna kuitenkin olla mitä houkuttelevin. Opastettu ryhmäretriitti melusaasteettomassa metsässä! Kokemus syyssateen ropinasta laavulla lähiruoan äärellä! Stressin vähentäminen ja itsetutkiskelu ovat tutkitusti nousussa olevia luontomatkailun motiiveja. Ja metsän hyvinvointivaikutukset löytyvät rauhallisilta poluilta vuodenajasta sekä reitin pituudesta riippumatta.

Kiinnostava tarjonta ei kuitenkaan yksin riitä vaan tuotteille on oltava uskottavia, myös kansainvälisiä jakelukanavia. Keski-Euroopassa luontomatkailija löytää retkikohteet ja niihin liittyvät majoitus-, ravintola- sekä opaspalvelut OutdoorActive -portaalista, jonka kävijämäärä on 2,5 – 3,5 miljoonaa kuukaudessa. Portaalin käyttö on näkynyt selkeänä lisäyksenä luontokohteiden asiakasmäärissä. Konseptissa yhdistyy paikkatieto ja tarinankerronta, jotka muodostavat houkuttelevan ostettavissa olevan elämyspaketin.

Varsinais-Suomessakin kerätään parhaillaan tietoa maakunnan virkistys- ja luontomatkailukohteista avoimeksi dataksi, jota kunnat, yrittäjät ja sovelluskehittäjät voivat vapaasti käyttää kiinnostavien kohteiden nostamiseksi ihmisten tietoisuuteen, niin kotimaisia kuin kansainvälisiä kanavia pitkin.

Retkipäivä Hiljan päivänä Kiskossa päättyi levollisiin tunnelmiin, vanhan hirsihuvilan ruokasaliin. Esitettiin toive, että uusi retki järjestettäisiin mahdollisimman pian. Kahden päivä retki - tai kokonainen viikko, ehdotettiin. Kilvan myönneltiin, että tilausta kyllä olisi.