Kahtiajako, levottomuus ja hämmennys. Siitä on Yhdysvaltain vaalit tehty.

Petra:

Vaikka virallinen vaalipäivä oli kolmas marraskuuta, tuntuu edelleen marraskuun loppupuolella, kuin vaalit jatkuisivat. Syynä tähän on istuvan johdon haluttomuus hyväksyä vaalitulosta ja edesauttaa siirtymää uuteen. Trumpin ja hänen hallintonsa reaktio ei ole yllättävä, mutta se on huolestuttava. Istuvan presidentin aktiivinen kampanjointi oikean totuuden ja valeuutisten puolesta on luonut hänestä hahmon, joka edustaa molempia kolikon kääntöpuolia. Toisille hän on sankari, joka rikkoo yhteiskunnan alistavat rakenteet ja toisille hän on tietämätön typerys, joka toimillaan satuttaa monia. Vaikka hänen toimensa ovat edesauttaneet Yhdysvaltojen polarisaatiota entisestään, oli silti usko demokratiaan ja sen toimintojen oikeellisuuteen molempien, sekä republikaanien, että demokraattien, toiminnan ytimessä. Luomalla epävarmuutta tulevasta, Trump synnyttää pelkoa, joka lietsoo aggressioita entisestään.  On vaikeaa kuvitella suomalaisesta näkökulmasta, miltä demokratian oikeellisuuden kyseenalaistaminen tuntuu, mutta monelle amerikkalaiselle se on nyt arkipäivää. Vaikka nyt Trump on jo tunnustanut tappionsa Bidenille, on edessä vielä monta kuukautta epävarmuutta ja hämmennystä. Vain jälkeenpäin voimme tarkastella, jättääkö Trump pysyvät jäljet demokratiaan. 

Laura:

Kaksoiskansalaisena minulla on äänioikeus myös Yhdysvalloissa. Äänestäminen on tehty mahdolliseksi myös ulkomailta. Helppoa äänestäminen ei kuitenkaan ollut, vaikka Coloradon osavaltio pyrkikin tarjoamaan tarvittavat resurssit, toisin kuin jotkut osavaltiot. Ensin piti rekisteröityä äänestäjäksi täyttämällä muutaman sivun pituisen lomakkeen. Tämän pystyi täyttämään joko netissä, tai postitse. Sen jälkeen alueelliseen toimistoon piti lähettää kuva omasta allekirjoituksesta. Kun tämä oli tehty, sain itse automaattisesti äänestyslipukkeen sähköpostiini. Joissain osavaltioissa sitä tulee itse pyytää. Äänestyslipuke itsessään oli haastavasti tulkittava. Selvää oli presidentin valinta, jolle vaihtoehtoja itsessään oli noin 8, mutta tämän lisäksi tuli myös äänestää osavaltion edustuksesta, paikallisesta edustuksesta, tuomareista sekä osavaltion ja lähialueen lakimuutoksista. Itse äänestin demokraattivoittoisessa osavaltiossa aborttilain tiukentamista vastaan, mikä tuntui vähän utopistiselta. Kun taustatutkimus oli suoritettu, ja osasin vihdoin päättää kantani, täytin yli 30 kohtaa pitkän lomakkeen. Tallensin lomakkeen, täytin toisen lomakkeen, allekirjoitin sen digitaalisesti. Lopuksi latasin kaikki liitteet yhdessä kolmannelle nettisivulle. Tämän piti olla helppoa verrattuna postin kautta äänestämiseen. Enää en ihmettele, miksi niin moni jättää äänestämättä Yhdysvalloissa.

Kiihtyvä luontokato on alkanut näkyä yhä enenevissä määrin elinympäristössämme. Luonnon monimuotoisuuden merkitys onkin saanut viime vuosina enemmän tilaa niin ihmisten mielissä kuin lehtien palstoilla.

Luontokato on tunnistettu yhtä suureksi uhaksi kuin ilmastonmuutos ja ne linkittyvät vahvasti toisiinsa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi on tehtävä ratkaisuja, jotka edistävät samalla luonnon elpymistä. Monimuotoiset ja laaja-alaiset elinympäristöt, kuten ennallistetut suot ja monimuotoiset metsät, lisäävät luonnon sopeutumis- ja selviytymiskykyä muuttuvassa ilmastossa.

Vaikka suojelualueiden määrää tuleekin kasvattaa, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on mahdollista myös rakennetussa ympäristössä sekä maa- ja metsätalousalueilla. Luonnon monimuotoisuus on tärkeä huomioida kaikessa maankäytössä, jotta luonnolle jää sen tarvitsema tila ja yhteydet. Olennaista on ymmärtää, että lajien kirjo ja erilaiset ympäristöt ovat sidoksissa toisiinsa: mosaiikkimainen, erilaisten elinympäristöjen, kuten vanhojen metsien, avointen niittyjen, soiden ja vesistöjen muodostama verkosto mahdollistaa monimuotoisten luontotyyppien olemassaolon.  

Vaikka luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on saanut viime aikoina enemmän mediahuomiota, ei kuntien rooli tässä työssä ole vielä riittävästi korostunut. Kunnilla on sekä mahdollisuus että vastuu pitää huolta omistamiensa alueiden luonnon monimuotoisuudesta ja virkistyskäyttömahdollisuuksista. Kuntalaistensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan tehtävä ja meillä on vahvaa näyttöä siitä, että monimuotoisella lähiluonnolla on positiivisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia – luonnon monimuotoisuuden turvaaminen onkin tärkeä hyvinvointia edistävä työkalu kunnan omistamilla alueilla. Erityisesti taajamametsät ovat tärkeitä terveyden, hyvinvoinnin ja luonnon kirjon kannalta. Hyvinvoiva lähiluonto on myös tärkeä vetovoimatekijä. Tiiviin taajamarakenteen ja luontoympäristöjen välinen tasapaino vaatii hyviä kaavoitusratkaisuja ja poliittista vastuunkantoa.  

Kunnissa laaditaankin jo jonkin verran tarkempia luonnon monimuotoisuusohjelmia. Ohjelmien avulla luonnon monimuotoisuutta saadaan tehokkaammin sisällytettyä mukaan kaavoitukseen, kaupunkisuunnitteluun ja muihin ohjelmiin kuten metsänhoitosuunnitelmiin ja hyvinvointiohjelmiin.

Luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi Ympäristöministeriö käynnisti tänä vuonna Helmi-elinympäristöohjelman. Ohjelma nähdään keskeisenä keinona Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Sen kautta tarjotaan erityisesti kunnille avustusta luonnonhoitotyöhön, jotta kuntiin saadaan lisäresursseja luonnon elpymisen ja säilymisen edistämiseen. Tavoitteena on saada kuntien mailla sijaitsevia arvokkaita kohteita kunnostettua ja ylläpidettyä.

Varsinais-Suomessa kunnostetaan Helmi-rahoituksen turvin lähes 50 luontokohdetta 9 kunnan alueella vuosien 2020–2022 aikana. Valonialla on yhteinen Helmikunnat-hankekokonaisuus seitsemän kunnan kanssa. Yhteishankkeessa muun muassa niitetään ruovikkoa Raisionlahden luonnonsuojelualueelta linnuston pesintä- ja levähtämismahdollisuuksien parantamiseksi sekä hoidetaan Perniössä sijaitsevaa valtakunnallisesti arvokasta Somerikon niittyä niittämällä ja puustoa poistamalla.

Kunta-Helmi rahoitus on ministeriötasolta tärkeä osoitus siitä, että kunnissa tehtävällä työllä on merkitystä ja sillä voidaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Helmi-elinympäristöohjelma jatkuu vuoteen 2030 asti.

 

Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun päivitetyt liikennejärjestelmäsuunnitelmat on julkaistu.Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet seuraaville vuosille ovat kestävä ja vähäpäästöinen, kilpailukykyinen ja vetovoimainen, sekä turvallinen ja terveellinen liikennejärjestelmä. Päivitystyö on ajoittunut samaan aikaan valtakunnallisenliikennejärjestelmäsuunnitelman ja neljän maakunnan yhteisen Etelä-Suomen liikennestrategian laatimisprosessien kanssa. Ajoitus on mahdollistanut suunnittelutasojen välillä tiiviin vuorovaikutuksen ja yhtenäiset tavoitteet.

Koko maakunnan kattavassa Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa käsitellään sekä maakunnan sisäisiä, että ulkoisia yhteyksiä.Suunnitelmassa on määritelty maakunnan, sen elinkeinoelämän ja asukkaiden tulevaisuuden kannalta keskeiset kehittämistarpeet.Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarkentaa maakunnallista suunnitelmaaKaupunkiseudun suunnitelmassa käsitellään tarkemmin 13 kunnan alueen liikennejärjestelmän erityiskysymyksiä kuten jalankulku- pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin kehittämistä. 

 

Suunnitelmista toteutukseen 

Tuoreiden suunnitelmien julkistuswebinaari järjestettiin torstaina 29.10.2020.Tilaisuudessa esiteltiin päivitetyt liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja keskusteltiin niiden toimeenpanosta.

Nyt liikennejärjestelmäsuunnitelmien valmistuttua on aika kääriä hihat ja ryhtyä toteuttamaan suunnitelmia. Tuoreiden suunnitelmien toimeenpanosta keskusteltiin julkaisuwebinaarin asiantuntijapaneelissa, johon panelistit toivat Turun kauppakamarin, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin, sekä Turun ja Paimion kaupunkien näkökulmat. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että suunnitelmien kärkitoimenpiteet ja tavoitteet ovat hyvät ja painottivat yhteistyön tärkeyttä liikennejärjestelmän kehittämisessä. 

Työpajatyöskentelyssä pureuduttiin suunnitelmien teemoihin ja toimenpiteisiin tarkemmin. Pienryhmäkeskusteluja käytiin kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä, Turun seudun joukkoliikenteen vaihtopaikoista, liityntä ja solmupysäkeistä, Fölin toimialueen ulkopuolisista joukkoliikenneratkaisuista Turun seudulla, Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteestä, kuljetusten yhdistelystä ja elinkeinoelämän kuljetuksista.

Pienryhmäkeskusteluissa esille nousi monia tärkeitä konkreettisia liikenteen kehittämistarpeita ja toimenpiteitä, mutta myös ideoita liikennejärjestelmäsuunnittelun sidosryhmien yhteistyön kehittämiseen. Esimerkiksi elinkeinoelämän toimijoiden osallistumista suunnitteluun on mahdollista lisätä kauppakamarin kuljetusvaliokunnan kautta ja myös terveystoimella on kiinnostusta liikennejärjestelmän, kestävän liikkumisen ja liikenneturvallisuuden kehittämiseen. 

 

Yhteistyöllä tuloksiin 

Liikennejärjestelmäsuunnitelmien toimenpidekokonaisuus on kattava ja toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaankin mukaan laajasti eri tahoja, kuten alueen kuntia, yrityksiä, päättäjiä ja valtiota. Liikkumistarpeeseen pitkäaikaisesti vaikuttavia päätöksiä tehdään teknisen toimen lisäksi myös esimerkiksi sivistys-, sosiaali- ja terveyssektorilla, jonka vuoksi myös sektorien välistä yhteistyötä on tarpeen kehittää entisestään.

Toimenpiteiden toteuttamisessa tärkeintä on laaja eri toimijoiden välillä tehtävä yhteistyö, jota jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä tehdäänTällä hetkellä maakunnan ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön ja kaavoituksen yhteistyöryhmiä organisoidaan uudelleen. Tavoitteina ryhmien uudelleenorganisoinnissa on parantaa ja tehostaa yhteistyötä, sekä kirkastaa toimintaa tarvelähtöiseksi valmistuneiden suunnitelmien toteuttamista silmällä pitäen. 

Miten sinä tai organisaatiosi voitte edistää tulevaisuuden tavoitteita kestävästä ja vähäpäästöisestä, kilpailukykyisestä ja vetovoimaisesta, sekä turvallisesta ja terveellisestä liikkumisesta ja liikenteestä?

Tutustu suunnitelmiin:

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020

DIGITUEN KEHITTÄMINEN JATKUU VARSINAIS-SUOMESSA

Kirjoittanut maanantai, 02 marraskuu 2020 13:55

 

Digituki Varsinais-Suomessa -hanke jatkaa digituen kehittämistä ja verkostotyötä. Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki jatkavat yhteistyössä digituen alueellista koordinointia valtiovarainministeriön jatkorahoituksella 1.11.2020 –31.10.2021.

Jatkamme digituen kehittämistä innolla. Kuluneen hankekauden aikana olemme saaneet verkostolaisilta arvokasta palautetta. Verkostolaiset kokevat, että verkostosta saa digitukeen liittyvää ajankohtaista tietoa, käytännöllisiä digituen materiaaleja, kontakteja muihin alueen digituen toimijoihin ja tietoa alueen digituesta. Verkostossa kuulee myös muiden kokemuksia, joita voi hyödyntää omassa toiminnassa.

Kulunut vuosi

Vuoden aikana olemme kartoittaneet Varsinais-Suomen alueen digituen toimijoita ja muodostaneet alueelle digituen verkostoa, joka koostuu viidestä seudullisesta verkostoryhmästä: Loimaan seutu, Salon seutu, Turun seutu, Turunmaa ja Vakka-Suomi. Verkostoissa aloitettiin tiivis yhteistyö. Alkuvuonna tapasimme seutukunnissa vielä kasvotusten, mutta viimeisten kuukausien aikana tapaamiset on toteutettu virtuaalisesti.

Verkostoissa sovittiin kuhunkin seutukuntaan sopivimmat toimintamallit ja kehittämistoimenpiteet. Kaikissa seutukunnissa kehittämistoimenpiteet ovat työn alla ja niitä jatketaan tulevan hankekauden aikana. Turunmaalla ja Salon seudulla viestinnälliset kehittämistoimenpiteet saatiin jo mallikkaasti käyntiin. Alueille tuotettiin paikalliset esitteet, jotka painatettiin ja postitettiin. Lisäksi seuduilla on lähetetty alueelliset tiedotteet, jotka edeltävät työn alla olevaa juttusarjaa.

Teimme seutukunnille suunnatun välikyselyn lokakuussa. Vastaukset vahvistavat alueellisen kehitystyön merkitystä. Suuri osa vastanneista kokee verkoston toiminnan hyödylliseksi ja mielekkääksi ja saimme positiivista palautetta.

Hankekauden aikana olemme viestineet ahkerasti esimerkiksi uutisten, blogitekstien ja sosiaalisen median avulla. Olemme tuottaneet yhteistä materiaalia ja koonneet yhteen olemassa olevaa digituen materiaalia. Lisäksi olemme tehneet koontia Varsinais-Suomen alueella toimivista digituen tarjoajista.

Mitä jatkossa

Uudella hankekaudella panostetaan erityisesti digituen tarvitsijoille suunnattuun viestintään. Varsinais-Suomessa on laajat digituen verkostot, joiden tarjoama tuki tulisi olla kaikkien tietoisuudessa.

Tuemme seutukunnallisten verkostojen toimintaa yhteisellä tekemisellä, jolla edistetään digituen löydettävyyttä. Verkostojen toiminnasta muotoutuu säännöllistä ja suunnitelmallista. Lisäksi tulemme pitämään verkostolle suunnattuja webinaareja ja ohjaamme verkostolaisia osallistumaan Digi- ja väestötietoviraston tuleviin digituen koulutuksiin.

Valtionavustusta digituen alueelliseen koordinointiin myönnettiin vuonna 2020 yhteensä 14 maakunnalliselle hankkeelle, joista 11 on jatkohankkeita ja kolme uusia. Valtionavustuksen myönsi valtiovarainministeriö. Digi- ja väestötietovirasto huolehtii digituen kansallisesta koordinaatiosta ja ohjaa myös maakuntaliittojen työtä.

DIGITUKI logo

Monet ihmiset, alueet ja valtiot kuuluvat kansainvälisiin järjestöihin. Mitä järkeä siinä on? Onko järjestöihin liittyminen päätetty asioiden, imagon tai politiikan vuoksi? Miksi ei voisi vain toimia tehokkaana itsenään ja ajaa juuri itselle tärkeitä asioita suoraan maaliin, kulkematta kansainvälisen järjestön kautta?

Näitä asioita punnitaan Lions-perheissä, eri maiden hallituksissa ja myös maakuntaliitoissa. Tavan vuoksi ei kannata hengata mukana.  Onko YK:n tai partiojäsenyyden maksu siedettävä verrattuna hyötyihin, joita siitä saa?

Kannattaako maksaa siitä, että on oikeassa porukassa? Nämä kysymykset mietityttävät alueilla kovastikin. Usein EU-kysymyksissä pääkaupunkiseutujen intressit voivat olla hieman erisuuntaisia kuin vaikkapa syrjäisempien rannikkoalueiden. Tuolloin voi olla, että rannikkoseudut eivät saa tukea ja kannatusta tarpeilleen oman pääkaupunkialueen kautta, vaan muut kaukana Brysselistä sijaitsevat rannikkoalueet hahmottavat paremmin yhteiset haasteet.

Koska EU:ssa makroalueyhteistyö jatkuu edelleen, on Itämeri meille tärkeä viiteryhmä. Vaikka Varsinais-Suomi on erittäin tehokas ja aktiivinen toimissaan, kuuluu äänemme Brysseliin paremmin yhdessä muiden itämerellisten alueiden kanssa. Toki yksinäänkin voi huudella ja saada asioita aikaiseksi. Kyse on siitä mihin voimavarat kannattaa laittaa.

Järjestöissä voi ärsyttää, ettei aina saa itse päättää mihin asiaan paneudutaan milläkin hetkellä. Tämä on haaste kaikessa yhteistyössä, ja vain hyvänhenkisissä järjestöissä tietää tulevansa kuulluksi samalla tavalla kuin muutkin. Yksilötasolla voin luottaa esim., että partion järjestämä kansainvälinen leiri on turvallinen ja opettavainen lapselleni. Valtioiden tasolla vastaavasti, että YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsee laittomuudet.

Varsinais-Suomi kuuluu aktiivisimmin CPMR-järjestöön (Conference of Peripheral Maritime Regions eli Euroopan periferisten merellisten alueiden liitto), jonka Itämerikomission meriasioiden työryhmä on tuonut äänemme kuuluville Brysselissä. Viimeksi kerroimme komission tilaisuudessa kalastuksen haasteista Saaristomerellä. Sitä ennen olimme mukana vaikuttamassa telakoiden reiluihin politiikkoihin ja mahdollisuuksiin kilpailussa ei-eurooppalaisten telakoiden kanssa. Maakuntamme on ollut äänessä useissa komission ja parlamentin tilaisuuksissa (kiitos Tiina Perho!). Liikenneasioihin on vaikutettu jo vuosia, myös CPMR:n kautta, ja nyt TEN-T -verkosto (Euroopan laajuinen liikenneverkko) on todellisuutta ja tunnin junan mahdollisuudet toteutettavissa. Nämä asiat eivät tapahdu itsestään, vaan meidän tehtävämme on olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan osoittamassa asioiden tarpeellisuus Brysselin vaikuttajille.

Tähän työhön tarvitaan maakunnasta mahdollisimman moni mukaan. Porukassa on parempi.