HYPPY DIGIIN

Kirjoittanut keskiviikko, 29 huhtikuu 2020 15:53

Maaliskuussa 2020 koko maailma otti erilaisten koronarajoitusten myötä suuremman digiloikan, kuin koskaan aikaisemmin. Vallitseva koronapandemia on asettanut meidät kansalaiset uudenlaisen arjen äärelle. Digitaalisuus on auttanut tässä tilanteessa paljon ja se tulee varmasti vaikuttamaan meihin ja tapoihimme toimia myös koronan jälkeen. Näin ollen myös digituki ja sen tarve kasvaa.

Digitaalinen työskentely onnistuu harjoittelulla

Olemme ottaneet käyttöön uusia työskentelymuotoja ja tapoja hoitaa päivittäisiä askareita. Suuri osa

  • työskentelee
  • opiskelee
  • hoitaa muita asioita, kuten harrastuksia nyt etänä.

Toisille etänä työskentely on tuttua entuudestaan, mutta osalle meistä se on uusi juttu ja se on vaatinut uudenlaiseen arkeen totuttelua. Etätyöskentelyn myötä on otettu käyttöön vielä suuremmissa määrin sähköiset työskentelytavat.

Se, että voimme toimia digitaalisesti ja hoitaa asioita sujuvasti sähköisessä kanavassa, vaatii myös oikeat työvälineet ja harjoittelua. Vallitsevassa tilanteessa korostuu, kuinka tärkeässä asemassa digiosaaminen on. Kaikilla Suomessa tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluita ja saada tarvittaessa apua sähköiseen asiointiin. Tarve korostuu etenkin nyt, kun kohtaamisia kasvokkain on syytä välttää.

Tilanne on nostanut etädigituen suureen rooliin. Monet toimijat ovat vallitsevan tilanteen valossa reagoineet nopeasti ja vastanneet tarpeeseen tarjota etädigitukea. Useat tarjoavat etätukea muutenkin, mutta monet ovat laajentaneet palvelua entisestään.

Etätuki on esimerkiksi

  • puhelimitse
  • chatin
  • videon kautta
  • tai sähköpostitse tapahtuvaa tukea.

Me Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeessa reagoimme myös tähän tarpeeseen, ja nyt Varsinais-Suomen etädigituen tarjoajat löytyvät Suomidigi -sivustolta.

Digituen kokonaisuus

Digituki on kokonaisuus, joka pitää sisällään

  • lähituen
  • etätuen
  • erilaiset koulutukset

Maailman tilanteen tasaannuttua on mahdollisuus saada lähitukea ja koulutuksia jälleen normaalisti. Lähitukea ovat esimerkiksi

  • neuvonta ja opastus
  • vertaistuki
  • laitteen käytön tuki
  • kotiin vietävä tuki

Näiden lisäksi eri toimijat järjestävät koulutuksia, joissa voi harjoitella digitaitoja ja kartuttaa omaa osaamista.

Ensi viikolla vietetään kansallista digitukiviikkoa (4.-8.5.2020). Kannustankin nyt kaikkia osallistumaan ja tukemaan läheisiään. Auttamalla toista niiden digipalveluiden pariin, joita osaat itse edes vähän, teet arjesta hänelle helpompaa. Pieneltäkin tuntuva taito, esimerkiksi videopuhelun soittaminen parantaa elämänlaatua ja tuo arkeen mukavaa vaihtelua!

DIGITUKI logo vari 1000x460px

Helmikuussa 2020 vierailimme Varsinais-Suomen vaikuttajakoulun kanssa kolmessa eri paikassa yrittäjyys- ja elinkeinoaiheisen päivän tiimoilta. Ensimmäisenä tapasimme Kupittaan ElectroCityssä sijaitsevan Yrityskylän aluepäällikön Suvi Ylikylä-Elersin, joka esitteli meille Turun Yrityskylää, joka oli täynnä hulinaa työelämään tutustuvien kuudesluokkalaisten toimesta. Yrityskylä järjestää toimintaa myös ysiluokkalaisille, mutta meidän vierailumme keskittyi kuudesluokkalaisiin. Yrityskylästä jäi mieleen todella positiivinen ja onnistunut kuva tarpeellisena työelämään tutustuttajana lasten ja nuorten kehityksessä. Yrityskylä on varmasti tärkeä ja ajatuksia herättävä kokemus kaikille sen kokeville.

Päivän seuraava vierailumme kuljetti meidät Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Hanna Munterin puheille. Hän kertoi järjestön toiminnasta ja kokoonpanosta. Järjestön tärkein tehtävä on olla vaikuttamiskanava yrityksille ja yrittäjien etujen valvominen. Järjestöön kuuluu enimmäkseen henkilömäärältään pienikokoisia yrityksiä ja sen tavoitteena on tuoda yrittäjät lähemmäs toisiaan. Järjestön kautta yrittäjillä on yhteys päättäjiin ja toisin päin. Kuulimme myös yrittäjyyden eri muodoista ja tulevaisuuden työn luonteesta. Useat työtehtävät ovat muuttumassa projektiluontoisemmiksi, ja työhön käytettyä aikaa ei aina voi verrata työn arvoon. Munterin puheenvuoron jälkeen kaksi nuorta yrittäjänaista kertoivat yrityksistään ja niiden kasvusta viime vuosien aikana.

Päivän lopuksi kävimme vielä tapaamassa Jouni T. Lainetta, Clewer -yrityksen toimitusjohtajaa. Clewer tuottaa jätevedenpuhdistuslaitteita ja vie niitä muun muassa kehittyviin maihin alueille, joilla ei muuten olisi puhdasta vettä käytettävänään. Opimme, että puhtaan veden saatavuus on iso ongelma suurella osalla maailman väestöstä. Meille suomalaisille puhdas vesi saattaa olla itsestäänselvyys, mutta joissain maissa puhtaan veden puute on merkittävä ongelma.

Kokonaisuudessaan yrittäjyys- ja elinkeinoaiheinen päivä, josta saimme vaikuttajakoululaisten porukalla nauttia, oli monipuolinen ja kiinnostava. Se mahdollisti laajan uuden oppimisen yrittäjyyteen ja elinkeinoelämään liittyen, mistä suuri kiitos kuuluu kaikille, kenen kautta saimme aihealueeseen tutustua.

Vaikuttajakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijat pohtivat blogissa vuorollaan vaikuttajakoulussa käsiteltyjä aiheita. Kevättalvella 2020 nuoret vierailivat Varsinais-Suomen Yrityskylässä, Varsinais-Suomen Yrittäjillä ja jätevesien puhdistamisen ympäristöteknologiaan erikoistuneessa Clewer-yhtiössä.

TIETOA MAAKUNNAN PARHAAKSI

Kirjoittanut torstai, 09 huhtikuu 2020 08:06

Hyvä tietopohja on vaikuttavan päätöksenteon perusedellytys. Ilman ajantasaista ja tarkoituksenmukaista tietoa päätösten valmistelu jää vaillinaiseksi ja niiden vaikutusten arviointi vaikeutuu.

Maakunnan kehittämisessä on tärkeää ymmärtää alueen eri osien haasteteet ja kehityspotentiaali, jotta eri alueille osataan suunnata oikeat kehittämistoimenpiteet. Tarvitaan ajantasainen tilannekuva maakunnan ja sen osien kehityksestä. Tähän tarpeeseen vastaa Lounaistiedon tilastopalvelu.

Aluekehitysviranomaisten, kuten Varsinais-Suomen liiton tai ELY-keskuksen lisäksi tietoa maakunnan kehityksestä tarvitsevat monet muutkin toimijat. Esimerkiksi Yrityssalossa hyödynnetään Lounaistiedon tilastoja laajasti sekä omassa toiminnassa että asiakkaille ja sidosryhmille tehtävissä raporteissa. Tietoja hyödynnetään myös toiminnan suunnittelussa ja tarpeen mukaan esimerkiksi asiakastapaamisissa.

Koska aluekehitystä kuvaavaa tietoa käytetään moneen eri tarkoitukseen, on tärkeää, että tarjottava tietopohja vastaa eri toimijoiden tietotarpeita. Tämän vuoksi Lounaistiedon tilastopalvelun kehittämiseksi tehtiin laaja sidosryhmäkysely, jonka tulosten mukaan tilastopalvelulta toivottiin ennen kaikkea tiedon ajantasaisuutta ja tiedon saatavuutta eri aluetasoilla. Tietosisällöistä selvästi toivotuimpia olivat väestö-, työpaikka- ja työllisyystiedot.

Lounaistiedon tilastopalvelun uusi versio julkaistiin maaliskuussa 2020. Kyselyssä esitettyjen toiveiden lisäksi palvelun suunnittelussa huomioitiin sivujen käytettävyyteen mobiililaitteilla. Pelkkä tietopalvelun ylläpito ei kuitenkaan riitä, vaan tietoa on tuotava aktiivisesti esiin palvelun vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Tämän vuoksi some-viestinnän rinnalle tullaan kevään aikana lanseeraamaan uusi uutiskirje, Lounaistiedon tilastokatsaus, joka sisältää keskeiset avainluvut sekä maakunnan tilaa käsitteleviä analyysejä.

Lounaistiedon tilastopalvelun tavoitteena on tarjota ajantasainen tilannekuva Varsinais-Suomen kehityksestä. Me Lounaistiedon tiimissä toivomme, että palvelu löytää käyttäjänsä ja tuottaa hyödyllistä tietoa maakunnan parhaaksi!

PARAS LIITTOLAINEN MUKANA MUUTOKSESSA

Kirjoittanut maanantai, 06 huhtikuu 2020 08:16

”Elämme poikkeuksellisia aikoja” – tämän lauseen on meistä jokainen kuullut viime päivinä moneen kertaan ja monelta eri taholta. Vielä muutama kuukausi sitten organisaatioiden, myös Varsinais-Suomen liiton, toiminta ja tulevaisuuteen orientoituminen pohjautui aikaan ennen COVID-19-virusta. Tehdään siis sitä mitä ennenkin, kehitetään toimintamalleja ja kerrotaan ennakointikyvystämme ja yhteistyöhakuisuudesta ja kumppanuudesta.

Kun yhtäkkiä ja pyytämättä koko maailma yllätettiin lähes täysin, ja turvallisuudentunteemme ja taloutemme ovat vaakalaudalla, nämä eri strategioiden hienot fraasit tulevat ajankohtaisiksi. Nyt meidän pitää nopeutetulla ja pakotetulla aikataululla muuttaa strategioissa kirjoitetut hienot tavoitteet ja toimintamallit todeksi. Nyt aidosti testataan, onko meissä yksilöinä tai organisaatioina riittävästi muutoskyvykkyyttä – resilienssiä - vastata niihin odotuksiin ja vaatimuksiin, mitä meiltä on oikeus odottaa.

Lähes koko viime vuoden Varsinais-Suomen liiton virastossa pohdittiin organisaation omaa toimintastrategiaa. Koko henkilökunta osallistui työpajoihin, kommentointiin ja kirjoittamiseen. Toimme aktiivisesti esille toiveita ja näkemyksiä millainen organisaatio haluamme tulevaisuudessa olla, miten toivoomme meitä johdettavan ja millaisena näemme tulevaisuuden maakunnan liiton aseman. Saimme valmiiksi hyvän strategia-asiakirjan ja sille vielä hyväksynnän maakuntahallitukselta.

Kaikki siis hyvin - vai onko?? Ajattelimme, että pikkuhiljaa ja askel askeleelta otamme näitä hyviksi ajateltuja malleja osaksi arkeamme. Erityisen hyvä tilaisuus kehittää toimintatapojamme olisi viimeistään uusiin toimitiloihin tapahtuvan muuton yhteydessä kesällä/syksyllä 2021! Korona-virus päätti kuitenkin ohjata toimintaamme, pakotti meidät vastaamaan ”huutoomme” ja antoi meille samalla testialustan siitä, olemmeko aidosti sitoutuneet siihen, mitä strategiassa kirjoitamme.

Koko virasto siirtyi etätoimistoihinsa lähes yhdessä rysäyksessä muutaman päivän sisällä. Digiloikka oli tosiasia ja kokoukset ja tiimipalaverit siirtyivät verkkoon. Etätyön tehokkuutta ja tuloksellisuutta epäilevät eivät saaneetkaan tukea epäilyksilleen. Asiat ovat sujuneet yllättävänkin hyvin ja tehokkaasti. Sosiaalista etäisyyttä olemme pitäneet, mutta säännöllinen yhteydenpito kollegoihin on jatkunut tiiviinä.

Henkilökohtaisella tasolla asettuminen etäjohtamis-moodiin oli lievä hyppy tuntemattomaan. Alkuvuodesta alkanut ja kaikkia vastuualueen vetäjiä koskeva etäjohtamiseen keskittyvä johtamisen erikoisammattitutkintokoulutuksemme antaa osaltaan eväitä ja teoriataustaa tähän. Aivan yhtä tärkeää on ollut liiton sisäinen vertaistuki ja kokemusten vaihto muiden esimiesten kesken. Meillä jokaisella on oma johtamistyylimme, mutta uusi tilanne ohjaa osin myös yhtenäistämään linjauksia. Persoonakohtainen ote silti säilyy.

No entä sitten työmme sisältö ja tehtävämme – muuttuiko mikään? Osin ei ja osin kyllä, mutta näkökulma on ainakin osassa tehtävissä muuttunut, joko pystyvästi tai väliaikaisesti. Nyt mietimme aluekehityksen vastuualueella esimerkiksi sitä, miten omalta osaltamme voimme tukea koronaviruksen aiheuttamista haitoista kärsiviä tahoja ja sidosryhmiämme. Meillä ei ole käytössämme ELY-keskusten tai Business Finlandin suuria tukipaketteja, emme edes lain mukaan saa myöntää yrityksille suoraa tukea. Mutta voimme käytössämme olevilla instrumenteilla ja toimintamalleilla tehdä oma osamme tässä valtavassa haasteessa. Kaikkein oleellisinta mielestäni on aito halu löytää ratkaisuja kriisin akuuttiin hoitamiseen ja miettiä niitä keinoja, joita voimme tarjota erityisesti sen jälkihoitoon. Samalla voimme arvioida niitä toimintoja, joita olemme vuodesta toiseen tehneet sen syvällisemmin miettimättä niiden vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä.

Me kaikki joudumme pois omalta mukavuusalueeltamme, emmekä ehkä pysty tekemään tuttuja rutiineja ja toimenkuvaan kirjattuja asioita. Meistä jokaisen on nyt osattava tarttua uusiin haasteisiin, nähtävä roolimme osana tätä kokonaisuutta, poistuttava siiloistamme ja tuettava toinen toisiamme. Esimiehenä tämä koskee erityisesti minua. Erityisesti kriisitilanteessa tarvitaan muutosjoustavuutta, kykyä ajatella luovasti, asettua eri sidosryhmiemme asemaan ja nähdä asiakkaittemme tarpeet.

Maailma on ympärillämme muuttunut, mutta miten? Vastausta emme vielä tiedä, mutta voimme ainakin vaikuttaa siihen, että osaltamme toimimme niin kuin olemme strategissa sitoutuneet. Toivottavasti opimme tästä poikkeuksellisesta tilanteesta entistä parempia ja tehokkaampia toimintamalleja ja toteamme, että ehkä tästäkin ajasta on jotain positiivista nähtävissä (vaikka se tällä hetkellä vaikeaa onkin). Voimme omalla esimerkillämme näyttää, että vaikka olemme resursseiltamme kohtuullisen pieni toimija, niin olemme vankasti sitoutuneet maakuntamme laaja-alaiseen kehittämiseen ja yhteistyön rakentamiseen alueellamme myös näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa. Strategian mukaisesti olemme #parasliittolainen ja #alueenääni, toimikaamme kaikki siis sen mukaisesti ja osoittakaamme, että olemme paikkamme ansainneet. Uskon vakaasti, että me yhdessä pystymme tähän.

Toimivat liikenneyhteydet ovat edellytys sujuvalle päivälle – ja toimivalle yhteiskunnalle. Moni työmatkalainen kaupungissa turhautuu aamuruuhkassa istumiseen. Harvaan asutulla seudulla ikäihminen miettii, kuinka palvelujen ja muiden tärkeiden paikkojen äärelle pääsee sittenkin, kun ajokorttia ei enää ole. Lapsiperheillä päänvaivaa aiheuttaa loputon harrastuskyytirumba. 

Liikennejärjestelmäsuunnittelua tehdään jatkuvasti, jotta liikenne toimisi mahdollisimman hyvin koko yhteiskunnan kannalta. Erilaiset tavoitteet tulee yhteensovittaa niin yksittäisiä ihmisiä kuin elinkeinoelämää ajatellen. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä, suuriin kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike ja väestön ikääntyminen asettavat haasteita toimivalle liikennejärjestelmälle. Toisaalta kehittyvä teknologia, digitalisaatio ja automaatio mahdollistavat jo nyt monenlaiset liikenteen uudet ratkaisut. Autoon voi tankata biopolttoainetta tai sähköä, joukkoliikenteen ajantasaisen aikataulun voi tarkistaa kännykästä ja yhteiskäyttöisen auton, polkupyörän tai potkulaudan voi ottaa käyttöön mobiilisovelluksella.

Liikenne ei noudattele kuntien tai maakuntien hallinnollisia rajoja, minkä vuoksi liikennejärjestelmää tarkastellaan monella tasolla. Parhaillaan päivitetään Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmia, joiden tavoitteena on kestävä ja vähäpäästöinen, kilpailukykyinen ja vetovoimainen sekä turvallinen ja terveellinen liikennejärjestelmä.

Jokaisella Varsinais-Suomen seudulla ja kunnalla on omanlaisensa vahvuudet ja haasteet tulevaisuuden liikenteen kannalta. Kaupunkiseudulla on hyvät mahdollisuudet joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, mutta toisaalta haasteena on esimerkiksi ruuhkautuminen. Harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa ruuhkat eivät ole samanlainen ongelma, mutta joukkoliikenteen ja liikennepalvelujen kehittäminen on haastavaa vähäisemmän asukasmäärän vuoksi. Seutukuntien erityispiirteistä ja mahdollisuuksista keskusteltiin iltakoulutilaisuuksissa tammikuussa kuntien päättäjien ja virkamiesten kanssa.

Tilaisuuksien osallistujien oli helppo olla yhtä mieltä siitä, että henkilö- ja tavaraliikenteen sujuvuus ja turvallisuus ovat keskeisiä tavoitteita myös tulevaisuudessa. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen sekä joukkoliikenteen ja liikennepalveluiden kehittäminen nähtiin tärkeinä. Etenkin kaupunkialueiden ulkopuolella koettiin kuitenkin osin epäselväksi, miten kestävää liikkumista ja liikkumispalveluja voidaan kehittää. Selkeänä viestinä seuduilta oli, että toimivat matkaketjut, hyvä työvoiman liikkuvuus ja kunnossapidetyt pääväylät ovat edellytys myös alueiden elinkeinoelämälle. Alueellisen junaliikenteen mahdollisuudet herättivät paljon innostunutta keskustelua ja sähkön ja biokaasun jakeluverkon parantaminen nousi esiin tärkeänä toimenpiteenä koko maakunnassa. Seuduilla nähdään potentiaalia myös biopolttoaineiden tuottamiseen, josta hyötyisi ilmaston lisäksi elinkeinoelämä.

Kunnilla on rajalliset resurssit ja uusia liikenteen ratkaisuja tulisi saada aikaan mahdollisimman pienillä toimenpiteillä ja rahasummilla. Keskusteluissa pohdittiin, voisivatko kutsupohjaiset liikennepalvelut toimia tulevaisuuden ratkaisuna myös harvemmin asutuilla alueilla. Esimerkiksi erilaisia kyläkyyti-palveluita on jo testattu eri puolilla Suomea. Tilaisuuksissa keskusteltiin myös liikennejärjestelyjen muuttamisesta kävelijöille ja pyöräilijöille suotuisammiksi esimerkiksi liikenneväyliä, -sääntöjä ja ympäristöä muokkaamalla. Uusien ratkaisujen avulla olemassa olevat liikennevälineet ja väylät voisivat pienin muutoksin palvella kuntalaisia paremmin.

Alueellisten suunnitelmien kanssa samanaikaisesti Suomessa laaditaan parhaillaan ensimmäistä koko maan kattavaa liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja Etelä-Suomessa neljän maakunnan yhteistä liikennestrategiaa. Kun liikennejärjestelmäsuunnitelmia nyt päivitetään, katseet kohdistuvat seuraavalle vuosikymmenelle. Millaista tulevaisuuden liikennettä me Varsinais-Suomeen toivomme? Miten yhteisiä tavoitteita tukevat ratkaisut saataisiin houkuttelevimmiksi vaihtoehdoiksi myös liikkumispäätöstä tekeville ihmisille? Yhteisenä tavoitteenamme on Varsinais-Suomi, jossa kaikki pääsevät perille sujuvasti, turvallisesti ja vähäpäästöisesti.