TERVEELLISEMPI LIIKENNEYMPÄRISTÖ SUUNNITELLAAN YHDESSÄ

Kirjoittanut keskiviikko, 01 elokuu 2018 12:33

Liikenteen päästöt tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Haaste on suuri ja positiivisen kehityksen tulisi olla rivakkaa. Tuoreen henkilöliikennetutkimuksen mukaan kävelyn ja pyöräilyn osuus ei kuitenkaan ole edellisen, vuoden 2011 tietoihin perustuvan, tutkimuksen jälkeen kasvanut ja esimerkiksi Turun seudulla jopa noin puolet 1–3 kilometrin mittaisista matkoista tehdään henkilöautolla.

Samaan aikaan liian vähäinen liikunta aiheuttaa valtakunnallisesti satojen miljoonien vuosittaisia kustannuksia. Vastikään julkaistun tanskalaisen selvityksen mukaan pyöräilyn avulla voitaisiin vähentää satoja tuhansia sairaspäiviä vuodessa. Terveysjärjestö WHO on kehittänyt HEAT-nimisen työkalun, laskentamallin, jolla pyöräilyn ja kävelyn taloudelliset hyödyt voidaan konkretisoida. Laskelman mukaan Helsingissä yksi pyöräilyyn sijoitettu euro tulee takaisin kahdeksankertaisena.

Liikkumattomuuden kustannuksia kyllä lasketaan, mutta pyöräilyn ja kävelyn edistämisen hyötyjä ei silti huomioida tarpeeksi päätöksenteossa. Yksityisautoilu valitaan monesti helppouden nimissä ja kävelyn ja pyöräilyn tulisikin olla autoilua helpompia vaihtoehtoja. Mutta miten suunnitellaan ja saadaan aikaan liikenneympäristö, jossa valitaan kävely ja pyöräily autoilun sijaan?

Suurin osa kulkuneuvovalinnoista ratkaistaan jo suunnitteluvaiheessa. Kävelyn ja pyöräilyn helppouden saavuttamiseksi tarvitaan paljon eri näkökulmia ja näkemyksiä. Osallistava suunnittelu on avainasemassa, kun tehdään kevyen liikkumisen muotoja edistävää, toimivaa liikennejärjestelmää.

On sanottu, että ihmiset ovat tyytyväisempiä huonoihin päätöksiin, joita ovat olleet mukana tekemässä kuin hyviin, jos he eivät ole voineet vaikuttaa asiaan. Asukkaat ovat myös sitoutuneempia omaan elinympäristöönsä ja pitävät siitä parempaa huolta, jos he ovat voineet vaikuttaa sen suunnitteluun. Kuntalain 22§ mukaan kunnan asukkailla on oltava edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan, joskin käytännön toteutus on kunkin kunnan itse päätettävissä. Etenkin liikenneympäristön suunnittelussa osallistaminen jää usein puutteelliseksi, sillä osallistamisen hyötyjä ei ymmärretä. Pelkkä keskustelutilaisuuden järjestäminen ei riitä aidoksi vaikuttamismahdollisuudeksi. Erilaisia, nykyaikaisempia keinoja asukkaiden kuulemiseen olisi kyllä jo tarjolla netin keskustelupalstoista mobiilisovelluksiin.

Myös kuntaorganisaatioihin kertyy paljon sektorikohtaista ja kokemusperäistä hiljaista tietoa, joka tulisi hyödyntää tehokkaammin liikennesuunnittelussa. Suunnittelun kannalta arvokasta tietoa on niin lääkärillä, joka huolehtii ihmisten hyvinvoinnista, opettajalla, joka päivittäin liikuttaa lapsia kouluympäristössä sekä vaikkapa logistiikkapalveluita hoitavalla autonkuljettajalla.

Seuraavan kolmen vuoden aikana Varsinais-Suomessa testataan erilaisia osallistamismenetelmiä ja pyritään saamaan ne pysyväksi osaksi liikennesuunnittelua. Huhtikuussa 2018 alkaneen kansainvälisen Participatory Urban Planning for Healthier Urban Communities -hankkeen tavoitteena on saada kunnan eri sektoreita sekä kuntalaisia ja yhdistyksiä mukaan yhdyskuntasuunnitteluun pohtimaan entistä parempia pyöräily- ja jalankulkuolosuhteita. Samalla levitetään tietoutta WHO:n HEAT-työkalusta, kannustetaan sen käyttöönottoon kunnissa sekä testataan sen toimivuutta alueellisessa liikennesuunnittelussa.

TALOYHTIÖN ENERGIAREMONTEISSA MALTTI KANNATTAA

Kirjoittanut tiistai, 26 kesäkuu 2018 11:11

Olen työssäni jatkuvasti puheissa kuntien rakennustarkastajien sekä muiden kiinteistötoimijoiden kanssa. Heitä puhututtavat tällä hetkellä taloyhtiöiden remontit. Yksittäisiltä taloyhtiöasukkailta tulee jatkuvasti lisätieto- ja neuvontapyyntöjä liittyen omassa yhtiössä suunnitteilla oleviin lämmitys- ja aurinkoenergiahankkeisiin. Keskusteluissa käy usein ilmi, että hankkeita valmistellaan kiireellä ja ilman osaavaa suunnittelijaa. Yhtiön hallituksen sunnitelmat saattavat olla jo pitkällä ennen niiden esittelyä asukkaille. Pahimmillaan on unohdettu selvittää muiden vaihtoehtojen kustannuksia.

Uusiutuvan energian käyttö kiinteistöjen lämmityksessä on lisääntynyt kerros- ja rivitaloissa. Taloyhtiöissä lämmityskustannusten nousu on saanut yhä useamman hallituksen pohtimaan, olisiko yhtiön kannattavaa investoida esimerkiksi jonkinlaiseen lämpöpumppujärjestelmään. Trendinä on myös, että toimivan aluelämpöverkon alueella halutaan hinnankorotusten pelossa siirtyä investointikustannuksia lukuunottamatta ilmaiseksi miellettyyn maalämpöön.

Valitettavan usein suunnitelmat pohjaavat pelkkään oletukseen kustannussäästöistä. Maalämpöön siirtyneiden yhtiöiden kokemuksia kuunnellaan tarkalla korvalla ja erityisesti säästetyt eurot otetaan mittariksi hankkeiden onnistumista arvioitaessa. Taloyhtiöt eivät kuitenkaan ole suoraan vertailtavissa keskenään, sillä niiden lämmöntarpeet ovat erilaiset. Maalämpö myös lisää sähkönkulutusta. Vaikeutta kustannusten arviointiin tuovat myös sähkömarkkinoiden myllerrys ja automaatio-ohjauksen kehittyminen tulevaisuudessa.

Pienilläkin investoinneilla voidaan kuitenkin lisätä taloyhtiön lämmityksen energiatehokkuutta ja sitä kautta saavuttaa kustannussäästöjä. Lähtökohtana on aina säännöllinen kulutusseuranta ja suunnitelmallinen kiinteistöpito. Ratkaisevaa lämmitystavan vaihdon yhteydessä on myös olemassa olevan lämmitysjärjestelmän toimivuus. Patteriverkoston iän ja kunnon tulee olla ensimmäisiä tarkastelun kohteita. Lämmönvaihtimen ja patteritermostaattien uusiminen sekä patteriverkoston tasapainottaminen tuovat kustannussäästöjä energiatarpeen pienentyessä. Jos lämmitysmuotoa vaihdetaan, on silloinkin pyrittävä ensin lämmöntarpeen vähentämiseen. Esimerkiksi maalämpöjärjestelmä toimii kaukolämpöä matalammilla lämpötiloilla ja lämmönlähteen vaihtamisesta voi seurata voi tulla ongelmia talon sisäisen lämmitysverkon toimivuuden kanssa ja vaadittavat muutostyöt lisäävät kustannuksia.

Onnistuneen remontin takaa huolellinen suunnittelu ja vaihtoehtoisten ratkaisujen kartoittaminen. Kun taloyhtiössä suunnitellaan lämmitysremonttia, aurinkoenergian hyödyntämistä tai vaikka sähköauton latauspisteiden hankkimista, tärkeintä on nykytilanteen ja usean vaihtoehdon selvittäminen. Nopeasti tehty soittokierros tuttaville ja muutamille yrittäjille ei riitä päätöksenteon pohjaksi. Kun suunnitelmat on tehty, urakkaan on hyvä pyytää riittävästi tarjouksia. Hyvä suunnittelija on pääosassa. Talohtiön ja sen asukkaiden kustannukset pysyvät kurissa, kun projektia johtaa osaava ammattilainen.

Asukkaita ei saa kiirehtiä tekemään päätöksiä puutteellisin tiedoin ja pika-aikataululla. Taloyhtiön muodostavat sen asukkaat. Heillä tulee olla kattavat mahdollisuudet vaikuttaa suuriin hankkeisiin, riittäviin lähtötietoihin nojaten.

Kuntien ilmastotyössä Valonian rooli on monesti toimia viestin välittäjänä ja tulkkina eri toiminnan tasojen välillä. Työskentelemme kuntien strategisella tasolla ja suurten vaikuttavien ratkaisujen äärellä, mutta samalla myös asukkaiden parissa, lähellä ihmisten arkipäivää. Huomaamme usein, että paikallisella tasolla nämä kaksi tasoa eivät välttämättä kohtaa.

Ihmiset ovat kasvavassa määrin huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kaipaisivat positiivisia signaaleja ympärillä tapahtuvasta ilmastotyöstä. Nuorisobarometrin (2016) mukaan 42 % nuorista ja nuorista aikuisista on vähentänyt kulutustaan ympäristösyistä. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia ympäristön huomioimisesta, mutta motivaation kannalta tärkeää on tunne siitä, ettei toimineen ole yksin.

Varsinais-Suomessa tavoitellaan hiilineutraaliutta maakuntatasolla ja valtaosassa kunnista on toteutettu erilaisia ilmastonmuutoksen hillintään kytkeytyviä toimenpiteitä. Toimet ovat kuitenkin edelleen monissa kunnissa yksittäisiä ja hiljaisuudessa toteutettuja, eivätkä ne näyttäydy kuntalaisille johdonmukaisena jatkumona. Monet kunnat ovat esimerkiksi siirtyneet pois öljystä lämmitysmuotona, mutta asukkaat eivät välttämättä ole siitä tietoisia. Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävänä toimenpiteenä ratkaisu on kuitenkin merkittävä.

Laskutavasta riippuen noin 70–80 % kasvihuonekaasuista voidaan johtaa takaisin loppukuluttajaan, meihin yksittäisiin kuluttajiin ja kuntalaisiin, meidän elämäntapoihimme. Kuntien kasvihuonekaasupäästöistäkin merkittävän osan siis aiheuttavat kuntalaiset omilla toimillaan, kuten kiinteistöjen lämmityksellä, autoilulla tai sähköä kuluttamalla.

Asukkaiden aktivoiminen kunnan suunnalta jää silti usein vähäiseksi, sillä kunnat kokevat vaikutusmahdollisuutensa vähäisinä. Kunta voi toimia esimerkinnäyttäjänä omilla näkyvillä toimenpiteillään, mutta konkreettisesti myös ohjata kuntalaista rakentamalla sellaista elinympäristöä, jossa yksittäisen asukkaan on helppo tehdä kestäviä valintoja.

Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittäminen niin, että asukkaan on luontevaa valita ilmastoystävällinen kulkumuoto, on ohjaavista ratkaisuista vaikuttavimpia. Liikenteeseen liittyvät ratkaisut ja uudet palvelut myös näkyvät asukkaan arkipäivässä. Esimerkiksi yhteiskäyttöiset pyörät tai kutsupohjaisen liikenteen kokeilut tuovat liikenteen päästöjen vähentämisen lähelle meitä kaikkia.

Kunnassa voidaan suotuisilla ja helposti ymmärrettävillä rakennusjärjestys- ja lupakäytännöillä vauhdittaa yksittäisten kuntalaisten tai taloyhtiöiden uusiutuvan energian hankintoja. Energiateemassa kunnalla on myös hyvät mahdollisuudet toimia esimerkinnäyttäjänä ja uusien teknologioiden käyttöönoton demonstroijina. Hyvänä esimerkkinä asukkaille näkyvästä uudesta ratkaisusta on Salon lukion aurinkovoimala.

Asukkaille kannattaa aktiivisesti kertoa niin kunnan näkyvämmästä kuin näkymättömämmästä ilmastotyöstä. Ilmastonmuutoksen vastaisia toimenpiteitä ei pidä marginalisoida vaikenemalla kaikesta siitä työstä mitä tehdään vaan jo toteutettuja toimenpiteitä pitäisi tuoda yhä aktiivisemmin esiin kuntalaisille. Parhaimmillaan ilmastotyö on aktiivista vuorovaikutusta, jossa asukkaat ovat mukana vaikuttajina, energiantuottajina, kokeilijoina tai uusien palveluiden ideoijina.

Kunnianhimoinen, näkyvä ja osallistava ilmastopolitiikka voi synnyttää kuntaan aktiivista asukastoimintaa, uusia palveluita, viihtyisiä lähiympäristöjä sekä uusia työpaikkoja. Kuntalaisten onnistunut huomioiminen ja mukaan ottaminen voi käynnistää positiivisten ilmastotekojen kierteen, joka kiihdyttää itse itseään.

LEIKKAAMISTA, LIIMAAMISTA JA LATTEA LIITOSSA

Kirjoittanut maanantai, 21 toukokuu 2018 15:45

Aluksi minua hieman jännitti, että minkälaista täällä liitossa on työskennellä ja minkälaista porukkaa täällä minun kanssani on. Minua myös jännitti, että löytyykö täältä minulle mukavaa tekemistä, vai joudunko tekemään jotain joko liian tylsää tai liian vaikeaa.

Etukäteistietoni liitossa tehtävistä hommista oli aika suppea, joten en oikein osannut odottaa mitään täällä TET:ssä olemiselta. Aamulla ihan aluksi sainkin pientä valaistusta siitä mitä täällä tehdään, eli että liitossa tehdään töitä ainakin aluekehityksen, edunvalvonnan ja maankäytön suunnittelun parissa. Mutta en siltikään oikeastaan tiennyt mitä päivä saattaisi tuoda tullessaan. Ensin se toi minulle uusia ihmisiä, ja sitten hyvää lattea.

Ensimmäinen tehtäväni oli hommata minulle läpyskä, jolla saan ovet auki ja jolla voin kirjata itseni aina sisään, ulos tai tauolle. Se ei ollut vaikeaa, eikä millään lailla vastenmielistä, joten tehtävästä jäi varsin hyvä mieli. Seuraavaksi tehtävänäni oli leikata nimilappuja. Sekin oli oikeastaan ihan mukavaa. Totesin aika nopeasti, että jos työ on helppoa, se on minulle myös mukavaa. Myöhemmin sain uuden tehtävän, joka oli aivan yhtä helppo, mutta aivan yhtä mukava. Sain nimittäin liimata jonkin sortin osoitelappuja kirjekuoriin. Aika kului sitä tehdessä nopeasti, ja sen jälkeen pääsinkin tauolle ja siinäpä tuli sitten samassa nähtyä hieman lisää Turun katuja ja koettua sushiravintola ”Sushi Hot”.

Tauon jälkeen pääsin suoraan takaisin, yllätysyllätys, leikkaamaan ja liimaamaan! Tässä vaiheessa olisi jo voinut luulla, että alkaa jo tympiä, mutta nautin oikeasti yllättävän paljon tuollaisesta itsenäisestä, helposta työstä, jossa ei mitenkään ihan hirveästi tarvitse muistella ja miettiä että mitäs nyt pitikään tehdä, kun voi vaan antaa mennä ja vaikka uppoutua mukaviin ajatuksiin. Tuli sitä päivän aikana muutakin sitten välillä tehtyä ja nyt kun ”työvuoroani” on jäljellä enää vähän yli 20 minuuttia, niin voin kyllä sanoa, että aika on mennyt nopeasti, eikä ole tuntunut yhtään tylsältä. Vaikka suurin osa hommistani oli aika itsenäisiä, tulin kyllä myös muiden kanssa hyvin toimeen. Turkulaiset ovat mukavaa porukkaa, eikä ihmekään, kun kaupunkikin on niin mukava.

Sateenkaari Kodon päiväkodeissa Varsinais-Suomessa on viime syksystä lähtien opetettu ruoan kasvattamisen avulla lapsille ja aikuisille, mitä kiertotalous ruokajärjestelmässä tarkoittaa ja miten se liittyy päiväkodin arkeen. Ruoan eri vaiheita on seurattu askel askeleelta: lapset istuttavat kasvien ja kukkien siemeniä ja oppivat, mitä kasvi tarvitsee kasvaakseen. Osana samaa kiertoa lasten kanssa seurataan ruoan kulutusta ja sitä, mitä ruokahävikille tapahtuu kompostointiprosessissa.

Prosessin havainnollistamiseksi päiväkoteihin on lasten suureksi riemuksi hankittu matokompostorit. Lierojen tehtävänä on tehdä ruoantähteistä multaa. Hyönteisten rooli kiertotaloudessa on merkittävä ja siksi maan pienimmät on nostettu tärkeään rooliin ruoan kierron tutkimisessa. Hyönteisten avulla on helppo konkretisoida ruoan kasvamista, ravinteiden kiertoa ja mullan tuotantoa.

Tärkeää on, että lapset ja aikuiset oppivat ruoan elinkaaren ja kierron eri vaiheita yhdessä tekemällä. Kevään aikana on seurattu, kuinka paljon ruokaa jää tähteeksi, mistä se johtuu, mitä tähteille tapahtuu. Keskeistä on myös lisätä lasten ja aikuisten tietoisuutta ruoan alkuperästä. Ruoka ei tule kaupasta tai keittiön kaapista vaan sen polku alkaa kauempaa ja sen elinkierto on pitkä. Oppiessa ruoan arvostus lisääntyy ja ruokahävikki päiväkodeissa vähenee.

Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet otettiin käyttöön vuoden 2017 elokuussa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet eivät ole enää aiempaan tapaan suositus vaan kansallinen normi, jonka pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan ja johon kaikkien työntekijöiden on sitouduttava.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa varhaiskasvatus on kytketty tiiviisti osaksi elinikäisen kasvun ja oppimisen polkua ja niistä löytyy monia yhtymäkohtia esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmiin. Muun muassa kestävän kehityksen arvoperustaa tulisi sisällyttää päiväkodin arkeen niin, että vastuullinen ympäristöajattelu ja -toiminta vahvistuvat. Päiväkotien henkilökunnalta odotetaankin runsaasti uutta osaamista niin opetusmenetelmien kuin eri aihealueidenkin tiimoilta. Lisäksi uudet varhaiskasvatussuunnitelmat edellyttävät päiväkodeilta paljon kasvatuksen ja pedagogisen opetuksen osalta.

Uusien menetelmien ja toimintatapojen oppiminen voi olla haastavaa, sillä päiväkodin arki on toiminnantäyteistä. Lasten tarpeet ja toiveet vaihtelevat päivittäin. Toisaalta päiväkodit ovat hyvä foorumi uuden kokeilulle. Lapset ovat ennakkoluulottomia ja innostuvat helposti. Ruoan kiertoon tutustuttaessa matokompostoreiden madoille on tehty lauluja ja niitä on rohjettu ottaa käsiinkin.

Lasten innostus tarttuu aikuisiin. Kokeilut tuovat piristystä arkeen, jos ne ovat konkreettisia ja kiinnittyvät päivän muuhun toimintaan sujuvasti. Sateenkaari Kodon päiväkodeissa toteutettu ruokajärjestelmään ja kiertotalouteen tutustuttava kokeilu on toteutettu Multaa ja Mukuloita -nimisen hankeen turvin. Hanke on konkreettinen ja antaa uusia kokemuksia sekä lapsille että aikuisille. Se on koko päiväkodin yhteinen projekti. Lapset oppivat maaperän salattua elämää ja kasvien kasvattamisen ihmeitä. Työntekijät rohkaistuvat kokeilemaan uusia menetelmiä ja ajattelemaan uudella tavalla. Samalla tiedot ja taidot toimia varhaiskasvatussuunnitelman ja kestävän kehityksen arvojen mukaisesti lisääntyvät.

Ja mikä parasta – syksyllä kaikki voivat nauttia oman kasvimaan antimista.