Agenda2030 ja kestävä kehitys koulujen käytäntöihin

YK:n Agenda 2030 on maailmanlaajuinen kestävän kehityksen ohjelma, joka allekirjoitettiin syyskuussa 2015. Kaikkia YK:n jäsenvaltioita koskettavat tavoitteet edellyttävät kunnianhimoisia toimia oikeudenmukaisuuden, ympäristön ja talouden kestävyyden puolesta. Toimiin tarvitaan kaikkia sektoreita: valtioita, yrityksiä, kansalaisia ja järjestöjä. Agenda2030 sisältää 17 toisiinsa linkittyvää kestävän kehityksen tavoitetta, joita eri maat toteuttavat sen mukaan, mikä kullekin on keskeistä. Suomessa huomio kiinnittyy erityisesti ylikulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sekä sukupuolten välisen palkkatasa-arvon parantamiseen. Kestävän kehityksen tukeminen globaalisti ja osallistuminen äärimmäisen köyhyyden poistamiseen on kaikkien valtioiden vastuulla.

Opetushallitus järjesti viime vuonna eri puolilla maata tilaisuuksia yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen Agenda2030 -tavoitteisiin liittyen. Aamiaistilaisuuksien tarkoituksena oli ideoida kouluihin ja päiväkoteihin soveltuvia kestävän kehityksen toimintatapoja sekä jalkauttaa Agenda2030-tavoitteet opetus- ja kasvatusalalle. Toimijoita innostettiin myös tekemään koulukohtaisia yhteiskuntasitoumuksia. ”Agenda2030 on kaikkien asioiden ytimessä, puhutaan sitten hallitusohjelmista, organisaatioiden strategioista tai opetussuunnitelmien perusteista. Agenda2030 läpäisee koko ajattelun, mikä uusien opetussuunnitelmien perusteiden pohjana on” aloitti pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen aamiaistilaisuuden Helsingissä 9.4.

Yhteiskuntasitoumus – työkalu kestävän kehityksen toteuttamiselle

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, Sitoumus 2050, on Suomen kansallinen linjaus kestävän kehityksen toteuttamiselle. Keväällä 2016 sitoumus päivitettiin yhteensopivaksi YK:n Agenda2030-tavoitteiden kanssa.  Yhteiskuntasitoumuksen tehneet toimijat sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään konkreettisten tekojen avulla.

Espoon kaupunki on malliesimerkki työkalun toimivuudesta ja sen ketteryydestä. Kaupunki on sitoutunut olemaan vastuullinen edelläkävijä ja haastanut kaikki kaupungin toimialat ja yksiköt mukaan omilla kestävän kehityksen sitoumuksillaan. Yhteiskuntasitoumuksen avulla kaupunki on tarjonnut toimialoille kestävän kehityksen alustan, johon voi osallistua kukin omien resurssiensa mukaisesti. Haasteeseen on vastannut jo lähes sata yksikköä, mukana on runsaasti kouluja ja päiväkoteja. Espoossa laadittiin omat kestävän kehityksen tavoitteet koskien asukkaiden arkea ja osallistamista, kaupunkisuunnittelua, luontoa ja ympäristöä, ilmasto- ja energiatyötä sekä kestävän liikkumisen edistämistä.

Agenda2030 Turun kaupungin sivistystoimialan teemalukuvuodeksi 2019–2020

Turun kaupungin sivistystoimi on tarttumassa suureen haasteeseen Agenda2030-tavoitteiden jalkauttamisessa kaikkiin opetus- ja kasvatusyksiköihin. Aiheen tiimoilta järjestimme opettajille huhtikuussa koulutuksen, jossa muun muassa valtioneuvoston kanslian ylitarkastaja Sami Pirkkala kertoi, miten sitoumus2050 voi toimia työkaluna koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen työssä.

Työkalun vahvuutena on, että siihen voi osallistua hyvinkin erilaisilla toimenpiteillä. Voi vaikkapa aloittaa pienillä muutoksilla, jotka koskettavat koulun toimintakulttuuria: energian ja veden säästöä, jätehuoltoa tai kestävämpää kouluruokailua. Voi myös lähteä mukaan isosti osallistumalla kestävän kehityksen projektiin tai lähteä toteuttamaan Vihreä lippu -ohjelmaa. Myös nuorisoparlamentin aktivoiminen, koulukiusaamisen ehkäisy tai kaikkien tasa-arvoinen kohtelu voivat olla yhteiskuntasitoumuksen tavoitteita.

Turun tavoitteena on saada ensimmäiset yhteiskuntasitoumukset tehtyä syksyllä 2019. Asiassa ei kuitenkaan haluta hoppuilla, sillä tarkoituksena on, että eri yksiköt laativat sitoumuksensa laajassa yhteistyössä, jossa myös lapset ja nuoret ovat mukana. Syksyllä on tarkoitus järjestää työpajatyyppisiä kokoontumisia, joissa Turun sitoumukseen osallistumista tarkennetaan. Sitoumuksista muotoutuu esimerkiksi koulujen ja päiväkotien uudenlaisia, yhteisiä ponnistuksia, joihin kaikki voivat osallistua – siksi niihin kannattaa panostaa!

JATKUUKO LOUNAIS-SUOMEN TALOUDEN POSITIIVINEN PUHURI?

Kirjoittanut tiistai, 23 huhtikuu 2019 10:27

Talous on kasvanut Lounais-Suomessa vauhdikkaasti jo useamman vuoden ajan.  Ilmiötä on yleisesti alettu kutsua positiiviseksi rakennemuutokseksi.  Tällä viitataan poikkeuksellisen nopeaan talous- ja työllisyyskasvuun tietyillä avainaloilla. Positiivisen rakennemuutoksen kärkialoja Lounais-Suomessa ovat erityisesti meri-, auto- ja teknologiateollisuus sekä näitä tukevat liike-elämän palvelut, kuten erilaiset suunnittelu- ja insinööripalvelut. Myös ICT-ala on ollut Varsinais-Suomessa vahvassa kasvussa.

Tanakan talous- ja työllisyyskehityksen voi odottaa myös jatkuvan. Esimerkiksi Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä ainakin vuoteen 2024 asti, jonka lisäksi Varsinais-Suomeen on 2010-luvulla kehittynyt merkittävä ICT-alan kasvuyritysten osaamiskeskittymä. Tästä kertoo alan yritysten yli 10 % liikevaihdonvuosikasvu sekä positiiviset tulevaisuuden odotukset niin liikevaihdon kuin henkilöstömääränkin kehityksen suhteen.

Talouden positiivinen, mutta äkillinen, käänne ei kuitenkaan ole ongelmatonta aluetalouden näkökulmasta. Esimerkiksi työmarkkinoille syntyy helposti kapeikkoja koulutettujen ja osaavien työntekijöiden saatavuudessa yritysten tarpeiden muuttuessa nopeasti. Lounais-Suomessa onkin vähitellen alkanut olla kasvavaa pulaa muun muassa eri alojen insinöörien, asentajien ja hitsareiden lisäksi ohjelmistosuunnittelijoista sekä muista ICT-alan asiantuntijoista kyseisille aloille tehdyistä koulutuspanostuksista sekä näkyvistä osaajien houkuttelukampanjoista huolimatta.

Vaikka Lounais-Suomessa on runsaasti paikallisia vahvuuksia ja talousnäkymät näyttävät perustellusti positiivisilta, niin lähitulevaisuus on vähitellen kiertymässä entistä vaikeammin ennustettavaksi, sillä maailmantalouden taivaalle on alkanut kerääntyä tummempia sävyjä. Talousodotukset ovat kääntymässä positiivisista negatiivisiksi niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Globaalin talouden vire ja virtaukset ovat tältä pohjalta entistä ennalta arvaamattomampia ja vaikeammin tulkittavissa paikallisen toimintaympäristön näkökulmasta.

Siksi Lounais-Suomessa tarvitaan entistä vahvempaa ennakointia ja tietoa erilaisista ilmiöistä, jotta talouden ja työllisyyden käänteisiin ja epäjatkuvuuksiin kyettäisiin reagoimaan nopeasti ja täsmällisesti  esimerkiksi koulutus- ja elinkeinopolitiikan keinoin. Tietopohjaa tarvitaan valmistelun ja päätöksenteon tueksi sekä välittömästi tässä hetkessä että positiivisten tulevaisuudennäkymien jatkon varmistamiseksi.

Lounais-Suomessa on päätöksenteon tueksi rakennettu positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva- ja seurantapalvelu eli niin sanottu Poretieto -sivusto,  joka tarjoaa tietoa positiivisesta rakennemuutoksesta (pore) nousevien ilmiöiden havaitsemiseen, ennakointiin ja seurantaan. Palvelun keskeistä tilasto- ja tietosisältöä ovat muun muassa työllisyys-, työttömyys-, muuttoliike- ja koulutustilastojen trendit sekä yritysten suhdannetiedot ja osaamistarpeet positiivisen rakennemuutoksen kärkialoilta ja ammateista.

Palvelu on avattu Lounaistieto.fi sivuston yhteyteen helmikuussa 2019.

PALJON ONNEA KIRJASTOSTA

Kirjoittanut maanantai, 15 huhtikuu 2019 12:35

Suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa, kertoo tuore tutkimus. Vapaus tehdä omia valintoja on tutkimuksen yksi kriteeri. Kun elämä on – suurimmalla osalla – melko hyvää ja sujuvaa, arkiset asiat tuntuvat itsestäänselvyyksiltä.

Haluan nostaa onnellisuuspohdintaan yhden erityisen asian: suomalaisen kirjastolaitoksen. Se on kehittynyt 1800-luvun puolivälistä alkaen pienistä paikallisista iduista koko maan kattavaksi, kaikkia kansalaisia palvelevaksi demokraattiseksi kulttuuri-instituutioksi. Kehitys 1960-luvun lainastoista tämän päivän uskomattomaan palvelukirjoon on ollut huima.

Teollisuusneuvos Kustaa Hiekka lahjoitti varat Laitilan kirjastotaloon, joka valmistui vuonna 1937 ja oli siten lajissaan ensimmäinen Suomen maaseudulla. Väinö Hilanne hoiti yksinään kirjaston ja Laitilan Sanomien toimituksen 1960-luvun lopulle asti. Talon arvokkaan rauhallinen ilmapiiri tuli minulle tutuksi kansakoulupoikana vuonna 1964.

Täyteen ahdettu Kustaa Hiekan lukutupa palveli laitilalaisia vuoteen 2006, jolloin uusi, moderni ja ilmava kirjasto valmistui kauppakeskukseen. Sain työssäni olla vaikuttamassa rakennuksen sijaintiin: sinne, missä ihmiset asioivat. Kirjastoauto palvelee kyliä ja niiden kouluja. Omatoimiaikana yhteisiin tiloihin pääsee lukemaan niitä lehtiä, joita ei kotiin ole varaa tilata.

Varsinais-Suomessa on Laitilan lisäksi monia suurenmoisia kirjastoja, esimerkiksi Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa. Kirjastoon voi hyvällä omallatunnolla mennä viettämään aikaa, eikä rahapussia tarvita. Herätteisiin voi tarttua aivan vapaasti. Vaski-järjestelmän kautta saa nopeasti harvinaisemmankin opuksen käsiinsä.

Osalta kansalaisista kirjaston ovi on jäänyt avaamatta. En ole mikään lukijatyyppi, kuulee syyksi sanottavan. Kirjastojen valtavaa aineistokirjoa – muutakin kuin romaaneja - ei ehkä vieläkään osata riittävästi markkinoida. Kaikki eivät tiedä, että henkilökunnalle voi esittää visaisiakin kysymyksiä. Uuteen arvoon nousee kirjastosta saatavan tiedon luotettavuus.

Nykyaikainen kirjasto on myös tapahtumapaikka. Näyttelyiden ja satutuntien rinnalle ovat tulleet konsertit, novellikoukut, vaalipaneelit ja seniorien digineuvonnat. 

Kirjaston olemassa olo syö Laitilan kaupungin vuotuisista menoista alle prosentin. Miten paljon hyvää sillä saadaankaan tuhansille ihmisille! Mitä useampi kirjaston oven avaa, sitä edullisempaa toiminta on.

Olen varma, että fantastisella kirjastolaitoksellamme on osuutensa kansamme onnellisuuteen. 

luova vs 2025

KESÄLLÄ UIMAAN?

Kirjoittanut torstai, 11 huhtikuu 2019 16:20

Enää pari kuukautta kesään! Ensimmäisenä tulee mieleen meri ja laiskat päivät rannalla. Edelleen meri on mielikuvissa samanlainen kuin lapsuudessa; puhdas ja houkutteleva. Tuppaa unohtumaan, että nykyään totuus on Saaristomerellä hyvin erilainen. Ennen ei mökkikuulumisia vaihdettaessa peruskysymyksiin kuulunut ”onko teillä paljon levää?” nykyään se tulee aina puheeksi ja vain onnekkaimmat voivat kertoa, että ”ei ole, uimaan päästään!”.

Varsinais-Suomen liitto ja Centrum Balticum toteuttivat tammikuussa kyselyn siitä, mitkä asiat Itämereen liittyen on alueemme ihmisille ja organisaatioille tärkeimmät. Eniten mainintoja sai meren tila, erityisesti Saaristomeren tila. Toimijat peräänkuuluttivat EU:n Itämeristrategiaan liittyen huomiota nimenomaan Saaristomeremme tilan parantamiseen. Todettiin että alueen herkkyyden ja ainutlaatuisuuden vuoksi tulee resursseja keskittää meren ja monimuotoisuuden suojeluun.

Tämä asia ei ole ihan uusi ja keskustelua on käyty ainakin 80-luvulta saakka. Muutoksen nopeutuminen laittaa meidät nyt kuitenkin tilanteeseen, jossa päätökset ja toimet pitää saada nopeasti tehtyä, pelkkä keskustelu ei riitä. Se, että alueella vaikutetaan mm. EU:n Itämeristrategiaan ympäristön suojelun painottamiseksi on luonnollisesti yksi edellytys, että suojeluun saadaan myös rahaa ja resursseja. Tämän lisäksi suojelutoimet tulee saada osaksi arkipäivän toimintaamme ja niin henkilökohtaisia kuin organisaatioidenkin budjetteja.

Uusi kiinnostava aloite on Centrum Balticumin / Saaristomeren Suojelurahaston käynnistämä ”Ainutlaatuinen Saaristomeri” -viestintä- ja markkinointioperaatio. Operaatio Saaristomeri 2019 – 2023 tavoitteena on ”Saaristomeren tunnettuuden ja arvostuksen lisääminen sekä meren puhtauteen vaikuttaminen”.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt maaliskuussa 2019 Suomen vesiensuojelun tehostusohjelman, ”Nyt on veden vuoro”. Ohjelman aikana, vuosina 2019 – 2021, myönnetään vesiensuojeluhankkeisiin yhteensä 45 miljoonaa euroa. Vesiensuojelun tehostamisohjelma ”kokoaa tekijät yhteen, varmistaa toimenpiteiden rahoituksen ja luo jatkuvuutta vesiensuojeluun”.

EU:n Itämeristrategiassa meren suojelu eli ”Save the Sea” on ollut alusta alkaen tärkeä prioriteetti, ja nyt strategian 10. vuosikonferenssi kesäkuussa keskittyy myös ympäristöteemaan, mm. kierto – ja jakamistalouden kautta.

Onkin tärkeää, että meillä on sama tavoite niin alueella, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Vanha virsi siitä, että yksin tekeminen on tehottomampaa, pitää erityisen hyvin paikkansa merten suojelussa.

Aloitteita ja intoa tuntuu nyt olevan, mutta onko meillä aikaa? Tulevaan kesään on enää pari kuukautta, joten siitä tullee yhtä leväinen kuin aikaisemmistakin kesistä. Mutta jos nyt pannaan töpinäksi saattaa sitä seuraavat kesät meren rannalla olla jälleen lähempänä mielikuviamme. Ja silloin kesällä uidaan!

ps. Hyvää vaaliviikonloppua kaikille! Tuloksia odotellessa kannattaa lukea Centrum Balticumin vaalinumero josta löytyy hyviä blogeja Itämereen liittyen http://www.centrumbalticum.org/files/4245/Pulloposti_vaalinumero.pdf

SKENAARIOT – TULEVAISUUTEEN ORIENTOITUMISTA YHDESSÄ

Kirjoittanut maanantai, 08 huhtikuu 2019 12:33

Jokaisella meistä on ehkä jotain ajatuksia siitä, miltä tulevaisuus näyttää 20 vuoden päästä? Mitkä asiat vaikuttavat tänä päivänä Suomen ja maailman kehitykseen, entä tulevaisuudessa?

Tulevaisuuden visiointi auttaa meitä orientoitumaan tulevaan. Tulevaisuusskenaarioita ideoidessani minulla on mahdollisuus miettiä erilaisia polkuja – minne olemme menossa, mitä eri tapahtumia luulen tulevaisuudessa tapahtuvan, entä mitä haluaisin ja toivon tapahtuvan? Miten pystyn ottamaan vastaan tulevaisuuden, tapahtui sitten skenaario a, b, c tai (todennäköisin) usean skenaarion sekoitus plus paljon ennakoimattomia yllätyksiä?

Tulevaisuuden pohtiminen – se on myös osa merialuesuunnittelun prosessia. Skenaarioita miettiessäni tulee minun tunnistaa merialueiden kehitykseen vaikuttavat tekijät. Samalla tunnistan mitkä ovat ne tekijät, joihin pystyn vaikuttamaan. Tunnistan myös mitkä tekijät ovat ohjattavissa sekä ne, joihin en pysty vaikuttamaan – joiden vaikutuksiin minun on sopeuduttava.

Sitä usein miettii mihin skenaariot pohjautuvat – mitä materiaalia niiden muodostamisessa on käytetty? Strategiapaperit ja toimialojen tulevaisuusvisiot ovat keskeisiä, mutta niihin ei välttämättä ole kirjattu kaikkea tietoa ja tavoitteita. Eri alojen asiantuntijoiden ja toimijoiden tuominen yhteen samaan työpajaan on yhtä kuin vilkas ja idearikas puheensorina. Työpajassa keskustellessa saan suunnattua ajatukseni tulevaisuuteen yhdessä muiden kanssa, kaikki pääsevät samaan ajattelukelkkaan mukaan yhtä aikaa.

Vaikka merialuesuunnittelu on valtakunnallisesti uusi asia, ei se silti lähde tyhjältä pöydältä, kuten tiedämme. Merialueilla on tapahtunut, tapahtuu ja tulee tapahtumaan paljon – meidän on hyvä orientoitua tulevaan.

Merialuesuunnittelun ensimmäisen vaiheen kuuleminen järjestetään 10.4.–10.5.2019. Voit tutustua materiaaleihin ja esittää näkemyksesi merialuesuunnittelu.fi -sivun kautta.

 

”KAUKOVIISAUS – MITÄ SE ON?
Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäkööt hyvänään… Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maailmanranta kevyt kiertää...”
(Lainaus korpifilosofi Konsta Pylkkänen teoksessa Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija, 1952.)