YHTENÄISTÄMINEN ON YHTEINEN ETU

Kirjoittanut keskiviikko, 20 touko 2020 07:25

Central Baltic –ohjelma rahoittaa rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita Suomen, Viron, Latvian ja Ruotsin alueella. Varsinais-Suomen liitto toimii ohjelman hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisena. Yhteensä EU:n rahoittamia alueiden välisen yhteistyön ohjelmia on 107 kappaletta, ja niiden yhteisbudjetti on 10.1 miljardia euroa. Tästä budjetista 6.6 miljardia euroa on osoitettu Central Baltic -ohjelman tyyppisille EU:n sisärajat ylittävän yhteistyön ohjelmille, joita on 60 kappaletta. Useita ohjelmia toimii myös Central Baltic-ohjelman lähialueilla ja osittain päällekkäisilläkin alueilla.

Kaikki edellä mainitut rahoitusohjelmat toimivat samojen säädösten perusteella. Säädöksien perusteella voidaan kuitenkin toteuttaa melko erilaisia tapoja hallinnoida ohjelmia. Vaihtoehdot säädöksissä sekä erilaiset säädöstulkinnat tuottavat päänvaivaa sekä hankkeita toteuttaville tahoille, että ohjelmille. Päänvaivoja vähentääkseen ohjelmat pyrkivät yhtenäistämään säädöstulkintojaan sekä työtapojaan. Tästä työstä on etua niin hakijoille ja edunsaajille kuin ohjelmien hallinnollekin.

Ohjelmien jakaessa keskenään parhaita käytäntöjä, prosesseja, säädöstulkintoja ja työkaluja säästyy huomattavia määriä resursseja ja ohjelmien hallinnon suunnittelu helpottuu. Yhteistyö tarjoaa ohjelmille myös juridista turvaa , kun yhtenäisesti sovellettavia asioita on ollut iso joukko asiantuntijoita suunnittelemassa ja vertaamassa säädösten vaatumuksiin. Oman työn helpottamistakin tärkeämpää on, että ohjelmien yhteistyö tuo helpotuksia hankkeille. Kun eri ohjelmilla on käytössään saman tyyppiset prosessit, työkalut ja ohjeistukset, helpottuu hankekumppaneiden työ eri ohjelmien käytäntöjen välisten erojen kaventuessa.

Meneillään olevalla 2014-2020 ohjelmakaudella ehkä hankkeille näkyvin yhteistyön tulos on Interact-ohjelman koordinoimana kehitetty useilla ohjelmilla käytössä oleva eMS (electronic Monitoring System), joka on hankkeiden seurantatietokanta. Järjestelmä on tullut tutuksi kaikille Central Baltic –ohjelmalta tällä ohjelmakaudella rahoitusta hakeneille tahoille. Taustalla hieman näkymättömämpänä tällä kaudella on käytössä HIT (Harmonized Implementation Tools), jossa ohjelmien yhdessä määrittelemille työkaluille, prosesseille ja hankkeiden haku- ja toteutusvaiheessa kerättäville erilaisille tietosisällöille eMS perustuu. Jatkuvasti käynnissä on myös ohjelmien välisiä verkostoja, joissa käydään keskusteluja erilaisista aiheista, kuten esimerkiksi kustannusseurannan yksinkertaistuksista. Näistä Central Baltic –ohjelman käytössä on jo tällä kaudella esimerkiksi kertakorvauksia ja kiinteitä prosenttiosuuksia.

Tämän ohjelmakauden lähestyessä loppuaan ja on seuraavan ohjelmakauden suunnittelu jo aloitettu tarkoituksena tehdä siitä hakijoille ja edunsaajille entistä parempi. Central Baltic on vahvasti mukana tässä työssä osallistumalla sekä seuraavan kauden HIT:n että eMS:n (uuden hankkeiden seurantajärjestelmän nimeä ei vielä ole päätetty) ydinryhmiin sekä useisiin eri aiheita koko EU:n tasolla valmisteleviin verkostoihin. Yksinkertaistuksia kustannusseurantaan on näillä näkymin tulossa lisää, mikä helpottaa hankkeiden ja ohjelman työtä ja siirtää fokusta olennaiseen, eli hankkeiden ja ohjelman tuloksiin ja vähentää epäoleellista byrokratiaa ja yksityiskohtaista kustannusseurantaa. Edellä mainittujen lisäksi Central Baltic työskentelee lähialueiden ohjelmien kanssa sopiakseen erilaisista tavoista yhtenäistää toimintaa vahvemmin, kuin mihin koko EU:n tasolla ehkä päästään.

 

Varsinais-Suomi on yllättävän metsäinen maakunta, vaikka alueesta saattaa ensimmäisenä tulla monelle mieleen avoin peltomaisema ja saaristomosaiikki. Maakunnan pinta-alasta metsämaata on noin 54 % ja suota 5,5 %. Muun muassa eteläinen sijainti, rannikon vaikutus, jääkauden jälkinä syntyneet harjumuodostumat, jokilaaksot ja pitkä maanviljelyhistoria vaikuttavat maakunnan luontotyyppeihin ja lajistoon. Esimerkiksi tammimetsävyöhyke, lehdot, kallioiset saaristometsät, rannikon tervaleppäluhdat, savimaan virtavedet, perinnemaisemat ja harjualueiden paahdeympäristöt ja pohjavesivaikutteiset ympäristöt ovat Varsinais-Suomen metsien erityispiirteitä.

Suomen luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusarvioinnin mukaan Etelä-Suomessa 79 % metsäluontotyypeistä on uhanalaisia. Suurin osa uhanalaislajistosta elää metsissä ja lajien uhanalaisuus on kaikkein runsainta rannikolla ja Etelä-Suomen kasvillisuusvyöhykkeellä.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan suojelupinta-alan lisäämistä, laajempia suojelukokonaisuuksia ja erityisesti vanhojen metsien turvaamista. METSO on valtion luonnonsuojeluohjelma, jossa metsänomistaja voi tarjota metsiään suojeluun ja saada suojelusta puuston hintaan perustuvan korvauksen verovapaana.  Suojelua pyritään keskittämään laajoille, arvokkaimmille alueille, mutta myös pienialaiset kohteet ovat tärkeitä, jos niillä on erityisiä luontoarvoja. Esimerkiksi vesistöjen ja pienvesien lähimetsät ja lehdot ovat usein pienialaisuudestaan huolimatta tärkeitä suojelukohteita. Myös kytkeytyvyys laajempiin suojelualuekokonaisuuksiin nostaa alueiden arvoa.  Varsinais-Suomen alueella METSO-ohjelmaa on toteutettu yksityisinä suojelualueina sekä valtiolle hankittuina suojelukohteina yhteensä 4900 hehtaaria. Tavoitteena on saada suojeluun vielä noin 3000 hehtaaria.

Varsinais-Suomen metsätalousmaasta suurin osa, noin 80 %, on yksityisomistuksessa. Tämä on enemmän kuin muualla maassa keskimäärin ja samalla kuitenkin metsät ja metsien omistus on pirstoutunutta: omistetun metsän keskipinta-ala on Varsinais-Suomessa maan alhaisin. Tämä lisää yhteistyön tarvetta yksityismetsänomistajien kesken ja heillä on maakunnassamme suuri vastuu metsäluonnon monimuotoisuuden huomioimisesta. Metsälaki, sertifiointikriteerit ja hyvän metsänhoidon suositukset ovat tehokas pohja monimuotoisuuden huomioimiselle, mutta järeämpiä keinoja tarvitaan.

Erityisesti herkillä alueilla kuten turvemailla, vesistöjen lähimetsissä, tärkeiden elinympäristöjen ja suojelualueiden reunoilla tulee vahvistaa luonnonhoitopainoitteista metsänhoitoa.  Metsähakkuiden yhteydessä hakkuutavasta riippumatta lahopuun lisäys, säästöpuut, sekapuuston suosiminen ja riistatiheiköt ovat helppoja keinoja, joita suunnitelmallisesti kohdentamalla voidaan tehostaa luonnon monimuotoisuutta talousmetsissä. Jatkuvan metsän kasvatuksen menetelmillä pystytään ylläpitämään monimuotoisempaa metsän rakennetta ja turvaamaan arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen.

Suojelun lisäksi tarvitaan myös uudenlaista ajattelua ja käytäntöjä luonnon monimuotoisuuskadon kääntämiseksi. Hyvänä tavoiteltavana periaatteena on niin sanottu No Net Loss -periaate eli kokonaisheikentämättömyys. Erilaisten maisemaa, maankäyttöä ja elinympäristöjä muuttavien hankkeiden yhteydessä tulisi löytää keinoja kompensoida luonnolle aiheutuvia haittoja siten, että kokonaisuutta ei heikennetä. Maankäytön suunnittelun rooli on tärkeä, jotta metsien ekologinen kytkeytyvyys turvataan ja luonnolle jätetään sen tarvitsema tila. Uusia toimintamalleja voisi löytyä muun muassa rakennushankkeissa, tieverkoston ylläpidossa, viheralueiden hoidossa ja tietysti maa- ja metsätaloudessa.

Luonnonsuojelun, luonnonhoidon ja metsätalouden yhteistoiminnassa on myös kehitettävää. Esimerkiksi luontotiedon, eli muun muassa lajien esiintymiseen liittyvän tiedon puutteita tulee paikata luontokartoituksilla ja tiedon tulee olla helposti koko toimintaketjun käytettävissä, mukaan lukien viranomaiset, metsänomistajat, neuvojat, suunnittelijat, puunostajat ja puunkorjuu.

Ekologisesti kestävä metsänhoito perustuu sille, että metsänomistajan on tiedettävä ja tunnettava metsänsä luontoarvot­­­ ­­­– oli omistajana sitten valtio, kunta, muu yhteisö, yritys tai yksityinen henkilö.

Valonian uudessa Hyyppäränharjun METSO-yhteistoimintaverkostohankkeessa kehitetään vuorovaikutteista luonnonhoidon suunnittelua ja toteutusta Salossa ja Somerolla sijaitsevalla Hyyppäränharjulla. Hanketta toteutetaan yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen ja Tapion kanssa. Hanketta rahoittaa Ympäristöministeriö.

HYPPY DIGIIN

Kirjoittanut keskiviikko, 29 huhtikuu 2020 15:53

Maaliskuussa 2020 koko maailma otti erilaisten koronarajoitusten myötä suuremman digiloikan, kuin koskaan aikaisemmin. Vallitseva koronapandemia on asettanut meidät kansalaiset uudenlaisen arjen äärelle. Digitaalisuus on auttanut tässä tilanteessa paljon ja se tulee varmasti vaikuttamaan meihin ja tapoihimme toimia myös koronan jälkeen. Näin ollen myös digituki ja sen tarve kasvaa.

Digitaalinen työskentely onnistuu harjoittelulla

Olemme ottaneet käyttöön uusia työskentelymuotoja ja tapoja hoitaa päivittäisiä askareita. Suuri osa

  • työskentelee
  • opiskelee
  • hoitaa muita asioita, kuten harrastuksia nyt etänä.

Toisille etänä työskentely on tuttua entuudestaan, mutta osalle meistä se on uusi juttu ja se on vaatinut uudenlaiseen arkeen totuttelua. Etätyöskentelyn myötä on otettu käyttöön vielä suuremmissa määrin sähköiset työskentelytavat.

Se, että voimme toimia digitaalisesti ja hoitaa asioita sujuvasti sähköisessä kanavassa, vaatii myös oikeat työvälineet ja harjoittelua. Vallitsevassa tilanteessa korostuu, kuinka tärkeässä asemassa digiosaaminen on. Kaikilla Suomessa tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluita ja saada tarvittaessa apua sähköiseen asiointiin. Tarve korostuu etenkin nyt, kun kohtaamisia kasvokkain on syytä välttää.

Tilanne on nostanut etädigituen suureen rooliin. Monet toimijat ovat vallitsevan tilanteen valossa reagoineet nopeasti ja vastanneet tarpeeseen tarjota etädigitukea. Useat tarjoavat etätukea muutenkin, mutta monet ovat laajentaneet palvelua entisestään.

Etätuki on esimerkiksi

  • puhelimitse
  • chatin
  • videon kautta
  • tai sähköpostitse tapahtuvaa tukea.

Me Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeessa reagoimme myös tähän tarpeeseen, ja nyt Varsinais-Suomen etädigituen tarjoajat löytyvät Suomidigi -sivustolta.

Digituen kokonaisuus

Digituki on kokonaisuus, joka pitää sisällään

  • lähituen
  • etätuen
  • erilaiset koulutukset

Maailman tilanteen tasaannuttua on mahdollisuus saada lähitukea ja koulutuksia jälleen normaalisti. Lähitukea ovat esimerkiksi

  • neuvonta ja opastus
  • vertaistuki
  • laitteen käytön tuki
  • kotiin vietävä tuki

Näiden lisäksi eri toimijat järjestävät koulutuksia, joissa voi harjoitella digitaitoja ja kartuttaa omaa osaamista.

Ensi viikolla vietetään kansallista digitukiviikkoa (4.-8.5.2020). Kannustankin nyt kaikkia osallistumaan ja tukemaan läheisiään. Auttamalla toista niiden digipalveluiden pariin, joita osaat itse edes vähän, teet arjesta hänelle helpompaa. Pieneltäkin tuntuva taito, esimerkiksi videopuhelun soittaminen parantaa elämänlaatua ja tuo arkeen mukavaa vaihtelua!

DIGITUKI logo vari 1000x460px

Helmikuussa 2020 vierailimme Varsinais-Suomen vaikuttajakoulun kanssa kolmessa eri paikassa yrittäjyys- ja elinkeinoaiheisen päivän tiimoilta. Ensimmäisenä tapasimme Kupittaan ElectroCityssä sijaitsevan Yrityskylän aluepäällikön Suvi Ylikylä-Elersin, joka esitteli meille Turun Yrityskylää, joka oli täynnä hulinaa työelämään tutustuvien kuudesluokkalaisten toimesta. Yrityskylä järjestää toimintaa myös ysiluokkalaisille, mutta meidän vierailumme keskittyi kuudesluokkalaisiin. Yrityskylästä jäi mieleen todella positiivinen ja onnistunut kuva tarpeellisena työelämään tutustuttajana lasten ja nuorten kehityksessä. Yrityskylä on varmasti tärkeä ja ajatuksia herättävä kokemus kaikille sen kokeville.

Päivän seuraava vierailumme kuljetti meidät Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Hanna Munterin puheille. Hän kertoi järjestön toiminnasta ja kokoonpanosta. Järjestön tärkein tehtävä on olla vaikuttamiskanava yrityksille ja yrittäjien etujen valvominen. Järjestöön kuuluu enimmäkseen henkilömäärältään pienikokoisia yrityksiä ja sen tavoitteena on tuoda yrittäjät lähemmäs toisiaan. Järjestön kautta yrittäjillä on yhteys päättäjiin ja toisin päin. Kuulimme myös yrittäjyyden eri muodoista ja tulevaisuuden työn luonteesta. Useat työtehtävät ovat muuttumassa projektiluontoisemmiksi, ja työhön käytettyä aikaa ei aina voi verrata työn arvoon. Munterin puheenvuoron jälkeen kaksi nuorta yrittäjänaista kertoivat yrityksistään ja niiden kasvusta viime vuosien aikana.

Päivän lopuksi kävimme vielä tapaamassa Jouni T. Lainetta, Clewer -yrityksen toimitusjohtajaa. Clewer tuottaa jätevedenpuhdistuslaitteita ja vie niitä muun muassa kehittyviin maihin alueille, joilla ei muuten olisi puhdasta vettä käytettävänään. Opimme, että puhtaan veden saatavuus on iso ongelma suurella osalla maailman väestöstä. Meille suomalaisille puhdas vesi saattaa olla itsestäänselvyys, mutta joissain maissa puhtaan veden puute on merkittävä ongelma.

Kokonaisuudessaan yrittäjyys- ja elinkeinoaiheinen päivä, josta saimme vaikuttajakoululaisten porukalla nauttia, oli monipuolinen ja kiinnostava. Se mahdollisti laajan uuden oppimisen yrittäjyyteen ja elinkeinoelämään liittyen, mistä suuri kiitos kuuluu kaikille, kenen kautta saimme aihealueeseen tutustua.

Vaikuttajakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijat pohtivat blogissa vuorollaan vaikuttajakoulussa käsiteltyjä aiheita. Kevättalvella 2020 nuoret vierailivat Varsinais-Suomen Yrityskylässä, Varsinais-Suomen Yrittäjillä ja jätevesien puhdistamisen ympäristöteknologiaan erikoistuneessa Clewer-yhtiössä.

TIETOA MAAKUNNAN PARHAAKSI

Kirjoittanut torstai, 09 huhtikuu 2020 08:06

Hyvä tietopohja on vaikuttavan päätöksenteon perusedellytys. Ilman ajantasaista ja tarkoituksenmukaista tietoa päätösten valmistelu jää vaillinaiseksi ja niiden vaikutusten arviointi vaikeutuu.

Maakunnan kehittämisessä on tärkeää ymmärtää alueen eri osien haasteteet ja kehityspotentiaali, jotta eri alueille osataan suunnata oikeat kehittämistoimenpiteet. Tarvitaan ajantasainen tilannekuva maakunnan ja sen osien kehityksestä. Tähän tarpeeseen vastaa Lounaistiedon tilastopalvelu.

Aluekehitysviranomaisten, kuten Varsinais-Suomen liiton tai ELY-keskuksen lisäksi tietoa maakunnan kehityksestä tarvitsevat monet muutkin toimijat. Esimerkiksi Yrityssalossa hyödynnetään Lounaistiedon tilastoja laajasti sekä omassa toiminnassa että asiakkaille ja sidosryhmille tehtävissä raporteissa. Tietoja hyödynnetään myös toiminnan suunnittelussa ja tarpeen mukaan esimerkiksi asiakastapaamisissa.

Koska aluekehitystä kuvaavaa tietoa käytetään moneen eri tarkoitukseen, on tärkeää, että tarjottava tietopohja vastaa eri toimijoiden tietotarpeita. Tämän vuoksi Lounaistiedon tilastopalvelun kehittämiseksi tehtiin laaja sidosryhmäkysely, jonka tulosten mukaan tilastopalvelulta toivottiin ennen kaikkea tiedon ajantasaisuutta ja tiedon saatavuutta eri aluetasoilla. Tietosisällöistä selvästi toivotuimpia olivat väestö-, työpaikka- ja työllisyystiedot.

Lounaistiedon tilastopalvelun uusi versio julkaistiin maaliskuussa 2020. Kyselyssä esitettyjen toiveiden lisäksi palvelun suunnittelussa huomioitiin sivujen käytettävyyteen mobiililaitteilla. Pelkkä tietopalvelun ylläpito ei kuitenkaan riitä, vaan tietoa on tuotava aktiivisesti esiin palvelun vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Tämän vuoksi some-viestinnän rinnalle tullaan kevään aikana lanseeraamaan uusi uutiskirje, Lounaistiedon tilastokatsaus, joka sisältää keskeiset avainluvut sekä maakunnan tilaa käsitteleviä analyysejä.

Lounaistiedon tilastopalvelun tavoitteena on tarjota ajantasainen tilannekuva Varsinais-Suomen kehityksestä. Me Lounaistiedon tiimissä toivomme, että palvelu löytää käyttäjänsä ja tuottaa hyödyllistä tietoa maakunnan parhaaksi!