torstai, 03 syyskuu 2020 08:35

KOHTI DIGITAALISTA MAAKUNTAKAAVAA

Oi niitä aikoja, totesin, kun kaappeja siivotessani löysin kartanpiirtäjäkoulun harjoitustyöni vuosilta 1991–1992. Tusseilla piirretyt ja puuväreillä väritetyt kaavakartat näyttivät omaan silmään mukavasti persoonallisilta verrattuna tämän päivän neliväritulosteisiin. Vapaalla kädellä tussatut pohjakartan korkeuskäyrät nostattivat vielä vuosien jälkeenkin pienen hien otsalle.

Suurin mullistus kaavojen piirtotyössä koettiin 1990-luvun puolivälin aikoihin, kun käsin piirtämisestä siirryttiin tietokoneavusteiseen karttatuotantoon. Aluksi tulostettiin mustavalkoisia ”värityskuvia”. Kynäpiirturit suhisivat muoville, josta kopioitiin kartta paperille ja sitten päästiin värittämään. Piirtämöissä leijuivat aikamoiset tussihöyryt, kun kaavakarttoja väritettiin urakalla!

Viime vuodet maakuntakaavaprosessia on viety eteenpäin pdf-tiedostoilla. Viralliseen käsittelyyn kaava-aineistot on edelleen tulostettu ja postitettu esimerkiksi kuntiin nähtäville. Karttojen piirtotekniikan kehittymisen ohella valtava muutos on tapahtunut myös aineistojen osalta. Puhutaan GIS- eli paikkatietoaineistoista, joita tuottavat sekä julkishallinnon organisaatiot että yksityiset toimijat. Maakuntakaava-aineistot ovat paikkatietoaineistoja eli kaavakartan pisteillä, viivoilla ja alueilla on kaikilla sijaintitieto, sekä ominaisuustietona esimerkiksi pinta-alatieto ja käyttötarkoitus. Paikkatietoaineistoista saadaan erilaisilla analyyseilla tuotettua arvokasta tietoa monenlaisen päätöksenteon tueksi. Eri aineistojen ominaisuustietoja voidaan yhdistää ja tehdä niistä juuri omaan tarpeeseen räätälöityjä analyyseja suunnittelutyön pohjaksi.

Kaikissa maakuntien liitoissa laaditaan maakuntakaavaa samalla ohjelmistolla. Yhtenäistä ohjeistusta ei maakuntakaavan tekniseen toteuttamiseen ole ollut käytettävissä lukuun ottamatta ympäristöministeriön laatimaa ”Numeerinen maakuntakaava” -ohjetta vuodelta 2002. Vuosina 2015–2018 kaikki maakuntien liitot osallistuivat pääosin ympäristöministeriön rahoittamaan HAME-hankkeeseen, jossa oli mukana myös Suomen ympäristökeskus. Kolmen vuoden aikana tuotettiin maakuntakaavoille yhtenäinen tietomalli, joka on lähes kaikissa liitoissa jo otettu käyttöön. Nyt pystymme tuottamaan yhdennäköistä maakuntakaava-aineistoa riippumatta siitä, minkä maakunnan kaavaa tarkastelemme. Aineisto jaetaan INSPIRE-direktiivin mukaisesti Varsinais-Suomen liitossa toimivan Lounaistiedon kautta ja sitä voi käydä katsomassa Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunassa. Lounaistiedon Dataportaalista aineistoa voi myös ladata omaan paikkatieto-ohjelmaan, kun tehdään esimerkiksi tarkempaa aluesuunnittelua kunnissa.

Varsinais-Suomen liitossa tietomallipohjainen kaavantuotanto aloitettiin nyt nähtävillä olevan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan ensimmäisessä ehdotusvaiheessa. Tietomallin käyttöönoton myötä olemme päässeet hyödyntämään paikkatieto-ohjelmistomme viimeisimpiä hienouksia, joiden avulla kaava-aineistojen esittäminen on viety ns. ”next levelille”. Olemme eturintamassa viemässä maakuntakaavojamme digitaaliseen maailmaan, vaikka vielä toistaiseksi joudumme kankeahkon virallisen prosessin vuoksi tuottamaan aineistot myös pdf-tiedostoina. Ensimmäistä kertaa maakuntakaava-aineisto on nähtävillä pelkästään digitaalisessa muodossa. Toki sen voi halutessaan edelleen tilata itselleen myös tulostettuna versiona.

Varsinais-Suomen liiton Digitiimi ylpeänä esittää:

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava tarinakarttana

Vaihemaakuntakaavan tausta-aineisto

Vaihemaakuntakaava on nähtävillä 3.9.-2.10.2020

Kaavan viralliset nettisivut, joilta löytyvät aineistot myös pdf-tiedostoina

Julkaistu kategoriassa Blogi

Loppukesä saapuu ja arki palaa raiteilleen. Mutta vaikka lomat olisikin jo lomailtu, vielä ehtii matkailla lähiympäristössä. Varsinais-Suomi on tulvillaan kulttuurikohteita ja -tapahtumia, hienoja virkistysreittejä ja luontokohteita! Itse innostuin heinäkuun helteillä Kustavista, jossa ihailimme Katanpään linnakesaaren tsaarinaikaista rakennuskantaa, nauroimme nukketeatteriesityksessä Alastalon salissa kohtaaville persoonille ja totesimme kunnasta löytyvän vaikka mitä kiinnostavaa. Mutta miten lähiympäristön helmet löytyisivät helpoimmin juuri sinä lauantaiaamuna kun alat suunnitella perheen viikonloppuretkeä?

Tänä syksynä meitä Lounaistiedossa kiinnostaa, millaisia haasteita lähimatkailuun liittyy. Millaiset ratkaisut voisivat tuoda hyötyä matkailijoille, matkailuyrityksille ja muille matkailuun kytkeytyville organisaatioille? Esimerkiksi kiinnostavista luontokohteista saattaa löytyä netistä tietoa, mutta niiden tarkan sijainnin löytäminen voikin olla haastavampaa.

Lounaistieto yhdistää voimansa Turun yliopiston, Valonian ja ProAgrian kanssa. Järjestämme syksyllä 2018 Turussa kaikille avoimen Elämyksiä datasta -kilpailun, jossa ratkotaan luonto- ja kulttuurikohteisiin suuntautuvaan matkailuun liittyviä haasteita avointa dataa hyödyntäen. Noin kuukauden kestävä kilpailu sijoittuu syys-lokakuulle ja kilpailutöitä työstetään tiimeissä. Kilpailijoiden hyödynnettävissä on esimerkiksi Virkistä dataa! -hankkeessa koottu aineisto Varsinais-Suomen virkistyskohteista ja -reiteistä. Erilaisia aineistoja yhdistelemällä kilpailijat voivat ideoida vaikkapa matkailijan tiedonhankintaa helpottavan sovelluksen, pohtia virkistyskohteiden saavutettavuuden parantamista tai luontokokemuksen pelillistämistä.

Haluatko olla mukana edistämässä kestävää lähimatkailua ja luomassa parempia toimintaedellytyksiä virkistyskohteiden läheisyydessä toimiville yrityksille ja yhdistyksille? Haemme kilpailuun parhaillaan sponsoreita, yhteistyökumppaneita ja kilpailijoita. Toivotamme sinut tervetulleeksi mukaan kilpailuun!

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 01 elokuu 2017 10:44

KUNTADATAN HYÖDYT KAIKKIEN KÄYTTÖÖN

Tämä kirjoitus on omistettu Lounais-Suomen kunnille, joita Varsinais-Suomen liiton yhteydessä toimiva Lounaistieto kannustaa avaamaan tietovarantojaan! Pysykää kuitenkin kuulolla muutkin datan tuottajat; teidänkin aineistonne ovat mitä tervetulleimpia.

Selvennetään heti aluksi, että tähtäämme datan avoimuuteen. Avoin data on enemmän kuin julkinen tieto, koska se on lisäksi maksutta uudelleen käytettävissä sekä saatavilla koneluettavassa muodossa.

 

Miten kunta ja muut tahot hyötyvät datan avaamisesta?


Julkishallinto tuottaa monipuolisia tietovarantoja, joilla on hyödyntämismahdollisuuksia myös hallinnon ulkopuolella. Luovasti eri aineistoja yhdistelemällä syntyvä lopputulos on enemmän kuin osiensa summa! Esimerkiksi helppokäyttöisten liikenne- ja tapahtumapalveluiden muodossa voidaan tarjota kuntalaisille sujuvuutta arkeen.

Dataa avaamalla voidaan myös tehostaa hallintoa, ja esimerkiksi ostolaskudataa avaamalla lisätä hallinnon läpinäkyvyyttä. Avoimet tietovarannot tarjoavat lisäksi mahdollisuuksia ict- ja muiden alojen yritystoiminnalle.
- Esimerkiksi tapahtumia, tiloja ja liikennettä koskevan tiedon jakaminen avoimena datana on synnyttänyt Suomen suurimmissa kaupungeissa käteviä mobiilipalveluja ja uutta yritystoimintaa, kertoo Lounaistiedon yritysyhteistyöstä vastaava Juha Pulmuranta.


Mitä ja miten avataan?


Tutustu Lounaistiedon pikaoppaaseen ja kysy lisätietoja! Jos datan avaaminen on kunnassa uusi asia, aineistojen avaamisen voi aloittaa esimerkiksi tietovaranto- ja tietojärjestelmäluetteloista, joista saa käsityksen saatavilla olevista aineistokokonaisuuksista. Datan tulee soveltua avattavaksi (ks. riskienhallintaa helpottamaan tehty tarkistuslista), mutta rimaa ei kannata pitää liian korkealla aineiston laadun suhteen, jotta avaaminen ei muodostu liian työlääksi.

Parhaimmillaan dataa avattaessa tunnistetaan aineistojen mahdolliset käyttäjät ja selvitetään heidän tarpeensa. Lounaistieto auttaa, kun rakennetaan yhteyksiä datan tuottajien ja hyödyntäjien välille. Olemme mukana Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteisessä 6Aika-avoin data -kärkihankkeessa, jossa edistetään datan avaamista ja hyödyntämistä uusien palveluiden raaka-aineena.

Kiitokset teille jotka olette jo aineistojanne avanneet, jatketaan yhdessä eteenpäin!

Ota yhteyttä:

Datan avaaminen
Sara Tamsaari, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 0405077109
Pasi Hietanen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 773 2823

Yritysyhteistyö
Juha Pulmuranta, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 509 1043

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 01 kesäkuu 2016 09:44

PROJEKTIÄSSÄT TUTKIVAT LOUNAISTIEDON TOIMIVUUTTA

Tammikuun 11. päivänä tuiskutti lunta ja pakkanen puri vasten kasvoja. Jokainen meistä Projektiässät -koulutukseen valituista lähestyi uteliaana kauppatorin laidalla odottavaa bussia.

Tarkoituksenamme oli lähteä ensimmäiseen Projektiässien yhteiseen tapaamiseen Turun Kakskertaan. Bussissa vallitsi hieman jännittynyt, mutta odottava ilmapiiri. Pian pääsisimme tapaamaan tulevat projektiryhmäläisemme ja aloittamaan neljä kuukautta kestävän taipaleen yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa.

Projektiässät on korkeakouluopiskelijoiden valmennuskurssi, jonka kautta opiskelijat saavat mahdollisuuden kerryttää omaa projektiosaamistaan oikeassa asiakasprojektissa.

Opiskelijan näkökulmasta tämä on todella hieno tilaisuus päästä testaamaan ja edistämään omia työelämän taitojaan, sillä korkeakouluopinnot eivät useinkaan mahdollista aitoa kosketuspintaa työelämään. Asiakkaat puolestaan pääsevät hyödyntämään opiskelijoiden osaamista, ja saavat heiltä uusia kehittämisideoita omaan toimintaansa. Projektiässiin osallistuminen on siis Win-Win -tilanne kaikille osapuolille!

Meidän projektimme tavoitteena oli selvittää Varsinais-Suomen liiton ja useiden eri yhteistyökumppaneiden yhteisen Lounaistieto-verkkopalvelun käytettävyyttä. Lounaistieto-tiimin tavoitteena on luoda verkkopalvelusta näyttävä sekä moderni “datapankki”, jonka käyttö olisi mahdollisimman helppoa ja intuitiivista.

Tätä varten vierailimme kolmessa Varsinais-Suomen kunnassa ja testasimme palvelun käytettävyyttä useammalla kunnan työntekijällä. Testituloksien perusteella annoimme Varsinais-Suomen liitolle ehdotuksia Lounaistieto-palvelun käytettävyyden parantamiseksi. Yksi projektin kohokohtia olikin erilaisiin työtehtäviin tutustuminen “kulissien takana”.

Kiitos testien mahdollistamisesta Salolle, Mynämäelle ja Turulle.

Toukokuun alussa saimme projektin valmiiksi, ja iloksemme myös asiakas oli tyytyväinen sen tuloksiin. Tiimin vahvuus oli ehdottomasti koulutustaustojemme erilaisuus. Ilman Karinan osaamista käytettävyystestien toteuttaminen olisi ollut lähes mahdotonta, ja Essin tietämys kuntahallinnosta ja -organisaatiosta toi suurta apua tiimin sekä kuntien väliseen yhteistyöhön. Lisäksi Marin ja Arlan kokemus paikkatiedosta ja avoimesta datasta toi tarvittavaa syvyyttä sivuston kehittämiseen. Tämä on yksi loistava esimerkki siitä, kuinka paljon etua monialaisuudesta todella on.

Nyt kesän alkaessa aurinko lämmittää ja jäätelö maistuu hyvältä. Yhteinen taipaleemme Projektiässien ja Varsinais-Suomen liiton kanssa on päättynyt. Olemme todella iloisia siitä, että lähdimme Projektiässiin mukaan ja pääsimme toteuttamaan juuri tätä projektia. Haluamme kiittää Lounaistiedon tiimiä projektin mahdollistamisesta ja sujuvasta yhteistyöstä. Toivotamme myös intoa verkkopalvelun kehittämiseen jatkossakin.

Toivottavasti Varsinais-Suomen liiton ja Projektiässien yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin!

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 30 lokakuu 2015 10:34

MUODOSTETAANKO 474 133 IHMISEN TIIMI?

Tunnen olevani onnekas. Kolmen suloisen lapsen, rakkaan vaimon, mukavien sukulaisten, fiksujen kavereiden ja hyvän terveyden lisäksi saan nauttia tiimityön iloista. Työ Varsinais-Suomen liitossa on innostavaa, mutta sisältää joskus samoja haittoja kuin mikä tahansa tietotyö – työasiat pyörivät päässä kotonakin, lihaskunto uhkaa rapistua, kännykkä kasvaa kiinni käteen ja niin edelleen. Niiden kanssa kuitenkin jaksaa, kun työporukka on mitä parhain.

Tiimin toimivuus mitataan sen tuottamilla tuloksilla - työssä viihtyminen on vain mukava bonus. Meidän tietopalvelutiimimme on onnistunut puhkaisemaan maakuntatalon väliseiniä, joskin vain kuvainnollisesti. Tiimimme kokoaa yhteen ihmisiä liiton eri osastoista (osaamisryhmistä) ja juuri siitä syntyvässä eri osaajien muodostamassa cocktailissa on tiimimme vahvuus. Siltä pohjalta syntyi myös hiljattain julkaistu ensimmäinen versio Lounais-Suomen aluetietopalvelusta eli Lounaistiedosta.

Voisiko tiimiajattelua kokeilla myös maakunnan mittakaavassa? Voisivatko kaikki varsinaisuomalaiset muodostaa yhden ison tiimin, joka rakentaa menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa fyysisistä ja henkisistä esteistä huolimatta?

Lounaistieto-palvelun myötä tähän on ensimmäistä kertaa ainutlaatuinen tilaisuus, sillä palvelun kehitysmahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Vuonna 2015 tekniikka ei ole enää este rajat ylittävälle yhteistyölle, vaan esteitä muodostamme me ihmiset asenteinemme, tapoinemme ja ennakkoluuloinemme.

Paraskaan verkkopalvelu ei korvaa kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, mutta sen avulla voidaan lisätä ihmisten välisiä kohtaamisia ja siten yhteistyötä, kumppanuuttakin. Lounaistieto antaa jatkossa – osin jo nyt – mahdollisuuden hakea yhteistyökumppaneita, haastaa toimijoita mukaan toimenpiteisiin, löytää avointa tietoa, käydä keskustelua, jakaa parhaita käytäntöjä, koota ideoita, kertoa rahoitusmahdollisuuksista ja myös kuvata, miten maakunta makaa ja miten sitä pitäisi parantaa.

Lounaistieto-palvelun tarjoamat mahdollisuudet on ymmärretty hyvin jo nyt mm. Varsinais-Suomen ELY -keskuksessa, maakuntamuseossa, paikkatietoverkostossa, Turun kaupungissa ja monessa muussa alueen kunnassa ja kaupungissa – kuten Paimiossa, Liedossa ja Somerolla.

Jos sinulla on idea tai toive, miten Lounaistieto voisi tehdä maakunnasta paremman niin lähetä viesti osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai kommentoi alle.

Tervetuloa mukaan Lounaistiedon tiimiin – se on avoin kaikin tavoin!

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 13 lokakuu 2015 10:48

DATA ILMAISTA, TIETO KALLISTA

Avoin data on kovassa nosteessa. Se nähdään vähintään uuden taloudellisen toiminnan moottorina, digitalisaation rinnalla jopa osaratkaisuina julkisen sektorin rahoitusongelmiin. Avoin data on kuitenkin uusi asia, ja sen sisältö voi olla monille hämärä. Mitä tiedon avoimuus käytännössä tarkoittaa?

Ensin on syytä selventää millä nimillä asioista puhutaan. Suomen kielessä avoin data ja avoin tieto nähdään usein synonyymeinä, vaikka data – tietoaineisto – on aivan eri asia kuin tieto, eli ymmärrys jostain asiasta. Avaan näiden välistä eroa teollisuudesta tutun jalostusasteen käsitteen kautta.

Data, avoin tai suljettu, on kaikkein matalimman jalostusasteen tietoa. Se on kuin maasta kaivettua jalostamatonta rautamalmia. Se on pelkkiä numeroita, joka kertoo ainoastaan kuinka paljon jotain on.

Hieman pidemmälle jalostettua tietoa on informaatio. Informaatio on tulkittua dataa, joka tarjoaa vastauksen kysymyksiin mitä, missä tai milloin. Metallivertauksen mukaisesti informaatio on teräslevyjä, se on jalostettu malmista eteenpäin mutta vielä melko yksinkertaisin prosessein.

Tieto sen sijaan on korkeimman jalostusasteen informaatiota. Se luo ymmärrystä ilmiöiden taustoihin vastaamalla kysymyksiin miten tai miksi. Tieto on kuin suuri risteilyalus, joka on rungon teräslevyjen päälle rakennettu mutta jota ei olisi mahdollista synnyttää ilman vahvaa erityisosaamista.

Jos tiedolla on jalostusasteensa, on sillä myös arvoketjunsa. Korkeamman jalostusasteen tieto perustuu aina matalampaan, ja jalostusasteen kasvaessa myös sen arvo ja hyödynnettävyys kasvaa. Arvoketju näkyy selvästi tiedon hinnassa. Avoin data on nimensä mukaan ilmaista. Datasta jalostettu informaatio on usein käyttäjälle ilmaista, ja jos se tarjotaan digitaalisessa muodossa, on se myös informaation tuottajalle edullista.

Sen sijaan ymmärrys asioista, tieto, vaatii syntyäkseen ajattelua. Se vaatii ihmisen analysoimaan dataa, tulkitsemaan analyysin tuloksia suhteessa muuhun tietoon ja tekemään johtopäätöksiä. Tiedon tuottaminen ei onnistu algoritmeilla, vaan se vaatii aikaa ja tuumailua. Siksi tieto tai ainakin sen tuottaminen on yhä kallista.

Pohdinnan lisäksi tiedon tuottaminen vaatii kuitenkin myös raaka-ainetta eli dataa. Juuri tässä korostuu avoimen datan merkitys. Mitä enemmän ja laajemmin dataa on saatavilla, sitä enemmän siitä on mahdollista tuottaa tietoa ja tätä kautta tuottaa hyötyä tiedon arvoketjussa.

Ilmaisen ja avoimen data paras peruste on se, että suljettu datapolitiikka on tiedon arvoketjun kannalta äärimmäisen tuhlailevaista.

Julkaistu kategoriassa Blogi

Julkishallinnon organisaatioiden, kuten kuntien ja kaupunkien ostolaskutietoja on avattu maailmanlaajuisesti jo vuosia. Tänä keväänä Suomessa herättiin kilpailemaan mikä kaupungeista avaisi ostolaskut vuoden alussa ensimmäisenä. Oulu ja Tampere kamppailivat rinta rinnan, mutta taisi Jyväskylä kiilata viime metreillä ohi.

Itse ihmettelin pitkään, että mitä ihmeellistä tässä on? Ketä ylipäätään kiinnostaa jonkun kunnan tai viranomaisorganisaation taloustiedot? Kunnes kuulin, että Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mielestä eri toimialojen ostot tulevat pienentymään datan avauksen seurauksena.

Yksi pääepäilty selkeisiin kustannusten vähennyksiin on tietojen julkinen repostelu ja yksikköjen parantunut oma käsitys tehdyistä ulkopuolisista ostoista. Ja onhan siinä sekin, että julkisin verovaroin hankittuja ostoja on välillä ihan demokraattisistakin syistä hyvä tarkastella avoimesti, eikö?

Noh, ylipäätään, ostolaskudata on järjetön taulukkorivistö dataa. Tällaisen tietomäärän läpikahlaus on valtava ponnistus normaali-kansalaiselta.

Siksi tietoja yritetäänkin maailmalla visualisoida eri tavoin. Yksi itselle mieluisimmista visualisoinneista on tietenkin karttapohjainen esitys.Tämä ei tietysti ole mahdollista, jos taloustietoja ei ole sidottu mihinkään alueisiin. Eivät nuo pallokartatkaan hassumpia ole, ja tulee himo klikkailla lisää ja katsella mitä kaikkea avautuu.

Summa summarum, ostolaskutietojen avaaminen on todella helppoa. Tarvitaan vain päätös asiasta ja muutama päivä taulukon siivoamista sopivaan tiedostomuotoon. Me autamme myös Varsinais-Suomen liitossa tässä siivoustyössä.

P.S. Alla olevissa kuvissa näet brittien verorahojen käyttöä visualisoituna (http://wheredoesmymoneygo.org/) sekä Ruotsin parin esimerkkikunnan ostolaskujen visualisointi maailmanlaajuisen avoimen ostolaskusivuston avulla esitettynä (https://openspending.org/)

Julkaistu kategoriassa Blogi