Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun päivitetyt liikennejärjestelmäsuunnitelmat on julkaistu.Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet seuraaville vuosille ovat kestävä ja vähäpäästöinen, kilpailukykyinen ja vetovoimainen, sekä turvallinen ja terveellinen liikennejärjestelmä. Päivitystyö on ajoittunut samaan aikaan valtakunnallisenliikennejärjestelmäsuunnitelman ja neljän maakunnan yhteisen Etelä-Suomen liikennestrategian laatimisprosessien kanssa. Ajoitus on mahdollistanut suunnittelutasojen välillä tiiviin vuorovaikutuksen ja yhtenäiset tavoitteet.

Koko maakunnan kattavassa Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa käsitellään sekä maakunnan sisäisiä, että ulkoisia yhteyksiä.Suunnitelmassa on määritelty maakunnan, sen elinkeinoelämän ja asukkaiden tulevaisuuden kannalta keskeiset kehittämistarpeet.Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarkentaa maakunnallista suunnitelmaaKaupunkiseudun suunnitelmassa käsitellään tarkemmin 13 kunnan alueen liikennejärjestelmän erityiskysymyksiä kuten jalankulku- pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin kehittämistä. 

 

Suunnitelmista toteutukseen 

Tuoreiden suunnitelmien julkistuswebinaari järjestettiin torstaina 29.10.2020.Tilaisuudessa esiteltiin päivitetyt liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja keskusteltiin niiden toimeenpanosta.

Nyt liikennejärjestelmäsuunnitelmien valmistuttua on aika kääriä hihat ja ryhtyä toteuttamaan suunnitelmia. Tuoreiden suunnitelmien toimeenpanosta keskusteltiin julkaisuwebinaarin asiantuntijapaneelissa, johon panelistit toivat Turun kauppakamarin, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin, sekä Turun ja Paimion kaupunkien näkökulmat. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että suunnitelmien kärkitoimenpiteet ja tavoitteet ovat hyvät ja painottivat yhteistyön tärkeyttä liikennejärjestelmän kehittämisessä. 

Työpajatyöskentelyssä pureuduttiin suunnitelmien teemoihin ja toimenpiteisiin tarkemmin. Pienryhmäkeskusteluja käytiin kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä, Turun seudun joukkoliikenteen vaihtopaikoista, liityntä ja solmupysäkeistä, Fölin toimialueen ulkopuolisista joukkoliikenneratkaisuista Turun seudulla, Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteestä, kuljetusten yhdistelystä ja elinkeinoelämän kuljetuksista.

Pienryhmäkeskusteluissa esille nousi monia tärkeitä konkreettisia liikenteen kehittämistarpeita ja toimenpiteitä, mutta myös ideoita liikennejärjestelmäsuunnittelun sidosryhmien yhteistyön kehittämiseen. Esimerkiksi elinkeinoelämän toimijoiden osallistumista suunnitteluun on mahdollista lisätä kauppakamarin kuljetusvaliokunnan kautta ja myös terveystoimella on kiinnostusta liikennejärjestelmän, kestävän liikkumisen ja liikenneturvallisuuden kehittämiseen. 

 

Yhteistyöllä tuloksiin 

Liikennejärjestelmäsuunnitelmien toimenpidekokonaisuus on kattava ja toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaankin mukaan laajasti eri tahoja, kuten alueen kuntia, yrityksiä, päättäjiä ja valtiota. Liikkumistarpeeseen pitkäaikaisesti vaikuttavia päätöksiä tehdään teknisen toimen lisäksi myös esimerkiksi sivistys-, sosiaali- ja terveyssektorilla, jonka vuoksi myös sektorien välistä yhteistyötä on tarpeen kehittää entisestään.

Toimenpiteiden toteuttamisessa tärkeintä on laaja eri toimijoiden välillä tehtävä yhteistyö, jota jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä tehdäänTällä hetkellä maakunnan ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön ja kaavoituksen yhteistyöryhmiä organisoidaan uudelleen. Tavoitteina ryhmien uudelleenorganisoinnissa on parantaa ja tehostaa yhteistyötä, sekä kirkastaa toimintaa tarvelähtöiseksi valmistuneiden suunnitelmien toteuttamista silmällä pitäen. 

Miten sinä tai organisaatiosi voitte edistää tulevaisuuden tavoitteita kestävästä ja vähäpäästöisestä, kilpailukykyisestä ja vetovoimaisesta, sekä turvallisesta ja terveellisestä liikkumisesta ja liikenteestä?

Tutustu suunnitelmiin:

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 14 lokakuu 2020 09:09

MAHDOLLISTAVAA PALAUTETTA

Mun tuli niin hyvä mieli sun avusta, etten osaa edes tarpeeksi kiittää”, kirjoitti ystäväni minulle taannoin WhatsApp-viestissään. Kyse ei ollut kovin kummoisesta ponnistuksesta minun puoleltani, olimme vain pohtineet muutokseen ja motivaatioon liittyviä asioita yhdessä. Mutta kylläpä lämmitti. 

Varmasti tiedät tunteen – positiivinen palaute tai kiitos ystävältä tai työkaverilta jää mieleen ja kantaa todella pitkän aikaa. Tiedämme kaikki myös, että palautetta ja kiitoksen sanoja  kannattaa viljellä, mutta silti se usein nolostuttaa ja on vaikeaa. Ja vaikeaa on erityisesti, kun pitäisi antaa korjausehdotuksia tai puuttua virheeseen

Me Varsinais-Suomen liitossa olemme juuri tällä viikolla saaneet valmiiksi maakuntaohjelmien vertaisarviointiin liittyvän kierroksen Uudenmaan, Hämeen ja Kymenlaakson liittojen kanssa. Kierroksen aikana olemme käyneet toistemme vieraina antamassa palautetta kunkin maakuntaohjelman sisällöstä, luettavuudesta, vaikuttavuudesta ja muutosjoustavuudesta – käsidesintuoksuisina  ja maskein naamioituneina, huudellen valtavissa kokoushuoneissa, tietenkin

Vertaisarvioinnissa on kyse jatkuvasta oppimisesta, ja siihen me tarvitsemme muita. Palautteen kautta saamme uusia ajatuksia ja syötteitä: ideoita siitä miten me työntekijöinä ja organisaatioina kehitymme ja löydämme uusia tapoja motivoitua.Meidän vertaisarvioinnissamme kantava ajatus on myös, että joskus paras palaute tulee tahoilta, jotka tietävät toimintaympäristösi mutta silti katsovat työtäsi hiukan kauempaa. 

Hyvää palautetta onkin helppo vastaanottaa niin töissä kuin vapaalla, kriittistä ei niinkään. Kysyin eräässä harrastetilanteessa viime kesänä palautetta omasta kehittymisestäni, ja sain vastaukseksi puheen siitä, miten minun pitäisi suhtautua omaan tekemiseeni kevyemmin ja olla iloinen ihan pienistäkin onnistumisista. Sanomattakin lienee selvää, että täällä vastaanottajan päässä hampaita kiristeltiin: palautteessahan mentiin siihen, minkälainen minä olen ihmisenä. Minulle on tärkeää kehittyä ja turhaudun helposti, jos en näe muutosta.Saamani palaute ei auttanut minua eteenpäin.

Henkilöön menevä palaute osuukin helposti suoraan sisimpäämme, erityisesti se negatiivinen. Silloin tulee hakeuduttua piikkipuolustusasentoon, ja se siellä palautteen seassa ehkä ollut hyvä idea on vaarassa tulla menetetyksi.Eihän kukaan halua kuulla, että on vääränlainen tai tuntee väärin. (Joku olisi kyllä voinut ottaa edellisessä tilanteessa vastaan vinkin relaamisesta, totean näin 3 kuukautta myöhemmin.) Mutta moni meistä haluaa kuulla, minkälaisella toiminnalla tai käytöksellä voisimme onnistua paremmin.   

Mitäpä siis, jos negatiivisen tai korjaavan palautteen vastaanottaja ajattelisi palautetta mahdollisuutena: joku osoittaa kohdan, jota muuttamalla harrastus nousee uudelle tasolle tai työkuorman hallinnasta tulee helpompaa. Mitä jos palaute ei olisi osoitus siitä, että on epäonnistunut, kun ei ole asiaa aikaisemmin itse tajunnut, vaan kokeilisivoisiko muutos tosiaan toimiaJos ei puolustautuisikaan vaan kysyisi tarkemmin! Tai jos negatiivisen palautteen antaja keskittyisi jakamaan ehdotuksensa toisenlaisesta toiminnasta, eikä sisällyttäisi palautteeseen viestiä siitä, että vastaanottajan pitää muuttaa luonnettaan tai että tämä on huolimaton, laiska tai ajattelematon. 

Tästä on kyse myös maakuntaohjelmien vertaisarviointiprosessissa. On ollut valtava ilo ja rikkaus keskustella eri maakunnista tulevien kollegojen kanssa, ja nähdä ja kuulla, miten he tekevät työtään. Palautetta ja kehittämisideoita on annettu puolin ja toisin taitavasti, juuri tekemiseen ja tekemisen kehittämiseen keskittyen. Silloin hedelmällisin palaute voi ja saa olla myös kriittistä. Meillä on kullakin nyt muistivihot täynnä ajatuksia.

Vertaisarviointiprosessissa on vielä yhteenveto- ja loppuraporttivaihe edessä. Sitten pistetään kussakin maakunnassa viisaat päät yhteen ja mietitään, miten palaute hyödynnetään. Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ valmistelu alkaa aivan pian. Senkin aikana voimme varmasti opetella antamaan hyvää ja mahdollistavaa palautetta, ja myös antamaan kaverille anteeksi, jos hän joskus kompastelee sanoissaan. 

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 25 syyskuu 2020 09:21

ANNA LÄHIMATKAILUN YLLÄTTÄÄ

Jos jokin asia on ollut tänä vuonna erityisesti otsikoissa ja ihmisten mielessä, niin matkailu. Tai oikeastaan matkustamattomuus. Ihmisillä on kuitenkin luontainen halu ja tarve päästä välillä pois tutuista ympyröistä, joten kotimaanmatkailu onkin noussut tänä vuonna ennen näkemättömään suosioon.

Myös lähimatkailu on suosittua, ja muutaman kilometrin päässä kotiovelta saattaakin löytyä aivan uusia luonto- tai kulttuurimatkailukohteita, joista ei välttämättä ole aikaisemmin ollut harmainta aavistustakaan. Lounais-Suomen alueellisen tietopalvelun Lounaistiedon karttapalvelusta löytyy esimerkiksi teemoiteltuna kulttuurikuntoilureittejä, joihin on mahdollista tutustua joko yksin tai yhdessä, kuten arkkitehtuurikierros, historiallinen Suomen sydän -reitti tai Turun kaupunkikuvaan kätketyt pikkupatsaat. Lounaistieto tarjoaa käyttäjille avointa dataa, jota voivat hyödyntää paitsi kuntalaiset niin myös esimerkiksi yritykset uusien palvelujen ja liiketoiminnan kehittämisessä. Myös monet kunnat hyödyntävät karttapalvelumme ilmaisia karttaupotuksia verkkosivuillaan.

Kulttuurireittien lisäksi myös luonto ja ympäristö kiinnostavat. Tiedonjanoon Lounaistiedon sivuille onkin koottu esimerkinomaisesti Vakka-Suomen reitistökokonaisuuksia. Lisäksi Varsinais-Suomen liiton Varsinais-Suomen virkistys- ja luontomatkailukohteiden tietoaineisto palvelee jo nyt paitsi matkailupalvelujen tarjoajia, myös jossain määrin retkeilijöitä. Virma-palvelusta löytyy niin uimapaikkoja, leirintäalueita, luontopolkuja kuin muitakin virkistyskohteita ja -reittejä. Kohteita on jo yli 1000, ja määrä kasvaa koko ajan.

Erityisesti retkeilijöiden tarpeita halutaan huomioida entistä paremmin, ja virkistysreitti- ja kohdetietojen saavutettavuutta ja hyödynnettävyyttä parannetaankin parhaillaan Digi-SAAPAS -hankkeessa. Hankkeessa on kehitteillä mobiilisovellus, jonka avulla on mahdollisuus tarkastella digitaalisia aineistoja ja omaa sijaintiaan paikan päällä maastossa älypuhelimen kautta. Sovellus on käyttäjille täysin ilmainen, ja se julkaistaan vuoden vaihteessa 2020-21.

Myöskään kuntia ei ole unohdettu. Valtio on nyt vastannut ulkoilubuumiin ja tarjoaa 10 miljoonaa elvytysrahaa kuntien lähivirkistysalueiden kunnostamiseen ja kehittämiseen. Ulkoilureitit ja muut virkistys- ja viheralueet ovat olleet kuluvana vuonna paikoin niin suosittuja, että ne ovat ruuhkautuneet ja jotkut jopa kuluneet liiaksi. Valtio haluaakin nyt kannustaa sekä vanhojen virkistysalueiden rakenteiden parantamiseen että täysin uusien ulkoilureittien perustamiseen.

Valtiotasolla matkailu merkitsee usein kasvua ja työpaikkoja, mutta henkilökohtaisesti suomalainen hakee luonto- ja lähimatkailusta yhä useammin mielenrauhaa, voimaa ja elämyksiä. Ympäristötietoisuus on päivän sana, ja lähimatkailu trendi. Maailman matkailupäivää vietetään 27.9. Nautitaan siis syksyn aurinkoisista päivistä ja virkistytään lähimatkailun parissa, kunnioittaen luontoa ja kanssaretkeilijöitämme!

Julkaistu kategoriassa Blogi

Korona iski kuin salama kirkkaalta taivaalta samaan aikaan, kun EU hahmotteli tulevaa, seitsemän vuotta kestävää, ohjelmakauttaan. Tietyllä tavalla kaikki meni uusiksi. Päätettiin toteuttaa operaatioita, joita tähän asti on pidetty unionin perussopimusten vastaisina. Merkittävin niistä on jäsenmaiden kollektiivinen vastuu toisen veloista.

Suomessa oli koronaa edeltävänä aikana annettu rakennerahastojen rahanjako maakuntajohtajien neuvoteltavaksi. Etukäteen tiedettiin, että hankkeessa tuskin tultaisiin onnistumaan. Näin myös kävi. Osapuolet eivät lähentyneet toisiaan, eikä minkäänlaista periaatekeskustelua päässyt syntymään. Kokemus oli surkein ja surullisin omalla neljäkymmentä vuotta kestäneellä virkamiehen ja poliitikon työurallani.

Kun eteläisen Suomen maakunnat yrittivät käynnistää mielipiteen vaihtoa teemaan ympärillä, itäinen ja pohjoinen media iski. Se ei ollut mikään yllätys, vaan jatkoa sille linjalle, jota Itä- ja Pohjois-Suomessa on pidetty voimaperäisesti yllä siitä lähtien, kun Suomi liittyi yhteisöön. Maakuntien liittojen, poliitikkojen ja median lisäksi joukkoon kuuluvat valtion virkamiehet. Etelässä ja lännessä valtion palkolliset sanovat olevansa riippumattomia, eivätkä katso voivansa liputtaa aluepoliittisesti, mutta idässä ja pohjoisessa on eri säännöt. Kyseessä on tehokas nyrkki, joka toimii ulospäin yhtenäisesti ja ratkoo sisäiset ongelmansa julkisuudelta piilossa.

Eteläisessä ja läntisessä Suomessa pohjoisen ja idän touhuja on joskus kiroiltu, joskus naurettu. Nauruun ei kuitenkaan ole minkäänlaista syytä, päinvastoin. IP-alue on kävellyt etelän ja lännen yli ja saanut unionin komission vakuuttumaan omasta aluepoliittisesta näkemyksestään, vaikka se on Suomen totuuden vastainen.

Urheilussa käy edelleen joskus niin, että hävinnyt perustelee huonoa menestystään sillä, että kilpakumppani on harjoitellut. Näin on käynyt myös suomalaisessa aluepolitiikassa. Itä ja pohjoinen ovat tehneet kovaa työtä ja jättäneet etelän ja lännen kuin nallin kalliolle. Siksi etelän ja lännen on syytä mennä itseensä, katsoa peiliin ja alkaa harjoitella.

Aluepolitiikkaa kutsuttiin ennen muinoin kehitysaluepolitiikaksi. Siihen oli aito syy. Oli köyhä itä-pohjoinen ja varakkaampi etelä-länsi. Tuo asetelma on vain muuttunut jo kauan sitten. Suomen heikoimmat maakunnat ovat Etelä-Savo ja Kymenlaakso. Mutta idän onnistuneen edunvalvonnan tuloksena Etelä-Savo saa EU-rahaa monta kertaa enemmän kuin Kymenlaakso. Pohjois-Pohjanmaa on dynaaminen digi-maakunta, suunnilleen samansuuruinen kuin Varsinais-Suomi tai Pirkanmaa. EU-rahaa sille annetaan pohjoisesta sijainnistaan johtuen 7-9 kertaa enemmän kuin samassa kehitystasossa oleville etelän ja lännen maakunnille.

Mutta itku ei auta EU-politiikassa, eikä muussa edunvalvonnassa, vaan kova työ. Eteläisen Suomen maakunnat Uusimaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme ja Kymenlaakso ovat aloittaneet yhteistyön suunnan muuttamiseksi. Aivan juuri on valmistunut näiden maakuntien yhteinen liikennestrategia. Yhteistyötä aiotaan tehdä myös monella muulla sektorilla ja mukaan toivotaan poliitikkoja, kuntia, yrityksiä, järjestöjä ja virkamiehiä.  Aivan lähitulevaisuuden haaste on EU:n elpymispaketin rahanjako. Rahavirrat eivät enää voi suuntautua ilmansuuntien mukaan, vaan sinne, missä syntyy lisäarvoa ja missä ihmiset asuvat.

Suomalaiseen aluepoliittiseen keskusteluun on kuulunut eteläisen Suomen syyllistäminen sen puhuessa omassa asiassaan. Se on ollut ikään kuin moraalitonta muita kohtaan. Joskus syyttely on jopa tehonnut, ei ole uskallettu toimia omien etujen puolesta. Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson mielestä sellainen ajattelu joutaa romukoppaan. Etelä-Suomi tarvitsee yhteisen aluepoliittisen linjan ja voimakasta työtä sen puolesta.

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 26 elokuu 2020 10:12

HAUSSA 100. VAIKUTTAJAKOKELAS!

Varsinais-Suomesta on perinteisesti noussut vaikutusvaltaisia nimiä valtakunnan politiikkaan, puolueiden puheenjohtajiksi aina valtioneuvostoon asti. Maakunnan edunvalvonnan näkökulmasta on tärkeää, että näin on myös jatkossa. Maakunnallisessa vaikuttamisessa olennaista on pitkäjänteisyys sekä osaavat ja yhteistyötaitoiset ihmiset. Viitisen vuotta sitten maakuntahallituksen päätöksellä perustetun vaikuttajakoulun ajatuksena olikin olla ns. ”ministerikoulu”. Vaikka näen vaikuttajakoulun arvon paljon tätä laajempana, yhteiskunnalliseen keskusteluun kannustavana ja vaikuttamista monista näkökulmista avaavana, taustalla on yhä ajatus vaikuttajakoulusta kuoriutuvista Annika Saarikoista, Li Anderssoneista tai Petteri Orpoista.

Vaikuttajakoulun perustamisen lähtökohtana tuolloin vuonna 2015 oli huoli pitkään jatkuneesta nuorten kiinnostuksen hiipumisesta poliittista toimintaa kohtaan. Nuorten vähäisen kiinnostuksen taustalla saattaa olla epäluottamus politiikkaa kohtaan, mutta myös epätietoisuus. Omaa vaikutuskykyä ei ehkä hahmoteta monimutkaiselta ja kaukaiselta tuntuvassa päätöksenteon sokkelossa ja omaan arkeen verrattuna korkealentoiselta tuntuvassa poliittisessa keskustelussa.

Vuosittain julkaistava 15–29-vuotiaiden arvoja ja asenteita mittaava nuorisobarometri on osoittanut, että vaikka kiinnostusta politiikkaa kohtaan olisi, se ei välttämättä johda edes äänestyspäätökseen. Barometrin mukaan nuorten äänestämättä jättäminen selittyy erityisesti koulutustaustalla. Mitä alhaisemmaksi koulutustaso jää, sitä todennäköisemmin jää myös äänestäminen. Yhtenä ratkaisuna on esitetty nuorten vuoropuhelun lisäämistä päättäjien kanssa. Toisaalta vuosituhannen lopun ja 2000-luvulla syntyneiden nuorten osallistuminen tapahtuu eri tavoilla kuin heidän vanhempiensa.

Vaikuttajakouluumme kuuluu varsin matalan kynnyksen osallistaminen. Kouluun pääsyä ei määritä kokemus, koulutus tai harrastuneisuus vaan ennen kaikkia nuoren oma kiinnostus ja motivaatio. Tarkoitus on avata nuorille mahdollisuus kurkistaa politiikan kulisseihin ja yhteiskuntaan kokonaisuutena, jossa vaikutusvaltaa on päätöksentekijöiden lisäksi tiedotusvälineillä, yrityksillä, järjestöillä ja julkisilla toimijoilla.  

Vaikuttajakoulusta on vuosi toisensa jälkeen saatu positiivisia kokemuksia, ja mallia konseptista on otettu myös muualla. Koulutuksen on kuluneen neljän lukukauden aikana käynyt jo 85 nuorta. Osallistuneet nuoret ovat kokeneet koulutuksen hyödyllisenä. Nuoret ovat palautteessa nostaneet erityisen kiinnostaviksi konkreettiset esimerkit asioiden edistämisessä, kansainväliset kysymykset ja vaikuttajien urapolut. Ensimmäisiltä kausilta on jo ponnistettu paikallispolitiikkaan ja erilaisiin järjestö- ja vaikuttajatehtäviin.

Vaikuttajakoulun haku on jälleen auki. Viides lukukausi sisältää aiemmilta kausilta tuttuja tutustumiskäyntejä, keskusteluja ja verkostoitumista mutta myös uusia näkökulmia ja koulutuksia. Tarkoituksena on antaa aiempaa enemmän tilaa nuorille sparrata kokeneita valtiomiehiä ja vaikuttajia. Vaikuttajakouluun valitut pääsevät koulutuksen käynnistyttyä myös itse kehittämään koulutuksen sisältöä.

Haku on avoinna 24.8.6.9.2020. Lisätietoja ja hakulomake: www.varsinais-suomi.fi/vaikuttajakoulu

Julkaistu kategoriassa Blogi

Saariston määrittely on periaatteessa helppoa näin varsinaissuomalaisesta näkökulmasta; saaristo on Turusta katsottuna vaikkapa tuo lähisaaristomme Hirvensalo-Kakskerrasta tai Ruissalosta ulommas Airistolle. Paraislaisille saaristo alkaa ehkä jo Kirjalan saarelta tai viimeistään Sattmarkin salmesta. Kemiönsaari on itsessään jo saaristoa, onhan se pitkähkön sillan takana!

Saariston määrittely vaikeutuu kuitenkin oleellisesti, kun rannikolta tai sisä-Suomesta tulee viestejä, joissa halutaan päästä saaristojärjestelmän (lue: rahanjaon) piiriin. Milloin vesistöisen kunnan olosuhteet muistuttavat saariston olosuhteita siinä määrin, että kunnalle voidaan suoda paikka saaristojärjestelmässä ja sen myötä oikeus saaristo- tai saaristo-osakuntalisiin? Riittääkö pelkkä vesistöjen rikkoma kunnan geografia saaristo-olosuhteiden syntyyn? Ovatko kaikki rannikon kunnat periaatteessa saaristoisia kuntia? Onko saarten määrällä jokin rooli tässä yhtälössä?

Edellä esitettyä problematiikkaa pohtii parhaillaan Saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) työryhmä, joka tekee saariston määrittelytyötä konsulttiyritys MDI:n kanssa tiiviissä yhteistyössä niiden maakuntien kanssa, joilla nykyisessä saaristojärjestelmässä on joko saaristokuntia tai osakuntia. Tavoitteena on luoda saaristo -käsitteelle selkeät kriteerit sekä saaristolisien aiempaa oikeudenmukaisempaa jakoa ajatellen että saariston aluepoliittisen painoarvon kirkastamiseksi. Työryhmän mandaatti kestää vuoden 2020 loppuun asti, jolloin saaristo on tavoitteen mukaan määritetty uudelleen!

SANK:lla on käynnissä myös toinen prosessi, jonka avulla puolestaan halutaan vaikuttaa saariston yhteysalusliikenteeseen tulevaisuudessa. Valtion pääosin kustantamasta saaristoliikenteestä vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, jonka tehtävä reittien, aikataulujen ja aluskapasiteetin sekä reittien palvelutason määrittelyssä ei aina ole kadehdittava.  Tehtävän juridinen pohja on ns. saaristolaissa, joka on suhteellisen vanha (1981) eikä anna liikenteen järjestäjälle kovinkaan detaljoitua ohjeistusta ja selkänojaa. Tulevaisuuden saaristoliikennettä pohtii saaristoasiain neuvottelukunnan asettama saaristoliikennetyöryhmä, jonka toimikausi on niin ikään vuosi 2020.

Työryhmän tavoitteena on luoda visio saaristoliikenteestä tulevaisuudessa siten, että liikenne täyttäisi käyttäjien (saaristolaiset, vapaa-ajanasukkaat, matkailijat) tarpeet parhaalla mahdollisella tavalla ja ottaisi huomioon mm. ympäristötavoitteet ja uudet innovaatiot. Työryhmä ottaa kantaa tulevaisuuden alusten nopeuteen, käyttövoimaan, kuljetuskapasiteettiin, ympäristöystävällisyyteen jne. Saaristolaiset osallistetaan prosessiin kyselyjen avulla, minkä lisäksi taustatietoa on saatavilla menneistä kyselytutkimuksista ja saaristoliikenneselvityksistä.

Työryhmä ottanee työn loppuvaiheessa vielä kantaa nykyiseen saaristolakiin, joka saattaa kaivata päivitystä ja täsmennyksiä saaristoliikenteen järjestämisen osalta. Nykymuotoisen lain puitteissa ELY-keskuksen on vaikea tehdä muutoksia esim. yhteysalusliikenteen yksittäisiin reitteihin. Samoin keskeinen kysymys siitä, keitä varten saaristoliikennettä järjestetään, kaipaa selkeää vastausta. Kuinka suuri painoarvo esim. matkailun kehittämiselle voidaan antaa saaristoliikenteessä?

Lisätiedot: saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704

Julkaistu kategoriassa Blogi

Poikkeukselliset olosuhteet ovat saaneet suomalaiset löytämään lähiseutunsa luontokohteet. Retkeily ja luontomatkailu on ollut jo vuosia tasaisessa nosteessa, mutta koronavirus COVID-19 ja sen mukanaan tuomat yhteiskunnalliset rajoitukset liikkumiselle ja kokoontumiselle ovat kohottaneet retkeilyreittien ja -kohteiden suosion ennennäkemättömälle tasolle.

Kiinnostusta retkeilyyn kuvastaa sosiaalisen median kanavien luontoretkeilyteemaiset ryhmät. Esimerkiksi Kuhankuonon retkeilyreitistön Facebook-sivua seuraa 3 150 henkilöä ja Kurjenrahkan kansallispuiston Facebook-sivua jopa yli 9 000 ihmistä. Vuoden vaihteessa perustettu Varsinais-Suomen luontoliikkujat – Naturströvarna i Egentliga Finland Facebook-ryhmä on muutamassa kuukaudessa kerännyt yli 1 500 seuraajaa ja keskustelu retkikohteista maakunnassa käy palstalla aktiivisena. Paljon tapahtuu myös maastossa: luontomatkailuun liitoksissa olevat yrittäjät ovat kekseliäästi suunnanneet toimintaansa niin, että ne palvelevat retkeilijöitä poikkeusajat huomioiden. Kuhankuonon reitistön ydinalueella yrittäjät ovat esim. perustaneet itsepalvelumyymälöitä, joissa on myynnissä retkeilijöille tarpeellisia eväitä tai desinfiointitarpeita. Onpa tarjolla jopa take away -retkieväspalvelua, jota käyttämällä retkeilijät voivat välttää ahtautumisen grillikatoksiin muiden retkeilijöiden kanssa.

Luontoretkeily sopii monelle, sillä kohteita ja reittejä löytyy eri puolilta maakuntaa. Virkistä Dataa! -hankkeessa kerättiin taannoin laaja paikkatietopohjainen aineisto maakunnan alueen virkistyskohteista ja -reiteistä. Hankkeessa tuotetun Virma-ylläpitopalvelun kautta kerättyjä tietoja voi tarkastella mm. Lounaistiedon karttapalvelun kautta ja löytää tunnettujen tai itselle kenties tuntemattomampien kohteiden ja reittien sijainteja. Virma-palvelussa tuotetun tiedon päälle kehitetään parasta aikaa hanketyönä Turun yliopiston, Maa- ja kotitalousnaisten, Lounaistiedon, Varsinais-Suomen liiton ja Valonian kanssa mobiilikäyttöliittymää, jolloin tietoja voi tarkastella maastossa omalla älypuhelimellaan. Maakuntamme alueella matkapuhelinverkot toimivat niin hyvin, että palvelusta tulee käytännössä tietokanavan lisäksi turvallisuusväline luonnossa liikkujalle, sillä mobiilipalvelu pystyy paikantamaan retkeilijän ja osoittamaan hänen sijaintinsa suhteessa alueen luontoreitteihin. Siten mahdollisen harhautumisen sattuessa, voi reitille löytää takaisin.

Ennusteiden mukaan koronaviruksen jälkimainingeissa tulevan taloudellisen taantuman laskuja maksetaan vuosia. Tällöin joudutaan puntaroimaan mihin niukentuneet julkisen talouden rahat sijoitetaan, jotta niillä olisi mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Virkistysreittien ja -kohteiden kehittäminen on edullista ja laajasti vaikuttavaa, mutta hyötyjen mittaaminen on haastavaa. On kuitenkin osoitettu, että virkistyskohteiden läheisyys ja käyttö parantaa asukkaiden viihtyvyyttä, työssä jaksamista, laskee stressitasoja ja edistää luontomatkailuun liittyvää liiketoimintaa.

Varsinais-Suomessa ei muiden eteläsuomalaisten maakuntien tapaan ole maakunnan kattavaa virkistysalueyhdistystä. Sellaista yritetään parasta aikaa synnyttää maakuntaan, mutta nähtäväksemme jää, että kokevatko kuntien päättäjät virkistysreittien ja -alueiden kehittämisen niin tärkeäksi teemaksi, että uusi yhdistys syntyy, ja sitä kautta saadaan maakunnallinen retkeilyyn ja luontomatkailuun kytkeytyvä kenttä suunnitelmallisen kehittämistyön piiriin vai kohdennetaanko rahat tyystin muualle luottaen siihen, että satunnaisilla hankkeilla toteutetut yksittäiset kehittämispurskeet tyydyttävät asukkaiden tarpeet ja luontomatkailun pitkäjänteisen kehittymisen reunaehdot.

Julkaistu kategoriassa Blogi

Julkiset palvelut rakennetaan käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi. Digitalisoinnin ei ole tarkoitus vaikeuttaa asioiden hoitamista, vaan päinvastoin olla helpotus arjen kiireessä. Sähköinen asiointi onnistuu paikasta ja ajasta riippumatta. Kaikilla Suomessa tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluita ja saada tarvittaessa apua sähköiseen asiointiin. Siksi on varmistettava, että eri kohderyhmille on tarjolla riittävästi tukea digitaalisten palveluiden käyttöön.

Mitä digituki sitten on?

Digituki on sähköisen asioinnin, palvelun käytön ja laitteen käytön tukea, jonka tarkoituksena on auttaa asiakasta itsenäiseen ja turvalliseen laitteen käyttöön ja sähköiseen asiointiin. Tukeen kuuluu myös sähköiseen palveluun ja asiointiin ohjaaminen.

Digitukea kehitetään valtakunnallisesti ja toiminta kattaa yhteensä 14 maakuntaa lokakuuhun 2020 saakka. Maakuntien tehtävänä on ohjata alueen digitukitoimijoiden verkostoa, lisätä digituen tunnettuutta ja kehittää tuen saatavuutta. Digi- ja väestötietovirasto tukee verkostoja ja toimii digituen puolestapuhujana. Valtiovarainministeriö tukee kehittämistyötä valtionavustuksella.


Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeen tavoitteita ovat:


1. Muodostaa maakunnallinen digituen verkosto, jonka toimijat ja organisaatiot sitoutuvat digituen tavoitteisiin
2. Digituen saatavuuden ja tarjonnan kehittäminen
3. Verkoston koordinaation jatkuvuuden ja pysyvyyden kehittäminen

Digituki Varsinais-Suomessa -hanke kokosi Turun alueen toimijoita seudulliseen verkostokokoukseen torstaina 6.2.2020. Tämä kokous oli Turun seudun toinen. Hanke on aloittanut muut seutukunnalliset tapaamiset tammikuussa (Loimaan seutu, Salon seutu ja Vakka-Suomi, sekä 11.2. pidettävä Turunmaa). Nämä viisi seutukuntaa muodostavat Varsinais-Suomen alueen digituen verkoston. Verkostoon otetaan mukaan digituen parissa työskenteleviä järjestöjen ja julkisen sektorin, kuin myös muiden toimijoiden edustajia, riippumatta siitä, toimiiko henkilö digituen parissa työn puolesta vai vapaaehtoisesti.

Digituen verkostotapaamisessa pohdittiin keinoja, millä verkostosta saadaan koordinoitu, pysyvä ja itsenäisesti toimiva digituen verkosto.

Digi kuuluu kaikille. Me Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeessa olemme sitä mieltä, että kattava alueellinen verkosto, jossa digituen tiedonvaihto helpottuu ja joka mahdollistaa yhteisiä viestintäponnistuksia, saavuttaa kansalaiset paremmin. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito.

 

DIGITUKI logo vari 1000x460px

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 21 tammikuu 2020 15:47

STRATEGIA ON TYÖKALU

Kun puhe kääntyy sanaan strategia, on pakko myöntää, että olen yksityiselle sektorille kateellinen. Autoja valmistava konserni voi strategiassaan päättää, satsaako se kaiken sähköautoihin, vai pitäytyykö firma edelleen perinteisissä polttomoottoreissa. Juustola voi miettiä, mennäänkö rohkeasti Venäjän markkinoille, vai onko sittenkin järkevämpää pysytellä tutussa ja turvallisessa itäisessä Suomessa. Yksityisesti omistettujen yhtiöiden hallintoelimillä on mahdollisuus tehdä rajuja suunnanmuutoksia niin halutessaan.

Toisin on julkisyhteisöissä. Julkisen palvelun yhteisön tehtävät on lähes aina tavalla tai toisella määrätty laissa. Perusasioita ei voi eduskunnan tahtoa loukkaamatta muuksi muuttaa, vaikka olisi kuinka halua ja se olisi myös veronmaksajan näkökulmasta järkevää.

Se, että julkishallinnon kontrollihenkselit ovat lyhyemmät kuin yksityisellä puolella, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kehittymiseen, uusiin painotuksiin ja joidenkin tehtävien karsimiseen ei olisi mahdollisuuksia ollenkaan. Se, joka niin väittää, haluaa yksinkertaisesti olla laiska.

Varsinais-Suomen liitolla ei aikaisemmin ole ollut strategiaa. Toki käytössä on ollut monella tavalla lahjakkaasti kirjoitettu maakuntastrategia, mutta jokapäiväistä työtä ohjaava nuora on puuttunut. Siksi rupesimme käytännön töihin heti, kun edellisen hallituksen maakuntauudistus karahti kiville.

Kuntien taloudet uivat synkissä vesissä. Alijäämää tekevät jopa sellaiset kaupungit, joiden vaurautta olemme tottuneet ihailemaan. Maakunnan liiton kaltaisessa kuntayhtymässä on ymmärrettävä, että meidän pitää olla onnellisia, jos kunnat kykenevät tulevaisuudessa edes nykytasoiseen rahoitukseen. Kun kaikki kuitenkin kallistuu, tehoja tarvitaan lisää.

Strategia on suunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Maakuntahallinnossa se on ennen kaikkea liiton hallituksen tahto siitä, mitä viraston halutaan ensisijaisesti tekevän ja mitä jätetään tekemättä. Työantajanäkökulmasta huolimatta strategiaa on valmisteltu koko henkilökunnan toimesta. Jokainen on saanut sanoa sanansa. Huolellisesti tehty strategia ja sen oheisasiakirjat kertovatkin yhteisön jokaiselle työntekijälle, mikä on hänen roolinsa, mitä häneltä edellytetään.

Hyväkin strategia on hyvä, vasta kun se on toteutettu. Strategian muuttuminen käytännön työkaluksi on kiistatta ollut julkisyhteisöjen suuri ongelma. Monella kunnalla on erinomainen, mutta liian teoreettinen strategia, joka on jäänyt johtamistaito-opuksien kanssa homehtumaan samaan kirjahyllyyn.

Jotta emme löytäisi itseämme virastopölyn keskeltä, olemme kirjoittaneet strategiaan selkeät työlistat. Kehitystyötä aiomme tehdä kolmessa eri kokonaisuudessa. Ne ovat 1) Johtamisen ja organisoinnin työryhmä 2) Osaamisen ja työhyvinvoinnin työryhmä 3) Viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole ruveta pitämään uuvuttavia palavereita, vaan jokainen ryhmäpomo jakaa töitä niin, että jokaisella osatehtävällä on vain yksi vastuuvalmistelija.

Uskon, että työstä tulee innostavaa. Jokaisella on mahdollisuus ja jokaisella on velvollisuus. Varsinais-Suomen liitto haluaa ja sen on pakko uudistua. Ja minusta se on yksinomaan hieno juttu.

Maakuntahallitus teki oivan päätöksen hyväksyessään liiton strategian kiitossanoin kokouksessaan 20.01.2020.

Lyhyt videopätkä strategiasta

Tutustu koko strategiaan tarkemmin

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 19 marraskuu 2019 15:11

VIIKKONI VARSINAIS-SUOMEN LIITOSSA

Olen ollut kuluneen viikon Varsinais-Suomen liitossa TET-harjoittelussa.

Sain idean hakea Varsinais-Suomen liittoon tettiin tuttuni kautta, joka on töissä liitossa erikoissuunitelijana. Minua myös kiinnosti tietää tarkemmin mitä asioita liitossa ajetaan eteenpäin. Olenkin oppinut viikon aikana paljon uutta maakunnan liiton toiminnasta.

Saapuessani liittoon maanantaina ensimmäistä kertaa minua hieman jännitti, että millaisia ihmisiä tulisin kohtaamaan ja millaista työtä pääsisin tekemään. Huomasin nopeasti liiton henkilöstön olevan täynnä mukavia ja ystävällisiä ihmisiä, jotka auttoivat minua mielellään. Aamulla vastuuhenkilöni antoi minulle pientä perehdytystä liiton toiminnasta. Hän myös näytti minulle oman työhuoneeni, jossa nytkin kirjoitan tätä blogia.

Olen saanut viikolla paljon erilaisia työtehtäviä. Esimerkiksi tiedon etsintää netistä, excelin täyttämistä ja varmuuskopiointia. Täällä on myös loistava kahvikone, josta olen löytänyt mitä erikoisimpia kahveja. Olenkin jo ehtinyt testata koneen kaikki eri kahvivaihtoehdot. Olen pääsyt täällä ollessani seuraamaan erilaisia palavereja, joista olen oppinut lisää uutta liiton toiminnasta. Viikon aikana olen päässyt kokeilemaan montaa eri turkulaista ruokapaikkaa, joissa kaikissa on ollut tarjolla maukasta ruokaa.

TET-viikkoni aikana olen oppinut paljon liiton toiminta tavoista ja Varsinais-Suomeen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Esimerkiksi maakunnan liitto neuvoo ja tukee Varsinais-Suomen yrityksiä ja kuntia. Liitto myös tukee eduskuntaan Varsinais-Suomesta valittuja kansanedustajia ajamaan eduskunnassa päätettäviä asioita Varsinais-Suomen eduksi.

Päivät täällä ovat menneet todella nopeasti, ja jäänkin vähän kaipaamaan liiton mukavia ihmisiä ja kahvikoneen maukkaita kahveja. Nyt, kun viikkoni täällä Varsinais-Suomen liitossa alkaa olla lopuillaan haluan vielä kiittää liiton henkilöstöä ja erityisesti haluan kiittää vastuuhenkilöäni Malla Rannikko-Lainetta mukavasta viikosta.

 

Julkaistu kategoriassa Blogi
Sivu 1 / 4