Vierailimme tammikuussa 2020 Varsinais-Suomen liiton vaikuttajakoulun kanssa Tyksissä tapaamassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin poliittista johtoa.

Voisi kuvitella, että sairaanhoitopiirissä keskusteltaisiin pelkästään sote-uudistuksesta, mutta se ei pidä paikkansa. Kuulimme, mitä työ sisältää ja minkälaista on toimia sairaanhoitopiirin päätöksentekijänä. Päätösten tekeminen vie paljon aikaa ja suurien linjausten loppuun saattaminen saattaa viedä vuosia.

Seurasimme myös sairaanhoitopiirin valtuuston kokousta ja saimme pienen kurkistuksen siihen, mitä asioita kokouksissa käsitellään. Tuolloin käsiteltävänä oli soten kunnittaiset nettokustannukset asukasta kohden Varsinais-Suomessa.

Päivän päätteeksi vierailimme Eduskuntatutkimuksen keskuksessa Turun yliopistolla. Meidät vastaanotti vuodesta 2014 Eduskuntatutkimuksen keskusta johtanut professori Markku Jokisipilä. Lyhyen tutkimuskeskuksen opastuksen jälkeen päädyimme pieneen auditorioon. Siellä, poliittisten karttojen ympäröiminä, professori aloitti esittäytymisen jälkeen tutkimuskeskuksen esittelyn. Kyseinen tutkimusyksikkö on perustettu Turun yliopistossa noin kahdeksan vuotta sitten. Sen päätarkoituksena on tutkia suomalaista parlamentarismia, eduskuntaa ja demokratiaa. Näitä aiheita koskevan akateemisen tutkimuksen lisäksi keskuksessa järjestetään yleisötilaisuuksia, annetaan asiantuntijalausuntoja tiedotusvälineille sekä toteutetaan tilaustöitä.

Saimme tietää, että tutkimuskeskus toteuttaa mm. historiatieteellisiä hankkeita, jotka käsittelevät politiikan ja julkisuuden historiallista muutosta sekä vaalien julkisuutta tarkastelleita tutkimus- ja kirjaprojekteja. Isännät kertoivat, että kahden vuoden ajan tutkimuskeskuksen toimintaan on kuulunut Eurooppa-tutkimus. Sen päätavoitteena on lisätä erityisesti Euroopan unioniin liittyvää tutkimusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja opetusta. Kyseisen työn merkitys on nähtävissä erityisesti vuosittaisessa Turun Eurooppa-foorumissa ja sen sisältöjen toteuttamisessa.

Vaikuttajakoululaisina opimme, että jos haluamme vaikuttaa jollakin tavalla tiettyyn päätökseen, meidän on ymmärrettävä kyseisen asian johtoprosessit, vuorovaikutteisuus ja historialliset taustat. Kuten Karl Siegmund von Hohenwart (Itävallan ministerineuvoston presidentti vuonna 1871) sanoi: ”Historia on käytäntö, jota ei enää voida korjata. Politiikka on historiaa, jota voidaan vielä korjata.”

Vaikuttajakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijat pohtivat blogissa vuorollaan vaikuttajakoulussa käsiteltyjä aiheita. Talvella 2020 nuoret tutustuivat sairaanhoitopiiriin ja Turun yliopiston eduskuntatutkimukseen.

sairaanhoitop3 

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 22 tammikuu 2020 15:18

YHDESSÄ TEATTERIIN

Vierailimme syksyllä vaikuttajakoulun kanssa Eduskuntatalolla. Eduskunnassa meitä muistutettiin yhdessä tekemisen tärkeydestä. Yhdessä tekeminen tarkoittaa kaikkien kanssa toimeen tulemista, avoimuutta ja sosiaalisuutta. Eduskunta koostuu erilaisista ryhmistä, ja jokainen kansanedustaja kuuluu johonkin eduskuntaryhmään. Kansanedustajien päivät koostuvat eri ryhmien kokouksista ja palavereista.


Eduskunnassa ei pärjää, jos ei osaa työskennellä ryhmässä. Ihmiset ovat erilaisia ja osa ihmisistä on ns. yksin puurtajia. Monet työt, kuten eduskuntatyö, vaatii yhteistyötaitoja ja niitä voi harjoitella. Yksi kansanedustaja ei saa paljoa aikaiseksi eduskunnassa, mutta monta kansanedustajaa ryhmänä, joka hyödyntää kaikkien vahvuudet, voi saada paljon aikaiseksi. Vaikka yksi henkilö voi olla idean isä tai äiti, hän ei voi itse tehdä kaikkea.


Kuten yksittäinen kansanedustaja, ei eduskuntaryhmäkään pysty yksin omaa asiaansa edistämään. Täytyy siis etsiä yhtymäkohtia muiden ryhmien politiikasta, jotta löydetään enemmistön kannatus. Usein tämä myös vaatii molemminpuolisia kompromisseja ja toisinaan myös kovempaa kaupankäyntiä. ”Te saatte tuota, jos me saamme tätä”. Tästähän onkin koko hallitusneuvotteluissa kyse, etsitään sellaiset linjat, jotka tyydyttävät jossain määrin jokaista hallituspuoluetta.


Kaikki kansanedustajat, joiden kanssa pääsimme juttusille, peräänkuuluttivat tätä ymmärtämisen ja diplomatian ilmapiiriä. Oli torstai, jonka vuoksi lähes kaikki mainitsivat myös hallituksen kyselytunnin. Hieman yleistäen he kaikki totesivat, että ”Kohta se sirkus alkaa”. Toiset avasivat tätä vielä hieman sanomalla, että kyselytunti on juuri tämän yhteistyön ja ymmärtämisen, sen todellisen eduskuntatyöskentelyn vastakohta. Kyselytunnilla päästään esittelemään omaa arvopohjaa äänestäjille korostamalla eroja muihin puolueisiin, eikä tarkoituksena olekaan minkään aiheen todellinen käsitteleminen tai edistäminen. Kansanedustajat jankkaavat puolueittensa sloganeita poteroistaan, eikä diplomatiasta ole tietoakaan. Ja tämä on valtakunnallisen uutisoinnin kurkistus eduskunnan arkeen. Voiko huonompaa kuvaa saada.


Yhteistyö on tärkeä pohja onnistumiselle. Jos ryhmä koostuu erilaisista ihmisistä, joilla kaikilla on omia vahvuuksia, näitä yhdistelemällä ryhmä toimii parhaiten. Hyvä esimerkki on jalkapallojoukkue, jossa kaikilla on oma paikkansa. Hyökkääjät hyökkäävät ja puolustajat puolustavat. Puhuminen on tärkeä taito, mutta myös pitää osata kuunnella. Kansanedustajankin pitää kuunnella äänestäjiään, asiantuntijoita, ryhmätovereita ja myös muiden ryhmien edustajia, kun muodostaa kantaansa eri asioihin. Parhaiten pärjäävät ne henkilöt, jotka ymmärtävät muita ja saavat muut ymmärtämään itseään.


Vaikuttajakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijat pohtivat blogissa vuorollaan vaikuttajakoulussa käsiteltyjä aiheita. Marraskuussa 2019 nuoret vierailivat eduskunnassa ja seurasivat eduskunnan lehteriltä hallituksen suullista kyselytuntia.

 

Julkaistu kategoriassa Blogi