EU:n Itämeri-strategian päivitetty toimintaohjelma astuu voimaan 1.1.2021. Strategian päivitysprosessi on ollut kunnianhimoinen ja uusi toimintaohjelma tuo mukanaan melko isojakin muutoksia. Näistä näkyvimpiä ovat kenties horisontaalisten toimien loppuminen, aluesuunnitteluun keskittyvän horisontaalisen toimen muuttuminen politiikka-alaksi ja Itämeren alueen strategiapisteen perustaminen (Baltic Sea Strategy Point). Toimintaohjelman päivitys pyrkii myös lisäämään päätöksenteon tehokkuutta ja strategian tuloksellisuutta sekä syventämään toimijoiden omistajuutta strategiaa kohtaan.

Päivitetyn toimintaohjelman mukaan strategiapisteen tehtävänä on antaa hallinnollista, teknistä ja viestinnällistä tukea strategian johtamiseen ja kehittämiseen. Se jatkaa tietyiltä osin myös horisontaalisten toimien tehtäviä, jotka liittyvät ilmastoon, naapuruusyhteistyöhön ja osaamisen lisäämiseen. Strategiapisteen on tarkoitus aloittaa toimintansa alkuvuodesta 2022.

Koska tällä hetkellä sopivia rahoitushakuja ei ole vielä avoinna, uusia toimintoja ei voida aloittaa välittömästi, vaan ennen varsinaisen strategiapisteen käynnistymistä on tiedossa siirtymävaihe. Siirtymävaiheen on tarkoitus varmistaa, että lakkautettavien horisontaalisten toimien tehtäviä ylläpidetään joiltakin osin ja edesauttaa sujuvaa siirtymistä uuden toimintaohjelman aikakaudelle.

Rahoituskauden ollessa lopuillaan uuden projektihaun sijaan siirtymävaihe on ratkaistu laajentamalla jo olemassa olevaa Let’s Communicate! –hanketta, joka vastaa tällä hetkellä strategian viestinnästä ja ensi vuonna ottaa hoitaakseen myös ilmastoon, naapuruusyhteistyöhön ja osaamisen lisäämiseen liittyviä tehtäviä. Laajentaminen rahoitetaan uudelleen allokoimalla lakkautetuille horisontaalisille toimille ensi vuodeksi varatut rahat.

Ensi vuoden toiminnoissa keskitytään erityisesti siihen, että jokainen politiikka-ala saisi tukea ja työkaluja ilmastoasioiden ja naapuruusyhteistyön huomioimiseen omissa toiminnoissaan. Lisäksi tärkeää on tehdä uusi strategian toimintaohjelma tunnetuksi sekä lisätä vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa strategian toimijoiden välillä.

On syytä korostaa, että siirtymävaihe on itsenäinen toiminto tulevasta strategiapisteestä. Ensi vuonna Interreg Itämeren alueen ohjelma avaa haun strategiapisteestä kiinnostuneille toimijoille.

Jos aihe kiinnostaa, kannattaa seurata tiedottamista EU:n Itämeri-strategian sivuilla ja tilata myös strategian uutiskirje!  

Let’s Communicate! –hanketta vetää Centrum Balticum –säätiö ja siinä on mukana partnereita Latviasta, Liettuasta, Norjasta ja Puolasta. Hanketta rahoittaa Interreg Itämeren alueen ohjelma.

Julkaistu kategoriassa Blogi

Olimme Vaikuttajakoulun kanssa 6.3. Helsingissä. Jo silloin korona jylläsi maailmalla, mutta Suomessa vielä sillä tasolla, että vierailumme voitiin järjestää. Teemanamme oli EU sekä kansainvälisyys, ja ohjelma oli sen mukaista: Ensin tapasimme meppinä toimivan Ville Niinistön eduskunnassa, jonka jälkeen siirryimme ulkoministeriöön tutustumaan diplomaattiuriin ja vielä päivän päätteeksi Britannian suurlähetystöön.


Niinistön kanssa puhuimme EU-politiikasta ja kansainvälisestä vaikuttamisesta. Jos eduskunta ja siellä tehtävä politiikka vaikuttaa joskus monimutkaiselta ja hitaalta, ei se ainakaan Euroopan parlamentissa yhtään sen mutkattomampaa ole. Jo vierailumme aikana korona liikkui maailmalla ja siksi se myös nostatti esiin paljon kysymyksiä ja keskustelimmekin koronan tuomista muutoksista politiikan tekemiseen erityisesti kansainvälisellä tasolla. Keskustelumme teemoina olivat myös tulevaisuus nuorten näkökulmasta sekä ilmastonmuutos, johon liittyen esillä olivat erilaiset energiantuotantotavat ja maatalous.


Itse politiikan lisäksi puhuimme Niinistön kanssa hänen taustoistaan ja asioista, jotka veivät hänet mukaan politiikkaan. Keskustelut muistuttivat hyvin meitä siitä, että politiikkaan voi päätyä hyvin erilaisista taustoista. Politiikkaan myös toki tarvitaan erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia näkökulmia.


Mielenkiintoisen keskustelun jälkeen siirryimme eduskunnasta ulkoministeriöön, jossa tapasimme kaksi hyvin erilaisista taustoista tullutta diplomaattiuraa tekevää henkilöä. He esittelivät meille ulkoministeriön toimintaa, diplomaattityötä ja kertoivat tarinansa siitä, miten he ovat päätyneet siihen missä nyt ovat. Myös tässä keskustelussa nousi esille, kuinka erilaisista koulutustaustoista ja lähtökohdista ihmiset ovat päätyneet diplomaateiksi. Itseni keskustelu herätti ajattelemaan, kuinka paljon ihmisiä työskentelee Suomen kannalta hyvinkin tärkeissä viroissa ympäri maailmaa ja miten monessa eri maassa Suomella on edustajia.


Vaikuttajakoulun osallistujina pääsimme myös tutustumaan Britannian Helsingin-suurlähetystön yksikköön. Modernia arkkitehtuuria edustava Stephen Quinlandin suunnittelema lähetystöpäärakennus, Kurun graniitista valmistettuine seinine ja arkadimaisine lasikattoineen koristeltu rakennus sijaitsi Kaivopuistossa.


Suurlähetystössä meidät otti vastaan vieraanvaraisesti nykyinen suurlähettiläs Tom Dodd. Tarjolla oli brittiläiseen tapaan teetä ja keksejä. Esittäydyimme, jonka jälkeen suurlähettiläs kertoi lähetystön toiminnasta ja tehtävistä. Tehtäviin kuuluu ennen kaikkea politiikan harjoittaminen Suomessa, Ison-Britannian Suomessa olevien kansalaisten edunvalvonta ja diplomaattisten suhteiden harjoittaminen. Tiloissa voidaan muun muassa järjestää kokouksia ja diplomaattien tapaamisia. Ennen kaikkea Britannian, mutta myös useiden maiden diplomaattien tapaamisia.


Pääsimme nuorina myös itse ääneen, ja meiltä muun muassa kysyttiin mielipiteitä brexit-tilanteesta ja miten tämä on vaikuttanut meidän nuorten elämään. Brexit on muun muassa vaikeuttanut nuorten Britteihin opiskelemaan lähtemistä, koska opintojen hinnat tulevat nousemaan pilviin aikaisempaan nähden. Suurlähetystössä käynti oli kaikin puolin hyvin mielenkiintoinen ja vastaanotto erittäin mukava.

 

Vaikuttajakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijat pohtivat blogissa vuorollaan vaikuttajakoulussa käsiteltyjä aiheita. Keväällä 2020 nuoret tutustuivat kansainvälisiin suhteisiin, ulkopolitiikkaan sekä Euroopan unioniin.

 


 

 

Julkaistu kategoriassa Blogi

Kuten mediasta on voinut huomata, koko julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokseen tähtäävä sote-uudistus siirtyy jatkuvasti eteenpäin. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan palveluiden järjestämisvastuun ja muiden tehtävien on tarkoitus siirtyä kunnilta uusiin maakuntaorganisaatioihin vuoden 2021 alusta, mutta maakuntavaalienkin ennakoidaan jälleen siirtyvän. Sote-uudistusta ympäröivä epävarmuus on aiheuttanut tilanteen, jossa tiedostettuihin kehittämisen kohteisiin ei tartuta – esimerkiksi kiinteistöt ovat tällaisessa tilanteessa vaarassa jäädä liian vähälle huomiolle. Tilanne on ikävä myös niille sadoilletuhansille ihmisille, joita se työn kautta koskettaa.

Olen kiertänyt energiakatselmoinnin merkeissä useita kiinteistöjä, joita uudistus koskettaa: terveyskeskuksia, neuvoloita, paloasemia ja palvelutaloja. Ongelma ei olisi merkittävä, jos olisi kyse lyhyestä siirtymäajasta, mutta investoinneissa on uudistusta odoteltaessa jarruteltu jo useamman vuoden ajan. Jokaisen kiinteistön tärkein ominaisuus on sen kyky toimia tehtävässään. Jotta kiinteistön tarkoituksenmukainen käyttö on mahdollista, tulee huolehtia siitä, että rakennus ja sen tekniikka toimivat suunnitellusti. Ylläpidon ja kunnostusten laiminlyönnillä tai harkitsemattomilla uudistuksilla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Sen sijaan saneerausten ohella suunnitelmallisesti parannettu energiatehokkuus pidentää rakennuksen elinikää ja pienentää käyttökustannuksia.

Sote-kiinteistöjä on Varsinais-Suomessa yli 900 ja niiden yhteenlaskettu rakennuspinta-ala on yli miljoona neliömetriä. Karkeasti arvioituna kaikkien Varsinais-Suomen sote-kiinteistöjen yhteenlasketut energiakulut ovat vuodessa noin 22 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen kunto on vaihteleva. Vaikka välttämättömät korjaukset on tehty myös uudistusta odotellessa, kunnat siirtävät suurempia kunnostuksia olettaessaan, että panostukset niihin ovat kunnan näkökulmasta turhia hallinnollisen uudistuksen kynnyksellä. Sote-uudistuksen jalkoihin on voinut jäädä tarpeellisiakin kunnostuksia, mitkä eivät ole olleet luonteeltaan akuutteja. Esimerkiksi pidemmällä tähtäimellä hyvinkin kannattavat kalliit investoinnit, kuten lisäeristäminen tai uusiutuvan energian lisääminen saattavat jäädä tekemättä, koska budjettihyödyn epäillään valuvan tulevan maakunnan laariin. Joka tapauksessa sekä kuntien että maakuntien kiinteistöjä ylläpidetään verovaroin, vaikka organisaatioilla onkin omat budjettinsa.

Sote-uudistuksen suunnitelmien mukaan kiinteistöjen omistajuus säilyisi kuitenkin jatkossakin kunnilla, joilta Maakuntien tilakeskus vuokraisi nämä käyttöönsä. Energiatehokkuuden parantaminen pienentäisi siis kiinteistöjen ylläpitokustannuksia kuntien hyödyksi myös uudistuksen jälkeen. Mikäli kiinteistöjen kunnostuksiin liittyviä päätöksiä joudutaan odottamaan vielä pitkään, voi maakunnassa pahimmillaan olla lopulta suuri määrä ongelmakiinteistöjä. Kiinteistöjen huonosta hoidosta kärsivät ensisijaisesti niiden työntekijät ja asiakkaat.

Kuntien kiinteistöjä koskevista päätöksistä merkittävä osa on poliittisia. Sote-uudistuksen takkuilua ei tulisi käyttää tekosyynä investointien välttelyyn. Kaikilta osin kiinteistöihin liittyvää haastetta ei ratkaista pelkästään sote-uudistuksen toteutumisellakaan. Suuri osa poliitikoista on kiinteistöjen hoitoon liittyvissä kysymyksissä maallikoita, mikä on valitettavasti johtanut myös huonoihin ratkaisuihin esimerkiksi sisäilmaongelmaisten kohteiden ylläpidosta päätettäessä.

Kun julkisia varoja käytetään, toivoo jokainen veronmaksaja niiden käytöltä tehokkuutta. Siksi jokaisen asioista päättävän tulisi hankkia riittävästi tietoa päätöksenteon taustalle. Suomen julkisten rakennusten kokonaisarvo on jopa 46 miljardia euroa eikä sillä tulisi uhkapelata. Pahimmillaan tietämättömällä poliittisella päätöksellä sotketaan rakennuksen suunniteltu toiminta ja jopa pilataan rakennus pysyvästi. Kunpa vain vastuu yhteisten varojen käytöstä painaisi riittävästi.

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 24 helmikuu 2016 13:48

HVYÄ VARSINAIS-SUOMI

Helsingin Sanomat julkaisi viikonloppuna arviot ministereiden työssä onnistumisesta. Tietyllä varauksella tällaisiin juttuihin pitää aina suhtautua, mutta tällä kertaa kisan voittajasta ei ollut minkäänlaista epäselvyyttä. Niin omien kuin kilpailijoiden, ja myös raadin mielestä parhaiten hommansa on hoitanut sisäministeri Petteri Orpo. Maakunta on tietysti ylpeä omasta edustajastaan.

Itselläni tuli täyteen ensimmäinen vuosi Varsinais-Suomen maakuntajohtajana. Mikään yllätys minulle ei ollut, että oma hallituksemme, media ja alueemme asukkaat pitävät liiton tärkeimpänä tehtävänä edunvalvontaa: pitää saada teitä, rautateitä, rahaa yliopistoille, onnistumisia valtion julistamissa erilaisissa kilpailuhankkeissa jne.

Etujen valvonta ei ole mitään hämäräpuuhaa. Se on tosiasioiden esittämistä, muistioiden laatimista ja yhteydenpitoa poliitikkoihin, virkakoneistoon, elinkeinoelämään ja moniin muihin tahoihin. Maakunnan tarpeita ei kykene hoitamaan ellei omasta vaalipiiristä ole valittuina kansanedustajia, jotka nousevat perustehtävästä valiokuntapuheenjohtajiksi, ministereiksi tai puhemiehiksi. Tunnettu tosiasia on, että politiikassa ei valta jakaudu tasan, joillakin poliitikoilla sitä on paljon enemmän kuin toisilla.

Kirjoitin vaalien alla, että olisi hienoa, jos Varsinais-Suomesta valittaisiin kaksi ministeriä, toki enemmänkin olisi kelvannut. Toive toteutuukin aika pian. Petteri Orpon lisäksi ministeriviitan harteilleen laskee Annika Saarikko noin vuoden päästä. Kun tähän lisätään, että perussuomalaisten Marja Lohela valittiin jo toisen kerran eduskunnan puhemieheksi, ovat kaikki kolme hallituspuoluetta ymmärtäneet meidän kulmakunnan tarpeet hyvin.

Politiikassa onni vaihtelee. Jokaisen sauna palaa vuorotellen. Mutta silloin kun on aihetta iloon, se on hyvä näyttää. Suomi yskähtelee valtiona, mutta Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä hyvä puhti. Puhalletaan siihen vain lisää vauhtia. Kun asiat näkee positiivisesti, saa aikaan paljon enemmän kuin virheitä etsimällä.

 

Tällä viikolla:
Ma: Aamulla yritysvieras, sitten lounas kauppakamarin eläköityvän toimarin, Jari, kanssa. Ip: ely-käynti ja sitten omaa hallintoa
Tiistai: STM:n tilaisuus uudistuvista päivystysjärjestelyistä, lounas suomalais-ruotasalaisen kauppakamarin toimarin kanssa Turun isännöidessä, palaveri muutosjohtaja Antti Parpon kanssa sotesta.
Keskiviikkona: Kuntajohtajakokous aamulla, ip konttoria
Torstai: Hiihtolomapäivä
Perjantai: Konttoria ja sitten Saloon kuulemaan kaupungin asioita.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja