Kahtiajako, levottomuus ja hämmennys. Siitä on Yhdysvaltain vaalit tehty.

Petra:

Vaikka virallinen vaalipäivä oli kolmas marraskuuta, tuntuu edelleen marraskuun loppupuolella, kuin vaalit jatkuisivat. Syynä tähän on istuvan johdon haluttomuus hyväksyä vaalitulosta ja edesauttaa siirtymää uuteen. Trumpin ja hänen hallintonsa reaktio ei ole yllättävä, mutta se on huolestuttava. Istuvan presidentin aktiivinen kampanjointi oikean totuuden ja valeuutisten puolesta on luonut hänestä hahmon, joka edustaa molempia kolikon kääntöpuolia. Toisille hän on sankari, joka rikkoo yhteiskunnan alistavat rakenteet ja toisille hän on tietämätön typerys, joka toimillaan satuttaa monia. Vaikka hänen toimensa ovat edesauttaneet Yhdysvaltojen polarisaatiota entisestään, oli silti usko demokratiaan ja sen toimintojen oikeellisuuteen molempien, sekä republikaanien, että demokraattien, toiminnan ytimessä. Luomalla epävarmuutta tulevasta, Trump synnyttää pelkoa, joka lietsoo aggressioita entisestään.  On vaikeaa kuvitella suomalaisesta näkökulmasta, miltä demokratian oikeellisuuden kyseenalaistaminen tuntuu, mutta monelle amerikkalaiselle se on nyt arkipäivää. Vaikka nyt Trump on jo tunnustanut tappionsa Bidenille, on edessä vielä monta kuukautta epävarmuutta ja hämmennystä. Vain jälkeenpäin voimme tarkastella, jättääkö Trump pysyvät jäljet demokratiaan. 

Laura:

Kaksoiskansalaisena minulla on äänioikeus myös Yhdysvalloissa. Äänestäminen on tehty mahdolliseksi myös ulkomailta. Helppoa äänestäminen ei kuitenkaan ollut, vaikka Coloradon osavaltio pyrkikin tarjoamaan tarvittavat resurssit, toisin kuin jotkut osavaltiot. Ensin piti rekisteröityä äänestäjäksi täyttämällä muutaman sivun pituisen lomakkeen. Tämän pystyi täyttämään joko netissä, tai postitse. Sen jälkeen alueelliseen toimistoon piti lähettää kuva omasta allekirjoituksesta. Kun tämä oli tehty, sain itse automaattisesti äänestyslipukkeen sähköpostiini. Joissain osavaltioissa sitä tulee itse pyytää. Äänestyslipuke itsessään oli haastavasti tulkittava. Selvää oli presidentin valinta, jolle vaihtoehtoja itsessään oli noin 8, mutta tämän lisäksi tuli myös äänestää osavaltion edustuksesta, paikallisesta edustuksesta, tuomareista sekä osavaltion ja lähialueen lakimuutoksista. Itse äänestin demokraattivoittoisessa osavaltiossa aborttilain tiukentamista vastaan, mikä tuntui vähän utopistiselta. Kun taustatutkimus oli suoritettu, ja osasin vihdoin päättää kantani, täytin yli 30 kohtaa pitkän lomakkeen. Tallensin lomakkeen, täytin toisen lomakkeen, allekirjoitin sen digitaalisesti. Lopuksi latasin kaikki liitteet yhdessä kolmannelle nettisivulle. Tämän piti olla helppoa verrattuna postin kautta äänestämiseen. Enää en ihmettele, miksi niin moni jättää äänestämättä Yhdysvalloissa.

Julkaistu kategoriassa Blogi

Ulkomaalaispolitiikasta ei puoluejohtajien tenteissä eduskuntavaalien alla juurikaan taitettu peistä, mutta vaalikentillä asia puhutti niin, että erityisesti vaalipäivän äänestyskäyttäytymisessä maahanmuuttokysymyksillä oli suuri painoarvo.

Olen joskus kauan sitten itsekin askarrellut maahanmuuttopolitiikan ongelmien kanssa. Vuonna 1999 Slovakiasta alkoi tulla suuria määriä romaneja, joille oli kerrottu pahansorttisia valheita suomalaisesta sosiaaliturvasta. Ongelma äityi niin pahaksi, että esittelin sisäministerinä presidentti Ahtisaarelle viisumipakon Slovakiasta Suomeen pyrkiville.

Korkea työttömyys kirvoittaa helposti maahanmuuttokriittisiä puheenvuoroja." Kun omilla kansalaisillakaan ei ole töitä, miksi pitäisi sallia ulkomaalaisten tulo samoille kapeneville työmarkkinoille" on kysymys, joka kovin helposti saa kannatusta.

Ei maahanmuuttopolitiikka mikään helppo laji olekaan. Ruotsi on aina harjoittanut hyvin suvaitsevaa linjaa ulkomaalaiskysymyksissä, mutta onnistunut luomaan samalla valtavat ongelmat. Lahden takana on muutamassa kaupungissa lähiöitä, joihin edes poliisi ei uskalla vierailulle.

Kaikki johtavat ekonomistit kuitenkin varoittavat politiikasta, jossa maahanmuutolle ruvettaisiin asettamaan rajoituksia. Maahanmuutolla on taloutta virkistävä, ei hidastava, vaikutus.

Tulevassa hallitusohjelmassa otetaan kantaa ulkomaalaispolitiikkaan. Tärkeää on, että Suomi ei anna ulospäin viestiä, että linjamme olisi muuttunut. On hyvä kertoa, että kannamme vastuumme ja toisaalta uskomme kansainvälistyvän Suomen pärjäävän taloudellisesti paremmin kuin käpertyvän.

Aiheen kirjotukselleni löysin maanantaiaamun Turun Sanomista, jonka urheilusivut kertovat Interin Vahid Hambon tehneen taas kaksi maalia. Jalkapallojoukkueet ympäri Eurooppaa ovat hyvä esimerkki maahanmuuton piristävästä vaikutuksesta. Entinen Saksan sisäministeri Otto Schilly tapasi sanoa, että "mitään ei tulisi ilman maahanmuuttovahvistuksia" arvioidessaan maansa maajoukkueen mahdollisuuksia.

Se mikä sopii jalkapalloon, istuu hyvin myös moneen muuhun elämänalueeseen. Varsinais-Suomi on erityisen kansainvälinen maakunta. Meidän on tärkeä pitää sivistyneestä profiilistamme huolta.

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Aamupalaveri aluekehityksen Tarjan kanssa, sitten Maakunnan yhteistyöryhmän kokous, omalta kohdaltani ensimmäinen. Annamme lausuntoja kehityshankkeista. Iltapäivällä oma johtoryhmä.
Tiistai: Ap Kuntavierailu Laitilaan, sitten tilaisuuteen, jossa Evan Matti Apunen analysoi Suomen tilaa vaalien jälkeen, loppupäivä hallintohommia.
Keskiviikko: Ap Kuntakierros jatkuu, nyt Maskuun, sieltä ip Centrum Balticumin hallituksen kokoukseen. Loppupäivä konttorilla
Torstai: Aattona konttorilla, puolelta päivin työlounas Liedon kunnanjohtaja Esko Poikelan kanssa.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja