Tarkoituksena on palkita yksi hanke kustakin EU:n jäsenvaltiosta sekä Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Hakuaika päättyy 30. syyskuuta.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kehottaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, yksityisiä yrityksiä ja yksityishenkilöitä Euroopan unionista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta asettamaan hankkeensa ehdolle tämän kertaluontoisen kansalaissolidaarisuuden palkinnon saajiksi. Palkinnon haku käynnistettiin heinäkuussa, ja se korvaa tänä vuonna ETSK:n vuotuisen kansalaisyhteiskuntapalkinnon.

ETSK aikoo palkita 29 hanketta, joiden käynnistäjät ovat taistelleet covid-19:ää ja sen tuhoisia vaikutuksia vastaan osoittaen suunnatonta rohkeutta ja solidaarisuutta.

Kunkin palkinnon arvo on 10 000 euroa. Palkinnoista 27 on tarkoitettu jäsenvaltioissa toteutettaville hankkeille, yksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa toteutettavalle hankkeelle ja yksi rajatylittävälle tai Eurooppaan keskittyvälle hankkeelle.

Määräaika hakemusten jättämiselle päättyy 30. syyskuuta 2020 kello 12.00 Belgian aikaa. Palkintojenjakotilaisuus järjestetään tammikuussa 2021 Brysselissä.

Voidakseen hakea palkintoa hakijan on joko asuttava EU:n alueella tai oltava sijoittautunut sinne. Myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvat henkilöt sekä sinne sijoittautuneet yritykset ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat hakea palkintoa.

Ehdokashankkeet eivät saa olla voittoa tavoittelevia – tämä koskee myös voittoa tavoittelevien yritysten toteuttamia hankkeita – ja enintään puolet niiden rahoituksesta saa olla peräisin julkisista lähteistä.

Aloitteiden on liityttävä suoraan covid-19-pandemiaan, ja niiden tavoitteena on oltava erityisesti viruksen tai sen seurausten torjuminen. Ne voivat olla jo toteutettuja tai edelleen käynnissä. Palkintoa voivat hakea myös hankkeet, jotka on käynnistetty jo ennen pandemian puhkeamista ja joita on mukautettu nopeasti vastaamaan uusiin haasteisiin.

Kuvaus vaatimuksista kokonaisuudessaan sekä hakulomake ovat saatavilla ETSK:n verkkosivuilla osoitteessa www.eesc.europa.eu/civilsolidarityprize.

LISÄTIETOA KANSALAISSOLIDAARISUUDEN PALKINNOSTA

Tänä vuonna palkinnon teemana on ”Kansalaisyhteiskunnan panos covid-19-kriisin voittamiseksi”.

Omistamalla palkintonsa koronaviruksen vastaiselle taistelulle ja myöntämällä 29 palkintoa ETSK haluaa lisätä niiden hankkeiden ja aloitteiden näkyvyyttä, joilla on edistetty merkittävästi covid-19-kriisistä ja sen vakavista ja moninaisista seurauksista selviytymistä jäsenvaltiossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Kutsuessaan mukaan ehdokkaita myös Yhdistyneestä kuningaskunnasta ETSK haluaa osoittaa, että olemme kaikki samassa veneessä ja että komitea ei aio katkaista siteitä tämän entisen jäsenvaltion kansalaisyhteiskuntaan, vaan haluaa päinvastoin säilyttää läheiset suhteet.

EU:n elimenä, joka antaa äänen kansalais-, ammatti- ja työnantajajärjestöille EU:n tasolla, ETSK toivoo näin voivansa antaa tunnustusta eurooppalaiselle solidaarisuudelle ja kaikille niille, jotka ovat osoittaneet solidaarisuutta taistelemalla urheasti, sitoutuneesti ja uskomattoman vastuuntuntoisesti koronavirusta vastaan.

Palkinnon saajiksi ehdolla olevat aloitteet voivat kattaa monenlaisia teemoja, esimerkiksi

  • terveyteen, terveysalan laitteisiin, lääkinnällisiin laitteisiin, apuun ja hoivaan liittyvät toimet
  • väliaikaiset hankkeet, joiden tarkoituksena on lievittää koronaviruskriisin välittömiä vaikutuksia ja vastata kohderyhmien kiireellisiin tarpeisiin
  • erityistoimenpiteet vähävaraisimpien, vähäosaisten tai muita heikommassa asemassa olevien ihmisten tai ryhmien (myös pakolaisten) auttamiseksi ja suojelemiseksi itse sairaudelta sekä kriisin vaikutusten lieventämiseksi
  • aloitteet, jotka liittyvät tiettyjen kohderyhmien tilanteeseen rajoitustoimien aikana
  • hankkeet, joilla pyritään lieventämään terveyskriisin taloudellisia seurauksia ja vaikutuksia työelämään
  • aloitteet, joilla tuetaan Euroopan talouden tai joidenkin alojen elpymistä pandemian jälkeen
  • hankkeet, joiden tarkoituksena on parantaa reagointivalmiuksia vastaavissa tulevissa kriiseissä.

Luettelo ei ole tyhjentävä.

Lisätietoa kansalaissolidaarisuuden palkinnosta antaa Laura Lui ETSK:n lehdistöyksiköstä, s-posti: laurairena.lui(a)eesc.europa.eu

 

20 180 1200x628 FBad FI


Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen piti viikko sitten keskiviikkona 16.9. Euroopan parlamentissa ensimmäisen Unionin tila -puheensa. Unionin tila -puhe on yksi Euroopan unionin merkittävimmistä vuosittaisista puheenvuoroista, joissa tarkastellaan kuluneen vuoden saavutuksia, unionin nykytilaa ja luodaan katsausta ja suuntaviivoja tulevaan vuoteen. Se on komissiolle myös otollinen tilaisuus osoittaa vastuunkantonsa EU:n demokraattisesti valittuja edustajia, meppejä kohtaan. Puhe pidetään parlamentin täysistunnossa ja mepeillä on mahdollisuus keskustella komission puheenjohtajan kanssa avoimesti puheenvuoron yhteydessä.

Nyt komission puheenjohtaja Von der Leyen sai pitää ensimmäisen Unionin tila -katsauksensa hyvin poikkeuksellisena aikana, sillä covid-19-rajoitukset ovat iskeneet rajusti Euroopan ja muun maailman talouksiin. Sanotaankin, että EU:lle vuosi 2020 on ollut sen historian vaikeimpia, kun kaikki yhteiskunnan osa-alueet koko unionin alueella kärsivät koronaviruspandemiasta. Puheenjohtaja Von der Leyen toi puheessaan vahvasti esiin unionin tämänhetkisen haastavan tilanteen ja erityisesti koronaviruspandemian aiheuttaman kriisin ja talouden haasteet. ”Virus, joka on tuhat kertaa pienempi kuin hiekanjyvä, on tuonut näkyviin elämän haurauden.  Se on   paljastanut terveydenhoitojärjestelmiimme kohdistuvat paineet ja osoittanut, kuinka rajallinen on malli, jossa vaurautta arvostetaan enemmän kuin hyvinvointia.”, totesi Von der Leyen ja osoitti puheenvuoron alussa kunnioituksensa terveydenhoitohenkilöstöä kohtaan. Hän peräänkuulutti tarvetta EU:n laajuiselle terveysunionille ja vahvemmalle Euroopan lääkevirastolle, vauhdittamaan lääke- ja terveyskehitystä ja tutkimusta sekä tekemään työtä covid-19-tutkimuksen ja -rokotteen puolesta.

Puhetta odotettiin tässä epävarmuuden ajassa ehkä enemmän kuin tavallisesti. Suuria yllätyksiä se ei kuitenkaan kuulijalle tuonut. Ursula Von der Leyen esitteli komission seuraavan vuoden painopisteet. Hän kertoi myös, miten komissio aikoo vastata EU:n kiireellisimpiin haasteisiin ja mitä ajatuksia komissiolla on EU:n tulevaisuuden rakentamiseksi. Von der Leyen nosti esiin sen, että komissio on hyvin tietoinen nykyisestä tilanteesta ja siitä, että töitä on tehtävä hartiavoimin tilanteen parantamiseksi. Vihreä elpyminen ja talouden tasapainottaminen, Nex Generation EU -elpymisväline ja uusi monivuotinen rahoituskehys. Erilaiset strategiat ja toimenpideohjelmat. Ne muodostavat Von der Leyenin komission työlle tulevaisuuden kulmakiven. Puheenvuoro oli jämäkkä, mutta positiivisesti tulevaan katsova. Unionin tila -puhe ennen kaikkea korosti yhteistyön tarvetta EU:n tulevaisuuden rakentamisessa ja elpymisessä nykytilanteesta.

Euroopan komissio haluaa tehdä Euroopasta vihreän, digitaalisen ja sitkeämmän. Sillä on visio Euroopasta, joka nousee pandemian jälkeen jaloilleen entistä vahvempana ja kulkee kohti uutta elinvoimaa. Unioni suojelee ihmishenkiä ja elinkeinoja, kansalaisten terveyttä ja talouden vakautta.

Komissio vastaa ilmaston tukemiseen vahvistamalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisiä rakenteita ja asettamalla entistä kunnianhimoisempia tavoitteita, kuten 55 % päästövähennystavoitteet vuodelle 2030. Maapallon alati huononeva tila ja etenevä ilmastonmuutos ovat yhteinen haasteemme, jonka torjumiseksi on tehtävä töitä. Hiilellä on oltava hintansa – koska luonto ei voi enää maksaa sitä. Tavoitteena on ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mennessä.

EU:n tulevaisuutta rakennetaan myös johtamalla digitalisaatiota ennen kaikkea datan, teknologian ja infrastruktuurin osalta. Tästä vuosikymmenestä on Von der Leyenin mukaan tehtävä Euroopan digitaalinen vuosikymmen. Lisätyötä on tehtävä mm. henkilökohtaisen datan ja teollisuusdatan suhteen. Tarvitaan selkeitä periaatteita: oikeus turvata yksityisyytensä ja olla verkossa, sananvapaus, tiedon vapaa liikkuvuus ja kyberturvallisuus. Painopisteenä ovat myös teknologian, mm. tekoälyn sekä teknologiayhteyksien ja verkkojen kehittäminen koko Euroopan laajuisesti. Komissio aikoo rakentaa eurooppalaisen pilven, laajentaa verkkoyhteydet kaikkien ulottuville, ehdottaa suojattua eurooppalaista sähköistä henkilöllisyyttä ja investoida 8 mrd. euroa supertietokoneisiin sekä lisäksi investoida uusiin 5G-, 6G- ja kuituverkkoihin.

Työmarkkinoiden tukeminen ja työnteon kannattavuuden parantaminen Euroopassa on yhteinen tehtävämme, totesi Von der Leyen. Hän kertoi komission valmistelevan uutta teollisuusstrategiaa ja korosti PK-yritysten merkitystä Euroopan taloudelle ja työllisyydelle. Hän otti kantaa myös palkkatuloihin sanoen, että työntekijät ansaitsevat palkkansa. Komissio aikookin tukea EU-maita vähimmäispalkkajärjestelmän perustamisessa. Sisämarkkinoiden turvaamiseksi ja EU:n neljän vapauden säilymisen tukemiseksi komissio aikoo ehdottaa uutta strategiaa Schengen-alueen tulevaisuudelle.

Isona teemana esiin nousivat myös ihmisoikeudet ja tasavertaisuus. Komissio aikoo vahvistaa unionin tulevaisuutta valvomalla tarkasti oikeusvaltioperiaatteen noudattamista ja rakentamalla unionia, jossa rasismilla ja syrjinnällä ei ole sijaa. "Olla oma itsensä ei ole ideologiaa. Se on ihmisen identiteetti. Sitä ei voi kukaan riistää.", totesi puheenjohtaja Von der Leyen Unionin tila -puheessaan. Komissio valmisteleekin uutta strategiaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien vahvistamiseksi. Unioni ei tule hyväksymään "HLBT-vapaita" alueita kaupungeissa. Oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet ovat perusoikeuksia, joiden puolesta EU toimii ja joita EU noudattaa - oli kyse EU:n sisäisestä tai sen ulkoisesta toiminnasta. Rasismiin komission puheenjohtaja otti kantaa todeten, että viha on vihaa, eikä kenenkään pitäisi joutua sen kohteeksi. Euroopan unionissa rasismin torjunta ei ole vapaavalintaista. Komissio esittääkin aidosti rasisminvastaisen unionin rakentamiseksi EU:n uuden rasismintorjunnan toimintasuunnitelman vuosiksi 2020–2025. Siinä esitetään useita toimia rasismin torjumiseksi EU:n lainsäädännön avulla tai muilla keinoin. Myös oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen unionin toiminnassa nousee entistä vahvemmaksi. Von der Leyen korosti komission varmistavan, että EU:n talousarviosta ja Next Generation EU-välineestä saatava rahoitus käytetään oikeusvaltioperiaatetta noudattaen. Tämä ei puheenjohtajan mukaan ole neuvottelukysymys. Ursula Von der Leyen otti kantaa myös ihmisoikeusrikkomuksiin mm. Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja muualla. Osana ihmisoikeuksia ja yhteisvastuuta komissio toi esiin myös muuttoliikkeen ja turvapaikanhakijat. Muuttoliike on haaste Euroopalle ja tuon haasteen käsittelemiseksi koko Euroopan on kannettava kortensa kekoon. Von der Leyen totesi, että komission on kyettävä hallitsemaan muuttoliikettä yhdessä EU-maiden kanssa. Tähän tarttuakseen se esittelikin 23.9. uuden maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen, jolla luodaan kattava eurooppalainen lähestymistapa muuttoliikkeeseen sekä parannetaan ja nopeutetaan turvapaikka- ja muuttoliikejärjestelmään kuuluvia menettelyjä. Lisäksi sillä luodaan tasapaino oikeudenmukaisen vastuunoton ja yhteisvastuun välille.

Unionin tila -puheessa sivuttiin laajasti myös EU:n suhteita sen ulkopuolisiin valtioihin. Britannian ero unionista ja uhka siitä, että Britannia rikkoisi erosopimusta, saivat puheenjohtaja Von der Leyenin siteeraamaan Margaret Thatcheria ja muistuttamaan, että erosopimus on ratifioitu sekä Euroopan parlamentissa että Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneessa, eikä sitä näin ollen voida yksipuolisesti muuttaa, ohittaa tai jättää soveltamatta. Von der Leyen muistutti, että vahva kumppanuus perustuu aina luottamukseen ja että Eurooppa on aina valmis rakentamaan vahvoja kumppanuuksia lähimpien naapureidensa kanssa. Tällä Von der Leyen viittasi myös Länsi-Balkanilla käynnistyneisiin EU-jäsenyysneuvotteluihin.  Ne ovat tärkeitä unionille, sillä Länsi-Balkanin maiden historia ja niiden tulevaisuus, koko yhteinen kohtalo, on Von der Leyenin mukaan osana Eurooppaa. Komissio tuleekin esittämään EU:lta uuden Länsi-Balkanin investointiohjelman elvyttääkseen alueen taloutta. Puheenjohtaja Von der Leyen nosti esiin myös transatlanttisen yhteyden todeten, ettemme EU:ssa ehkä aina ole yhtä mieltä Valkoisen talon tekemistä päätöksistä, mutta transatlanttinen liittolaisuus on kuitenkin meille aina tärkeä. Tarvitsemme uusia alkuja vanhojen ystävien kanssa – Atlantin kummallakin puolella.

Puheensa lopuksi komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen vetosi yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin ja yhteistyöhön. Kaiken esiin tuomansa hän nivoi yhteen todeten, että tällaisessa maailmassa me haluamme elää.  Maailmassa, jossa olemme moninaisuudessa ja vastoinkäymisten edessä yhtenäisiä. Maailmassa, jossa pyrimme yhteistyössä ylittämään erilaisuutemme ja auttamaan toisiamme vaikeina aikoina. Maailmassa, jossa rakennamme terveempää, vahvempaa ja kunnioittavampaa maailmaa, jossa haluamme lastemme elävän huomenna. ”Tulevaisuudesta tulee sellainen kuin sen teemme. Ja Euroopasta tulee sellainen kuin sen haluamme olevan.”

Lue komission puheenjohtajan puhe kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoa Unionin tila -puheesta on luettavissa Euroopan komission internet-sivuilta.

 

 

 P045535 582492

Komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen Euroopan parlamentissa pitämässä Unionin tila -puhetta 16.9.2020.


Kuva: Etienne Ansotte/EC-audiovisual Service, European Union 2020

 

Euroopan komissio julkisti toukokuussa osana Green Dealia, eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa Pellolta pöytään -strategian. Strategia peräänkuuluttaa terveellistä, kohtuuhintaista ja kestävästi tuotettua ravintoa, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kohtuullisia tuloja kautta koko elintarvikeketjun. Mikä on Suomen näkökulma strategiaan ja mitä ”pellolta pöytään” käytännössä tarkoittaa arjessamme? Mitkä ovat ruokaketjun mahdollisuudet tulevaisuudessa niin huoltovarmuuden kuin omavaraisuudenkin näkökulmasta suoraan tilalta kuluttajan lautaselle?

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Europe Direct Varsinais-Suomi -tiedotuspiste järjestävät Turun Eurooppa-foorumissa to 27.8. klo 10.00-10.45 paneelikeskustelun ”Pellolta pöytään osana Green Dealia”. Keskustelussa tarkastellaan suomalaisesta ja varsinaissuomalaisesta näkökulmasta, mitä EU:n Pellolta pöytään -strategia meille tarkoittaa ja mitä siihen liittyy käytännössä. Luupin alle nostetaan ruokaomavaraisuus, huoltovarmuus, koronakriisin vaikutukset sekä ruokaketju pellolta suoraan kuluttajan lautaselle.

Keskustelemassa ovat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, Euroopan parlamentin jäsen, MEP Elsi Katainen, maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa, erikoiskasvien viljelijä Tero Sarkala ja Jymy-jäätelöstään tunnetun Suomisen Maito Oy:n hallituksen puheenjohtaja, perustajaosakas Erkki Mikola. Paneelikeskustelun juontaa Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä Eurooppa-foorumin kotisivulta.

 

Mikä Eurooppa-foorumi?

Nyt kolmatta kertaa järjestettävän Turun Eurooppa-foorumin teemana on Suomen EU-jäsenyyden 25-vuotisjuhlavuosi. Keskusteluiden näkökulmana on Euroopan tulevaisuus ja jäsenyyden seuraavat 25 vuotta. Tapahtuma nostaa esille maakuntamme kannalta tärkeitä asioita EU-kontekstissa. Tänä vuonna poikkeuksellisessa tilanteessa Eurooppa-foorumi toteutetaan kaksipäiväisenä 27.-28.8.2020 ja suurelle yleisölle tilaisuus toteutuu verkon kautta. Kaikki ohjelmat striimataan foorumin kotisivulle ja keskustelu mahdollistetaan mobiilisovelluksen ja Twitterin kautta. Koko Eurooppa-foorumin ohjelmaan ja tarkempiin tietoihin voi tutustua tapahtuman kotisivuilla.

 

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.,
johdon erityisavustaja Tiina Perho, MTK, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.


Järjestimme keväällä maakunnan nuorille, yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille, #EUjaminä -taidekilpailun. Kilpailu haastoi nuoret pohtimaan sitä, mitä EU-kansalaisuus merkitsee heille ja miten se näkyy heidän arjessaan. Suomi on ollut 25 vuotta EU:n jäsenmaa ja nuoret ovat koko tähän astisen elämänsä olleet EU-kansalaisia. Heille unioni ja sen mahdollistamat asiat, kuten sisämarkkinat, vapaa liikkuvuus ja yhteinen valuutta euro ovat aina olleet olemassa, osana arkea. Tuleeko siis usein edes ajateltua sitä, mitkä kaikki asiat ovat EU:n mahdollistamia ja mihin kaikkialle unioni arjessamme vaikuttaa? Tätä halusimme nuorten miettivän ja peilaavan omia kokemuksiaan koulussa opittuihin asioihin EU:sta sekä tuomaan ne esiin taiteen keinoin.

Olemme perinteisesti toukokuussa Eurooppa-päivänä järjestäneet tempauksen, Eurooppa-päivän tilaisuuden, yhteistyössä oppilaitosten ja eri toimijoiden kanssa, mutta tänä vuonna ei koronarajoitusten vuoksi ollut mahdollista kohdata kasvokkain. Niinpä halusimme taidekilpailulla tuoda aihetta esiin nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuuden kertoa omia ajatuksiaan luovasti. Kilpailun suojelijana toimi MEP Ville Niinistö, joka oli mukana myös voittajat valinneessa palkintoraadissa.

Nuorten töissä vahvasti esiin matkustaminen, sananvapaus ja kokemus yhteistyöstä

Kilpailuun osallistuneiden nuorten töissä nousi vahvasti esiin kolme yhdistävää tekijää: matkustaminen, yhteiset arvot kuten sananvapaus, ja tunne siitä, että EU:ssa olemme yhdessä, yhteistyötä tehden. Nämä näkyvät selkeästi myös taidekilpailun voittajatöissä. Palkintoraati valitsi tällä kertaa voittajaksi jaetulle ykkössijalle kaksi työtä; 15-vuotiaan Vilmiinan ja 16-vuotiaan Olivian työt.
Turun Eurooppa-foorumi kävi haastattelemassa Vilmiinaa ja Oliviaa heidän mietteistään EU:sta ja ajatuksista voittajatöiden taustalla.

– Kädet kuvaavat sitä, kuinka EU-maat tekevät yhteistyötä. Maissa on paljon esimerkiksi samoja oikeuksia ja ne toimivat yhteistyössä. Muut kuvat kertovat, kuinka olen koko elämäni asunut EU-maassa, ja sen aikana matkustanut ja saanut muistoja sekä ystäviä. Jos Suomi ei olisi EU:ssa, kaikki oikeudet eivät välttämättä toteutuisi ja oma identiteetti voisi olla erilainen, sanoo Vilmiina haastattelussa.

Olivia puolestaan kertoo, että hänen työssään näkyvä ajatuskupla edustaa hänen pohdintaansa EU:n mahdollisuuksista ja arvoista, kuten tasa-arvo ja sananvapaus.

Voittajien mietteitä tarkemmin ja koko haastattelun voit lukea Turun kaupungin nettisivuilta.

Turun Eurooppa-foorumi nostaa esille Suomen EU-jäsenyyden 25-vuotisen matkan ja nuorten mielipiteet EU:sta

Elokuun lopulla järjestettävän Turun Eurooppa-foorumin vuoden 2020 teema on Suomen 25-vuotinen EU-matka ja katseen suuntaaminen tulevaisuuteen. Tänä vuonna foorumissa halutaan nostaa mukaan erityisesti nuorison mielipiteitä ja keskustelun avauksia.

Eurooppa-foorumin koko ohjelma on julkaistu ja siihen voi tutustua foorumin nettisivuilla. Tänä vuonna foorumi toteutetaan vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi hybridinä ja suurella yleisöllä on mahdollisuus osallistua tilaisuuteen verkon välityksellä.

Europe Direct Varsinais-Suomi on mukana järjestämässä ohjelmaa foorumiin. Tänä vuonna teemme yhteistyötä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n kanssa ja järjestämme to 27.8. yhteisen, Pellolta pöytään -aiheisen paneelikeskustelun. Kerromme siitä lisää nettisivuillamme elokuussa. Pysythän kuulolla!

 

 

 

738A7047Kuva: Ronja Koistinen ja Klaus Kaarti, Turun kaupunki

olkuOlivian työ

vin 1
Vilmiinan työ

   


EU:n uuden monivuotisen rahoituskehyksen valmistelu on käynnissä ja sen pitäisi astua voimaan ensi vuonna. Käytännössä tehtävää on vielä paljon, ennen kuin uusi monivuotinen rahoituskehys voidaan hyväksyä. Monivuotiseen EU-budjettiin vaikuttavat monet asiat, esimerkiksi komission ja parlamentin prioriteetit, Britannian EU-ero, Euroopan unionin tavoitteet hiilineutraaliudesta, investoinneista, uusi vihreän kehityksen ohjelma ja päällimmäisenä vallitseva koronatilanne. Lisäksi kansallisesti tulee päättää siitä, miten Suomeen saatava kansallinen EU-rahoitus kanavoidaan ja jaetaan. Uuden komission työohjelma seuraavalle viidelle vuodelle asettaa kunnianhimoisia tavoitteita yhtenäisemmän, vihreämmän ja digitaalisemman Euroopan saavuttamiseksi. Rahoituksella on iso rooli yhtenäisen, hyvinvoivan Euroopan ja EU:n tulevaisuudessa aina Brysselistä ruohonjuuritasolle asti. Tämän webinaarin tarkoituksena on tarkastella tulevan budjettikauden valmistelun tämänhetkistä tilannetta ja niitä ilmiöitä ja reunaehtoja, jotka vaikuttavat vahvasti uuden monivuotisen rahoituskehyksen sisältöön ja toteutukseen.

Tervetuloa kuulemaan lisää!

 

Aika: 11.6.2020 klo 13.00-15.00

Paikka: webinaari, Microsoft Teams -kokousympäristö

 

Ohjelma:

klo 12.45           Webinaaritilan ”ovet avautuvat”

klo 13.00           Tilaisuuden avaus

                             Maakuntajohtaja Kari Häkämies, Varsinais-Suomen liitto

klo 13.15           Ajankohtainen tilanne monivuotisen rahoituskehyksen 2021-2027
                         valmistelussa, Euroopan komissio, sen prioriteetit ja työohjelma

                             Talouspoliittinen neuvonantaja Vesa-Pekka Poutanen, Euroopan komission
                            Suomen edustusto

 

klo 13.45           Kansallinen aluekehitysrahoitus uudella budjettikaudella,
                         ajankohtainen valmistelutilanne

                             Ohjelmajohtaja Tiina Huotari, Uudenmaan liitto

 

klo 14.15           Brexitin vaikutukset Euroopan unioniin ja rahoitukseen

                             Toimiston päällikkö Jarmo Oikarinen, Euroopan parlamentin
                             Suomen-toimisto

 

klo 14.45           Aikaa keskustelulle ja kysymyksille

klo 15.00           Tilaisuus päättyy


Ilmoittautuminen 10.6.2020 mennessä Lyytissä: https://www.lyyti.fi/reg/EUwebinaari1106
Microsoft Teams -linkki toimitetaan webinaaria edeltävänä päivänä kaikille ilmoittautuneille sähköpostitse.

Webinaarin järjestää Europe Direct Varsinais-Suomi.
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.).

Webinaariohjelma PDF-muodossa

 

 cash coins money pattern 259165