Varatuomari, kunnallisneuvos ja pitkäaikainen Laitilan kaupunginvaltuutettu Pauliina Haijanen on istunut Euroopan alueiden komiteassa Suomen EU-jäsenyyden alusta alkaen. Hän toimii tällä hetkellä myös yhdeksänjäsenisen suomalaisvaltuuskunnan puheenjohtajana.  Kysyimme Pauliina Haijaselta alueiden komitean työstä ja se muuttumisesta vuosien saatossa. Kesämietteissä on myös Euroopan tila ja tulevaisuus.   

 

Pauliina Haijanen

 

Mihin Euroopan alueiden komiteaa tarvitaan?

Valtaosa EU:n lainsäädännöstä (70 %) pannaan täytäntöön paikallis- ja aluetasolla. Tämän vuoksi on tärkeää, että kuntia ja alueita kuullaan EU:n päätöksenteossa. Toinen keskeinen näkökohta on EU:ssa yleisesti hyväksytty läheisyysperiaate. Sen mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä kansalaisia. Ylemmille tasoille tulisi viedä vain sellaiset päätökset, joita alemmilla tasoilla ei voida tehdä.

Alueiden komitea tarjoaa myös laajan keskustelufoorumin, jossa jäsenillä on mahdollisuus käydä keskustelua ja tuoda esille hyviä käytäntöjä kaikkien osapuolten hyödyksi.

Kuinka komitean työ on muuttunut vuosien saatossa?

Kun Suomi liittyi EU:hun jäsenmaita oli 15 ja komitean jäseniä 222. Nyt jäsenvaltioita on 28 ja jäseniä 350. Ennen jäsenten oli helpompi tutustua toisiinsa ja luoda yhteistyöverkostoja. Myös henkinen ilmapiiri oli tuolloin toisenlainen ja yhteiset päämäärät selkeämmin ymmärrettävissä.

Komitean politisoituminen on myös muuttanut työskentelytapoja.  Mm. istumajärjestys on muutettu poliittisten ryhmien mukaiseksi ja jäsenten laatimien lausuntojen jaossa poliittiset ryhmät ovat ratkaisevassa asemassa erityisen pisteytysjärjestelmän kautta. Lisäksi poliittisten ryhmien sihteeristöt ovat kaiken aikaa lukumääräisesti kasvaneet ja sihteeristöistä on tullut merkittäviä tosiasiallisia vallankäyttäjiä.

 Alueiden komitean tysistunto nest


Miten maakuntien ja kuntien ääni kuuluu komiteassa?

Alueiden komitean jäsenten kokoonpano Suomessa perustuu edellisten kuntavaalien tulokseen, nykyinen toimikausi on viisi vuotta ja päättyy alkuvuonna 2020. Poliittiset puolueet valitsevat omat edustajansa ja valinnassa pyritään huomiomaan maantieteellinen tasapuolisuus, samoin sukupuolten tasa-arvo. Tässä suhteessa meillä tasa-arvoasia on kunnossa ja maantieteellinen jakauma on kohtuullisen hyvin toteutunut.

Suomen valtuuskunta pitää säännöllisesti kokouksensa yleiskokousten yhteydessä Brysselissä. Suomen Kuntaliiton asiantuntijat toimivat valtuuskunnan ja yleiskokouksen esityslistan asioita jäsenille valmistelevana tahona. Myös Kuntaliiton Brysselin toimisto on keskeisesti valmistelussa mukana.

Delegaatio on yleensä yksimielinen.  Asioista ei esim. juuri koskaan äänestetä, vaan keskustelussa pyritään löytämään yhteinen ratkaisu. Jäsenet ovat myös hyvin ymmärtäneet alueiden erilaisuuden ja ovat yleensä olleet vahvasti tukemassa jäsenten esityksiä ja pyrkimyksiä, joissa Suomen näkökulman ja edun korostaminen nähdään tärkeänä.

Delegaation jäsenistö on kuluneen vuoden aikana jonkin verran vaihtunut. Uudet jäsenet ovat olleet erittäin aktiivisia, motivoituneita työhönsä ja sopeutuneet yhteiseen työskentelyyn erinomaisella tavalla. Olemme saaneet delegaation avuksi komiteassa palvelevan suomalaisen virkamiehen, jonka panos komitean työstä tiedottamisessa on ollut erinomainen.

 

Miksi Suomen kannattaa maksaa EU:lle enemmän kuin saamme takaisin?

Komiteassa käydään eniten keskustelua niistä aihepiireistä, jotka muuallakin EU:n toimielimissä ovat kulloinkin ajankohtaisia. Tällaisia aihealueita ovat olleet takavuosina pahimmillaan ollut finanssikriisi sekä pakolaisongelma, jonka ratkaisu on vielä EU-tasolla tekemättä. Monivuotiseen rahoituskehykseen ja EU:n budjettiin liittyvät keskustelukysymykset ovat tämän päivän ja lähitulevaisuuden tärkeä aihe.

Suomen ja meidän alueidemme näkökulmasta keskustelu unionin jäsenmaksuista on keskeinen. On syytä toivoa, että Suomessa päättäjät näkisivät EU:n panostukset turvallisuuteen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä koulutuksen ja osaamisen vahvistamiseen tärkeänä kilpailukysymyksenä ja sijoituksena.

Pienen jäsenmaan pitää oman etunsa vuoksi panostaa näihin. Tässä mielessä vaatimukset budjetin supistamisesta eivät ole Suomen kansallisen edun mukaisia.  Tämä siitäkin huolimatta, että olemme nettomaksajia ja Britannia tulee suurella todennäköisyydellä eroamaan EU:sta. 

 

Kuva yleisistunnosta


Kuuluvatko EU:n kriisit tai jäsenmaiden sisäiset ongelmat komitean käytävillä?

On muistettava, että EU:n tehtävät esim. turvallisuuskysymyksissä ja pakolaisongelman ratkaisemisessa eivät tule helpommiksi.  Ne vaativat jatkossa väistämättä nykyistä enemmän taloudellisia uhrauksia. Myös kansalaiset odottavat EU:lta voimakkaampia toimia näiden ongelmien ratkaisemisessa.

Brexit ja siihen liittyvät ongelmat ja niiden ratkaisujen vaikutus ovatkin keskusteluttaneet komiteaa brittien kansanäänestyksestä lähtien joka kokouksessa. Asialla onkin hyvin laajakantoisia vaikutuksia.

1990-luvun lopulla Euroopassa käynnistynyt ja yhä laajemmalle levinnyt kansallinen itsekkyys ja siitä kumpuavat erilaiset populistiset liikkeet ovat leimaa antavia tämän päivän EU- keskusteluissa. Brexitin lisäksi mm. Puolan ja Unkarin tilanteet ovat äärimmäisen huolestuttavia. Se ei tosin näy niinkään komitean työssä kuin valtiollisella tasolla. Eurooppalaisista arvoista käydäänkin keskustelua lähes joka kokouksessa. Tässä suhteessa selkokielisen tiedottamisen kansalaisille soisi lisääntyvän. Kansalaisilla on oikeus tietää mihin mikäkin ratkaisu johtaa ja mitä vaikutuksia päätöksillä on heidän elämäänsä.


Miltä näyttää EU:n supervuosi 2019?

Alueiden komitean rooli tulevissa parlamenttivaaleissa on olla keskustelua käynnistävä ja siihen osallistuva.  Tehtävänä on myös kuntalaisten aktivoiminen ja mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan antaminen EU:sta ja sen merkityksestä kansalaisille.

EU on ollut suuri rauhanprojekti ja menestystarina, jonka on syytä toivoa edelleen jatkuvan.


Kiitoksia, Pauliina Haijanen!

Euroopan alueiden komitean sivut 

Kuvat: Varsinais-Suomen liitto ja Euroopan alueiden komitea 

 Caen verkko 2  

 

Caenissa Ranskassa sijaitseva alueellinen nuorisotiedotuskeskus CRIJF Normandie etsii pohjoiseurooppalaista, 18-25 -vuotiasta vapaaehtoistyöntekijää lokakuun alusta kesäkuun loppuun. Hakuaika päättyy 10. syyskuuta.

Tarjolla on varsin monipuolinen ja mielenkiintoinen harjoittelupaikka. Tehtäviin kuuluu erilaisten nuorisoryhmien aktivointi ja eurooppalaisten liikkuvuushankkeiden ideoiminen ja toteuttaminen. Ranskan kielen taito on eduksi, mutta ei ehdoton edellytys.

Vapaaehtoistyöntekijän matka- ja osin myös asumiskulut korvataan ja työstä maksetaan kuukausittain myös hieman alle 600 euron kulukorvaus.

Jos osaat vaikkapa ranskan alkeet, niin tämä voisi olla oiva mahdollisuus hankkia vahvempi kielitaito ja kansainvälistä kokemusta.

Tarkemmat hakuohjeet ja tehtävänkuvauksen löydät englanninkielisestä pdf-liitteestä. 

Bonne chance!

Hakuilmoitus (englanninkielinen)

 

Vi har sommarlov den 23 juli - 3 augusti.

We are on vacation July 23 - August 3.

 

Kesnkym Vanhalinnasta Liedosta

Kansalaisjrjestjen edustajat kuulolla

Mitä mahdollisuuksia Euroopan unioni avaa järjestöjen kansainväliselle toiminnalle?  

Miten yhdistys- ja järjestötoimintaa voi kehittää eurooppalaisella yhteistyöllä?  

Mitä tukimuotoja EU tarjoaa suomalaisille järjestöille?  

Minkälaisia kokemuksia järjestöillämme on eurooppalaisista yhteistyöhankkeista?

Miten voi eurooppalainen kansalaisyhteiskunta tänään?
 

Opetushallitus ja Europe Direct Varsinais-Suomi järjestävät yleisölle avoimen infoiltapäivän Turun Eurooppa-foorumin yhteydessä

torstaina 30.8. klo 14.30-19.00 Turun kaupunginkirjaston Studiossa, Linnankatu 2.


Tilaisuus sopii kaikille järjestö- ja yhdistystoiminnassa mukana oleville, jotka ovat kiinnostuneita eurooppalaisesta yhteistyöstä. Tarjolla on tietoa EU-ohjelmista ja toimijoiden kokemuksia. Kohderyhmänä ovat kaikki järjestötoimijat  niin urheilu- ja liikuntasektorilta kulttuuriin ja nuorisoon kuin sosiaali- ja terveysalankin järjestöt. 

Iltapäivä päättyy eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan tilaa koskevaan paneelikeskusteluun.

Tilaisuus on avoin yleisölle. Kahvitarjoilun vuoksi toivomme ilmoittautumisia tiistaihin 28. elokuuta mennessä: 

https://www.lyyti.in/EU_kansalaisjarjestojenkaveri

 

Tervetuloa - Välkommen!
 

EU - Kansalaisjärjestöjen kaveri

14.15 Kahvitarjoilu

14.30 Tilaisuuden avaus

Kansalaisten Eurooppa

14.30 Ohjelma pähkinänkuoressa
Vastaava asiantuntija Mauri Uusilehto

14.45 Hanke-esimerkki: Anatomy of Ostracism
Toiminnanjohtaja Riikka Jalonen, Rauhankasvatusinstituutti

Erasmus+ Sport

15.15 Ohjelma pähkinänkuoressa
Vastaava asiantuntija Terhi Liintola

15.30 Hanke-esimerkki: Play-hanke
Järjestökoordinaattori Riitta Latvio, Suomen monikulttuurinen Liikuntaliitto FIMU ry 

16.00 Tauko & mahdollisuus vapaamuotoiseen verkostoitumiseen

 

Luova Eurooppa

16.15 Ohjelma pähkinänkuoressa
Vastaava asiantuntija Hanna Hietaluoma-Hanin

16.30 Hanke-esimerkki: Sing Outside the Box
Kustannusjohtaja Reijo Kekkonen, Sulasol ry

17.00 Tauko, jonka aikana on mahdollisuus keskustella omista projekti-ideoista Opetushallituksen asiantuntijoiden kanssa.


17.30- 18.45 Paneelikeskustelu: Miten voi eurooppalainen kansalaisyhteiskunta tänään?

*Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala (Vihreät/Greens - EVA)

*Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen (Kokoomus/EPP)

*Neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson, oikeusministeriö

*Toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen, SPR:n Varsinais-Suomen piiri

*Järjestöpäällikkö Eija Eloranta, Lihastautiliitto ry

Keskustelua johdattelee EU-tiedottaja Juhana Tuomola. 

Ohjelma muutosvarauksin.

Lisätietoja: EU-tiedottaja Juhana Tuomola, puh. 040 358 5704, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 Logot EU kansalaisjrjestjen kaveri verkkoversio

 


- EU on antanut Suomelle ja Virolle lisää puhtia yhteiseloon ja yhteistyöhön. Molemmat ovat olleet aloitteellisia yhteistyön kehittämiseen eri aloilla ja tulokset näkyvät. Meillä on myös paljon yhteistyötä EU-asioissa koko Itämeren alueella ja laajemminkin. Tästä ovat molemmat selkeästi hyötyneet, Varsinais-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan puheenjohtaja Juhani Tynjälä näkee EU:n merkityksen.

Suomen ja Viron EU-jäsenyyttä, Euroopan parlamentin vaaleja ja EU:n tulevaisuutta pohditaan kesäkuussa käynnistyneessä Kohti Euroopan parlamentin vaaleja 2019 -hankkeessa, jonka ytimenä on kansalaiskeskustelujen sarja.

Pilottihankkeen järjestelyistä vastaavat Europe Direct Pärnumaa ja Europe Direct Varsinais-Suomi Euroopan komission Viestinnnän pääosaston tukemana. Hankkeen valmisteluihin osallistuvat myös Euroopan komission Suomen- ja Viron-edustustot.

 

Yhteiskuva avajaisista 19 06 2018

 

Aktiiviset seniorit nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen tukijoina

Hankkeen kohderyhmänä ovat ensisijaisesti aktiiviset seniorikansalaiset. Suomalais-virolainen ryhmä tapaa kolmesti kesäkuun 2018 ja maaliskuun 2019 välisenä aikana. Osallistujaryhmän koko on 150, puolet Virosta Pärnun seudulta ja puolet Varsinais-Suomesta. Ryhmän kokoamiseen ovat osallistuneet Varsinais-Suomen Viro-keskus ry ja Varsinais-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta. Pärnussa yhteistyökumppani on Väärikate Ülikool eli Tarton yliopiston Pärnussa toimiva Ikäihmisten yliopisto. 


-EU:n tuki on tässä hankkeessa varsin korkea. Osallistumismaksua ei ole ja pystymme kattamaan osallistujien matka- ja majoituskulut komission tuella. EU-rahoitteiseksi hankkeeksi ehdot ovat siis kohtuullisen hyvät, EU-tiedottaja Juhana Tuomola Varsinais-Suomen liiton Europe Direct -pisteestä iloitsee.

-Valitsimme kohderyhmäksi Pärnumaalla ja Varsinais-Suomessa aktiiviset seniorikansalaiset yli puoluerajojen, koska heillä on runsaasti kokemusta ja näkemystä yhteiskunnallisesti vaikuttamisesta ja osallistumisesta. Toiveena on, että tämä aktiivinen osallistujajoukko rohkaisisi ja tukisi ”vaalikummeina” erityisesti nuoria käyttämään äänioikeuttaan mm. Euroopan parlamentin vaaleissa keväällä 2019, Tuomola lisää.

Vastaavantyyppisiä rajat ylittäviä kansalaiskeskusteluhankkeita on syksyn ja kevään käynnissä kymmenen muualla EU:ssa. Pääosa hankkeista on ns. vanhojen EU-jäsenmaiden kesken lähinnä Keski- ja Etelä-Euroopassa. Pärnumaa–Varsinais-Suomi -hanke on tällä haavaa ainoa pohjoisessa Euroopassa.

Keskustelun aloittelua


Pärnussa puheena EU-kansalaisen oikeudet


Varsinaissuomalaiset ja pärnumaalaiset osallistujat kohtasivat ensi kerran juhannusviikolla Pärnussa. Kaksipäiväisen tapaamisen keskiössä olivat EU:n tämänhetkiset haasteet ja miten EU-jäsenyys on elämään Suomessa ja Virossa vaikuttanut. Erityinen huomio oli EU-kansalaisten oikeuksissa ja niiden merkityksessä. Huomattava osa tapaamisen ajasta oli varattu pienryhmäkeskusteluilhin.

-Oli hauska huomata, miten alkujännitys kaikkosi niin nopeasti ja keskustelu lähti vilkkaasti käyntiin. Kuulosti siltä, että sekä suomalaiset ja että virolaiset osallistujat näkivät EU:n tulevaisuuden melko positiivisessa valossa, Varsinais-Suomen Viro-keskuksen toiminnanjohtaja Kirsi Äyräs huomioi.

-Erojakin tuli esiin. Suomalaisia huolestuttavat eniten ympäristökysymykset, virolaisia puolestaan maahanmuutto.

-Nuorten tilanteeseen seniorit vaikuttivat suhtautuvan ymmärtäväisesti eli "kyllä se aktiivisuus iän myötä kasvaa". Omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa osallistujat tuntuivat uskovan yhtäältä tiedon jakajina nuoremmille, toisaalta asenteen kautta. Äänestysinnokkuudessa mallin näyttämistä pidettiin tärkeänä, Äyräs summaa.

 

Tyryhmi oli nelj eri teemoista

 

Jatkossa tapetilla EU:n tulevaisuus ja EP-vaalien teemat

Pärnun tapaamista seuraa kaksipäiväinen tapaaminen Turussa syyskuussa. Tuolloin keskustelujen aiheena ovat erityisesti EU:n edessä olevat suuret haasteet eli ns. tulevaisuuskeskustelu. Hankkeen päättää kolmas tapaaminen Helsingissä maaliskuun 2019 alussa, jolloin tarkoituksena on vaihtaa näkemyksiä Euroopan parlamentin vaalien teemoista.

-Pärnun tapahtuma herätti paljoa ajatuksia. Monet asiat, jotka EU-kautemme aikana koetaan itsestäänselvyyksinä, eivät sellaisia ole. Hallinnon on pystyttävä vastaamaan kansalaisten tarpeisiin. EU on suuri yhteisö ja sellaisessa korjattavaa riittää, Juhani Tynjälä visio.

- Nuortenkin tulee tiedostaa tämä ja olla eri tavoin vaikuttamassa EU:n kehittymiseen yhä paremmaksi. Äänestämisellä on merkitystä, hän vakuuttaa.


Kulauudised-verkkolehden artikkeli

 

Typaja 4