EU:n supervuosi 2019 lähestyy hyvää vauhtia. Ensi vuonna odottavat niin brexit, EU-vaalit, Suomen EU-puheenjohtajuus kuin EU:n budjetin valmistelu vuosille 2021-2027. Europe Directin sivuilla käynnistyy  haastattelujen sarja, jossa voi tutustua maakuntamme vaikuttajien näkemyksiin EU:sta ja sen tulevaisuudesta. Sarjan avaa maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki Mynämäeltä.

 

 

 pekka myllymaki


Olemme olleet EU:ssa jo kohta 24 vuotta ja eurossakin 17 vuotta. Miten näette EU-jäsenyyden ”saldon” eli hyödyt ja haitat Varsinais-Suomen kannalta?

Sisämarkkinoiden toiminta on tuonut investointeja ja vaurautta Varsinais-Suomeen. Voi vain arvailla Meyerin telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan tilannetta ilman sisämarkkinoiden dynamiikkaa tai Turun lääketeollisuuden keskittymää.

Maa- ja elintarviketalous on joutunut sopeutumaan EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan, joka liittymisvaiheessa oli suunniteltu vain Keski-Euroopan olosuhteisiin. Olemme selvinneet kohtuullisesti neuvottelemalla Varsinais-Suomelle kohdennettuja maatalouden poikkeussäännöksiä ja -tukia. Varsinais-Suomi on hyötynyt EU-jäsenyydestä.



Mahdollisuutemme vaikuttaa EU:ssa on aika ajoin keskustelun kohteena. Jäsenvaltiolla on tietyt oikeudet ja velvoitteet, mutta myös alueilla on mahdollisuus vaikuttaa. Kuuluuko mielestänne maakuntien ja kuntien ääni riittävän hyvin Brysseliin saakka ja huomioidaanko EU:ssa mm. Varsinais-Suomen kannalta tärkeät asiat? Olemmeko onnistuneet viemään viestiä viime vuosina vai pitäisikö äänen kuulua paremmin?


Varsinais-Suomen ääni kuuluu Brysselissä, sillä viestinviejiä on monella eri tasolla ja eri toimistossa. EU-parlamentin kautta ja esimerkiksi MTK:n Suomen toimipiste ovat tällaisia oman toimiston lisäksi. Olen lobbarina nähnyt 2006 sokeriuudistuksen hyvin läheltä ja pidän monen eri toimijan yhteistoimintaa tärkeänä. Tärkeintä on luoda hyvät kanavat komissioon ja siellä valmistelun alla oleviin meille tärkeisiin asioihin. Onnistuminen on viimekädessä kiinni ihmisistä; kuka tuntee kenet sekä miten ja milloin osataan ajaa omaa asiaa.


EU:n tulevaa rahoituskehystä vuosille 2021-2027 valmistellaan parhaillaan. EU-budjetti vaikuttaa suoraan siihen, minkälaista alue-, maatalous- tai tutkimuspolitiikkaa EU jatkossa tekee ja mihin yhteiset rahat laitetaan. Mitkä asiat näette tärkeinä tulevassa EU:n budjetissa maakuntamme kannalta?

 

Ensinnäkin tuleva budjetti tulisi saada ajoissa valmiiksi. Tuskin kukaan haluaa nähdä uudestaan vuoden 2013 tapahtumia, kun budjettisopu saavutettiin pahasti myöhässä. Budjetti ei saa myöskään olla pelkkä kamreeriharjoitus luvuista, vaan siinä pitää osoittaa minkälaista Eurooppaa ja Varsinais-Suomea haluamme: tulevaisuus tulee paloitella luvuiksi.

Varsinais-Suomen tulee tavoitella kestävän talouden ja ruokaturvan budjettia, jossa innovaatiot, koulutus, tutkimus ja digitalisaatio ovat vahvasti mukana. Uusiutuva energia ja kestävä yhdyskuntarakenne yhdistettynä kiertotalouteen sekä kestävän maatalouden malliin ovat asioita, jotka hyödyttävät Varsinais-Suomen. Kestävästi tuotettu lähiruoka ja makean veden turvaaminen ovat suurimpia tulevaisuutemme haasteita.


Kuntien rooli on tärkeä. Meillä on monta eturivin HINKU-kuntaa, kuten kotikuntani Mynämäki, joiden esimerkkiä toistamalla voimme edetä kohti vähähiilistä Varsinais-Suomea. Ruoka ja ruoan jätteet sekä asuminen ja asumisen energia ovat suurimmat co2 -päästöjen lähteet maakunnassamme. Kestävä liikkuminen toteutuu maakunnan raideverkkoa hyödyntämällä ja koko maakunnan liikennejärjestelmän suunnittelulla. Näin saamme liikkumisen ilmastovaikutukset huomioitua. 


Pekka Myllymki ja Sirpa Pietikinen

Pekka Myllymäki osallistui Eurooppa-nuorten paneelikeskusteluun lokakuun lopussa MEP Sirpa Pietikäisen kanssa.
Kuvassa keskellä myös Turun Eurooppa-nuorten puheenjohtaja Iida Laurila ja Leonie Martin, Eurooppa-nuorten varapuheenjohtaja Belgiasta. 

 

Suomi on EU:n puheenjohtaja ensi vuoden lopulla. Mitä asioita toivoisitte Varsinais-Suomen kannalta Suomen erityisesti ajavan puheenjohtajuuskaudellaan?

Kohdan kolme mukaisesti näitä ovat ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävä talous sekä maatalouden edellytysten turvaaminen. Sisämarkkinoiden sujuva toiminta ja monipuolisen yritysrakenteemme toimintaedellytysten turvaaminen, jotta työllisyys ja hyvinvointimme EU:n toimin olisi turvattu.

Yhtenä lisänä nostaisin lähialueyhteistyön kehittämisen. Ruotsi ja Tukholma kun ovat ihan naapurissa.