Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen piti viikko sitten keskiviikkona 16.9. Euroopan parlamentissa ensimmäisen Unionin tila -puheensa. Unionin tila -puhe on yksi Euroopan unionin merkittävimmistä vuosittaisista puheenvuoroista, joissa tarkastellaan kuluneen vuoden saavutuksia, unionin nykytilaa ja luodaan katsausta ja suuntaviivoja tulevaan vuoteen. Se on komissiolle myös otollinen tilaisuus osoittaa vastuunkantonsa EU:n demokraattisesti valittuja edustajia, meppejä kohtaan. Puhe pidetään parlamentin täysistunnossa ja mepeillä on mahdollisuus keskustella komission puheenjohtajan kanssa avoimesti puheenvuoron yhteydessä.

Nyt komission puheenjohtaja Von der Leyen sai pitää ensimmäisen Unionin tila -katsauksensa hyvin poikkeuksellisena aikana, sillä covid-19-rajoitukset ovat iskeneet rajusti Euroopan ja muun maailman talouksiin. Sanotaankin, että EU:lle vuosi 2020 on ollut sen historian vaikeimpia, kun kaikki yhteiskunnan osa-alueet koko unionin alueella kärsivät koronaviruspandemiasta. Puheenjohtaja Von der Leyen toi puheessaan vahvasti esiin unionin tämänhetkisen haastavan tilanteen ja erityisesti koronaviruspandemian aiheuttaman kriisin ja talouden haasteet. ”Virus, joka on tuhat kertaa pienempi kuin hiekanjyvä, on tuonut näkyviin elämän haurauden.  Se on   paljastanut terveydenhoitojärjestelmiimme kohdistuvat paineet ja osoittanut, kuinka rajallinen on malli, jossa vaurautta arvostetaan enemmän kuin hyvinvointia.”, totesi Von der Leyen ja osoitti puheenvuoron alussa kunnioituksensa terveydenhoitohenkilöstöä kohtaan. Hän peräänkuulutti tarvetta EU:n laajuiselle terveysunionille ja vahvemmalle Euroopan lääkevirastolle, vauhdittamaan lääke- ja terveyskehitystä ja tutkimusta sekä tekemään työtä covid-19-tutkimuksen ja -rokotteen puolesta.

Puhetta odotettiin tässä epävarmuuden ajassa ehkä enemmän kuin tavallisesti. Suuria yllätyksiä se ei kuitenkaan kuulijalle tuonut. Ursula Von der Leyen esitteli komission seuraavan vuoden painopisteet. Hän kertoi myös, miten komissio aikoo vastata EU:n kiireellisimpiin haasteisiin ja mitä ajatuksia komissiolla on EU:n tulevaisuuden rakentamiseksi. Von der Leyen nosti esiin sen, että komissio on hyvin tietoinen nykyisestä tilanteesta ja siitä, että töitä on tehtävä hartiavoimin tilanteen parantamiseksi. Vihreä elpyminen ja talouden tasapainottaminen, Nex Generation EU -elpymisväline ja uusi monivuotinen rahoituskehys. Erilaiset strategiat ja toimenpideohjelmat. Ne muodostavat Von der Leyenin komission työlle tulevaisuuden kulmakiven. Puheenvuoro oli jämäkkä, mutta positiivisesti tulevaan katsova. Unionin tila -puhe ennen kaikkea korosti yhteistyön tarvetta EU:n tulevaisuuden rakentamisessa ja elpymisessä nykytilanteesta.

Euroopan komissio haluaa tehdä Euroopasta vihreän, digitaalisen ja sitkeämmän. Sillä on visio Euroopasta, joka nousee pandemian jälkeen jaloilleen entistä vahvempana ja kulkee kohti uutta elinvoimaa. Unioni suojelee ihmishenkiä ja elinkeinoja, kansalaisten terveyttä ja talouden vakautta.

Komissio vastaa ilmaston tukemiseen vahvistamalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisiä rakenteita ja asettamalla entistä kunnianhimoisempia tavoitteita, kuten 55 % päästövähennystavoitteet vuodelle 2030. Maapallon alati huononeva tila ja etenevä ilmastonmuutos ovat yhteinen haasteemme, jonka torjumiseksi on tehtävä töitä. Hiilellä on oltava hintansa – koska luonto ei voi enää maksaa sitä. Tavoitteena on ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mennessä.

EU:n tulevaisuutta rakennetaan myös johtamalla digitalisaatiota ennen kaikkea datan, teknologian ja infrastruktuurin osalta. Tästä vuosikymmenestä on Von der Leyenin mukaan tehtävä Euroopan digitaalinen vuosikymmen. Lisätyötä on tehtävä mm. henkilökohtaisen datan ja teollisuusdatan suhteen. Tarvitaan selkeitä periaatteita: oikeus turvata yksityisyytensä ja olla verkossa, sananvapaus, tiedon vapaa liikkuvuus ja kyberturvallisuus. Painopisteenä ovat myös teknologian, mm. tekoälyn sekä teknologiayhteyksien ja verkkojen kehittäminen koko Euroopan laajuisesti. Komissio aikoo rakentaa eurooppalaisen pilven, laajentaa verkkoyhteydet kaikkien ulottuville, ehdottaa suojattua eurooppalaista sähköistä henkilöllisyyttä ja investoida 8 mrd. euroa supertietokoneisiin sekä lisäksi investoida uusiin 5G-, 6G- ja kuituverkkoihin.

Työmarkkinoiden tukeminen ja työnteon kannattavuuden parantaminen Euroopassa on yhteinen tehtävämme, totesi Von der Leyen. Hän kertoi komission valmistelevan uutta teollisuusstrategiaa ja korosti PK-yritysten merkitystä Euroopan taloudelle ja työllisyydelle. Hän otti kantaa myös palkkatuloihin sanoen, että työntekijät ansaitsevat palkkansa. Komissio aikookin tukea EU-maita vähimmäispalkkajärjestelmän perustamisessa. Sisämarkkinoiden turvaamiseksi ja EU:n neljän vapauden säilymisen tukemiseksi komissio aikoo ehdottaa uutta strategiaa Schengen-alueen tulevaisuudelle.

Isona teemana esiin nousivat myös ihmisoikeudet ja tasavertaisuus. Komissio aikoo vahvistaa unionin tulevaisuutta valvomalla tarkasti oikeusvaltioperiaatteen noudattamista ja rakentamalla unionia, jossa rasismilla ja syrjinnällä ei ole sijaa. "Olla oma itsensä ei ole ideologiaa. Se on ihmisen identiteetti. Sitä ei voi kukaan riistää.", totesi puheenjohtaja Von der Leyen Unionin tila -puheessaan. Komissio valmisteleekin uutta strategiaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien vahvistamiseksi. Unioni ei tule hyväksymään "HLBT-vapaita" alueita kaupungeissa. Oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet ovat perusoikeuksia, joiden puolesta EU toimii ja joita EU noudattaa - oli kyse EU:n sisäisestä tai sen ulkoisesta toiminnasta. Rasismiin komission puheenjohtaja otti kantaa todeten, että viha on vihaa, eikä kenenkään pitäisi joutua sen kohteeksi. Euroopan unionissa rasismin torjunta ei ole vapaavalintaista. Komissio esittääkin aidosti rasisminvastaisen unionin rakentamiseksi EU:n uuden rasismintorjunnan toimintasuunnitelman vuosiksi 2020–2025. Siinä esitetään useita toimia rasismin torjumiseksi EU:n lainsäädännön avulla tai muilla keinoin. Myös oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen unionin toiminnassa nousee entistä vahvemmaksi. Von der Leyen korosti komission varmistavan, että EU:n talousarviosta ja Next Generation EU-välineestä saatava rahoitus käytetään oikeusvaltioperiaatetta noudattaen. Tämä ei puheenjohtajan mukaan ole neuvottelukysymys. Ursula Von der Leyen otti kantaa myös ihmisoikeusrikkomuksiin mm. Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja muualla. Osana ihmisoikeuksia ja yhteisvastuuta komissio toi esiin myös muuttoliikkeen ja turvapaikanhakijat. Muuttoliike on haaste Euroopalle ja tuon haasteen käsittelemiseksi koko Euroopan on kannettava kortensa kekoon. Von der Leyen totesi, että komission on kyettävä hallitsemaan muuttoliikettä yhdessä EU-maiden kanssa. Tähän tarttuakseen se esittelikin 23.9. uuden maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen, jolla luodaan kattava eurooppalainen lähestymistapa muuttoliikkeeseen sekä parannetaan ja nopeutetaan turvapaikka- ja muuttoliikejärjestelmään kuuluvia menettelyjä. Lisäksi sillä luodaan tasapaino oikeudenmukaisen vastuunoton ja yhteisvastuun välille.

Unionin tila -puheessa sivuttiin laajasti myös EU:n suhteita sen ulkopuolisiin valtioihin. Britannian ero unionista ja uhka siitä, että Britannia rikkoisi erosopimusta, saivat puheenjohtaja Von der Leyenin siteeraamaan Margaret Thatcheria ja muistuttamaan, että erosopimus on ratifioitu sekä Euroopan parlamentissa että Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneessa, eikä sitä näin ollen voida yksipuolisesti muuttaa, ohittaa tai jättää soveltamatta. Von der Leyen muistutti, että vahva kumppanuus perustuu aina luottamukseen ja että Eurooppa on aina valmis rakentamaan vahvoja kumppanuuksia lähimpien naapureidensa kanssa. Tällä Von der Leyen viittasi myös Länsi-Balkanilla käynnistyneisiin EU-jäsenyysneuvotteluihin.  Ne ovat tärkeitä unionille, sillä Länsi-Balkanin maiden historia ja niiden tulevaisuus, koko yhteinen kohtalo, on Von der Leyenin mukaan osana Eurooppaa. Komissio tuleekin esittämään EU:lta uuden Länsi-Balkanin investointiohjelman elvyttääkseen alueen taloutta. Puheenjohtaja Von der Leyen nosti esiin myös transatlanttisen yhteyden todeten, ettemme EU:ssa ehkä aina ole yhtä mieltä Valkoisen talon tekemistä päätöksistä, mutta transatlanttinen liittolaisuus on kuitenkin meille aina tärkeä. Tarvitsemme uusia alkuja vanhojen ystävien kanssa – Atlantin kummallakin puolella.

Puheensa lopuksi komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen vetosi yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin ja yhteistyöhön. Kaiken esiin tuomansa hän nivoi yhteen todeten, että tällaisessa maailmassa me haluamme elää.  Maailmassa, jossa olemme moninaisuudessa ja vastoinkäymisten edessä yhtenäisiä. Maailmassa, jossa pyrimme yhteistyössä ylittämään erilaisuutemme ja auttamaan toisiamme vaikeina aikoina. Maailmassa, jossa rakennamme terveempää, vahvempaa ja kunnioittavampaa maailmaa, jossa haluamme lastemme elävän huomenna. ”Tulevaisuudesta tulee sellainen kuin sen teemme. Ja Euroopasta tulee sellainen kuin sen haluamme olevan.”

Lue komission puheenjohtajan puhe kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoa Unionin tila -puheesta on luettavissa Euroopan komission internet-sivuilta.

 

 

 P045535 582492

Komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen Euroopan parlamentissa pitämässä Unionin tila -puhetta 16.9.2020.


Kuva: Etienne Ansotte/EC-audiovisual Service, European Union 2020