Elo-syyskuun vaihteessa järjestetty ensimmäinen Turun Eurooppa-foorumi avasi EU-politiikan syyskauden. Tapahtuma keräsi yli 2000 osallistujaa keskusteluihin, joissa kuultiin lähes sataa eturivin suomalaista EU-vaikuttajaa ja -asiantuntijaa. Kolmen päivän aikana tilaisuuksia oli kaiken kaikkiaan 30 ja verkon kautta tapahtuma tavoitti kuulijoita ja katsojia koko maassa.

 

Kansalaisjrjestjen EU iltapivn alustajia 2018

Kansalaisten EU-iltapäivässä kuultiin maakunnan vaikuttajien, järjestöjen edustajien ja EU-edustajien alustuksia. Ohjelman lomaan mahtui myös rennompia hetkiä taukojumpan merkeissä. 


Varsinais-Suomen liitto kuuluu Eurooppa-foorumin keskeisiin järjestäjiin. Liiton Europe Direct EU-tietopiste järjesti  Eurooppa-foorumissa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa iltapäivän mittaisen kansalaisjärjestöille suunnatun tapahtuman.

Maakuntajohtaja Kari Häkämies painotti avauspuheenvuorossaan kansalaisjärjestöjen roolia mm. oikeusvaltion ja demokratian puolustajina EU:ssa.

-Kansalaisjärjestöt ovat niitä tahoja, jotka voivat tehdä näkyväksi oikeusvaltioperinnettä uhkaavat tekijät ja eurooppalaisia arvoja haastavat vallanpitäjät. Ja juuri kansalaisjärjestöjen kautta kuuluu tavallisen kansalaisten ääni.

-EU:n suurin haaste on se, että unioni koetaan etäiseksi, elitistiseksi ja yhteisöksi, jonka toimiin on vaikea vaikuttaa. Turun Eurooppa-foorumille onkin keskusteluareenana tässä mielessä selkeästi kysyntää, maakuntajohtaja Häkämies avasi.  

Opetushallituksen asiantuntijat esittelivät iltapäivän mittaan EU-rahoituksen moninaisia mahdollisuuksia kansalaisjärjestöille. Tilaisuudessa kuultiin myös järjestöjen kokemuksia onnistuneista ja hyvin toimineista hankkeista.

-Järjestöjen ei kannata hakea EU:lta tukea vain rahan takia, tärkeää on tarkoitus ja halu kehittää jotain uutta. Painopiste on aina toiminnassa, ei seinissä, johtava asiantuntija Mauri Uusilehto Opetushallituksesta muistutti.

-Monessa EU:n kansalaisjärjestöille tarkoittamassa ohjelmassa on keskeistä EU:n perusarvojen kunnioittaminen ja vuoropuhelun edistäminen kansalaisten ja päättäjien välillä.  

 

Onko demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan voittokulku kääntynyt myös Euroopassa?

Kansalaisjärjestöjen EU-iltapäivän päätti paneelikeskustelu, jossa pohdittiin eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan tilaa.

Euroopan parlamentin jäsenet Heidi Hautala ja Sirpa Pietikäinen muistuttivat demokratian hauraudesta ja sen vaalimisen tärkeydestä. Suomalaisten euroedustajien mukaan kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen merkitys demokratian rakentajina ja puolustajina on aina yhtä tärkeä.

-Demokratia ei toimi itsestään ja tarvitaan jatkuvaa dialogia, he muistuttivat.

Neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson oikeusministeriöstä tähdensi demokratian ja kansalaisyhteiskunnan elävän myös läntisessä maailmassa murrosta.

-Läntisissä maissa äänestysaktiivisuus on ollut jatkuvassa laskussa. Samaan aikaan kansalaisjärjestöt kohtaavat eräissä Euroopan maissa erilaisia toimintaansa liittyviä rajoitteita. Toisaalta kansalaiset toivovat uusia tapoja vaikuttaa ja osallistua, Wilhelmsson summasi.

Tilaisuuden kaksi järjestöaktiivia nostivat esiin kansalaisjärjestöjen haasteet saada mukaan uusia vapaaehtoisia. 

-Monen järjestön toiminta koetaan silti edelleen hyvin merkitykselliseksi ja kansalaisyhteiskunta rakentuu aina alhaalta ylöspäin, SPR:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja järjestökonkari Pauli Heikkinen kertoi pitkän kokemuksensa nojalla.  

-Meillä on Suomessa järjestöjen parissa paljon osaamista ja kokemusta, jota voisi hyvin viedä muualle Eurooppaan ja kauemmaksikin. Voimme tarjota toimintamalleja järjestökentän ja viranomaisten väliselle kuulemiselle ja yhteistyölle, joka on meillä pitkälle kehittynyttä ja toimivaa, järjestöpäällikkö Eija Eloranta Lihastautiliitosta linjasi tapahtuman päätteeksi.


Tilaisuuksien tallenteet ovat nähtävissä verkossa, klo 14.30 alkanut EU - Kansalaisjärjestöjen kaveri täällä ja klo 17.30 alkanut paneelikeskustelua täällä

Lisätietoja EU:n kansalaisjärjestöille tarkoitetuista tukimuodoista Opetushallituksen sivuilla

Kuvat: Europe Direct Varsinais-Suomi ja Turun kaupunki/Kari Vainio

kaupungintalo kuvaaja vesa aaltonen turun kaupunki 

Elokuun lopulla ensi kertaa järjestettävä Turun Eurooppa-foorumi on tämän vuoden merkittävimpiä EU-aiheisia tapahtumia Suomessa. Kolmipäiväinen yleisölle avoin keskustelutapahtuma kokoaa osallistujia koko maasta. Alustajina esiintyy edustava joukko suomalaisia EU-vaikuttajia. Varsinais-Suomen liitto on yksi foorumin järjestäjistä ja tapahtuman keskeinen tukija.

-Turun Eurooppa-foorumi vahvistaa luontaisesti kuvaa Varsinais-Suomesta yhtenä Suomen kansainvälisimmistä maakunnista. Toivotamme myös muualta maasta tulevat lämpimästi tervetulleiksi ja kaikille osallistujille mielenkiintoisia ja antoisia keskusteluja, maakuntajohtaja Kari Häkämies toteaa. 

Varsinais-Suomen liitto ja sen Europe Direct EU-tietopiste ovat mukana tapahtuman Hansakorttelin Eurooppa-torilla, jolla esittäytyvät keskeiset suomalaiset EU-toimijat. Lisäksi Europe Direct järjestää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa kansalaisjärjestöille suunnatun iltapäivätapahtuman ”EU – Kansalaisjärjestöjen kaveri” ja paneelikeskustelun eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan tilasta torstaina 30.8.

Useat foorumin tilaisuuksista ovat osoittautuneet suosituiksi jo ennakkoon ja monet niistä ovatkin täyttyneet etuajassa. Valtaosassa tilaisuuksissa on kuitenkin edelleen tilaa.

Osallistua voi myös seuraamalla tilaisuuksia suorana lähetyksenä verkon kautta. Lisäksi keskusteluihin voi lähteä mukaan erityisen mobiilisovelluksen ja verkkosivuston välityksellä.

Turun Eurooppa-foorumista on tarkoitus rakentaa vuosittain toistuva. Seuraavan eli vuoden 2019 Eurooppa-foorumin suunnittelu onkin jo hyvässä vauhdissa. 

Turun Eurooppa-foorumin verkkosivut

Kuva: Vesa Aaltonen / Turun kaupunki 

Kesä on takana ja syksy tekee tuloaan. Samalla kun monet arjen riennot pyörähtävät kesätauon jälkeen käyntiin, myös Europe Direct Varsinais-Suomen syyskauden ohjelma on käynnistymässä.

-On hyvää muistaa peruspalvelumme eli kansalaisille suunnattu EU-tietopalvelu ja maksuttomat julkaisut, joita voi noutaa EU-toimipisteestämme Varsinais-Suomen liitosta, muistuttaa EU-tiedottaja Juhana Tuomola. Hän toivookin esim. oppilaitosten edustajien hyödyntävän peruspalveluja kuten julkaisuja entistä ahkerammin.

-Tarjoamme myös maksutonta luentopalvelua eri EU-aiheista ja otamme vastaan ryhmiä vierailukäynneille, Tuomola lisää.

Hän tähdentää tämän ohella, että erityisesti EU-rahoitukseen liittyvä neuvonta on tärkeä osa Europe Directin toimintaa.


Aurajokivarsi syyskuussa


Syyskauden avaa Turun Eurooppa-foorumi

Europe Direct Varsinais-Suomi järjestää syksyn aikana useita tapahtumia ja on mukana yhteisjärjestäjänä monessa muussakin.

Turun Eurooppa-foorumissa elokuun lopulla Europe Direct järjestää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa kansalaisjärjestöille suunnatun EU-iltapäivän, joka päättyy mielenkiintoiseen paneelikeskusteluun kansalaisyhteiskunnan tilasta.

Syyskuu tuo Turkuun varsinaissuomalaisten ja Pärnun seudulta Virosta tulevien aktiivisten senioreiden kaksipäiväisen tapaamisen, jossa käydään kansalaiskeskustelua EU:n tulevaisuudesta. Mukana on 150 jo ennakkoon ilmoittautunutta osallistujaa.

Euroopan kielten päivänä 26.9. on luvassa Turun pääkirjastossa mielenkiintoinen ohjelmakokonaisuus, jota on ollut rakentamassa suuri joukko toimijoita aina yliopistomaailmasta kouluihin, oppilaitoksiin, viranomaisiin ja kansalaisjärjestöihin saakka. Teemana tuolloin on erityisesti EU-puheenjohtaja Itävalta ja eurooppalaisista kielistä saksa. Päivän ohjelmassa on mm. koululaisille suunnattu kielikahvila, luentosikermä ja itävaltalaisen elokuvan esitys.

Lokakuussa Europe Direct avaa yhdessä Turun Schuman-seuran, Interact Office Turun ja Varsinais-Suomen TE-toimiston EURES-palveluiden kanssa oman osaston Turun kirjamessuilla. Luvassa on myös EU-poliittinen ajankohtaiskeskustelu, jonka keskiössä ovat Suomi ja Viro ja johon osallistuu eturivin EU-vaikuttajia.

Loppusyksyyn on suunnitteilla myös tilaisuus brexitistä ja joulukuussa on luvassa Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston 20-vuotisen taipaleen paikallistapahtuma.

-Syksyn ohjelmamme rakentuu koko ajan ja lisää tulee. Olemme myös avoimia uusille ideoille ja yhteistyöehdotuksille. Toivomme, että Europe Direct voisi olla mukana tuomassa EU-tietoutta koko maakuntaan. Katsomme jo myös vähitellen EU:n tulevaan supervuoteen 2019, Tuomola vakuuttaa.

-Meillä on matala kynnys ja ruohonjuuritason näkökulma usein vaikeina koettuihin EU-asioihin. Käyttäkää vain rohkeasti palvelujamme ja tulkaa mukaan tapahtumiimme, hän toivoo.

-Hyvä tapa saada tietoa on seurata meitä Twitterissä tutulla kanavalla @EdVarsinais.

 

Varatuomari, kunnallisneuvos ja pitkäaikainen Laitilan kaupunginvaltuutettu Pauliina Haijanen on istunut Euroopan alueiden komiteassa Suomen EU-jäsenyyden alusta alkaen. Hän toimii tällä hetkellä myös yhdeksänjäsenisen suomalaisvaltuuskunnan puheenjohtajana.  Kysyimme Pauliina Haijaselta alueiden komitean työstä ja se muuttumisesta vuosien saatossa. Kesämietteissä on myös Euroopan tila ja tulevaisuus.   

 

Pauliina Haijanen

 

Mihin Euroopan alueiden komiteaa tarvitaan?

Valtaosa EU:n lainsäädännöstä (70 %) pannaan täytäntöön paikallis- ja aluetasolla. Tämän vuoksi on tärkeää, että kuntia ja alueita kuullaan EU:n päätöksenteossa. Toinen keskeinen näkökohta on EU:ssa yleisesti hyväksytty läheisyysperiaate. Sen mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä kansalaisia. Ylemmille tasoille tulisi viedä vain sellaiset päätökset, joita alemmilla tasoilla ei voida tehdä.

Alueiden komitea tarjoaa myös laajan keskustelufoorumin, jossa jäsenillä on mahdollisuus käydä keskustelua ja tuoda esille hyviä käytäntöjä kaikkien osapuolten hyödyksi.

Kuinka komitean työ on muuttunut vuosien saatossa?

Kun Suomi liittyi EU:hun jäsenmaita oli 15 ja komitean jäseniä 222. Nyt jäsenvaltioita on 28 ja jäseniä 350. Ennen jäsenten oli helpompi tutustua toisiinsa ja luoda yhteistyöverkostoja. Myös henkinen ilmapiiri oli tuolloin toisenlainen ja yhteiset päämäärät selkeämmin ymmärrettävissä.

Komitean politisoituminen on myös muuttanut työskentelytapoja.  Mm. istumajärjestys on muutettu poliittisten ryhmien mukaiseksi ja jäsenten laatimien lausuntojen jaossa poliittiset ryhmät ovat ratkaisevassa asemassa erityisen pisteytysjärjestelmän kautta. Lisäksi poliittisten ryhmien sihteeristöt ovat kaiken aikaa lukumääräisesti kasvaneet ja sihteeristöistä on tullut merkittäviä tosiasiallisia vallankäyttäjiä.

 Alueiden komitean tysistunto nest


Miten maakuntien ja kuntien ääni kuuluu komiteassa?

Alueiden komitean jäsenten kokoonpano Suomessa perustuu edellisten kuntavaalien tulokseen, nykyinen toimikausi on viisi vuotta ja päättyy alkuvuonna 2020. Poliittiset puolueet valitsevat omat edustajansa ja valinnassa pyritään huomiomaan maantieteellinen tasapuolisuus, samoin sukupuolten tasa-arvo. Tässä suhteessa meillä tasa-arvoasia on kunnossa ja maantieteellinen jakauma on kohtuullisen hyvin toteutunut.

Suomen valtuuskunta pitää säännöllisesti kokouksensa yleiskokousten yhteydessä Brysselissä. Suomen Kuntaliiton asiantuntijat toimivat valtuuskunnan ja yleiskokouksen esityslistan asioita jäsenille valmistelevana tahona. Myös Kuntaliiton Brysselin toimisto on keskeisesti valmistelussa mukana.

Delegaatio on yleensä yksimielinen.  Asioista ei esim. juuri koskaan äänestetä, vaan keskustelussa pyritään löytämään yhteinen ratkaisu. Jäsenet ovat myös hyvin ymmärtäneet alueiden erilaisuuden ja ovat yleensä olleet vahvasti tukemassa jäsenten esityksiä ja pyrkimyksiä, joissa Suomen näkökulman ja edun korostaminen nähdään tärkeänä.

Delegaation jäsenistö on kuluneen vuoden aikana jonkin verran vaihtunut. Uudet jäsenet ovat olleet erittäin aktiivisia, motivoituneita työhönsä ja sopeutuneet yhteiseen työskentelyyn erinomaisella tavalla. Olemme saaneet delegaation avuksi komiteassa palvelevan suomalaisen virkamiehen, jonka panos komitean työstä tiedottamisessa on ollut erinomainen.

 

Miksi Suomen kannattaa maksaa EU:lle enemmän kuin saamme takaisin?

Komiteassa käydään eniten keskustelua niistä aihepiireistä, jotka muuallakin EU:n toimielimissä ovat kulloinkin ajankohtaisia. Tällaisia aihealueita ovat olleet takavuosina pahimmillaan ollut finanssikriisi sekä pakolaisongelma, jonka ratkaisu on vielä EU-tasolla tekemättä. Monivuotiseen rahoituskehykseen ja EU:n budjettiin liittyvät keskustelukysymykset ovat tämän päivän ja lähitulevaisuuden tärkeä aihe.

Suomen ja meidän alueidemme näkökulmasta keskustelu unionin jäsenmaksuista on keskeinen. On syytä toivoa, että Suomessa päättäjät näkisivät EU:n panostukset turvallisuuteen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä koulutuksen ja osaamisen vahvistamiseen tärkeänä kilpailukysymyksenä ja sijoituksena.

Pienen jäsenmaan pitää oman etunsa vuoksi panostaa näihin. Tässä mielessä vaatimukset budjetin supistamisesta eivät ole Suomen kansallisen edun mukaisia.  Tämä siitäkin huolimatta, että olemme nettomaksajia ja Britannia tulee suurella todennäköisyydellä eroamaan EU:sta. 

 

Kuva yleisistunnosta


Kuuluvatko EU:n kriisit tai jäsenmaiden sisäiset ongelmat komitean käytävillä?

On muistettava, että EU:n tehtävät esim. turvallisuuskysymyksissä ja pakolaisongelman ratkaisemisessa eivät tule helpommiksi.  Ne vaativat jatkossa väistämättä nykyistä enemmän taloudellisia uhrauksia. Myös kansalaiset odottavat EU:lta voimakkaampia toimia näiden ongelmien ratkaisemisessa.

Brexit ja siihen liittyvät ongelmat ja niiden ratkaisujen vaikutus ovatkin keskusteluttaneet komiteaa brittien kansanäänestyksestä lähtien joka kokouksessa. Asialla onkin hyvin laajakantoisia vaikutuksia.

1990-luvun lopulla Euroopassa käynnistynyt ja yhä laajemmalle levinnyt kansallinen itsekkyys ja siitä kumpuavat erilaiset populistiset liikkeet ovat leimaa antavia tämän päivän EU- keskusteluissa. Brexitin lisäksi mm. Puolan ja Unkarin tilanteet ovat äärimmäisen huolestuttavia. Se ei tosin näy niinkään komitean työssä kuin valtiollisella tasolla. Eurooppalaisista arvoista käydäänkin keskustelua lähes joka kokouksessa. Tässä suhteessa selkokielisen tiedottamisen kansalaisille soisi lisääntyvän. Kansalaisilla on oikeus tietää mihin mikäkin ratkaisu johtaa ja mitä vaikutuksia päätöksillä on heidän elämäänsä.


Miltä näyttää EU:n supervuosi 2019?

Alueiden komitean rooli tulevissa parlamenttivaaleissa on olla keskustelua käynnistävä ja siihen osallistuva.  Tehtävänä on myös kuntalaisten aktivoiminen ja mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan antaminen EU:sta ja sen merkityksestä kansalaisille.

EU on ollut suuri rauhanprojekti ja menestystarina, jonka on syytä toivoa edelleen jatkuvan.


Kiitoksia, Pauliina Haijanen!

Euroopan alueiden komitean sivut 

Kuvat: Varsinais-Suomen liitto ja Euroopan alueiden komitea 

 Caen verkko 2  

 

Caenissa Ranskassa sijaitseva alueellinen nuorisotiedotuskeskus CRIJF Normandie etsii pohjoiseurooppalaista, 18-25 -vuotiasta vapaaehtoistyöntekijää lokakuun alusta kesäkuun loppuun. Hakuaika päättyy 10. syyskuuta.

Tarjolla on varsin monipuolinen ja mielenkiintoinen harjoittelupaikka. Tehtäviin kuuluu erilaisten nuorisoryhmien aktivointi ja eurooppalaisten liikkuvuushankkeiden ideoiminen ja toteuttaminen. Ranskan kielen taito on eduksi, mutta ei ehdoton edellytys.

Vapaaehtoistyöntekijän matka- ja osin myös asumiskulut korvataan ja työstä maksetaan kuukausittain myös hieman alle 600 euron kulukorvaus.

Jos osaat vaikkapa ranskan alkeet, niin tämä voisi olla oiva mahdollisuus hankkia vahvempi kielitaito ja kansainvälistä kokemusta.

Tarkemmat hakuohjeet ja tehtävänkuvauksen löydät englanninkielisestä pdf-liitteestä. 

Bonne chance!

Hakuilmoitus (englanninkielinen)