Aura

Aurajoen länsipuolella levittyvät laajat peltoaukeat, ja itäpuolella hallitsevat kallioiset kumpareet. Aura on vanhaa maaseutualuetta, mutta myös teollisuudella on vanhat perinteet. Aurasta löytyy Aurajoen melontareitti ja Koskipirtti, joka on Kuuskosken kartanon väentuvassa toimiva museokahvila.

Kaarina

Kaarina kuuluu tammivyöhykkeeseen, joten lehtojen määrä on runsas. Suurin osa pinta-alasta on raivattu pelloksi. Kaarinasta löytyy Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano. Kaarinasta tuli kaupunki vuonna 1993.

Kemiönsaari

Kemiönsaari on Manner-Suomen suurin saari. Saaristomeren kansallispuisto ulottuu Kemiönsaaren kunnan lounais- ja eteläosiin.  Tunnetuimmat turistikohteet ovat Bengtskärin majakka, Örön linnakesaari, Kasnäs ja Taalintehtaan ruukkikylä. 

Koski Tl

Koski Tl kuuluu Loimaan saviseutuun ja maisemaa hallitsevat peltoaukeamat. Pohjoispäässä löytyy paikoin jyrkkäharjainen Hevonlinnan harju. Tasaista maisemaa elävöittää Paimionjoki useine koskineen. Maataloudella on suhteellisen suuri merkitys. Koski Tl:ssä on Yrjö Liipolan taidemuseo.

Kustavi

Kustavia leimaa merellisyys ja saaristolaiskulttuuri. Saaria ja luotoja on yli 2000. Kustavin yhdistää Manner-Suomeen vuonna 1982 rakennettu Kaitaisten silta. Asukasluvultaan Kustavi on Varsinais-Suomen pienin kunta. Asukasmäärä moninkertaistuu kesällä lähes kolmentuhannen kesäasunnon myötä. Kustavista löytyy Isokarin majakka.

Laitila

Kallioperältään Laitila kuuluu Vakka-Suomen rapakivialueeseen. Entinen Valkojärven pohja avautuu keskustan luoteispuolella laajana viljelytasankona. Erikoistuneella maataloudella kuten kanataloudella ja vihannesviljelyllä on tärkeä työllistävä vaikutus. Tuttuja juomia Laitilassa valmistaa Laitilan Wirvoitusjuomatehdas. Laitilasta tuli kaupunki vuonna 1986.

Lieto

Aurajoen ja Savijoen varsille varsin aikaisin raivatut pellot ovat ominaisia lietolaiselle kulttuurimaisemalle. Maisemaa hallitsevat myös kallioiset mäet ja metsäsarakkeet. Littoistenjärven itäpuoli kuuluu Lietoon. 

Loimaa

Loimaa sijaitsee historiallisten maakuntien Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Hämeen yhtymäkohdassa Loimijoen varrella. Viljelylakeudet ovat maakunnallisesti arvokkaat. Maataloudella on suuri merkitys. Alueella on sianlihan ja kananmunan tuotantoa sekä öljykasvien ja siemenviljan viljelyä.

Marttila

Marttila on maatalousaluetta, jossa peltoaukeamat levittyvät Paimionjoen varsille. Kunnan reuna-alueilla on metsä- ja suoalueita. Karhunperänrahkan, Juomakivenrahkan ja Linturahkan muodostama kohosuoalue kuuluu osiltaan valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Maataloudella ja sen sivuelinkeinoilla on suuri merkitys, ja maantaloustuotanto on monipuolista.  Marttilassa voi tehdä eräretkiä Marttilan Korven ja Huhtaanmajan eräreitistöissä.

Masku

Maskun ravinteikas maaperä on suotuisaa viljelysaluetta. Lännessä vallitsee merellinen ilmasto, ja idässä hallitsevat metsät.  Sorakuoppiin syntyneet uimarannat toimivat ”Maskun Rivierana”. 

Mynämäki

Mynämäen luonto on vaihtelevaa. Kaksi suurehkoa jokea, Mynäjoki ja Laajoki virtaavat kunnan läpi. Luonto koostuu kalliokukkuloista, laajoista suoalueista, soraharjuista, muutamista järvistä, laajasta peltotasangosta ja metsistä. Mynämäestä löytyy Mynälahden lintuvesialue. 

Naantali

Naantalia kutsutaan usein Saaristokaupungiksi, ja sen keskeinen kaupunkialue sijaitsee rannikon ja saariston yhtymäkohdassa. Naantali sijoittuu Suomessa ainutlaatuiselle lounaisrannikkoa sivuavalle tammivyöhykkeelle, ja myös maamme leudoimmalle vyöhykkeelle.  Muumimaailma ja Naantalin Kylpylä ovat kaupungin  tärkeimmät turistikohteet. 

Nousiainen

Nousiaisissa maisemaa hallitsevat viljaisat pellot ja kalliorinteiset mäennyppylät. Kunnan pohjoisosa kuluu osittain rauhoitettuun kansallispuistoalueeseen. Nousiaisten kirkossa sijaitsi Suomen ensimmäinen piispainistuin ennen kuin se 1200-luvulla siirrettiin Turkuun. Nousiaisista löytyy myös Kuhankuonon retkeilyreitistö palveluineen.

Oripää

Oripää on Aurajoen lähtöpaikka sekä soiden ja lähteiden paikkakunta. Oripäänkankaalla on suuri merkitys sora-, pohjavesi- ja ulkoilualueena. Oripäässä toimii vilkas pienlentokenttä.

Paimio

Paimiossa viljavat peltoaukeamat ovat keskittyneet monen joen ja puron varsille. Alvar Aallon suunnittelema Paimion sairaala on Paimion tunnetuin nähtävyys. Sairaala vihittiin alunperin parantolakäyttöön vuonna 1933. Paimiosta tuli kaupunki vuonna 1997.

Asukasluku

15 457

Maapinta-ala, km²

881,80

Vesipinta-ala, km²

4 666,44

Paraisten luonto vaihtelee rehevän sisäsaariston, kallioalueiden, peltojen ja metsiköiden täyttämän välisaariston sekä karujen luotojen ja avoimien vesialueiden ulkosaariston välillä. Saaristomeren kansallispuisto sijoittuu pääosin Paraisten alueelle. Paraisilla sijaitsee monta suosittua vierasvenesatamaa ja Suomen vanhin majakkasaari Utö. Saaristotie vie matkailijan lauttojen kautta läpi Paraisten saariston siltojen ja lossien yli. 

Pyhäranta

Pyhärannalla on pitkä rantaviiva kivikkoisine rantaniittyineen ja kallioineen. Sisämaa kostuu kumpuilevasta rapakivialueesta.  Kunnan itäkulmassa löytyy linnustostaan tunnettu Otajärvi luontotupineen ja lintujen tarkkailulavoineen.

Pöytyä

Pöytyän halki virtaavan Aurajoen varrella on paljon yhtenäisiä peltokuvioita. Myös laajoja metsä- ja suoalueita löytyy.Pöytyällä sijaitsevat Vaskijärven luonnonpuisto, osa Kurjenrahkan kansallispuistosta ja osa Kuhankuonon retkeilyreitistöä.

Raisio

Raisio on merestä kohonnutta aluetta. Raisio oli ennen pienkunta, mutta pitkän myllyperinteen ja kaupallisten palveluiden kehittämisen myötä asukasluku kasvoi reilusti 1940-luvun jälkeen. Raisiossa sijaitsee huonekalujätti IKEA ja Varsinais-Suomen suurin kauppakeskus Mylly. Raisiossa voi ihailla Huhkon kartanoa. Raisiosta tuli kaupunki vuonna 1974.

Rusko

Rusko on tyypillistä varsinaissuomalaista jokilaaksoa. Suurin osa on vanhaa merenpohjaa, ja viljelykset ovat vanhat. Kuhankuonon ja Suokullan retkeilyreitistöt kulkevat myös Ruskon alueella. 

Salo

Salo sijaitsee Halikonlahden rannalla ja levittyy laajasti sisämaahan. Salo on maapinta-alaltaan Varsinais-Suomen suurin kunta, ja siihen kuulu 30 kaupunginosaa ja 413 kylää. Salosta löytyy runsaasti palveluja, muun muassa Wiurilan golf-kenttä ja kesäisin Särkisalossa kolme pienvenesatamaa vierasvenepaikkoineen. Salosta tuli kaupunki vuonna 1960. 

Sauvo

Sauvoa ympäröi kolmelta suunnalta meri. Myös Sauvonjoki virtaa kunnan läpi. Turun kaupungin omistama Ahtelan leirikeskus, jossa järjestetään leirejä jopa parille tuhannelle nuorelle, sijaitsee Sauvossa.

Somero

Someron maisemat vaihtelevat soraharjuisista peltolakeuksista ja metsäisistä notkoista Paimionjoen järvireitin vesistönäkymiin. Maatalous on tärkeää Somerolle. Somerossa voi ihailla Hiidenlinnaa, joka on ainoa Suomessa 1900-luvulla yhden miehen voimin suunniteltu ja rakennettu linna. Somerosta tuli kaupunki vuonna 1993.

Taivassalo

Taivassalo on rannikko- ja saaristokunta, jossa on lähes 200 saarta ja luotoa ja yli 300 kilometriä merenrantaa. Kiviteollisuudessa on vanhastaan ollut teollisia työpaikkoja. Taivassalolle ominaisia ovat jo keskiajalta peräisin olevat kartanot kuten Särkilahti, Järppilä, Kahiluoto ja Viiainen.

Turku

Kaupungin alue on merestä kohonnutta entistä saaristoa. Keskustassa seitsemän kukkulaa reunustaa Aurajoen laaksoa. Suurimmat saaret ovat Kakskerta, Satava, Hirvensalo ja Ruissalo. Turku oli Suomen pääkaupunki vuoteen 1812 asti. Turussa on neljä korkeakoulua: Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Turun satama on Turun logistiikan keskeinen tekijä. Yksi suosituimmista nähtävyyksistä on Turun Linna.

Uusikaupunki

Uudenkaupungin alueella on mahdollista siirtyä karusta ulkosaaristosta sisäsaariston ja rannikon kautta maaseudulle. Uudenkaupungin rauha solmittiin vuonna 1721 Ruotsin ja Venäjän kesken, jolloin Ruotsin suurvalta-aika päättyi.  Suomen ainoa autotehdas, Valmet Automotive Oy, sijaitsee Uudessakaupungissa. Automuseo on yksi Uudenkaupungin nähtävyyksistä.

Vehmaa

Vehmaa sijaitsee rannikkoalueella vaikka rannikkoa on suhteellisen vähän. Kaksihaarainen Vehmassalmi työntyy syvälle mantereelle. Maatalous on pitkälle erikostunutta, muun muassa sianlihan ja kananmunien tuotantoon. Vehmaassa voi ihailla 1700-luvun rokokootyylistä Nuhjalan kartanoa.