Ylatunniste2

 Rakentamisen positiivinen kehitys kannattelee Varsinais-Suomen yritysten liikevaihtoa


Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat viimeaikaisissa selvityksissä olleet toiveikkaita. Tämä ei kuitenkaan näy vielä suoraan yritysten liikevaihdossa, vaan kuluvan vuoden alussa liikevaihdon kehitys on jatkunut vakaan tasaisena.

Suhdannekehitys on kuitenkin riippuvainen toimialasta. Rakentamisen kehitys on voimakkaan nousujohteista, ja palvelut ovat kasvaneet tasaisesti jo pitkään. Myös kaupan alan kehitys näyttää kääntyneen viime vuoden lopulla nousujohteiseksi. Sen sijaan teollisuuden liikevaihdon kehitys menee yhä tasaisesti alaspäin, mikä painaa koko Varsinais-Suomen suhdannekehitystä. Teollisuusyritykset ovat tosin siirtyneet yhä enemmän myös palvelujen tuottajiksi, mikä hämärtää toimialojen rajoja.

Teollisuuden merkitys Varsinais-Suomen suhdannekehitykselle on kuitenkin suuri, sillä se on yhä euromääräisesti merkittävin päätoimiala maakunnassa, vaikka kauppa kuroo eroa koko ajan kiinni. Sen sijaan voimakkaasti kasvava rakentaminen on päätoimialoista euromääräisesti pienin, eikä sen positiivinen kehitys yksin riitä kumoamaan teollisuuden alamäkeä ja saamaan maakunnan kokonaistuotantoa nousuun.

Yritysten suhdannekehitys on viime vuosina jakautunut voimakkaasti myös alueellisesti. Salon seutu on teknologiateollisuuden romahduksen myötä yhä ongelmissa, kun taas Vakka-Suomessa kehitys on ollut vahvan nousujohteista. Eriytyvä kehitys on viime aikoina hieman hidastunut. Syitä tähän ovat mm. Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon tilapäinen hidastuminen uuden automallin tuotantoon ottamisen vuoksi sekä Salon seu-dun varovaisen toiveikkaat suhdannenäkymät, jotka uumoilevat pahimman olevan jo takana.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään tammikuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syyskuuhun 2016 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 Liikevaihdon suhdannekuvaaja

Kuukausittainen liikevaihtoLiikevaihdon suhdannekuvaaja 2

Liikevaihdon suhdannekuvaaja 3

 

Merialuesuunnittelu käynnistymässä


Merialuesuunnittelua koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 1.10.2016. Merialuesuunnitelmat laaditaan kolmessa osassa kahdeksan maakunnan liiton yhteistyönä. Varsinais-Suomen liitto laatii yhdessä Satakuntaliiton kanssa suunnitelman, joka kattaa Saaristo- ja Selkämeren alueet sekä niihin rajautuvat talousvyöhykkeet. Suunni-telmat tulee laatia 31.3.2021 mennessä. Merialuesuunnittelu sisältyy lakiluonnoksen mukaan tulevien maakuntien tehtäviin.

Rannikon maakuntien liittojen merialuesuunnittelusta vastaavat virkamiehet ovat muodostaneet työtä varten koordinaatioryhmän. Liitoille tullaan palkkaamaan yhteinen koordinaattori Euroopan meri- ja kalatalousrahaston meripolitiikan rahoitusohjelmasta haettavalla hankerahoituksella (yhteensä 0,45 milj. € vuosille 2016–2021). Ympäristöministeriö valmistelee rahoitushakemusta yhdessä koordinaatioryhmän kanssa. Samalla haetaan rahoitusta merialuesuunnittelussa tarvittavan tietopohjan rakentamiseksi.

Merialuesuunnittelua tukeva CentralBaltic-hanke Plan4Blue sai kesäkuussa myönteisen rahoituspäätöksen ja hankkeen toteuttaminen alkaa lokakuun alussa. Hankkeen vetovastuussa on Suomen ympäristökeskuksella (SYKE). Suomesta ovat mukana partnereina Varsinais-Suomen ja Uudenmaan liitot sekä Turun yliopisto. Virosta ovat mukana Tarton yliopisto ja Viron sisäministeriö. Hankkeessa tuotetaan merialuesuunnittelun taustaksi skenaariot meri- ja rannikkoalueen kehityskuvasta ja tehdään analyysit skenaarioiden taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä vaikutuksista sekä tarkastellaan näiden skenaarioiden toteutusmahdollisuudet ja -mallit merialuesuunnittelun ja kaavoituksen näkökulmasta Saaristomeren ja Suomenlahden alueilla.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056.

Varsinais-Suomen maakuntauudistuksen yhteinen viesti on Kimpassa – Allihopa

kimpassa

Sote- ja maakuntauudistus etenee Varsinais-Suomessa myös yhteisen viestinnän kautta. Maakuntauudistuk-sen (sote ja non-sote yhdessä) ydinviesti on Kimpassa – Allihopa. Se näkyy sekä logossa, asiakirjapohjissa että lähiviikkoina avattavien nettisivujen osoitteessa: kimpassa-allihopa.fi. Myös sosiaalisen median kanavat perustetaan uudistukselle. Hashtageina toimivat #kimpassa2019 ja #allihopa2019


- Yhteisen visuaalisen ilmeen ja viestinnän kautta luomme Varsinais-Suomen näköisen ja oloisen maakuntauudistuksen – suomeksi ja ruotsiksi. On tärkeää, että työtä tehdään kimpassa, koska olemme tulevaisuudessa osa samaa uutta maakuntaa. Haluamme puhua asioista selkeällä, ihmisläheisellä tavalla ja kertoa mitä juuri tällä alueella tapahtuu, kertoo viestintäryhmän kokoonkutsuja, Varsinais-Suomen liiton Jessica Ålgars-Åkerholm.

Viestintää suunnitellaan maakunnan viestintäryhmässä, jossa on edustajat ELY-keskuksesta, TE-toimistosta, AVI:sta, Pelastustoimesta sekä sosiaali- ja terveydenpuolen viestinnästä (vastuutahona Turun kaupungin hyvinvointitoimialan viestintä). Myös kunnat ovat työssä mukana.

Uudistuksen värimaailma on merellisen turkoosi. Sote erottuu kokonaisuudessa omalla pinkillä värillään. Maakuntauudistuksen visuaalisen ilmeen on suunnitellut liiton graafinen suunnittelija Antti Vaalikivi.

Lisätietoja: viestintävastaava Jessica Ålgars-Åkerholm, p. 040 775 5781

Varsinais-Suomen liitto mukana Turun Kirjamessuilla

Varsinais-Suomen liitto on perinteiseen tapaan mukana Turun Kirjamessuilla. Liiton osasto löytyy B-hallista (osasto B1). Osastolla esitellään messukävijöille liiton toimintaa ja tehdään tutuksi maakuntaa. Uutena ohjelmana messuosastolla on lauantaina ja sunnuntaina kirjailijahaastatteluja. Liitto saa haastateltavaksi varsinais-suomalaisia kirjailijoita sekä Satakunnan maakuntajohtaja Pertti Rajalan, joka tunnetaan selkokielen puolestapuhujana. Haastatteluissa perehdytään muun muassa Jussi Vareksen identiteettiin ja siihen, millainen matka on luontokuvasta kirjaksi.

Messuosastolla on esittelyssä liiton sekä muiden varsinaissuomalaisten julkaisijoiden kirjoja, kuten tuoreita paikallishistorioita. Kirjoja on sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Tilattavissa on esim. vuoden varsinaissuomalaiseksi kyläksi valitun Taalintehtaan uusi paikallishistoria. Lisäksi liitto toivoo messukävijöiden osallistuvan kilpailuun ja paljastavan oman lempipaikkansa Varsinais-Suomessa merkkaamalla sen osastolla olevaan karttaan.

Ohjelma messuosastolla

la 1.10.
klo 13.00 Karo Hämäläinen, Yksin – Romaani Paavo Nurmesta
klo 13.30 Niina Repo, Kompleksi – elämän kiemuroista
klo 14.00 Reijo Mäki, Hot Dog – Millainen varsinaissuomalainen mies on Jussi Vares?

su 2.10.
klo 12.00 Jorma Tenovuo, Utön linnut – valokuvista kirjaksi
Jorma Tenovuo yleisön tavattavissa messuosastolla klo 12–14
klo 15.00 Pertti Rajala, Virkamies ja selkokieli

Lisätietoja: osastosihteeri Katri Rosenberg, p. 0400 251 771

alatunniste

Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi kultaista peistä; kumpaankin peitseen on kiinnitetty kaksikielekkeinen sininen lippu, jossa reunoihin ulottuva kultainen risti; peitsien päällikkeenä kruunullinen kultainen turnajaiskypärä.

Kruunu: herttuakunnan kruunu.

 

Vaakunakuvio on peräisin vuodelta 1557, jolloin Kustaa Vaasa antoi pojalleen Juhanalle Suomen herttuakunnan. Tunnuskuvio oli yhtenä osana herttuakunnan vaakunassa. Tunnus oli esillä myös Kustaa Vaasan hautajaisissa ja esiintyy hänen Upsalan tuomiokirkossa olevassa hautamuistomerkissään.

 

Vaakunakuvio edusti Suomen herttuan Juhanan kilvessä Etelä-Suomea eli nykyistä Varsinais-Suomea. Kypärän ja peitsien voidaan olettaa kuvaavan täällä sijainnutta herttuan hovia ja maan hallinnollista keskusta. Pohjois-Suomen eli nykyisen Satakunnan karhuaiheinen vaakuna on tulkittu viittaavan turkiksia ja riistaa tuottaviin metsämaihin.

 

Varsinaisiksi maakuntavaakunoiksi nämä vanhat tunnuskuviot tulivat 1800-luvulla.

Varsinais-Suomen painokelpoinen versio (jpg)

varsinaissuomenvaakuna

Silloin, kun salossa ei ole Suomen lippua, on suositeltavaa käyttää viiriä. Viirin käyttö on vapaata.Se saa liehua yötä päivää, sen käyttöä eivät sido liputussäännöt. Asuintaloissa viiri voi liehua koko vuoden, kesämökeillä on suositeltavaa, että viiriä käytetään joko kotiväen ollessa paikalla tai koko kesän.

 

Varsinais-Suomessa voi jokainen nostaa salkoon maakunnan keltapunaisen viirin. Varsinais-Suomen liitto myy maakunnan vaakunalla varustettua keltapunaista viiriä. Ilman vaakunaa olevaa viiriä myyvät hyvin varustetut rakennustarvike- ym. liikkeet.

Myös monilla kunnilla on kunnan omalla vaakunalla varustettu viiri. Sukuseurat, kotiseutuyhdistykset ja muut järjestöt ovat teettäneet omia viirejään. Viirin avulla voi osoittaa yhteenkuuluvuutta lähipiiriin ja kiintymystä kotiseutuun.

Viirin normaali suosituspituus on puolet lippusalon pituudesta. Mikäli lähellä on puita tai rakennuksia, joihin viiri voisi tuulessa tarttua, tulee valita lyhyempi viiri. Avaralla paikalla puolestaan pidempi viiri näyttää uljaammalta.

Vaakunalla varustetun viirin hinta Varsinais-Suomen liitosta ostettuna (maksutapana käteinen):

3m 50€
4m 60€
5m 70€
6m 80€

Lisätietoja:

Suomalaisuuden liitto, p. (09) 442 824
Varsinais-Suomen liitto, p. (02) 2100 900

viiripysty

 

 

 

Helky laulu Auran rantain
silmä kirkas salamoi,
kaiu maine kauas kantain
minkä kunto kansan voi!
Täällä Suomen synnyinmuistot,
täällä työn ja tiedon puistot
virttä vapauden soi
virttä vapauden soi.

:,: Helky laulu, kaiu maine, 
virttä vapauden soi.:,: 

Auran rantamilla tähti

syttyi päälle Suomenmaan,
Auran rantamilta lähti
onni maahan ihanaan:
Kristinuskon, tiedon valta
nosti heimot kaikkialta
turvaks armaan synnyinmaan
turvaks armaan synnyinmaan.

:,: Helky laulu, kaiu maine,
virttä vapauden soi.:,:

Puhkes uudet tertut tuomeen,
aika aatteet uudet toi,
Auran rantamilta Suomeen
koitti kirkas huomenkoi.
Täällä Suomen synnyinmuistot,
täällä työn ja tiedon puistot
virttä vapauden soi
virttä vapauden soi.

:,: Helky laulu, kaiu maine,
virttä vapauden soi.:,:

Väinö Kulo (Kolkkala)

säv. Toivo Louko

 

Varsinais-Suomen uusi maakuntalaulu videolla

Maakuntalaulun karaoke -traileri

varsinaissuomalaistenlaulu

 

Maakuntakivi graniitti

 

Punainen graniitti on kauniin väristä, tasalaatuista ja kestävää kiveä. Etenkin Vehmaalla ja Taivassalossa sitä on louhittu jo satoja vuosia rakennus- ja monumenttikiveksi. Tuotenimellä Balmoral Red se on eniten käytetty vientikivemme. Maakuntaansa Varsinais-Suomea punainen graniitti edustaa mm. Tasavallan presidentin virka-asunnon Mäntyniemen edustalla, jossa on Suomen maakuntien lahjoittama Käräjäkivet-ryhmä.

graniitti2