Kirjoittanut  tiistai, 27 lokakuu 2020 15:01

Monet ihmiset, alueet ja valtiot kuuluvat kansainvälisiin järjestöihin. Mitä järkeä siinä on? Onko järjestöihin liittyminen päätetty asioiden, imagon tai politiikan vuoksi? Miksi ei voisi vain toimia tehokkaana itsenään ja ajaa juuri itselle tärkeitä asioita suoraan maaliin, kulkematta kansainvälisen järjestön kautta?

Näitä asioita punnitaan Lions-perheissä, eri maiden hallituksissa ja myös maakuntaliitoissa. Tavan vuoksi ei kannata hengata mukana.  Onko YK:n tai partiojäsenyyden maksu siedettävä verrattuna hyötyihin, joita siitä saa?

Kannattaako maksaa siitä, että on oikeassa porukassa? Nämä kysymykset mietityttävät alueilla kovastikin. Usein EU-kysymyksissä pääkaupunkiseutujen intressit voivat olla hieman erisuuntaisia kuin vaikkapa syrjäisempien rannikkoalueiden. Tuolloin voi olla, että rannikkoseudut eivät saa tukea ja kannatusta tarpeilleen oman pääkaupunkialueen kautta, vaan muut kaukana Brysselistä sijaitsevat rannikkoalueet hahmottavat paremmin yhteiset haasteet.

Koska EU:ssa makroalueyhteistyö jatkuu edelleen, on Itämeri meille tärkeä viiteryhmä. Vaikka Varsinais-Suomi on erittäin tehokas ja aktiivinen toimissaan, kuuluu äänemme Brysseliin paremmin yhdessä muiden itämerellisten alueiden kanssa. Toki yksinäänkin voi huudella ja saada asioita aikaiseksi. Kyse on siitä mihin voimavarat kannattaa laittaa.

Järjestöissä voi ärsyttää, ettei aina saa itse päättää mihin asiaan paneudutaan milläkin hetkellä. Tämä on haaste kaikessa yhteistyössä, ja vain hyvänhenkisissä järjestöissä tietää tulevansa kuulluksi samalla tavalla kuin muutkin. Yksilötasolla voin luottaa esim., että partion järjestämä kansainvälinen leiri on turvallinen ja opettavainen lapselleni. Valtioiden tasolla vastaavasti, että YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsee laittomuudet.

Varsinais-Suomi kuuluu aktiivisimmin CPMR-järjestöön (Conference of Peripheral Maritime Regions eli Euroopan periferisten merellisten alueiden liitto), jonka Itämerikomission meriasioiden työryhmä on tuonut äänemme kuuluville Brysselissä. Viimeksi kerroimme komission tilaisuudessa kalastuksen haasteista Saaristomerellä. Sitä ennen olimme mukana vaikuttamassa telakoiden reiluihin politiikkoihin ja mahdollisuuksiin kilpailussa ei-eurooppalaisten telakoiden kanssa. Maakuntamme on ollut äänessä useissa komission ja parlamentin tilaisuuksissa (kiitos Tiina Perho!). Liikenneasioihin on vaikutettu jo vuosia, myös CPMR:n kautta, ja nyt TEN-T -verkosto (Euroopan laajuinen liikenneverkko) on todellisuutta ja tunnin junan mahdollisuudet toteutettavissa. Nämä asiat eivät tapahdu itsestään, vaan meidän tehtävämme on olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan osoittamassa asioiden tarpeellisuus Brysselin vaikuttajille.

Tähän työhön tarvitaan maakunnasta mahdollisimman moni mukaan. Porukassa on parempi.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  torstai, 24 syyskuu 2020 10:47

Korona iski kuin salama kirkkaalta taivaalta samaan aikaan, kun EU hahmotteli tulevaa, seitsemän vuotta kestävää, ohjelmakauttaan. Tietyllä tavalla kaikki meni uusiksi. Päätettiin toteuttaa operaatioita, joita tähän asti on pidetty unionin perussopimusten vastaisina. Merkittävin niistä on jäsenmaiden kollektiivinen vastuu toisen veloista.

Suomessa oli koronaa edeltävänä aikana annettu rakennerahastojen rahanjako maakuntajohtajien neuvoteltavaksi. Etukäteen tiedettiin, että hankkeessa tuskin tultaisiin onnistumaan. Näin myös kävi. Osapuolet eivät lähentyneet toisiaan, eikä minkäänlaista periaatekeskustelua päässyt syntymään. Kokemus oli surkein ja surullisin omalla neljäkymmentä vuotta kestäneellä virkamiehen ja poliitikon työurallani.

Kun eteläisen Suomen maakunnat yrittivät käynnistää mielipiteen vaihtoa teemaan ympärillä, itäinen ja pohjoinen media iski. Se ei ollut mikään yllätys, vaan jatkoa sille linjalle, jota Itä- ja Pohjois-Suomessa on pidetty voimaperäisesti yllä siitä lähtien, kun Suomi liittyi yhteisöön. Maakuntien liittojen, poliitikkojen ja median lisäksi joukkoon kuuluvat valtion virkamiehet. Etelässä ja lännessä valtion palkolliset sanovat olevansa riippumattomia, eivätkä katso voivansa liputtaa aluepoliittisesti, mutta idässä ja pohjoisessa on eri säännöt. Kyseessä on tehokas nyrkki, joka toimii ulospäin yhtenäisesti ja ratkoo sisäiset ongelmansa julkisuudelta piilossa.

Eteläisessä ja läntisessä Suomessa pohjoisen ja idän touhuja on joskus kiroiltu, joskus naurettu. Nauruun ei kuitenkaan ole minkäänlaista syytä, päinvastoin. IP-alue on kävellyt etelän ja lännen yli ja saanut unionin komission vakuuttumaan omasta aluepoliittisesta näkemyksestään, vaikka se on Suomen totuuden vastainen.

Urheilussa käy edelleen joskus niin, että hävinnyt perustelee huonoa menestystään sillä, että kilpakumppani on harjoitellut. Näin on käynyt myös suomalaisessa aluepolitiikassa. Itä ja pohjoinen ovat tehneet kovaa työtä ja jättäneet etelän ja lännen kuin nallin kalliolle. Siksi etelän ja lännen on syytä mennä itseensä, katsoa peiliin ja alkaa harjoitella.

Aluepolitiikkaa kutsuttiin ennen muinoin kehitysaluepolitiikaksi. Siihen oli aito syy. Oli köyhä itä-pohjoinen ja varakkaampi etelä-länsi. Tuo asetelma on vain muuttunut jo kauan sitten. Suomen heikoimmat maakunnat ovat Etelä-Savo ja Kymenlaakso. Mutta idän onnistuneen edunvalvonnan tuloksena Etelä-Savo saa EU-rahaa monta kertaa enemmän kuin Kymenlaakso. Pohjois-Pohjanmaa on dynaaminen digi-maakunta, suunnilleen samansuuruinen kuin Varsinais-Suomi tai Pirkanmaa. EU-rahaa sille annetaan pohjoisesta sijainnistaan johtuen 7-9 kertaa enemmän kuin samassa kehitystasossa oleville etelän ja lännen maakunnille.

Mutta itku ei auta EU-politiikassa, eikä muussa edunvalvonnassa, vaan kova työ. Eteläisen Suomen maakunnat Uusimaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme ja Kymenlaakso ovat aloittaneet yhteistyön suunnan muuttamiseksi. Aivan juuri on valmistunut näiden maakuntien yhteinen liikennestrategia. Yhteistyötä aiotaan tehdä myös monella muulla sektorilla ja mukaan toivotaan poliitikkoja, kuntia, yrityksiä, järjestöjä ja virkamiehiä.  Aivan lähitulevaisuuden haaste on EU:n elpymispaketin rahanjako. Rahavirrat eivät enää voi suuntautua ilmansuuntien mukaan, vaan sinne, missä syntyy lisäarvoa ja missä ihmiset asuvat.

Suomalaiseen aluepoliittiseen keskusteluun on kuulunut eteläisen Suomen syyllistäminen sen puhuessa omassa asiassaan. Se on ollut ikään kuin moraalitonta muita kohtaan. Joskus syyttely on jopa tehonnut, ei ole uskallettu toimia omien etujen puolesta. Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson mielestä sellainen ajattelu joutaa romukoppaan. Etelä-Suomi tarvitsee yhteisen aluepoliittisen linjan ja voimakasta työtä sen puolesta.

Julkaistu kategoriassa Blogi
torstai, 19 lokakuu 2017 09:33

KAIKKEA MUUTA KUIN TYLSÄ VIRASTO!

Kirjoittanut  torstai, 19 lokakuu 2017 09:33

Vietin viikon TET- harjoittelun, eli työelämään tutustumisen, Varsinais-Suomen liitossa.

Sain viikon aikana vastailla useampaan kertaan kysymykseen, että mistä keksit hakea juuri tänne harjoitteluun? Idea TET- paikasta lähti oikeastaan siitä, kun mietin, että mikä paikka vastaisi parhaiten mielenkiinnon kohteitani; vaikuttamista ja yhteiskunnallisia asioita. Olin kuullut Varsinais-suomen liitosta jo aiemmin mutten kovin hyvin tiennyt mitä kaikkea liiton toimintaan kuuluu. Siispä keksin, että tässä olisikin mielenkiintoinen TET- paikka, jossa varmasti oppisin paljon uutta mutta toisaalta pääsisin hyödyntämään niitä tietoja ja taitoja, joita itselläni jo oli.

Ilokseni paikka järjestyi ja minut toivotettiin liittoon tervetulleeksi. Minulla ei siis ollut etukäteen kovin paljon tietoa mitä kaikkea liiton toimintaan kuuluu. Viikon aikana sain kuitenkin huomata kuinka laajaa ja erilaista toimintaa sieltä löytyy. Esimerkiksi se, miten paljon liiton kansainvälisten asioiden puoli tekee eri maiden ja tahojen kanssa yhteistyötä yllätti minut.

Muutenkin oli kiinnostavaa päästä tutustumaan eri osastoihin kuten edunvalvonnan, talouden ja viestinnän puoliin, joilla kaikilla on oma tärkeä rooli kokonaisuuden kannalta. Opin muun muassa, että liiton budjetin ja sen toteutuman tarkasteleminen voi olla aika mielenkiintoistakin.

Mitä kaikkea sitten itse pääsin tekemään? Tehtävät vaihtelivat hyvin paljon sen mukaan mitä kullakin osastolla oli parhaillaan menossa. Esimerkiksi Turun kirjamessut ja Lounaistiedon seminaari olivat juuri tulossa ja niihin liittyen oli kaikenlaista valmistelua. Toimistolla riitti erinäisiä tehtäviä, joskin aika paljon pääsin liikkumaan myös toimiston ulkopuolelle.

Tein yhteistyötä monien eri henkilöiden kanssa mutta erityisesti vastuuhenkilöni Katri Rosenbergin kanssa. Ja kuvattiinpa minusta myös pieni video liittyen harjoitteluuni! Ehdottomasti parhaiten mieleeni jäi kuitenkin maanantai, jonka vietin yhdessä edunvalvontajohtaja Janne Virtasen ja erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laineen sekä Varsinais-Suomen kansanedustajien kanssa. Olimme ensin vierailulla Paimion kaupungintalolla sekä muutamissa päiväkodeissa ja sen jälkeen Turun satamassa. Kansanedustajayhteistyö on yksi liiton tehtävistä jota oli hienoa päästä näkemään konkreettisella tasolla.

Mukavaksi viikon teki myös se, että minut otettiin mukaan kokouksiin, kahvihetkiin ja lounaille. Tuli tunne, että ihmiset olivat oikeasti kiinnostuneita harjoittelustani ja, että mielipiteeni otettiin huomioon. Viikko yllätti minut kaiken kaikkiaan positiivisesti ja olisin hyvin viihtynyt pidempääkin.

Suosittelen siis Varsinais-Suomen liittoa kaikille muillekin TET- harjoittelupaikaksi; ei kannata antaa ennakkoluulojen hämätä vaan tarttua rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin. Lopuksi vielä kiitokset koko liiton väelle sekä erityiskiitokset Katrille ja Jannelle kivasta viikosta!

 

Kuvassa Ada Nyman on mukana rakentamassa Varsinais-Suomen liiton osastoa Turun kirjamessuilla.

Julkaistu kategoriassa Blogi
torstai, 07 huhtikuu 2016 12:11

MAAKUNTA TARVITSEE POLIITIKKONSA

Kirjoittanut  torstai, 07 huhtikuu 2016 12:11

Tämän viikon tiistaina maan hallitus päätti kehysriihessään, että Turun ja Helsingin välisen rataosuuden suunnitteluun myönnetään 40 miljoonan jatkosuunnitteluraha. Hyvä juttu kalliissa suunnittelussa on, että EU-tukea voidaan saada peräti 20 miljoonaa euroa. Tunnin juna otti siis suorastaan jättiloikan ja ne, jotka ovat hanketta väheksyneet ja pitäneet sitä epärealistisena, saivat pitkän nenän. Toki vielä menee vuosikausia ennen kuin tuota väliä huristetaan, mutta uskon vakaasti, että sellaista hallitusta ei maahan voi tulla, joka sanoisi hintavan ja perusteellisen suunnittelutyön jälkeen ei.

Olen vuoden aikana, jonka olen saanut Varsinais-Suomen maakuntajohtajana toimia, korostanut kehityskolmion Uusimaa-Varsinais-Suomi-Pirkanmaa tärkeyttä. Varsinaissuomalaiseen ja pirkanmaalaiseen toimintakulttuuriin (jonka myös tunnen) on perinteisesti kuulunut varauksellisuus Helsingin suuntaan. Sellaiseen epäluuloisuuteen ei ole mitään syytä: pääkaupunkiseudun pitää olla Varsinais-Suomen tärkein yhteistyösuunta.

Kun juna kulkee tunnissa, mahdollistaa se monia uusia yhteistyökuvioita ja edistää uudenlaista ajattelua. Esimerkiksi Salon ja Lohjan potentiaali nousee aivan uuteen korkeuteen: asut ja maksat verosi Saloon, mutta käyt työssä vaikkapa Helsingissä ja matkan taitat neljässäkymmenessä minuutissa.

Maakunnan liiton yksi tärkeä tehtävä on edunvalvonta. Teimme liitossa Tunnin junan suhteen todella perusteellisen jumpan. Käänsimme kaikki kivet. Mutta vaikka liitto ja sen jäsenkunnat tekevät kuinka hyvin kotiläksynsä, siinä pöydässä, jossa päätökset tehdään, istuvat vain poliitikot. Tunnin junaa koskeva ennätysnopea päätös ei olisi ollut mahdollista, jos maakunnalla ei olisi hallituspöydässä omaa edustajaa. Kirjoitin ennen eduskuntavaaleja, että olen tyytyväinen maakuntahemmona, jos Varsinais-Suomesta valitaan kaksi ministeriä. Tuo toive on kohta totta, kun Petteri Orpon rinnalle istahtaa Annika Saarikko. Eikä pidä unohtaa, että eduskunnan puhemiehenä toimii oman vaalipiirin Maria Lohela.

Ensi viikolla kokoontuu ensi kertaa Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu, parikymppisten tulevien poliitikkojen opintoryhmä. Tarkoituksena on kouluttaa ja korostaa, että politiikka on hieno juttu ja siihen kannattaa mennä mukaan. Varsinais-Suomi on aina ollut huippupoliitikkojen todellinen tuotantolaitos: Koivisto, Niinistö, Sukselainen, Paasio, Vikatmaa, Vennamo, Taxell, Enestam, Kanerva, Perho... Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka. Ja uusia kykyjä tarvitaan.

Toivon, että maakunnan asukkaat osaavat arvostaa edustajiamme työtä. Ilman vaikutusvaltaisia ja ahkeria poliitikkoja emme pärjää.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Ma: Liiton ja Turun yhteisneuvottelu, johtoryhmä, Rannikkolaivasto yhdessä kansanedustajien kanssa, Arkeniin seminaariin på svenska
Ti: Hki, aluehallintovirastojen ohjausryhmä, ministeri Orpo, Rakennusteollisuusliitto, Pohjoinen kasvukäytävä kokous ja jännitystä Tunnin junasta. Ja 21.00 se tieto tulee lopullisesti: 40 miljoonaa. JEEE!
Ke: Maakuntajohtajien kokous, paljon iloisia naamoja, hallitus saa kiitosta erityisesti liikenneinvestoinneista, sitten Turkuun ja neuvotteluun kj Randellin kanssa
To: Hallintopäivä
Pe: Kj Mutanen ja Ylen Kunttu-Kauppi, maakuntahallituksen lista-asiat, liiton Valintatoimikunta ja illalla liiton puheenjohtajisto: Kanerva, Alatalo, Kurvinen.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
keskiviikko, 24 helmikuu 2016 13:48

HVYÄ VARSINAIS-SUOMI

Kirjoittanut  keskiviikko, 24 helmikuu 2016 13:48

Helsingin Sanomat julkaisi viikonloppuna arviot ministereiden työssä onnistumisesta. Tietyllä varauksella tällaisiin juttuihin pitää aina suhtautua, mutta tällä kertaa kisan voittajasta ei ollut minkäänlaista epäselvyyttä. Niin omien kuin kilpailijoiden, ja myös raadin mielestä parhaiten hommansa on hoitanut sisäministeri Petteri Orpo. Maakunta on tietysti ylpeä omasta edustajastaan.

Itselläni tuli täyteen ensimmäinen vuosi Varsinais-Suomen maakuntajohtajana. Mikään yllätys minulle ei ollut, että oma hallituksemme, media ja alueemme asukkaat pitävät liiton tärkeimpänä tehtävänä edunvalvontaa: pitää saada teitä, rautateitä, rahaa yliopistoille, onnistumisia valtion julistamissa erilaisissa kilpailuhankkeissa jne.

Etujen valvonta ei ole mitään hämäräpuuhaa. Se on tosiasioiden esittämistä, muistioiden laatimista ja yhteydenpitoa poliitikkoihin, virkakoneistoon, elinkeinoelämään ja moniin muihin tahoihin. Maakunnan tarpeita ei kykene hoitamaan ellei omasta vaalipiiristä ole valittuina kansanedustajia, jotka nousevat perustehtävästä valiokuntapuheenjohtajiksi, ministereiksi tai puhemiehiksi. Tunnettu tosiasia on, että politiikassa ei valta jakaudu tasan, joillakin poliitikoilla sitä on paljon enemmän kuin toisilla.

Kirjoitin vaalien alla, että olisi hienoa, jos Varsinais-Suomesta valittaisiin kaksi ministeriä, toki enemmänkin olisi kelvannut. Toive toteutuukin aika pian. Petteri Orpon lisäksi ministeriviitan harteilleen laskee Annika Saarikko noin vuoden päästä. Kun tähän lisätään, että perussuomalaisten Marja Lohela valittiin jo toisen kerran eduskunnan puhemieheksi, ovat kaikki kolme hallituspuoluetta ymmärtäneet meidän kulmakunnan tarpeet hyvin.

Politiikassa onni vaihtelee. Jokaisen sauna palaa vuorotellen. Mutta silloin kun on aihetta iloon, se on hyvä näyttää. Suomi yskähtelee valtiona, mutta Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä hyvä puhti. Puhalletaan siihen vain lisää vauhtia. Kun asiat näkee positiivisesti, saa aikaan paljon enemmän kuin virheitä etsimällä.

 

Tällä viikolla:
Ma: Aamulla yritysvieras, sitten lounas kauppakamarin eläköityvän toimarin, Jari, kanssa. Ip: ely-käynti ja sitten omaa hallintoa
Tiistai: STM:n tilaisuus uudistuvista päivystysjärjestelyistä, lounas suomalais-ruotasalaisen kauppakamarin toimarin kanssa Turun isännöidessä, palaveri muutosjohtaja Antti Parpon kanssa sotesta.
Keskiviikkona: Kuntajohtajakokous aamulla, ip konttoria
Torstai: Hiihtolomapäivä
Perjantai: Konttoria ja sitten Saloon kuulemaan kaupungin asioita.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
tiistai, 15 joulukuu 2015 13:23

TULEVAISUUDEN TOIVOT

Kirjoittanut  tiistai, 15 joulukuu 2015 13:23

Varsinais-Suomen liitto aloittaa ensi vuonna Tulevaisuuskoulun. Tarkoitus on kannustaa nuoria ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan. Koulu pyörii niin, että mukaan valituille tarjotaan sekä teoreettista että käytännöllistä tietämystä politiikasta, ammattijärjestöistä, yrittämisestä etc.

Aika usein nykysin kuulee puheenvuoroja, joissa sanotaan politiikan olevan eilistä. Tämä näkyy huonona osallistumisena puolueiden toimintaan ja alhaisena äänestysprosenttina. Jonkinlaisena pohjanoteerauksena voi pitää sitä, että edes politiikkaa ammatikseen kommentoivat toimittajat eivät näytä olevan työstään järin innostuneita ja julkisuuden kynnyksen ylittävät liian usein pelkästään riitakysymykset tai jonkin sortin hömppä. Poliitikot itsekin alentavat arvostustaan suostumalla häpäisemään ammattikuntansa monenlaisissa viihdeohjelmissa.

Itse kuulun niihin, jotka uskovat, että myös viidenkymmenen vuoden päästä Suomessa järjestetään vaaleja ja yhteiskunnan asioista päättävät eniten ääniä saaneet puolueet ja poliitikot. Tosin tuskin me silloin raahaudumme enää äänestyspaikolle kantojamme kertomaan, vaan itse kukin on jo vuosien ajan päässyt ilmaisemaan tahtonsa netissä, tai millä nimellä systeemi silloin kulkeekaan.

Kun tekee työkseen edunvalvontaa, huomaa päivittäin vahvojen poliitikkojen tärkeyden oman maakunnan näkökulmasta. Nyt Varsinais-Suomella on puhemies (Lohela), ministeri (Orpo) ja reilun vuoden päästä myös toinen ministeri (Saarikko). Se on hyvä saavutus ja auttaa todella paljon maakunnan liiton jokapäiväisessä työssä.

Jotta menestyisimme myös jatkossa, tarvitsemme valovoimaisia päättäjiä, sellaisia ihmisiä, jotka nousevat korkeimmille paikoille. Valmistautumista yhteiskunnan johtamiseen ei ihminen aloita koskaan liian varhain. Jos Tulevaisuuskoulun rivistä valikoituu edes yksi nimi valtioneuvoston jäseneksi jonakin päivänä, on koulu tehnyt tehtävänsä.

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Liiton hallitus, iltapäivällä poliisiseminaari
Tiistai: Johtoryhmä, hallintoasioita, edeltäjäni Juho Savon tapaaminen, synttärit töissä, Turun seudun kuntakokous, illalla Mynämäen Rotareihin
Keskiviikko: Tarkastusasioita, kasvuvyöhykeseminaari Helsingissä
Torstai: Tarkastuslautakunta, sisäistä hallintoa, Ekumeeninen joulu
Perjantai: Parainen

Joululomalle jään 23.12., mutta blogi jää lomalle nyt saman tien. Kehiin se palaa taas loppiaisen jälkeen. Toivotan mahdollisille lukijoille Riemullista Joulua!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 23 marraskuu 2015 12:29

TERRORISMI TULEE LIKI

Kirjoittanut  maanantai, 23 marraskuu 2015 12:29

Kävimme viime viikolla perinteisellä liiton ja Turun kaupungin edunvalvontamatkalla Brysselissä. Naisemme Brysselissä, Krista Taipale, oli taas kerran laatinut raskaan mutta erinomaisen ohjelman. Itselläni oli ohjelmassa vielä ylimääräinen päivä, koska olin EU:n pääkaupungissa ensi kertaa maakuntajohtajana ja oli syytä tavata pääjohtajia, varapääjohtajia ja heidän henkilökuntaansa.

Tärkein ajankohtainen syy tämän vuoden vierailuun oli ensi vuonna Turussa järjestettävät Meripäivät, Maritime Days. Kyse ei ole mistään huvittelujuhlasta, vaan eri alojen asiantuntijoiden tapaamisesta. Kokoukseen odotetaan yli tuhatta osanottajaa.

Promotilaisuudessa oli läsnä satakunta paikallista vierasta. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli telakkateollisuus. On hienoa huomata, että Turku on tässä asiassa hyvin maailman kartalla kiitos Meyer-telakan.

Mutta reissussa realisoitui myös toisenlainen eurooppalainen todellisuus. Pariisin terrori-iskut oli toteutettu paria päivää aikaisemmin. Brysselin kaduilla kulki lukuisia konepistooli-partioita. Vain muutaman kivenheiton päässä EU:n keskeisistä rakennuksista sijaitsee Molenbeek-lähiö, jota voidaan kuvata eurooppalaisen terrorismin pesäpaikaksi ja korkeakouluksi. Vain päivä lähtömme jälkeen Belgia nosti valmiustilaansa entisestään. Kadut tyhjenivät lähes täysin. Pelko otti vallan. Molenbeekissa tehtiin lukuisia ratsioita.

Varmaan jokainen meistä kysyy, milloin pamahtaa Suomessa? Toivottavasti ei koskaan, mutta sellaista lupausta ei kukaan voi antaa. Kun Ruotsin pääministeri uskaltaa sanoa, että Ruotsi on ollut naiivi terrorismikysymyksissä, on se ruotsalaiseksi kannanotoksi melkoinen.

Pitää osata olla järkevä, mutta pelolle ei saa antaa ylivaltaa, sillä juuri siihen terrorismi pyrkii. Tarvitaan mukanaoloa yleiseurooppalaisissa toimissa. Suomen pitää olla kansainvälinen, ei sisäänpäin kääntynyt. Ajattelutapa, joka velvoittaa myös maakuntaa.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Maanantai: Palaveri Turun johdon kanssa, ainakin käytäväkilpailu ja Suomi 100 esityslistalla, sitten merimetso-seminaariin ja sieltä omaan johtoryhmään.
Tiistai: Ap sisäistä hallintoa, ip Elokuvakomissio
Keskiviikko: Varhaisaamuna MTV3, sitten EK:n syyskokous, illalla alustus keskustan piirihallituksessa itsehallintoalueista.
Torstai: Aamulla Hki, ministerit Orpo ja Toivakka, illalla alustus Varsinais-Suomen Yrittäjien syyskokouksessa.
Perjantai: Sisäistä hallintoa, illalla viraston pikkujoulu.
Sunnuntai: Karjalan Liiton talvisodan syttymisen muistotapahtuma.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
tiistai, 10 marraskuu 2015 11:02

KUNTAMARKKINOINTIA MASKULAISELLA TWISTILLÄ

Kirjoittanut  tiistai, 10 marraskuu 2015 11:02

Tehdään yksi asia heti selväksi - Suomen kaikkien aikojen paras tennispelaaja Jarkko Nieminen on Maskusta. Ei Helsingistä, ei Turusta, ei valitettavasti edes Mynämäeltä, vaan Maskusta.

Asia tuli hienosti esille maanantai-iltana Helsingin Hartwall -areenalla järjestetyssä Jarkko Niemisen uran jäähyväistapahtumassa. The Final Night -tilaisuus keräsi 12 000 ihmistä seuraamaan, miten Suomen kaikkien aikojen paras tenniksen pelaaja otti yleisönsä yhdessä sympaattisten ja sanavalmiiden Roger Federerin, Teemu Selänteen ja Peter Forsbergin kanssa.

Sain nauttia illan annista kummipoikani Aapon kanssa – Maskusta hänkin. Niemisen uran pitkän keston ymmärtää hyvin, kun vertaa sitä kummipoikani ikään. Kun Aapo syntyi vuonna 2002, Nieminen oli kiertänyt ammattilaiskiertuetta jo kahden kauden ajan. Myös nuori polvi osaa arvostaa Niemisen saavutuksia.

- Nieminen on ehkä Suomen kovin yksilöurheilija ja sen vuoksi kova juttu Maskussa, kertoo vieruskaverini matkalla tapahtumaan.

Niemisestä tekee ainutlaatuisen urheilijan – menestyksen ja pitkän uran lisäksi – hänen taitonsa toimia median kanssa sekä moitteeton käytös niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Näillä avuilla Nieminen on tehnyt kotikuntaansa ja -seutuaan tunnetuksi koko 15 vuotisen ammattilaisuransa aikana tavalla, jota huippu-urheilussa harvoin näkee tai kuulee.

Kunnianosoituksena hienosta urasta ja maskulaisuuden esille tuomisesta Maskun kunta on mm. nimennyt kaksi tenniskenttäänsä juuri Niemisen mukaan.

Jarkko Nieminen on antanut meille kaikille muille varsinaissuomalaisille erinomaisen esimerkin siitä, miten meidän tulisi olla ylpeitä omasta kotiseudustamme ja tuoda sitä esille positiivisessa valossa aina sopivan tilaisuuden tullen. Niemisen huikean uran myötä meillä on taas yksi uusi asia, jota nostaa esille.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 29 touko 2015 08:10

YKSIN VAI YHDESSÄ?

Kirjoittanut  perjantai, 29 touko 2015 08:10

Kumppanuus jos joku kuulostaa itsestäänselvyydeltä ja kliseeltä. Tämän vuoksi ja tästä huolimatta Varsinais-Suomessa tämän asian edistämiseen on satsattu viime aikoina toden teolla. Varsinais-Suomen maakuntastrategia on nimetty Kumppanuusstrategiaksi ikään kuin asiaa alleviivatakseen.

Jokainen meistä tietää, että maailma on täynnä hyllyihin ja mappeihin pölyttymään jääneitä asiakirjoja, joiden elämänkaari taitaa olla käytännössä yhtä pitkä kuin sen valmisteluprosessi kirjoitustyön alkamisesta paperin hyväksymiseen asti. Uskallan väittää, että Varsinais-Suomen maakuntastrategian osalta on toisin.

Yhtenä esimerkkinä tästä ovat kumppanuuslupaukset.

Viime vuoden puolella alkoi systemaattinen kumppanuuslupauksien kerääminen maakunnan toimijoilta sekä erityisesti innostuneilta ihmisiltä useissa eri tilaisuuksissa. Kumppanuuslupausten sisältö tarkoittaa, että nämä tahot ja niiden sisällä henkilöt ovat antaneet lupauksen edistää tiettyjä maakuntastrategian toimenpiteitä. Lupausten määrä kasvaa jatkuvasti.

Koska näköpiirissä ei ole kehittämisresursseissa suurta loikkaa ylöspäin, pikemminkin päinvastoin, on syytä pohtia uudella tavalla voimavarojen järkevää kohdentamista. Kumppanuuksilla ja verkostomaisella toimintatavalla voidaan parhaassa tapauksessa saavuttaa ketteryyttä, uusia ajatuksia ja ennen kaikkea onnistumisia, jotka ruokkivat uusia onnistumisia.

Kumppanuus liittyy myös edunvalvontaan. Maakuntamme asioita pitää viedä eteenpäin entistä tehokkaammin myös edunvalvonnan näkökulmasta. Tässäkin avainasemaan nousee ketteryys ja uudet ajatukset. Asioita voidaan toteuttaa lyhyellä aikavälillä rutiininomaisesti ilman kumppanuusverkostoakin, mutta yhdessä olemme voimakkaampia.

Kuluvalla viikolla Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt neljä Kumppanuustyöpajaa yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Työpajat liittyivät maakuntastrategian toteuttamiseen käytännössä. Näissä pajoissa yhteensä noin 100 henkilöä ovat pohtineet muun muassa sitä, mitä toimenpiteitä ja toimia tarvitaan lisää maakuntastrategian toimenpiteiden edistämiseen. Työpajoissa on myös keskusteltu, miten asioita pitää viedä eteenpäin edunvalvonnallisesta näkökulmasta.

Työ maakunnan kehittämiseksi jatkuu ja "kumppanuusapparaatti" pyörii. Unohda vatulointi ja hyppää rohkeasti mukaan!

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 23 maaliskuu 2015 15:34

MIKÄ JUNALLE NIMEKSI?

Kirjoittanut  maanantai, 23 maaliskuu 2015 15:34

Tällä palstalla on tullut kirjoitetuksi liiankin usein liikennehankkeista, mutta taas on pakko. Puhuttaessa Tunnin junasta ovat vastustavat tahot heränneet puhuman siitä, että junayhteys Turusta Helsinkiin ei ylipäätään ole mahdollinen tunnin aikataulussa.

Jos pysyttelemme nykyisessä linjausvaihtoehdossa, Ratahallintokeskuksen selvitys vuodelta 2008 kertoo, että matka-aikasäästöjen aikaansaaminen on marginaalista. Eli parantelemalla nykyrataa köröttelemme myös viidenkymmenen vuoden päästä kovin hitaasti pääkaupunkiin ja sieltä tänne.

Tunnin juna taas muodostuu olemassa olevista Turku-Salo ja Espoo-Helsinki osuuksista ja 94 km:n pituisesta uudesta rataosuudesta. Toteuttamalla Espoon kaupunkirata ja Turku-Salo välin parannus, matkasäästöä syntyy 4 minuuttia. Uusi rataväli kulkee jo nykyisellä kalustolla 32 minuutissa. Eli summa-summarum Kupittaa-Pasila väliin kuluisi 1 tunti 7 minuuttia.

Yllä olevin perustein olen vahvasti sitä mieltä, että junan oikea nimi todella on Tunnin juna.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Maanantai: Koko päivä kokouksia: maakuntahallitus, kv-politiikan jaosto ja Maakuntastrategian ohjausryhmä. Lopuksi pari tuntia konttorihommia
Tiistai: Aamulla johtoryhmä, sitten liiton ulkopoliittisen tilaisuuden valmistelupalaveri, sen jälkeen kokous Jukolan viestiä (Louna- Jukola, Paimio)
Keskiviikko: Aluetietopalvelun esittely, työlounas Taitoa Oy:n kanssa, maistraatin päällikön läksiäiset, illalla maakuntahallituksen iltakoulu
Torstai: Yrittäjätapaaminen, suurpetoneuvottelukunta, puhelinkokous, illalla liiton kv-poliittinen vaalitilaisuus Marinassa
Perjantai: Vehmaan kunnan vieraaksi aamulla, ip virkistysalueyhdistyksen info

HYVÄÄ VIIKKOA KAIKILLE!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
Sivu 1 / 2