perjantai, 27 huhtikuu 2018 14:07

AURAN RANTAIN AATOKSIA EUROOPASTA

Kirjoittanut  perjantai, 27 huhtikuu 2018 14:07

Varsinais-Suomesta ja Turusta on puhuttu iät ajat porttina. Olemme portti länteen ja Eurooppaan, portti muuhun Suomeen ja itään, iänikuinen Kuninkaantien ja Hämeen Härkätien solmukohta. Mutta olemme myös portti parempaan elämään ja tulevaisuuteen, emme vain läpikulkupaikka. Niin on nyt, kun moni muualta Suomesta suuntaa tänne opintojen tai leivän perässä ja löytää itselleen uuden kodin. Samoin kävi minulle 30 vuotta sitten, kun astelin ylös yliopistonmäkeä ensi kerran. Nykyään olemme portti parempaan tulevaisuuteen myös monille kaukomailta tulleille, sotaa pakoon lähteneille ja turvallisesta kotikonnusta unelmoiville.

Jäin itse pohtimaan porttia vertauskuvana oman työni kannalta EU-tiedottajana Varsinais-Suomen liitossa. Europe Direct -piste jatkaa kolmivuotiskauden 2018-2020 aikana varsinaissuomalaisten palveluksessa EU-asioissa. Voi olla vanhanaikaista ajatella, että olemme ”portti” EU-tiedon ja -osaamisen maailmaan. Emme enää hallitse kaikkea tietoa tai kaikkia viestikanavia Brysselistä samoin tavoin kuin oli asianlaita vielä vaikkapa 90-luvulla. Europe Direct -pisteemme onkin toivottavasti enemmän mahdollisuuksien avaaja, mielenkiinnon herättelijä ja yhteistyön edistäjä kuin vain yksisuuntainen viestijä.

Olemme pian kevään suurten juhlien ”portilla”. Aloitamme vapulla ja sen jälkeen juhlimme rakkaita äitejämme. Siinä välissä on sopivasti Eurooppa-päivä. Päivästä on muotoutunut kulttuuritapahtuma, jolloin usein pohdimme omaa eurooppalaisuuttamme ja tuomme näkyväksi Euroopan kulttuurien kirjoa ja moninaisuutta. Näin on erityisesti tänä vuonna, kun vietämme eurooppalaista kulttuuriperinnön teemavuotta.

Muualla Euroopassa Eurooppa-päivällä on usein poliittisempi ja syvempi merkitys rauhan ja sovinnon symbolina. Eurooppa-päivä onkin hyvä paikka pysähtyä pohtimaan omaa suhdetta Eurooppaan ja EU:n tulevaisuuteen. Itse lähestyn nykyään EU-yhteistyötä varsin käytännönläheisesti enkä suurin tuntein. Niinhän meillä pruukataan muutenkin tehdä, kun kyse on yhteisistä asioista.

En ehkä tunne yhtä vahvasti kuin saksalainen tai ranskalainen tuntevat EU-lipun nähdessään. Näin varmasti on useimpien meidän suomalaisten laita. Mutta iloitsen suuresti niistä mahdollisuuksista ja vapauksista, joita EU meille ja muille eurooppalaisille tuo. Ja yhteiselo muiden eurooppalaisten kanssa tekee elämästä hurjasti mielenkiintoisampaa.

EU:n edut eivät tule ilmaiseksi. Niiden eteen pitää tehdä työtä, nähdä vaivaa ja osata yhteistyön jalot taidot. EU onkin mainio pelikenttä rakentaa parempaa tulevaisuutta ja turvata hyvä suomalainen elämä tulevalle polvelle. Yksin ilman eurooppalaisia naapureita ja kumppaneitamme emme pärjää, niin se vain on. Tämän olemme jälleen saaneet huomata, kun muun Euroopan talous on vetänyt myös meidät vahvaan nousuun. Ilman vahvaa ja hyvinvoipaa Eurooppaa ei ole myöskään menestyvää Varsinais-Suomea.

Hyvää Eurooppa-päivää, ha en riktigt god Europadag!

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 09 touko 2016 12:59

EUROOPPA-PÄIVÄ SOPII VARSINAIS-SUOMEEN

Kirjoittanut  maanantai, 09 touko 2016 12:59

Tänään vietetään Eurooppa-päivää, mutta kovin monenlaisissa tunnelmissa. Koko homma sai alkunsa Ranskan ulkoministeri Robert Schumanin puheesta toukokuun 9. päivänä 1950 Pariisissa. Ajatuksena oli luoda teräsunioni, mutta pohjimmiltaan kyse oli ideasta, jolla ehkäistäisiin sodat ikuisiksi ajoiksi Ranskan ja Saksan välillä.

Ranska ja Saksa eivät ole enää sotineet, mutta ongelmia nykyinen unioni on onnistunut keräämään aivan riittävän määrän. On kiristynyttä kv-poliittista tilannetta, Kreikan talousahdinkoa, Unkarin ja Puolan merkillisiä vaalituloksia, Britannian mahdollinen lähtö unionista jne. Mutta pitää myös kysyä, mikä olisi ollut parempi vaihtoehto. Populismin rumpua on helppo lyödä ja antaa yksinkertaisia vastauksia vaikeisiin kysymyksiin. Tosiasia on, että unionilla on paikkansa, mutta se tarvitsee uudistumista ja vastuuntuntoa.

Kun Suomessa reilu kaksikymmentävuotta sitten mietittiin mahdollista jäsenyyttä EY:ssä, oli Varsinais-Suomi todellinen edelläkävijä. Kolme yliopistoamme perusti Eurooppa Instituutin. Tohtori Esko Antolasta tuli Suomen herra EY, jota haastateltiin aina, kun jäsenyydestä väännettiin julkisesti kättä. Turun Sanomat oli aktiivinen toimija, erityisesti päätoimittaja Jarmo Virmavirta. Hartiavoimin töitä paiski Turun Nuorkauppakamari puuhamiehinään Anders Blom ja Rauno Puolimatka. Aktiivisia olivat myös demarivaikuttaja Armas Lahoniitty, kj Juhani Leppä, professori Urpo Kivikari ja monet muut (en tuolloin asunut Varsinais-Suomessa, joten saatan unohtaa mainita montakin työmyyrää).

Varsinais-Suomi on pääkaupunkiseudun ohella Suomen ylivoimaisesti kansainvälisin maakunta. Jäsenyyden puolesta toimiminen oli siis kovin luonnollista. Siksi nykyisen EU-jäsenyyden korostaminen sopii meille erinomaisen hyvin edelleen.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Ma: johtoryhmä ja lista-asiat, ip puheenjohtajiston kokous, illalla liiton Eurooppa-päivä
TI: Namikan Satu Alanen, liiton kv-asiat, ip kuntajohtajakokous
Ke: Aamulla Hki; kaksikin kokousta, ensin TEM, sitten maakuntauudistuksen raharyhmä
To: Tukholmaan, Pohjoismaiden saaristoyhteistyö, illalla Turun Yrittäjät, jos kone ajoissa takaisin
Pe: Liiton sisäistä kehitystyötä, lounas Heli Paasion kanssa, ip innovaatioratkaisuja Karri Salmisen kera.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja