tiistai, 08 maaliskuu 2016 10:08

PÄRJÄTTIIN KISOISSA

Kirjoittanut  tiistai, 08 maaliskuu 2016 10:08

Hallinto tuppaa elämään omaa elämäänsä ja aika usein kaukana reaalimaailmasta, mutta kyllä sielläkin tapahtuu. Maan hallitus teki loppuviikosta valintoja koskien suurimpien kaupunkien kasvusopimuksia ja ns. kasvuvyöhykkeitä. Meidän osaltamme meni hyvin. Sekä Varsinais-Suomi että Turku pärjäsivät.

Elämme aikaa, jossa tapahtuu koko ajan suuria rakenteellisia muutoksia. Kilpailu yritysten, alueiden ja maiden välillä on globaalia. Kehittyvien maiden sadat ja taas sadat miljoonat ihmiset ovat tulleet maailmanlaajuisille työmarkkinoille, joissa mikään ei ole enää entistä. Erityisesti me pohjoisen Euroopan asukkaat olemme saaneet elää monella tavalla lintukodossa: ei sotia, elintaso on noussut koko ajan ja yhteiskuntamme on ollut äärimmäisen tasa-arvoinen muuhun maailmaan verrattuna. Mutta tuo olotila on vakavasti uhattuna, ennen kaikkea siten, että työn hinta on jatkuvassa laskussa. Se näkyy myös käynnissä olevissa työmarkkinaneuvotteluissa: ei oikein haluta uskoa, että entinen maailma ei enää palaa. Emme valitettavasti ole suhdannekuilussa, vaan muutos on pysyvä.

Suomen sisällä pitää tehdä kaikki, jotta kisoissa pärjätään. Kasvusopimukset ovat yksi pieni osa tätä politiikkaa. Ne ovat ymmärrystä siitä, että emme voi enää kuvitella luovamme lisäarvoa koko Suomessa, vaan meidän pitää keskittää voimavaroja ja asumista. Käytännössä tämä tarkoittaa Helsinki-Turku-Tampere -kolmion ja muutaman muun kasvukeskuksen entistä parempaa huomioimista, kun yhteiskunnan kehityspanoksia jaetaan. Olemme siis oikealla tiellä, mutta vauhtia vain pitää saada lisää!

Tällä viikolla:
Ma: Aamulla liiton ja Turun johdon palaveri, sitten kv-asioita, lounas Varsinais-Suomen työnantajajärjestöjen kanssa, liiton puheenjohtajisto ja lopuksi Kauppakamarin uusi toimari Minna Arve liitossa tervehdyskäynnillä. Minnalla on selvästi paljon uusia ideoita yhteistyön kehittämiseksi!
Ti: Aamutuimaan Espoon Otaniemeen VTT:n neuvottelukunnan kokoukseen, sitten ministeri Orpo, paluu Turkuun ja arkkipiispan tarkastukseen, illalla vieraita Saksan ystävämaakunnasta.
Ke: Aamupäivä saksalaisvieraiden kanssa, ip sisäistä hallintoa.
To: Maakuntahallituksen listan valmistelua, sisäistä hallintoa.
Pe: Aamulla yrittäjävieras, kv-asioiden kokous ja ip rakennerahastoasioita.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 29 helmikuu 2016 10:31

YRITTÄNYTTÄ EI LAITETA

Kirjoittanut  maanantai, 29 helmikuu 2016 10:31

Käväisin viime viikon perjantaina Salossa. Samana päivänä uutisoitiin kaikissa tiedotusvälineissä, että matkapuhelinten valmistus alkaa siellä jälleen Nokian entisissä tiloissa. Mutta ei kulunut päivääkään, kun tiedotusvälineissä alettiin spekuloida jutun realistisuutta ja onnistumisen mahdollisuuksia.

Tietenkin on niin, että sekä hankkeiden edistäjien, että julkisen sanan tulee tarkastella kaikkia yritysprojekteja kriittisellä otteella, ainakin jos hommassa on tarkoitus käyttää julkisia varoja. Mutta samaan syssyyn pitää kysyä, onko meihin suomalaisiin tarttunut niin syvä pessimismi, että emme usko enää oikein mihinkään?

Yhdysvalloissa sanotaan, että se ei ole yrittäjä eikä mikään, joka ei ole yhtä konkurssia tehnyt. Suomessa asenne epäonnistumiseen on julma. Kansanedustajana näin läheltä, että jos yrittäjä-poliitikon yritys meni vaalikauden aikana nurin, äänestäjät pudottivat hänet seuraavissa vaaleissa. Oliko konkurssin tehneestä samalla tullut huono poliitikko? Itse väittäisin päinvastoin: ihminen, joka on jonkin ongelman kohdannut omakohtaisesti, osaa käsitellä sitä paljon asiantuntevammin kuin se, joka puhuu asioista pelkällä teoriapohjalla.

Olen ollut huomaavinani, että uskalluksen puute on ottanut vallan myös virkakoneessa. Korkean profiilin virkamiehiä ei enää juuri ole. Vai missä ovat tämän päivän bunttawahlroosit tai jaakkonummiset? No, ei heitä taida olla. Ja syykin on selvä: suomalainen yhteiskunta palkitsee varovaisuudesta, ei rohkeudesta. Rohkeuteen kun liittyy aina myös säännöllinen epäonnistuminen – ja siihen erityisesti media käy kiinni vihaisen terrierin lailla. Kun virkamies pysyttelee harmaahiirulaisena, jota kukaan ei tunne, jättää julkinen sana rauhaan myös silloin, kun joku juttu menee pieleen. Työnantajien, median ja ihan tavallisten kansalaistenkin kannattaisi miettiä, kumpia haluamme: ritari rohkeita vai pilkunviilaajia?

Salossa on uskallettu. Uskallettu, vaikka takaiskuja on riittänyt enemmän kuin lääkäri määrää. Rohkeus ja positiivisuus on valittu iskusanoiksi varovaisuuden ja valittamisen sijasta.

Hienoa!

Tällä viikolla:
Ma: Aamulla johtoryhmä, sitten kansanedustajatapaaminen, ip yrittäjien ja osuuspankin seminaarissa kommenttipuheenvuoro.
Tiistai: Ap ministeri Rehula Turussa, sitten Helsinki: maakuntajohtajat tapaavat ministeri Orpon.
Keskiviikko: Maakuntajohtajien kokous aamulla, ip ammattiyhdistysasioita.
Torstai: ap kv-asioita, uusien (Naantali, Kemiönsaari, Masku, Vehmaa) kunnanjohtajien vierailu liitossa, kauppakamarin elinkeinovaliokunta.
Perjantai: sisäistä hallintoa ja puolueiden toiminnanjohtajat koolla.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 15 helmikuu 2016 14:14

HYVÄSSÄ VAI PAHASSA?

Kirjoittanut  maanantai, 15 helmikuu 2016 14:14

Kansanedustajan tehtävä on vaativa homma. Itsekin kokeilin sitä kolmen vaalikauden ajan. Puolue, johon kuulun, oli koko tuon ajan hallitusvastuussa. Ikinä ei ollut mahdollista lausua vallanpidosta kriittistä sanaa. Hallituksen ilosanomaa piti julistaa silloinkin, kun se ei oikein tuntunut hyvältä.

Kansanedustajien keskuudessa oli tuohon aikaan yksi kirjoittamaton sääntö janalla hallitus-oppositio: oma maakunta koetettiin nähdä positiivisessa valossa myös silloin, kun hallituksen säästötoimet (Lipponen-Niinistö hallitus säästi heti kättelyssä 10 miljardia euroa) koettelivat maakunnan asukkaita ja yhteisöjä.

Jonkun mielestä tällainen ”sopimus” voi kuulostaa typerältä. Miksi oppositioedustaja jättäisi tilaisuuden käyttämättä, jos poliittinen suojaus on auki? Hyvä kysymys ja ainoa perustelu tietenkin on, että oman maakunnan ja vaalipiirin asioissa pitää noudattaa niin pitkälle menevää yhteisymmärrystä kuin sielu sietää. Jos tänään hyökkäät voimakkaasti hallitusvastuussa olevaa toveria kohtaan, hän tekee samoin silloin, kun osat ovat vaihtuneet. Politiikassa ei ehkä kannata tavoitella pikavoittoja tai irtopisteitä. Sellaisen löytää aina edestään.

Virkahemmon ei pidä jakaa poliitikoille toimintaohjeita, mutta ehkä sen verran sopii maakuntavirastosta toivoa, että maakunnan hankkeiden kanssa oltaisiin niin yksimielisiä kuin suinkin. Jos oma pesä vuotaa, on tukea turha toivoa muualtakaan.

Tämä viikko:
Maanantai: ap hallituksen kokous, samaan syssyyn hallituksen kv-ryhmä, ip poliisivieras.
Tiistai: Ap käynti työ- ja elinkeinoministeriössä
Ke-pe: Sotea, sotea vaan.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
tiistai, 15 joulukuu 2015 13:23

TULEVAISUUDEN TOIVOT

Kirjoittanut  tiistai, 15 joulukuu 2015 13:23

Varsinais-Suomen liitto aloittaa ensi vuonna Tulevaisuuskoulun. Tarkoitus on kannustaa nuoria ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan. Koulu pyörii niin, että mukaan valituille tarjotaan sekä teoreettista että käytännöllistä tietämystä politiikasta, ammattijärjestöistä, yrittämisestä etc.

Aika usein nykysin kuulee puheenvuoroja, joissa sanotaan politiikan olevan eilistä. Tämä näkyy huonona osallistumisena puolueiden toimintaan ja alhaisena äänestysprosenttina. Jonkinlaisena pohjanoteerauksena voi pitää sitä, että edes politiikkaa ammatikseen kommentoivat toimittajat eivät näytä olevan työstään järin innostuneita ja julkisuuden kynnyksen ylittävät liian usein pelkästään riitakysymykset tai jonkin sortin hömppä. Poliitikot itsekin alentavat arvostustaan suostumalla häpäisemään ammattikuntansa monenlaisissa viihdeohjelmissa.

Itse kuulun niihin, jotka uskovat, että myös viidenkymmenen vuoden päästä Suomessa järjestetään vaaleja ja yhteiskunnan asioista päättävät eniten ääniä saaneet puolueet ja poliitikot. Tosin tuskin me silloin raahaudumme enää äänestyspaikolle kantojamme kertomaan, vaan itse kukin on jo vuosien ajan päässyt ilmaisemaan tahtonsa netissä, tai millä nimellä systeemi silloin kulkeekaan.

Kun tekee työkseen edunvalvontaa, huomaa päivittäin vahvojen poliitikkojen tärkeyden oman maakunnan näkökulmasta. Nyt Varsinais-Suomella on puhemies (Lohela), ministeri (Orpo) ja reilun vuoden päästä myös toinen ministeri (Saarikko). Se on hyvä saavutus ja auttaa todella paljon maakunnan liiton jokapäiväisessä työssä.

Jotta menestyisimme myös jatkossa, tarvitsemme valovoimaisia päättäjiä, sellaisia ihmisiä, jotka nousevat korkeimmille paikoille. Valmistautumista yhteiskunnan johtamiseen ei ihminen aloita koskaan liian varhain. Jos Tulevaisuuskoulun rivistä valikoituu edes yksi nimi valtioneuvoston jäseneksi jonakin päivänä, on koulu tehnyt tehtävänsä.

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Liiton hallitus, iltapäivällä poliisiseminaari
Tiistai: Johtoryhmä, hallintoasioita, edeltäjäni Juho Savon tapaaminen, synttärit töissä, Turun seudun kuntakokous, illalla Mynämäen Rotareihin
Keskiviikko: Tarkastusasioita, kasvuvyöhykeseminaari Helsingissä
Torstai: Tarkastuslautakunta, sisäistä hallintoa, Ekumeeninen joulu
Perjantai: Parainen

Joululomalle jään 23.12., mutta blogi jää lomalle nyt saman tien. Kehiin se palaa taas loppiaisen jälkeen. Toivotan mahdollisille lukijoille Riemullista Joulua!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
Kirjoittanut  maanantai, 30 marraskuu 2015 13:35

Alkusyksyn kovimmat poliittiset väännöt käytiin Sote-alueista. Ei mikään ihme, onhan kyse valtavaa raha- ja henkilökuntamäärää liikuttavista organisaatioista. Kun tarkoitus on laittaa yhteen kaikkien kuntien, sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin sosiaali- ja terveystoimen koko henkilökunta, syntyy työnantaja, jolle Varsinais-Suomessa ei pärjää kooltaan alkuunkaan kukaan.

Sotea selvästi vähemmälle huomiolle ovat jääneet itsehallintoalueet ja se, että Sote-asiat ovat vain yksi osa itsehallintoalueen tehtäväkentässä. Muista tehtävistä ei vielä ole päätetty, mutta sekin juna liikkuu vauhdilla. Juha Sipilän hallituksessa vastuuministeri on Anu Vehviläinen. Häntä avustaa vastikään nimitetty selvitysmies, Lauri Tarasti. Homma on hyvissä käsissä, Tarasti on ylivoimaisesti Suomen kokenein ”yhden miehen komitea”.

Poliittinen realiteetti lienee, että täydellistä yhteisymmärrystä ainakaan tässä vaiheessa ei hallituspuolueiden välillä ole itsehallintoalueiden tehtävistä. Alueet ovat myös hyvin erikokoisia. Uudenmaan itsehallintoalue tulee olemaan 1,5 miljoonan ihmisen pelikenttä, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pyörittävät puolen miljoonan asukkaan rulettia, mutta Kainuussa väkeä on vain kuusikymmentä tuhatta ja rapiat päälle. Itsestään selvää on, että suuret kokoerot luovat haasteita toiminnalle.

Maakuntien liittojen tehtävät tulevat siirtymään itsehallintoalueille. Mutta jos Sote-väkeä tulee organisaatioon noin 15 000, on liiton porukkaa alle 70. Eli aivan yhteismitallisia eivät sektorit tule olemaan. Jokseenkin yksimielisiä ollaan oltu siitä, että palo- ja pelastustoimen asiat ovat tulevaisuudessa itsehallintoalueilla. Mielenkiintoista on nähdä, pilkotaanko Ely-keskukset niin, että kehitysasiat ovat vastedes alueiden asioita ja muut tehtävät annetaan keskusvirastotasolle, esim. Liikennevirastoon.

Ammatillinen koulutus on sektori, joka jakaa päättäjiä. Toiset haluavat sen mukaan, toiset eivät.

Joka tapauksessa syntyy suuri organisaatio, jonka pitää luoda itselleen kokonaan uusi kulttuuri. Joustavaa mieltä tarvitaan kaikilta. Kansalaisille ja ainakin kärkipoliitikoille tulee yhdet vaalit lisää: itsehallintoalueiden korkein päättävä elin, valtuusto, valitaan suoralla vaalilla.

Tällä viikolla:
Maanantai: aamuvarhain liiton kv-ryhmä, sitten Varsinais-Suomen Yrittäjät Kansallisessa Kirjakaupassa, ip konttoria ja johtoryhmä ja vielä illansuussa neuvottelu Turun kanssa.
Tiistai: Koko päivä konttorilla
Keskiviikko: Ap Centrum Balticum, ip Ely-neuvottelukunta
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asiat
Perjantai: aamupäivä Paraisilla, ip Valonia
Sunnuntai: Itsenäisyyspäiväpuhe Oulussa sikäläisille sotaveteraaneille.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 23 marraskuu 2015 12:29

TERRORISMI TULEE LIKI

Kirjoittanut  maanantai, 23 marraskuu 2015 12:29

Kävimme viime viikolla perinteisellä liiton ja Turun kaupungin edunvalvontamatkalla Brysselissä. Naisemme Brysselissä, Krista Taipale, oli taas kerran laatinut raskaan mutta erinomaisen ohjelman. Itselläni oli ohjelmassa vielä ylimääräinen päivä, koska olin EU:n pääkaupungissa ensi kertaa maakuntajohtajana ja oli syytä tavata pääjohtajia, varapääjohtajia ja heidän henkilökuntaansa.

Tärkein ajankohtainen syy tämän vuoden vierailuun oli ensi vuonna Turussa järjestettävät Meripäivät, Maritime Days. Kyse ei ole mistään huvittelujuhlasta, vaan eri alojen asiantuntijoiden tapaamisesta. Kokoukseen odotetaan yli tuhatta osanottajaa.

Promotilaisuudessa oli läsnä satakunta paikallista vierasta. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli telakkateollisuus. On hienoa huomata, että Turku on tässä asiassa hyvin maailman kartalla kiitos Meyer-telakan.

Mutta reissussa realisoitui myös toisenlainen eurooppalainen todellisuus. Pariisin terrori-iskut oli toteutettu paria päivää aikaisemmin. Brysselin kaduilla kulki lukuisia konepistooli-partioita. Vain muutaman kivenheiton päässä EU:n keskeisistä rakennuksista sijaitsee Molenbeek-lähiö, jota voidaan kuvata eurooppalaisen terrorismin pesäpaikaksi ja korkeakouluksi. Vain päivä lähtömme jälkeen Belgia nosti valmiustilaansa entisestään. Kadut tyhjenivät lähes täysin. Pelko otti vallan. Molenbeekissa tehtiin lukuisia ratsioita.

Varmaan jokainen meistä kysyy, milloin pamahtaa Suomessa? Toivottavasti ei koskaan, mutta sellaista lupausta ei kukaan voi antaa. Kun Ruotsin pääministeri uskaltaa sanoa, että Ruotsi on ollut naiivi terrorismikysymyksissä, on se ruotsalaiseksi kannanotoksi melkoinen.

Pitää osata olla järkevä, mutta pelolle ei saa antaa ylivaltaa, sillä juuri siihen terrorismi pyrkii. Tarvitaan mukanaoloa yleiseurooppalaisissa toimissa. Suomen pitää olla kansainvälinen, ei sisäänpäin kääntynyt. Ajattelutapa, joka velvoittaa myös maakuntaa.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Maanantai: Palaveri Turun johdon kanssa, ainakin käytäväkilpailu ja Suomi 100 esityslistalla, sitten merimetso-seminaariin ja sieltä omaan johtoryhmään.
Tiistai: Ap sisäistä hallintoa, ip Elokuvakomissio
Keskiviikko: Varhaisaamuna MTV3, sitten EK:n syyskokous, illalla alustus keskustan piirihallituksessa itsehallintoalueista.
Torstai: Aamulla Hki, ministerit Orpo ja Toivakka, illalla alustus Varsinais-Suomen Yrittäjien syyskokouksessa.
Perjantai: Sisäistä hallintoa, illalla viraston pikkujoulu.
Sunnuntai: Karjalan Liiton talvisodan syttymisen muistotapahtuma.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 19 lokakuu 2015 09:32

KUINKA USEIN KANNATTAA AMPUA OMAAN JALKAAN?

Kirjoittanut  maanantai, 19 lokakuu 2015 09:32

Ne meistä, jotka minun laillani ovat saaneet asua monella Suomen kulmalla, ovat taatusti huomanneet, kuinka eri tavalla asukkaat, media, yritykset tai julkinen hallinto kullakin kolkalla asioihin suhtautuvat. Jossakin päin on vallalla ikuinen optimismi, jossakin toisaalla hyvää ei löydy edes kaivamalla.

Turku ja Tampere ovat ikuinen vertailupari. Olen saanut seurata suhdetta aitiopaikalta, koska olen asunut sekä Varsinais-Suomessa että Pirkanmaalla.

Turussa näkyy voimakkaasti (tuskin turkulaiset itse sitä huomaavat) Ruotsin vaikutus edelleen, myös tyyliin liittyvissä asioissa. Miehet pukeutuvat Turussa paljon paremmin kuin Tampereella, väittää minulle eräs business-lady.

Havainto saattaa hyvinkin pitää paikkaansa. Tampereella asia tosin varmaan nähdään niin, että lökäpöksypukeutuminen onkin vahvuus. Kaupunkiin olla helppo muuttaa, kun kenenkään ei tarvitse pelätä hienostelua.

Asenteissa ja tavoissa löytyy myös yhteisiä piirteitä. Kummassakin kaupungissa kysymys on tapana aloittaa kielto- ilmaisulla. "Et sää hällille oo menossa? ( oletko menossa jäähallille, huomaa ä-kirjain halli-sanassa) kysyy tamperelainen. Turkulainen taas tiedustelee: "Ei täsä jono ole?" (että onko tässä jono).

Tuskin vuosisatojen saatossa kehittynyt kieli tai tavat puhua mihinkään häviävät, mutta turhan häveliäisyyden kitkeminen voisi olla ihan hyvä harrastus kummassakin kaupungissa. Toki oppia ei tarvitse ottaa Karjalasta, jossa tyhjätaskuillakin on tapana sanoa, että" Mie maksan", vaikka taskussa ei ole lantin killinkiä.

Mutta yhdessä suhteessa Turku ja Tampere eroavat. Me täällä Turussa voivottelemme viikoittain, jos joku tunnusluku on huonompi kuin Tampereella. Osa luvuista on, osa ei. Mutta yhtään kertaa en muista, että olisin paikallisista aviiseista Tampereella lukenut kolumneja, jossa mangutaan Turun paremmuutta. Siellä keskitytään jääkiekkotermein omaan peliin. Meillä Tampereen ylistystä saa lukea lähes päivittäin.

Tosiasiat pitää tunnustaa, mutta kissan hännän nostaa vain kissa itse. Turussa kannattaa miettiä, kuinka usein kannattaa ampua omaan jalkaansa. Se on nimittäin tapa, joka tarttuu ja kun puhuu pahaa itsestään, se uskotaan muualla kritiikittä. Olisiko asiaa hyvä pohtia?

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Aamulla maakuntahallitus, sitten Pietarin matkan valmistelupalaveri, ip johtoryhmä ja lopuksi vielä sote-kokous
Tiistai-torstai: Turku-päivät Pietarissa. Yksi alustus ja lukuisia tapaamisia. On tärkeää, että suhteita vaalitaan paikallistasolla, kun maailmanpolitiikka heiluttaa ylätasoa.
Perjantai: Liikennepalaveri, Itämeren oikeustieteen Balex-ryhmä, Tunnin juna ohjausryhmä, Sydäntautiliiton 60v seminaari, alustus aiheesta " Sote maakunnan liiton näkökulmasta"

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 12 lokakuu 2015 11:33

TURKU EI OLE ALISUORITTAJA

Kirjoittanut  maanantai, 12 lokakuu 2015 11:33

Elinkeinoelämän Valtuuskunta (EVA) julkaisi kaupunkeja koskevan tutkimuksen, tekijöinä Osmo Soininvaara ja Mikko Särelä. Tulos ei yllätä. Helsingin selkein kasvusuunta on kohti Hämeenlinnaa ja Tamperetta. Vertailussa Turku-Tampere, päädytään arvioimaan Tampereen kehitysmahdollisuudet Varsinais-Suomen keskuskaupunkia paremmaksi.

Osmo Soininvaara on taustaltaan tiedemies, mutta aivan täysin hän ei tälläkään kertaa onnistu pysymään yliopistomaailman objektiivisuudessa. Niin se taitaa vain olla, että poliitikko ei koskaan pääse karvoistaan. Mutta ei selvitystyötä sillä perusteella voi roskiin heittää.

Vertailu Turku-Tampere ei kaikin osin ole reilu. Radan varteen Helsingin ja Tampereen väliin asettuu monia keskuksia, kun Turun tapauksessa vastaavalta väliltä löytyy vain Salo, jota taas on viime vuosien aikana kupattu enemmän kuin mitään muuta suomalaista kaupunkia.

Toinen ero syntyy siitä, että Tampereella on tekninen korkeakoulu, joka Turusta puuttuu. Edelleen Helsinki-Tampere väli muodostaa selkeän käytävän, mutta Turun ja Helsingin välillä vain moottoritie kulkee rationaalisesti rautatien viilettäessä missä sattuu. Selkeässä kasvussa oleva Uudenmaan Lohja jää nykyradasta kauas.

Huomioitava on myös, että Tampere on sisämaan kaupunki toisin kuin Turku. Ostovoimaa tulee puoli palloa enemmän kuin rannikkokaupungissa.

Mutta toki jokaista tutkimusta pitää lukea myös itsekriittisesti. Yhdeksi syyksi Turun kolmostilalle Soininvaara-Särelä mainitsevat Turun seudun huonon seutuyhteistyön. Olen itse asunut myös Pirkanmaalla ja allekirjoitan väitteen. Meidän kulmilla kaikkien pitää nyt katsoa peiliin. Kukaan ei saa suhtautua asioihin yksinomaan oman kunnan näkökulmasta. Jos niin tekee, sen löytää koko seutukunta edestään. Parantamisen varaa on taatusti kaikilla, niin Turulla kuin ympäristökunnillakin.

Joitakin vuosia sitten Pohjoinen kasvukäytävä -liike (Oslo-Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) lähti hyvin liikkeelle. Mukana oli Suomen puolella sekä Turku että Helsinki ja lukuisa määrä pienempiä toimijoita. Tuo työ on käynnistettävä uudelleen ja pikaisesti.

Turun ja Tampereen välinen naljailu on aikansa elänyttä. Varsinais-Suomen liitto ja Pirkanmaan liitto ovat omalta osaltaan päättäneet lopettaa keskinäisen näsäviisastelun. Maan hallituksen lainsäädäntökaavailun mukaan on tarkoitus päättää myös kasvukäytävistä. Suomeen niitä mahtuu kaksi: Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja Turku- Espoo-Helsinki-Pietari. Tätä näkemystä tukee myös se, että Uudenmaan liitto ei halua pelkästään yhtä kehityssuuntaa, vaan molemmat ja oikeastaan vielä kolmannenkin eli yhteyden Helsingistä Tallinnaan.

Varsinais-Suomessa meidän pitää hakea Tampereesta ja Helsingistä yhteistyökumppanit, ei vastustajat. Se voi olla täälläpäin ehkä hieman uutta ajattelua, mutta taatusti se kannattaa.

TÄLLÄ VIIKOLLA (syyslomaviikko kouluissa, joka näkyy rauhallisempana tahtina myös virkahemmon elämässä):

Maanantai: Käynnistämme organisaation kehitystyön. Asiasta ensin informaatiota henkilökunnalle, sitten liiton puheenjohtajisto, sitten haastattelemme edunvalvontajohtajan virkaa hakeneita ja loppuiltapäivänä ideapalaveri Varsinais-Suomen vaikuttajakoulua koskien.
Tiistai: Konttorihommia
Keskiviikko: Ap johtoryhmä, Belgian suurlähettiläs ja lopuksi Kuninkuusravi-juttuja
Torstai: Edunvalvontalounas Helsingissä, piipahdus IS-telkkarissa, sitten Turkuun.
Perjantai: Konttorihommia
Lauantai: Varsinais-Suomen Yrittäjägaala

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 23 maaliskuu 2015 15:34

MIKÄ JUNALLE NIMEKSI?

Kirjoittanut  maanantai, 23 maaliskuu 2015 15:34

Tällä palstalla on tullut kirjoitetuksi liiankin usein liikennehankkeista, mutta taas on pakko. Puhuttaessa Tunnin junasta ovat vastustavat tahot heränneet puhuman siitä, että junayhteys Turusta Helsinkiin ei ylipäätään ole mahdollinen tunnin aikataulussa.

Jos pysyttelemme nykyisessä linjausvaihtoehdossa, Ratahallintokeskuksen selvitys vuodelta 2008 kertoo, että matka-aikasäästöjen aikaansaaminen on marginaalista. Eli parantelemalla nykyrataa köröttelemme myös viidenkymmenen vuoden päästä kovin hitaasti pääkaupunkiin ja sieltä tänne.

Tunnin juna taas muodostuu olemassa olevista Turku-Salo ja Espoo-Helsinki osuuksista ja 94 km:n pituisesta uudesta rataosuudesta. Toteuttamalla Espoon kaupunkirata ja Turku-Salo välin parannus, matkasäästöä syntyy 4 minuuttia. Uusi rataväli kulkee jo nykyisellä kalustolla 32 minuutissa. Eli summa-summarum Kupittaa-Pasila väliin kuluisi 1 tunti 7 minuuttia.

Yllä olevin perustein olen vahvasti sitä mieltä, että junan oikea nimi todella on Tunnin juna.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Maanantai: Koko päivä kokouksia: maakuntahallitus, kv-politiikan jaosto ja Maakuntastrategian ohjausryhmä. Lopuksi pari tuntia konttorihommia
Tiistai: Aamulla johtoryhmä, sitten liiton ulkopoliittisen tilaisuuden valmistelupalaveri, sen jälkeen kokous Jukolan viestiä (Louna- Jukola, Paimio)
Keskiviikko: Aluetietopalvelun esittely, työlounas Taitoa Oy:n kanssa, maistraatin päällikön läksiäiset, illalla maakuntahallituksen iltakoulu
Torstai: Yrittäjätapaaminen, suurpetoneuvottelukunta, puhelinkokous, illalla liiton kv-poliittinen vaalitilaisuus Marinassa
Perjantai: Vehmaan kunnan vieraaksi aamulla, ip virkistysalueyhdistyksen info

HYVÄÄ VIIKKOA KAIKILLE!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
keskiviikko, 18 maaliskuu 2015 15:29

VARSINAIS-SUOMI BLOGGAAJAN SILMIN

Kirjoittanut  keskiviikko, 18 maaliskuu 2015 15:29

Mikä blogissa kiehtoo?

Mielestäni se, että tekstissä on makua ja väriä, kauniita valokuvia käytetään runsaasti ja kirjoittajan persoona näkyy. Tämä herättää lukijassa tunteita ja ajatuksia: "Ahaa, näinkin tätä voi ajatella. Ohoh, en olisi uskonut, että tuo henkilö on noin kiinnostava. Wow, tuonne minäkin haluan lähteä!"

Nyt Varsinais-Suomella on oma blogipalsta. Blogi on siis verkkopäiväkirja (engl. sanasta weblog) ja tällä sivustolla eri ihmiset kertovat Varsinais-Suomen pienistä ja suurista asioista – joka viikko. Paitsi suomeksi, kirjoitetaan välillä ruotsiksi ja englanniksi.

Varsinais-Suomen liiton työntekijät kertovat työstään: arjesta, saavutuksista, mitä kulissien takana tapahtuu. Blogit käsittelevät kaikkea liikenteestä ja ympäristöstä koulutukseen, paikkatietoon, kansainvälisyyteen ja virkistykseen. Liitossa on eri alan asiantuntijoita, jotka tekevät arvokasta työtä maakuntamme kehittämiseksi – nyt haluamme kertoa siitä teille arkisella ja rennolla tavalla.

Liitossa työskentelee muitakin kuin suomalaisia. Haluatko tietää millaista on asua ulkomaalaisena Varsinais-Suomessa? Those topics we write about in English.

Blogien kautta liiton ihmiset tulevat tutuiksi ja saavat kasvot. Toivomme, että kansalaiset innostuvat keskustelemaan maakuntamme aiheista ja uskaltavat ottaa meihin yhteyttä. Blogitekstejä saa mielellään jakaa myös omissa some-kanavissa.

Varsinais-Suomi on harvinaisen kiinnostava ja rikas maakunta, jossa on upeita ihmisiä, tapahtumia, paikkoja, koulutuslaitoksia... Näistä voit lukea Varsinais-Suomi -blogissa. Tänä vuonna ihmiset eri tahoista kirjoittavat mm. korkeakoulujen kuulumisia, saaristomatkailusta, kulttuurista, EU:sta, polkupyöräilystä... Puolueiden edustajat saavat puheenvuoron ja toivottavasti jatkossa kuullaan myös mitä kuntakentällä tapahtuu.

Aiheista on siis lähinnä runsauden pulaa. Kaikki kirjoittajat ovat lähteneet ilolla ja uteliaisuudella mukaan heille uuteen blogimaailmaan. Minulle ei kannata sanoa, etteivät varsinaissuomalaiset innostu tai kykene yhteistyöhön. Hienoa!

Blogiteksti ei saa olla pitkä, joten hej för denna gång. Toivottavasti tapaamme tällä palstalla joka viikko. Kuka tietää, pian ehkä sinäkin olet yksi meistä - iloinen varsinaissuomalainen bloggaaja?

Julkaistu kategoriassa Blogi
Sivu 2 / 3