Kirjoittanut  tiistai, 25 elokuu 2015 11:55

Aika vähälle huomiolle on jäänyt Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan sisältyvä itsehallintouudistus. Jonkun verran pöhinää on syntynyt pääjohtaja Tuomas Pöystin (muina jäseninä apulaiskaupunginjohtaja Niiranen ja professori Haveri) jätettyä asiasta työryhmänsä mietinnön.

Pöysti ehdottaa, että itsehallintoalueita olisi 9-12. Muistin virkistämiseksi mainitsen, että nykyisiä maakuntia on 18. Jos kaavailut toteutuvat, merkitsee se sitä, että suomalainen uusi hallinto ei rakennu nykyiselle maakuntajaolle, vaan alueet suurentuvat.

Itsehallintoalueille valittaisiin nykyisten kuntavaltuustojen lailla valtuusto suoralla kansanvaalilla ja se olisi korkein päättävin elin. Itsehallintoalueen tärkein ja suurin tehtävä olisi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen: kuntien koko soteväki siirtyisi itsehallintoalueen palvelukseen. Nykyiset maakunnan liitot sulautuisivat itsehallinto-organisaatioon. Myös monia muita ylikunnallisia palveluita suunnitellaan siirrettäväksi uuden putiikin hoidettavaksi.

Muutos olisi siis raju: puolet kuntien rahoista ja henkilömääristä siirtyisi itsehallintoalueiden palvelukseen. Suuri kysymys on myös rahoitus. Koska kysymys on itsehallinnosta, kuntia ei voi perustuslaillisista syistä laittaa maksumiehiksi. Vaihtoehtoja on kaksi, joko valtio maksaa tai sitten itsehallintoalueet saavat verotusoikeuden.

Kuntien valtuustot ja hallitukset jäisivät olemaan edelleen. Helposti voisi kuvitella, että itsehallintoalueista ja etenkin suurista kaupungeista tulee erään sorttiset kilpailijat. Keskuskaupunkien asema onkin uudistuksessa turvattava, muutoin saadaan aikaiseksi veronmaksajalle kallis kissa-hiiri-leikki.

Myös aikataulu on haastava. Ensin toki tehdään SOTE, mutta muutkin toiminnot on suunniteltu aloitettavaksi 2019 alusta.

Kyse on Suomen kaikkien aikojen suurimmasta hallintouudistuksesta. Pieleen se ei saa mennä.

Tällä viikolla
Maanantai: Aamulla maakuntahallitus ja ennen sitä palkittavana Special-olympialaisten kolme voittajaa. Heti perään liiton kv-jaosto. Teemme uutta strategiaa. Ip Ylen uusien tilojen avajaiset Logomossa.
Tiistai: Aamulla valtionvarainministeriön SADE-hankkeen tilaisuuden avauspuhe. Sitten yksi haastattelu puhelimitse. Puolelta päivin AMK:n vararehtorin kanssa väännämme mielenkiintoista yrityshanketta. Ip oma johtoryhmä.
Keskiviikko: Taiwanilainen virkamiesdelegaatio, ip Elisan pääjohtaja ja sitten Turun Sanomien toimittajatapaaminen.
Torstai: Maakuntagames Satakunnassa.
Perjantai: ap Ruotsin Itämeri-suurlähettiläs. Ip sisäisiä kokouksia
Lauantai: Maskun muinaistulien sytytys.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 08 kesäkuu 2015 07:47

KAUPUNGIN(KUNNAN)JOHTAJA VAI PORMESTARI

Kirjoittanut  maanantai, 08 kesäkuu 2015 07:47

Suomessa on kaksi kuntaa, jossa on pormestarijärjestelmä: Tampere ja Pirkkala. Helsingissä asiaa pohditaan ja myös Turussa teema on nostettu esiin.

Suomalaisella kuntamallilla on pitkät perinteet ja tuskin missään muussa maassa yksittäisellä kunnalla on niin paljon vastuuta ja velvoitteita kuin Suomessa. Tämä näkyy myös siinä, kuinka kuntahallintomme on järjestetty. Se nojaa ajatukseen, jonka mukaan kaikille päättäjille lojaali virkakunta valmistelee asiat ja vaaleilla valitut poliitikot sitten päättävät asiat.

Läntinen Eurooppa poikkeaa monin tavoin meidän mallistamme. Monessa maassa kunta ei ole palveluja järjestävä yksikkö, vaan maakunta tai valtio. Kuntapoliitikot eivät näin ollen kovin monista asioista päätä ja he ovat usein eräänlaisia kotikuntaidentiteetin vaalijoita eivätkä todellisia vallankäyttäjiä. Pormestarin tehtävänä on seurustella kuntalaisten kanssa, toimia tilaisuuksien ja juhlien avaajana, mutta kovin vaikeita kysymyksiä kuntataloudesta tai verotuksen hienouksista ei hänelle kannata esittää.

Helsingissä esitetty malli politisoisi virkahallinnon. Se on eräänlaista tosiasioiden tunnustamista: oman muistini mukaan Helsingin kaupunginjohtaja ja lähes kaikki apulaiskaupunginjohtajat on melkein poikkeuksetta valittu kaupunginvaltuutettujen joukosta. Mutta tämä seikka voi olla pormestari-järjestelmän Akilleen kantapää. Löytyykö jokaisesta sellaisesta kunnasta, joka mallia miettii, valtuutettujen joukosta henkilö, jolla on ylempi korkeakoulututkinto, kielitaitoa ja johtamiskokemusta? Jos pormestari valitaan puutteellisin ominaisuuksin, valta siirtyy virkakoneelle, jolloin koko järjestelmä muuttuu demokratian irvikuvaksi.

Virkamiesjohtaja-Poliittinen johtaja asetelmaan liittyy toki monia muitakin tärkeitä näkökulmia kuin yllämainittu, mutta joka tapauksessa on syytä hyvin tarkkaan miettiä, kuinka kuntahallintoa rakennetaan. Juha Sipilän hallituksen ohjelma siirtää valtaa itsehallintoalueille (sote-piirit, maakuntahallinto). Kunnan ja maakunnan suhde on syytä pohtia niin, että kaikki elementit sopivat toisiinsa.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Maanantai: Koko päivä maakuntavaltuustoa, mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita. Kokousesitelmöitsijänä ekonomisti Juhana Vartiainen.
Tiistai: Varhaisaamuna Varsinais-Suomen edunvalvonnan action planin valmistelua, sitten tapaan henkilöstökonsultin, seuraavaksi palkansaajajärjestöjen tilaisuuteen ja lopuksi eteläisen Suomen maakuntajohtajien kokous Hyvinkäällä.
Keskiviikko: Kehityskeskusteluja koko päivä, iltapäivällä Helsinkiin, palaveri ministeri Orpon kanssa maakunnan asioista.
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asioita, Pirkanmaan liiton vierailu Varsinais-Suomessa. Siinä meneekin koko päivä ja ilta.
Perjantai: Aamulla yritysjohtatapaaminen, sitten maakuntakaavaa ja hallintorutiineja. Illalla Louna-Jukolaa.

MUISTAKAA SIIS ETTÄ VIIKONLOPPUNA ON PAIMIOSSA JUKOLAN VIESTI, JOKA ON HUIKEA TAPAHTUMA KOKEA MYÖS KATSOJANA, VAIKKA OLISI YHTÄ ONNETON SUUNNISTAJA KUIN ALLEKIRJOITTANUT.

HAUSKAA VIIKKOA KAIKILLE!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
Kirjoittanut  maanantai, 01 kesäkuu 2015 07:53

Uusi hallitus on työnsä aloittanut ja Varsinais-Suomi sai vankan edustuksen: Petteri Orposta tuli sisäministeri ja Annika Saarikosta perheministeri kahden vuoden päästä. Eduskunnassa Maria Lohela valittiin puhemieheksi ja moni maakunnan kansanedustaja istuu tärkeässä paikassa parlamentin valiokunnissa.

Sipilän hallituksen ohjelma lupaa suoranaista turbokautta maakuntien hallintoon. Suurin uudistus koskee sosiaali- ja terveyspalveluita. Maakuntapohjalta luodaan sote-piirit, joihin yhdistetään erikoissairaanhoito ja kuntien nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Syntyy todellinen mammuttiorganisaatio, jota hallitaan vaaleissa valitulla valtuustolla.

Vaikka sote-mallista sovittiin hallitusneuvotteluissa aika tarkkaan, myös avoimia kysymyksiä on jäljellä. Suurin kysymys koskee rahoitusta ja myös sitä, kuinka vältetään se, että uudet piirit ryhtyvät yhteistyön sijasta kilpavarusteluun.

Hyväksytyllä mallilla on myös vastustajansa. Suuret kaupungit ovat ymmärrettävästi nyreissään. Ne sanovat uuden demokratiatason luovan tehokkuuden sijaan vain byrokratiaa, eivätkä usko kustannussäästöihin.

Hallitusohjelma lupaa remontin myös valtion aluehallintoon. Uudistuksen sisällöstä ei päästy yksimielisyyteen, joten tuleva malli on vielä täysin auki. Sen verran kuitenkin todetaan, että päällekkäisyyksiä karsitaan. Nykyisin aluekehitysvastuu on sekä maakunnan liitolla että Ely-keskuksella. Jos painopistettä siirretään valtion viranomaisen sijasta maakunnan suuntaan, on pakko miettiä, siirrytäänkö aitoon väliportaan hallintoon, johon soten lisäksi ympätään ainakin kehitystehtäviä. Ja valitaanko tulevaisuudessa sote-valtuuston lisäksi nykyinen maakuntavaltuusto, vai toimiiko sote-valtuusto samalla maakunnan korkeimpana päättävänä elimenä.

Suuri muutos koetaan myös kaavapuolella. Maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan maakuntavaltuuston päätös tulee olemaan lopullinen. Viimeinkin uskotaan siihen, että maakunnan ihmiset tietävät paremmin kuin virkahemmot Helsingissä, mikä maakunnalle on hyväksi.

Monet ehdotukset tulevat saamaan runsaasti kritiikkiä. Toivoa sopii, että hallitus kykenee huudosta huolimatta päätöksiin. Maakuntien hallinnossa on menty liian monta vaalikautta eipäsjuupas-periaatteella.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Maanantai: Aamulla neuvonpitoa Turun pol- ja virkajohdon kanssa. Sitten oma johtoryhmä. Ip viikon valmistelua omien virkamiesten kanssa.
Tiistai: Kuntavierailut jatkuvat, nyt Aura. Ip ensin kehityskeskustelu ja sitten yliopistolle rehtori Väänäsen kanssa neuvonpitoon.
Keskiviikko: Aamulla Ylioppilaskyläsäätiön Kalervo Haverisen kanssa juttuhetki ja sieltä Kemiöön ja Örön saarelle seminaariin, mukana myös USA:n suurlähettiläs Bruce Oreck.
Torstai: Aamulla kehityskeskustelu, sitten Baltic Sea Region-seminaari, jossa myös loppusanat. Sieltä Naantalin Musiikkijuhlille, mutta ehdinkö?
Perjantai: Maanpuolustusasioita koko päivä.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 11 touko 2015 14:38

HALLITUSNEUVOTTELUT ALKOIVAT

Kirjoittanut  maanantai, 11 touko 2015 14:38

Hallitusneuvottelut ovat päässeet alkuun. Mukana olevat puolueet ovat vakuuttaneet, että tarkoitus on edetä nopeammin kuin neljä vuotta sitten. Tavoite on uskottava, koska hallituksen ohjelma tulee sisältämään vain strategisia linjauksia, konkreettiset toimenpideohjelmat valmistellaan hallituksen jo synnyttyä kesän aikana.

Toinen työtä helpottava seikka on se, että neuvottelupöydässä on vain kolme puoluetta. Ilman minkäänlaista ideologista häivääkään voinee sanoa, että edellinen hallitus oli pohjaltaan liian laaja, ainakaan yksikään mukana ollut ei jälkikäteen ole ollut tyytyväinen. Kaikille puolueille taisi jäädä sellainen olo, että oma rooli ja profiili jäivät liiaksi hämärän peittoon.

Maakunnallisen liiton näkökulmasta suuria asioita ovat Sote-ratkaisu ja valtiollisen ja kunnallisen aluehallinnon tulevaisuus.

Neuvotteluja vetävä Juha Sipilä on lehtilausunnossaan sanonut, että Sotessa on päästävä ratkaisuun nopeasti. Eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi lausunnossaan poliitikkojen mallit aika vähäisiksi: kuntayhtymä tai malli, jossa päättäjät valitaan vaaleilla ja joka saa oikeuden kantaa maakuntaveroa.

Suuret kaupungit, Turku mukaan lukien, ovat epäilleet kumpaakin vaihtoehtoa. Varsinais-Suomen keskuskaupunki haluaisi, että laki valmisteltaisiin niin, että se mahdollistaisi esim. seutukuntakohtaiset vapaaehtoiset kuntayhtymät.

Pienemmistä kunnista on taas tuotu esiin, että kaikkia lähipalveluita ei pitäisi yhdistää yhteen suureen Sote-kokonaisuuteen. Tämä kävi ilmi esimerkiksi tekemälläni Laitilan kuntavierailulla.

Esityslistalla tulee aivan varmasi olemaan, ainakin pitkällä tähtäimellä, eräänlaisen maakuntamallin vaihtoehto. Siitä kädenvääntö ei ole helppoa, kolmella puolueella ei suinkaan ole yhteneväinen näkemys tällaisen mallin järkevyydestä. Suuret kaupungit perustavat toimintansa mieluummin itsenäisen kuntarakenteen varaan, eivätkä ole halukkaita luovuttamaan päätösvaltaansa ylikunnallisille toimielimille.

Hallitusneuvottelut eivät koskaan ole helppoja. Mutta tällä kertaa lienee harvinaisen vahva yksimielisyys siitä, että toimiin on ryhdyttävä, muutoin kansakunta ajautuu tuhon tielle.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Maanantai: talon kv-ryhmä, maakuntahallituksen puheenjohtajisto. Ip:lle tarkoitettu vierailu Koski Tl kuntaan peruuntui, joten konttorihommia.
Tiistai: Eduskuntaan V-S kansanedustajaryhmään, sitten STM
Keskiviikko: Naantaliin kuntavierailulle, kehityskeskusteluja ja illalla juhlistamme Juho Savon maakuntaneuvos titteliä.
Perjantai: Kehityskeskusteluja, listan värkkäämistä, lehtijutun kirjoittamista.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 04 touko 2015 08:42

MILLAISEN SOTEN VARSINAIS-SUOMI HALUAA?

Kirjoittanut  maanantai, 04 touko 2015 08:42

Olen viime viikkojen aikana kiertänyt Varsinais-Suomen kuntia, tavannut siis maakuntaliiton omistajia, virkamiehiä ja luottamushenkilöitä.

Keskustelunaiheista ei ole ollut pulaa: kuntatalouden tulevaisuus mietityttää kunnassa kuin kunnassa. Kun vaalit on käyty, ollaan taas sillä tavoin lähtöruudussa, että rahaa on vähenevässä määrin, mutta uusia velvoitteita pulpahtelee sieltä sun täältä. Onneksi kuitenkin aika moni kunta onnistui tekemään varsin hyvän tilinpäätöksen vuodelta 2014.

Suurista tulevaisuuden kysymyksistä eniten mietityttää Sote, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Hanke jäi nykyhallitukselta kesken kaatuen perustuslaillisiin ongelmiin.
 
Uuden hallituksen tulee oman uskottavuutensa nimissä saada aikaan Sote-päätöksiä, mutta uudistus on niin syvälle käyvä, että turhaan hätäilyyn ei ole syytä, vaikka media kuinka painostaisi.

Pari näkökulmaa haluaisin nostaa esiin. Jotkut maakuntamme kunnista haluavat ehdottoman Sote-lain, lähinnä maakuntajakoon pohjautuen. Mutta kannatusta on yhtä lailla mallilla, jossa kunnille annettaisiin oikeus omaan tahtoon perustuen muodostaa esimerkiksi seutukuntajakoon perustuvia sotepiirejä.

Tarkkaan on mietittävä myös erikoissairaanhoidon näkökulma. Suomen kokoisessa maassa ei ole resursseja ylläpitää melkein kahtakymmentä keskussairaalaa. Järjestelmä johtaa kilpavarusteluun, johon ei ole varaa, eikä tarvetta.

Mutta niin kuin monessa muussakin asiassa, aluepolitiikka astuu liian usein peliin silloin kuin pitäisi puhua pelkästään siitä mikä ihmisille on hyväksi.
      
Sote on niin suuri asia, että siitä varmasti lausutaan myös strategisessa hallitusohjelmassa. Toivoa sopii, että kuntia ja maakuntia ei ajeta väkisin yhteen muottiin. Sellainen politiikka olisi ristiriidassa sen kanssa, että vaaleissa kaikki puolueet vakuuttivat, että kunnallisia pakkoliitoksia ei tulevalla vaalikaudella tulla näkemään.


TÄLLÄ VIIKOLLA

Maanantai: Helsinkiin klo 7 junalla sosiaali- ja terveysministeriöön koko päiväksi.
Tiistai: ap Metsäkeskus, konttoritöitä, illaksi Helsinki ja MTK.
Keskiviikko: Maakuntajohtajien kokous Helsingissä, illalla Taitaja 2015 tilaisuus Turussa.
Torstai: Aamujuna Helsinkiin: Pohjoismainen saaristoyhteistyöseminaari koko päivän.
Perjantai: ap Maakuntahallituksen lista-asioita, konttorihommia, illalla Delivery of Mein Schiff telakalla.
Lauantai: Varsinais-Suomen Euroooppa-päivän vastaanotto, Uittamo, Turku

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
perjantai, 13 maaliskuu 2015 11:57

MITÄ SOTEN JÄLKEEN?

Kirjoittanut  perjantai, 13 maaliskuu 2015 11:57

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kaatui loppusuoralla perustuslaillisiin kysymyksiin. Valmisteluprosessi oli pitkä ja takkuinen, lähtien liikkeelle isäntäkuntamallista päätyen lopuksi maakuntapohjaisiin kuntayhtymiin.

Viimeisinä kuukausina koko näytelmää seurattiin enää lähinnä siitä näkökulmasta toteutuuko uudistus vai ei, sisällöstä viis. Hallitukselle uudistuksesta tuli periaatekysymys, jota politiikka ei koskaan, ei ainakaan näin suuren uudistuksen kyseessä ollessa, saisi olla.

Valmistelutyö ei taatusti mennyt kokonaisuudessaan hukkaan, mutta on myös naiivia kuvitella, että kaikki haluavat jatkaa vanhalta pohjalta myös vaalien jälkeen. Perustuslakivaliokunnan linjaus, joka vie kohti maakuntahallintoa ja maakuntavaaleja, ei taatusti ole yksiselitteisen helppo poliittinen päämäärä.

Vaikka unohtaisimme puolueiden ideologiset näkemyserot, eri suuntiin vetämistä syntyy jo pelkästään kuntakoosta johtuen. On aivan varmaa, että suuret kaupungit tulevat kyseenalaistamaan koko sote-mallin. Itse asia se on hyvin ymmärrettävää, koska ehdotettu sote-ratkaisu olisi ollut suurille kaupungeille erityisen mullistava. Eräs suuren kaupungin kaupunginjohtaja sanoi soten romuttavan koko suomalaisen kaupunkipolitiikan, kun puolet rahoista ja henkilökunnasta viedään kuntayhtymiin.

Ehkä tuollainen analyysi on rajumman puoleinen, mutta kuvaa osuvasti sitä, että mielipide-erot soten ympärillä ovat suuremmat kuin moni kuvittelee.

Monella suulla on viime aikoina korostettu sitä, että suuret uudistukset pitää tehdä parlamentaarisen valmistelun kautta. Soten kanssa samassa yhteydessä on pohdittava avien, elyjen ja maakunnallisten liittojen kohtalo. Ei mikään helppo pähkinä siis.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Päiväkirja oli neljä päivää hiihtolomalla, joten tällä viikolla ollaan sorvin ääressä vain yksi päivä.
Perjantai: aamupäivällä maakuntahallituksen kokouksen valmistelua, mielenkiintoista keskustelua maakunnan kärkihankkeista, sotesta, tilinpäätöksestä etc., iltapäivällä poliittinen vieras virastolla, loppupäivä konttoriaskareita.

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA KAIKKILLE!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
Sivu 2 / 2