Kari Häkämies

maanantai, 12 lokakuu 2015 11:33

Elinkeinoelämän Valtuuskunta (EVA) julkaisi kaupunkeja koskevan tutkimuksen, tekijöinä Osmo Soininvaara ja Mikko Särelä. Tulos ei yllätä. Helsingin selkein kasvusuunta on kohti Hämeenlinnaa ja Tamperetta. Vertailussa Turku-Tampere, päädytään arvioimaan Tampereen kehitysmahdollisuudet Varsinais-Suomen keskuskaupunkia paremmaksi.

Osmo Soininvaara on taustaltaan tiedemies, mutta aivan täysin hän ei tälläkään kertaa onnistu pysymään yliopistomaailman objektiivisuudessa. Niin se taitaa vain olla, että poliitikko ei koskaan pääse karvoistaan. Mutta ei selvitystyötä sillä perusteella voi roskiin heittää.

Vertailu Turku-Tampere ei kaikin osin ole reilu. Radan varteen Helsingin ja Tampereen väliin asettuu monia keskuksia, kun Turun tapauksessa vastaavalta väliltä löytyy vain Salo, jota taas on viime vuosien aikana kupattu enemmän kuin mitään muuta suomalaista kaupunkia.

Toinen ero syntyy siitä, että Tampereella on tekninen korkeakoulu, joka Turusta puuttuu. Edelleen Helsinki-Tampere väli muodostaa selkeän käytävän, mutta Turun ja Helsingin välillä vain moottoritie kulkee rationaalisesti rautatien viilettäessä missä sattuu. Selkeässä kasvussa oleva Uudenmaan Lohja jää nykyradasta kauas.

Huomioitava on myös, että Tampere on sisämaan kaupunki toisin kuin Turku. Ostovoimaa tulee puoli palloa enemmän kuin rannikkokaupungissa.

Mutta toki jokaista tutkimusta pitää lukea myös itsekriittisesti. Yhdeksi syyksi Turun kolmostilalle Soininvaara-Särelä mainitsevat Turun seudun huonon seutuyhteistyön. Olen itse asunut myös Pirkanmaalla ja allekirjoitan väitteen. Meidän kulmilla kaikkien pitää nyt katsoa peiliin. Kukaan ei saa suhtautua asioihin yksinomaan oman kunnan näkökulmasta. Jos niin tekee, sen löytää koko seutukunta edestään. Parantamisen varaa on taatusti kaikilla, niin Turulla kuin ympäristökunnillakin.

Joitakin vuosia sitten Pohjoinen kasvukäytävä -liike (Oslo-Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) lähti hyvin liikkeelle. Mukana oli Suomen puolella sekä Turku että Helsinki ja lukuisa määrä pienempiä toimijoita. Tuo työ on käynnistettävä uudelleen ja pikaisesti.

Turun ja Tampereen välinen naljailu on aikansa elänyttä. Varsinais-Suomen liitto ja Pirkanmaan liitto ovat omalta osaltaan päättäneet lopettaa keskinäisen näsäviisastelun. Maan hallituksen lainsäädäntökaavailun mukaan on tarkoitus päättää myös kasvukäytävistä. Suomeen niitä mahtuu kaksi: Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja Turku- Espoo-Helsinki-Pietari. Tätä näkemystä tukee myös se, että Uudenmaan liitto ei halua pelkästään yhtä kehityssuuntaa, vaan molemmat ja oikeastaan vielä kolmannenkin eli yhteyden Helsingistä Tallinnaan.

Varsinais-Suomessa meidän pitää hakea Tampereesta ja Helsingistä yhteistyökumppanit, ei vastustajat. Se voi olla täälläpäin ehkä hieman uutta ajattelua, mutta taatusti se kannattaa.

TÄLLÄ VIIKOLLA (syyslomaviikko kouluissa, joka näkyy rauhallisempana tahtina myös virkahemmon elämässä):

Maanantai: Käynnistämme organisaation kehitystyön. Asiasta ensin informaatiota henkilökunnalle, sitten liiton puheenjohtajisto, sitten haastattelemme edunvalvontajohtajan virkaa hakeneita ja loppuiltapäivänä ideapalaveri Varsinais-Suomen vaikuttajakoulua koskien.
Tiistai: Konttorihommia
Keskiviikko: Ap johtoryhmä, Belgian suurlähettiläs ja lopuksi Kuninkuusravi-juttuja
Torstai: Edunvalvontalounas Helsingissä, piipahdus IS-telkkarissa, sitten Turkuun.
Perjantai: Konttorihommia
Lauantai: Varsinais-Suomen Yrittäjägaala

maanantai, 05 lokakuu 2015 12:19

Palasin perjantaiyönä maakuntahallituksen matkalta Ahvenmaalle ja Ruotsiin. Jälleen kerran on pakko yhtyä kirjailija Lasse Lehtisen usein viljelemään toteamaan, jonka mukaan matkalta ei koskaan palaa tyhmempänä kuin sinne lähtiessä oli.

Laivamatkan kaksi suomalaisalustajaa, tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi ja professori Petri Virtanen (myös maakuntahallituksemme varajäsen) Tampereen Yliopisto, herättivät vilkkaan keskustelun. Siv johdatti meidät ruotsalaiseen aluehallintomalliin ja Petri käsitteli erityisesti Sote-johtamiseen liittyviä haasteita.

Ahvenanmaalla kävimme läpi sen erityishallintoa, joka on kiistatta ainutlaatuinen. Kyse on ikään kuin kokonaisen valtion hallinnosta, joten esimerkiksi se ei meidän alue- ja itsehallintouudistukseen kelpaa. Mutta monia asioita Ahvenmaalta kannattaa omaksua. Tärkein niistä lienee yhteisöllisyys. Se on käsin kosketeltavaa ja tuo tuloksia. Työttömyys on selvästi alhaisempi kuin mannermaalla ja sosiaaliset ongelmat pienempiä. Saaren asukasluku on maahanmuuton vuoksi kasvussa ja heillä on myös oma maakunnan selviytymisohjelma, siis hieman saman sorttinen kuin pääministeri Juha Sipilän hallituksella.

Tukholman suurlähetystössä ohjelma jatkui korkean tason alustuksilla, valtiosihteeri etc. Kaikesta huomaa jälleen kerran, että Ruotsi on joskus ollut suurvalta. Kun se itse hakee "hyviä käytäntöjä" oppimaana on esimerkiksi Ranska, mutta ei pikkuveli Suomi.

Ruotsalaista aluehallintoa on meillä joissakin piireissä pidetty mallimaana. Sitä se ei mielestäni ole. Ruotsalaisilla on edelleen voimissaan vanhakantainen lääninhallinto, sen lisäksi on vaaleilla valitut maakäräjät (päävastuu terveydenhuollossa) ja sitten vielä kunnat. Huomion arvoista on, että sosiaaliasiat (lääninhallitukset ja kunnat) ja terveysasiat (maakäräjät) ovat hallinnollisesti eri paikoissa, eikä yhdistäminen ole edes suunnitteilla, mitä yritin kummeksua, saamatta kuitenkaan vastakaikua. On hyvä hakea oppia, mutta myös oivaltaa, että joissakin asioissa olemme kenties muuta Eurooppaa edellä.

Yhtä asiaa Ruotsissa pitää kuitenkin kadehtia. Naapurimaassa on jo pitkään ollut demareiden ja porvareiden välillä yhteisymmärrys siitä, että infrainvestointeja panostetaan sinne missä on taloudellista kasvupotentiaalia. Käytännössä tällöin puhutaan suur-Tukholmasta, Malmöstä ja Göteborgista. Tunnin juna Turusta Helsinkiin olisi Ruotsissa tehty jo kauan sitten.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Maanantai: Aamulla kokous liiton poliittisten ryhmien kanssa, ip Ely-strategiaa.
Tiistai: Hki Euroopan strategisten investointien rahaston info: Rehn, Vapaavuori etc, V-S kansanedustajat, ip Liikennekäytävävaltuuskunta ja vielä kahden erityisavustajan tapaaminen V-S asioissa.
Keskiviikko: Maakuntajohtajien kokous, ip konttorihommia.
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asiat, Vt8 ohjausryhmä ip
Perjantai: Ap Kem City vieras, lounaalla Pietarin asioita ja ip konttoria.

maanantai, 28 syyskuu 2015 09:57

Julkiset yhteydet välillä Turku-Helsinki ovat viime aikoina menneet kovasti uusiksi. Bussiliikenteeseen on tullut kilpailu, joka on saanut monet haukkomaan henkeä. Onko aivan uusilla, alennetuilla, hinnoilla liikennöinti ylipäätään mahdollista? Joka tapauksessa moni on pannut positiivisesti merkille, että matkustaminen on entistä selvästi halvempaa, eikä liikkuminen enää niin paljon rahasta kiinni kuin aikaisemmin.

Rautateillä ei kilpailua Suomessa vielä ole. VR:lle on taattu monopoli vuoteen 2024 saakka. Sen jälkeen kilpailu voidaan avata. VR kuljettaa ihmisiä nykyisin kahdella eri periaatteella, markkinavetoisesti ja valtion ostamilla vuoroilla.

Markkinavetoisuus tarkoittaa, että vuorot ajetaan, mikäli VR katsoo niin kannattavaksi tehdä. Ostetut vuorot koskevat vähemmän liikennöityjä välejä siten, että valtio, käytännössä maan hallitus, ostaa vuorot VR:ltä. Nämä vuorot on katsottu välttämättömiksi aluepoliittisista yms. syistä.

Uutena asiana meille varsinaissuomalaisille tuli tieto siitä, että VR aloittaa maaliskuussa kokeilun, jolla on tarkoitus päästä Turusta Helsinkiin noin puolessatoista tunnissa. Hieno avaus VR:ltä. Nyt yhtiö ei pelkästään kiristyneessä tilanteessa supista, vaan se myös hyökkää. Kilpailuun pitääkin vastata uusilla tuotteilla, ei pelkällä näivetyksellä.

Selvää kuitenkin on, että Tunnin juna -hanke ei jouda romukoppaan uudella kokeilulla. Tarvitaan oikorata ja kaksi raidetta. Niiden myötä saadaan myös kilpailua, joka helpottaa matkustamista ja lisää työvoiman liikkuvuutta sillä alueella Suomessa, jossa on aidosti mahdollisuus taloudelliseen kasvuun.

TÄLLÄ VIIKOLLA:

Maanantai: Johtoryhmä, sitten erilaisten yrityshankkeiden kimpussa, välillä avaus maakunnan yhteistyöryhmän koulutuspolitiikkaa käsittelevässä tilaisuudessa.
Tiistai: Aamuvarhaisella lehtihaastattelu, sitten heti perään Varsinais-Suomen kuntapäivä. Kunnanjohtajat ja kuntien luottamushenkilöt ovat liitolle eritäin tärkeä kumppani. Kunta-asioissa tarvitaan myös uusia avauksia, vanhat tsydeemit eivät riitä. Ip konttoria.
Keskiviikko-torstai-perjantai: Maakuntahallituksen opintomatka Ahvenanmaalle ja Tukholmaan, tiukka ohjelma koskien aluehallinnon uudistamista, sotea, liikenneratkaisuja yms. Parhaat vertailukohdat kannattaa näissä asioissa hakea Pohjoismaista, Ahvenanmaa taas on hallintomalliltaan ainutlaatuinen ehkä koko maailmassa.

HYVÄÄ SYKSYN ALKUA KAIKILLE. NYT SE NÄYTTÄÄ SITTENKIN TULEVAN!

maanantai, 21 syyskuu 2015 13:13

Suomalaisen kansalaiskeskustelun mieliaiheita on byrokratia ja kankeat säädökset eri muodoissaan. Ja pakko on myöntää, että tuon sorttinen mielipiteenvaihto on kovin usein hyvin lähellä totuutta. Me suomalaiset olemme onnistuneet tekemään maastamme ohje- ja määräysviidakon.

Juuri tehtävänsä jättänyt Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck korosti koko virkakautensa sitä, että Suomi on maa, joka kahlitsee ihmisiä niin, että luovuudelle jää kovin vähän elintilaa. Olemme tottuneet jo vuosien ajan kysymään itseltämme mikä määräys kieltää sen idean, joka juuri on päähämme pälkähtänyt.

Ongelma on huomattu myös maan hallituksessa. Tarkoitus on, että käynnistetään kokonainen kokeiluohjelma. Se voi kuulostaa viralliselta, mutta on hienoa, että asiaan on vihdoin herätty. Suomalainen ajattelu pitää saada muuttumaan. Meidän on opittava ajattelemaan positiivisesti, opittava kertomaan tarinoita ja uskomaan itseemme.

Varsinais-Suomessa voitaisiin kokeilla monia juttuja: koulujen kesäloman siirtoa, maksullisuutta lauttaliikenteessä niille, jotka eivät asu saaristossa vakituisesti, rakentamisen lupakäytäntöjen keventämistä jne.

Hanke tulee taatusti kohtaaman myös vastustusta. Aina jostakin kolosta kömpii byrokraatti, joka sanoo, että ei käy tai että pohjoismainen hyvinvointivaltio romahtaa, jos tehdään noin....

Mutta kritiikistä ei pidä lannistua. Kunnat ja muut yhteisöt muistakaa, että aina kannattaa kokeilla.

Tällä viikolla
Maanantai: Aamulla liiton hallitus, sitten konttoritöitä, iltapäivällä Maakunnan yhteistyöryhmä, sitten vielä joukko erityisavustajia liitossa.
Tiistai: Kv-palaveri, johtoryhmä, Yliopisto kasvun vauhdittajana, kansliapäällikkö Jari Gustafsson.
Keskiviikko: Kuntavierailu Koskelle, ip konttorihommia.
Torstai: Lähtö Puolaan Turun kaupunginjohtaja Randellin kanssa, Gdanskin kaupunginjohtajan tapaaminen.
Perjantai: Ohjelma Puolassa jatkuu, kollegan tapaaminen sekä Gdynian kaupunginjohtaja ja vielä yrityskäynti.

maanantai, 14 syyskuu 2015 07:47

Suomi elää melkoista murrosta. Talouden luvut paukkuvat pakkasella, mutta edessä näyttää olevan työtaistelujen sarja. Se on osoitus siitä, että suomalainen työmarkkinakäytäntö on jäänyt devalvaatioajalle. Ja kun maan hallituksella ei sitä konstia enää ole takataskussaan, työmarkkinakenttä on neuvoton. Devalvaatiohan merkitsi saavutetuista eduista tinkimistä, mutta paljon peitellymmin kuin nykyjärjestelmässä. Seurauksena on neuvottomuus.

Kyky päättää on ollut pitkään hukassa. Osin siihen ovat vaikuttaneet vaalitulokset. Vaaleissa on ollut kannatusta kovin erilaisella ajattelulla tasapuolisesti.

Viime viikon lopulla nimitettiin työryhmät, jotka pohtivat Soten järjestämistä. Vauhti tulee olemaan kova. Vaikein poliittinen kädenvääntö tullaan käymään päätettäessä alueiden lukumäärästä. Pääjohtaja Tuomas Pöystin työryhmä esitti 9-12 aluetta, eikä pelkästään Soteen vaan tuleville itsehallintoalueille. Itsehallintoalueita varten valitaan vaaleilla valtuusto ja ne pyörittävät myös muita juttuja kuin sosiaali- ja terveyspalveluita, tosin muut asiat ovat vielä päättämättä.

On ymmärrettävää, että pienimmät maakunnat haluaisivat uudistuksen lähtevän liikkeelle maakuntapohjaisesti. Se ei liene poliittinen realiteetti. Muuttoliike Suomessa tulee edelleen olemaan vilkas, väki muuttaa kasvukeskuksiin. Itsehallintoalueet ja sotealueet tulee miettiä kolmen, neljänkymmenen vuoden päähän. Mutta varmuuden vuoksi sanon, että Varsinais-Suomella ei ole itseisarvoisia laajentumispyrkimyksiä. Olemme korostaneet vain sitä, että alueiden tulee olla tarpeeksi suuria ja iskukykyisiä.


Tällä viikolla:

Maanantai: Kokous Turun johdon kanssa, sitten johtoryhmä ja edelleen liiton puheenjohtajisto, ip aluetietopalveluun perehtymistä.
Tiistai: Kauppakamarin elinkeinovaliokunnan kokous EK:ssa, ip eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan luona liiton asioita ministeri Petteri Orpon ja tulevan ministerin Annikka Saarikon kanssa.
Keskiviikko: Esiintyminen Uudenmaan liiton seminaarissa, sitten koneeseen ja Vuokattiin kaikkien maakuntajohtajien ja elyjohtajien seminaariin.
Torstai: Kokous Vuokatissa jatkuu. Yöllä Turkuun, jos lakko ei estä.
Perjantai: Konttoripäivä.

maanantai, 07 syyskuu 2015 10:40

Talouden taantumalla on monia vaikutuksia: kaikki hiipuu, matkustaminen muun toiminnan ohella. VR ilmoitti reilu viikko sitten YT-neuvotteluista ja lukuisista markkinaperusteisista junavuorojen vähennyksistä. Lausuin huoleni asiasta jo edellisessä blogissa.

Mutta ei junaliikenne ole ainoa kuljetusmuoto, joka elää vääjäämättä murroskautta. Kun katsoo Suomen lentokenttien tilastoja, ei voi olla tuntematta huolta. Kotikenttämme Turku pärjää kohtuullisesti, viime vuoteen verrattuna on jopa pientä kasvua, mutta meidän kanssa samassa kokoluokassa ponnistavat Tampere (-10,7%), Vaasa (-16,5%) ja Kuopio (-12,7%) ovat pudonneet selvästi.

Suomen kenttäverkko on laaja: meillä on viisi lentokenttää miljoonaa asukasta kohden, Ruotsissa luku on neljä, koko Euroopassa yksi. Selvää lienee, että nykyrakenne ei voi jatkaa maailman tappiin. Kenttiä on jo käytännössä pudonnut ja valitettavasti tulevaisuudessa putoaa lisää.

Asiantuntija-arvion mukaan Onnibussiliikenne kuljettaa suomalaisia ensi vuonna enemmän kuin kaikki lentokentät yhteensä, jos laskuista vähennetään Helsinki-Vantaan kenttä. Luku on kovin kuvaava: muutoksen vauhti vain kovenee.

Varsinais-Suomessa pitää tehdä kaikki voitava. Hallinto ei ongelmia ratkaise, mutta on uuden ponnistuksen aika. Hiukka niin kuin telakan kanssa. On syytä miettiä tarvitaanko lentokenttä työryhmä.

Tällä viikolla:

Maanantai: tapaaminen professori Petri Virtasen kanssa, johtoryhmä, kuntavierailu Sauvoon, ip ministeri Toivakka
Tiistai: ap konttoritöitä, ip maakuntastrategian ohjausryhmä ja aluekehittämisen osaamisryhmän kokous
Keskiviikko: Kuntavierailu Marttilaan, ip ELY neuvottelukunnan kokous
Torstai: Kuntamarkkinoille Helsinkiin ja illalla yrittäjätilaisuus V-S liitossa
Perjantai: ap vieraita liitossa, ip maakuntahallituksen lista-asioiden valmistelua

Hyvää työviikkoa!

maanantai, 31 elokuu 2015 08:14

Henkilöliikenteessä on käynnissä raju kilpailu. Linja-autoliikenteeseen on tullut toimijoita, jotka ainakin toistaiseksi kykenevät kuljettamaan ihmisiä aivan eri hinnoilla kuin on perinteisesti totuttu. VR on uudessa tilanteessa menettänyt asemiaan ja se on päättänyt reagoida rajulla saneerausohjelmalla: alkamassa ovat YT-neuvottelut ja henkilöjunien määrää ollaan eräillä väleillä karsimassa huomattavassa määrin.

Edellä mainittujen toimien lisäksi lippujen hintoja ollaan laskemassa, mutta muutoin toimet eivät kerro taistelumielestä, vaan eräänlaisesta antautumisesta. VR on kuin jalkapallojoukkue, joka häviölle jouduttuaan alkaa puolustaa hyökkäämisen sijasta. Nyt suunnitellulla politiikalla VR tulee todennäköisesti menettämään asiakkaitaan edelleen.

On selvää, että yhtiömuotoisen toiminnan tulee jollakin aikavälillä olla aina kannattavaa. Suomessa se ei harvaan asutuilla seuduilla ole henkilöliikenteessä koskaan mahdollista ja siksi valtio onkin subventoinut eräitä yhteyksiä taatakseen ihmisten liikkumisen. Kannattavuuden hakemisella on myös nurja puolensa. Kun jokainen toimija katsoo omaa etuaan, voi yhteiskunnan kokonaisetu vaarantua pahasti.

Jotta Suomi selviäisi talouden ahdingosta, tarvitaan toimia suurimpien kaupunkikeskusten voimistamiseksi. Yksi tärkeä elementti siinä työssä ovat sujuvat yhteydet pääkaupunkiseudulle. VR ei ole kyennyt vakuuttamaan matkustajiaan. Osin heikko palvelukyky esimerkiksi välillä Turku-Helsinki johtuu huonossa kunnossa olevasta rataverkosta. Junat ovat liian usein myöhässä, ja kun useimmilla matkustajilla ole varaa leväperäisyyteen työssään, he hyppäävät bussiin tai omaan autoonsa.

Aikataulusupistukset ovat liikennepolitiikkaa, jota ei saa jättää VR:n päätettäväksi. Valtiovallan on vaadittava yhtiöltä parempia suorituksia tai avattava henkilöliikenne kilpailulle pikaisesti.

Tunnin juna välillä Turku-Helsinki on vastaus rapautuneeseen rataverkkoon. Suomen on uskallettava tehdä Ruotsin kaltaisesti rohkeita infrainvestointeja taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi.

Tällä viikolla:
Maanantai: Johtoryhmä, sitten alkaa kolmen työtoverini, Lauri Palmusen, Leena Karlströmin ja Ulla Lindforsin eläkkeelle jäämistilaisuus, ip hallinnon kokous
Tiistai: Ap konttorihommia, ip maakuntajohtajien kokous Helsingissä: maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen vieraina, illalla Sitra
Keskiviikko: Ap liikennevirasto, samaan aikaan maakuntajohtajien kokous jatkuu, sitten Finavia ja vielä Metsähallitus
Torstai: Ap kv-asioita Turun Mikko Lohikosken kanssa, Kielellisten palveluiden tmk ip
Perjantai : Ap Yleisradion aluepäällikkö Mari Kunttu-Kauppi ja sitten sisäisiä kokouksia

Viikonloppu taitaa olla vapaa hallintotöiltä, mutta Masku, Nousiainen, Mynämäki "golfmaaotteluun" on aivan pakko ja suuri ilo osallistua.

tiistai, 25 elokuu 2015 11:55

Aika vähälle huomiolle on jäänyt Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan sisältyvä itsehallintouudistus. Jonkun verran pöhinää on syntynyt pääjohtaja Tuomas Pöystin (muina jäseninä apulaiskaupunginjohtaja Niiranen ja professori Haveri) jätettyä asiasta työryhmänsä mietinnön.

Pöysti ehdottaa, että itsehallintoalueita olisi 9-12. Muistin virkistämiseksi mainitsen, että nykyisiä maakuntia on 18. Jos kaavailut toteutuvat, merkitsee se sitä, että suomalainen uusi hallinto ei rakennu nykyiselle maakuntajaolle, vaan alueet suurentuvat.

Itsehallintoalueille valittaisiin nykyisten kuntavaltuustojen lailla valtuusto suoralla kansanvaalilla ja se olisi korkein päättävin elin. Itsehallintoalueen tärkein ja suurin tehtävä olisi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen: kuntien koko soteväki siirtyisi itsehallintoalueen palvelukseen. Nykyiset maakunnan liitot sulautuisivat itsehallinto-organisaatioon. Myös monia muita ylikunnallisia palveluita suunnitellaan siirrettäväksi uuden putiikin hoidettavaksi.

Muutos olisi siis raju: puolet kuntien rahoista ja henkilömääristä siirtyisi itsehallintoalueiden palvelukseen. Suuri kysymys on myös rahoitus. Koska kysymys on itsehallinnosta, kuntia ei voi perustuslaillisista syistä laittaa maksumiehiksi. Vaihtoehtoja on kaksi, joko valtio maksaa tai sitten itsehallintoalueet saavat verotusoikeuden.

Kuntien valtuustot ja hallitukset jäisivät olemaan edelleen. Helposti voisi kuvitella, että itsehallintoalueista ja etenkin suurista kaupungeista tulee erään sorttiset kilpailijat. Keskuskaupunkien asema onkin uudistuksessa turvattava, muutoin saadaan aikaiseksi veronmaksajalle kallis kissa-hiiri-leikki.

Myös aikataulu on haastava. Ensin toki tehdään SOTE, mutta muutkin toiminnot on suunniteltu aloitettavaksi 2019 alusta.

Kyse on Suomen kaikkien aikojen suurimmasta hallintouudistuksesta. Pieleen se ei saa mennä.

Tällä viikolla
Maanantai: Aamulla maakuntahallitus ja ennen sitä palkittavana Special-olympialaisten kolme voittajaa. Heti perään liiton kv-jaosto. Teemme uutta strategiaa. Ip Ylen uusien tilojen avajaiset Logomossa.
Tiistai: Aamulla valtionvarainministeriön SADE-hankkeen tilaisuuden avauspuhe. Sitten yksi haastattelu puhelimitse. Puolelta päivin AMK:n vararehtorin kanssa väännämme mielenkiintoista yrityshanketta. Ip oma johtoryhmä.
Keskiviikko: Taiwanilainen virkamiesdelegaatio, ip Elisan pääjohtaja ja sitten Turun Sanomien toimittajatapaaminen.
Torstai: Maakuntagames Satakunnassa.
Perjantai: ap Ruotsin Itämeri-suurlähettiläs. Ip sisäisiä kokouksia
Lauantai: Maskun muinaistulien sytytys.

tiistai, 18 elokuu 2015 08:53

Heräsin varhain ja huomasin, että vanhalta kaveriltani oli tullut sähköposti myöhään illalla. Hän välitti minulle eräältä kansanedustajalta saamansa meilin, jossa analysoitiin tulevan vuoden valtion budjettia ja annettiin ymmärtää, että kansanedustajan oma vaalipiiri oli menestynyt kisassa hyvin.

Ymmärsin sähköpostin minulle lähettämisen olleen vihjeen siitä, että "katso, kuinka loistavasti nuo pärjäävät". Suhteellisen tuoreena varsinaissuomalaisena olen törmännyt tuollaiseen ajatteluun kovin usein. Hyvät asiat löytyvät helposti muualta, mutta kotinurkissa asiat menevät pieleen.

Suomi ei enää pitkään aikaan ole alueellisen kehityksen näkökulmasta yhtenäinen. Pohjois- ja Itä-Suomi menettävät väestöään, pääkaupunkiseutu vetää puoleensa voimakkaasti ja siinä välissä porskuttavat Turun, Tampereen, Oulun ja Kuopion seudut.

Kun varsinaissuomalaista mielipiteenvaihtoa kuuntelee, saa usein sellaisen käsityksen, että Turun kanssa saman suuruiset Tampere ja Oulu olisivat talous- ja työllisyyskehityksessä meitä kovasti edellä. Kurkistus tilastoihin kertoo aivan muuta: työttömiä Varsinais-Suomessa on 14,0%, Pirkanmaalla 15,7% ja Pohjois-Pohjanmaalla 16,4% (Turku 18,1%, Tampere 19,0% ja Oulu 18,7%).

Luvut ovat kolmikon kohdalla todella huolestuttavia, mutta kukaan ei ole toistaan parempi. Eli mihinkään alemmuuskompleksiin ja tuhkan päälle ripotteluun ei meillä ole ensimmäistäkään syytä.

Aamuäreänä vastasin kaverilleni, että olisi hyvä, jos Varsinais-Suomessa edes osa siitä energiasta, joka käytetään muiden kadehtimiseen, käytettäisiin luovaan työhön oman maakunnan puolesta, niin hyvä olisi. Ehkä analyysiä voisi hieman lieventää, mutta mihinkään ei pääse siitä, että meidän on opittava kehumaan Varsinais-Suomea nykyistä paremmin!

 

Tällä viikolla
Maanantai: Liiton ja Turun johdon yhteiskokous, liiton puheenjohtajisto, lounas edunvalvontajohtaja Lauri Palmusen eläkkeelle siirtymisen johdosta. Hyviä puheita. Loppupäivästä omaa hallintoa ja Turkulainen-lehden päätoimittajan tapaaminen.
Tiistai: Liiton valintatoimikunta, sitten vinhaa vauhtia Paraisille, jossa kuntavierailu
Keskiviikko: Kokous amk-porukan kanssa, mielenkiintoinen yrityshanke. Loppupäivä maakuntaurheilua.
Torstai: Sisäistä hallintoa, kokouksia omassa talossa.
Perjantai: Haastattelu, lounas Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutasen kanssa aiheena mielenkiintoinen yhteishanke, ip palaveri kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän kanssa, maakunnan asioita.
Sunnuntai: Esiintyminen Kaarinassa.

keskiviikko, 12 elokuu 2015 12:22

Kesän kuumimpia puheenaiheita on ollut monikulttuurisuus. Tunteet teeman ympärillä ovat vuotaneet ehkä hieman liian valtoimenaan, mutta aihepiiri on tärkeä ja sellainen, että juuri kukaan ei pääse sitä karkuun.

Professori Esko Valtaoja kirjoitti aiheesta kolumnissaan Turun Sanomissa. Hän muistutti, että monikulttuurisuus on käsite, jonka sisällöstä ei ole yhteistä käsitystä. Hänen mukaansa jotkut ymmärtävät monikulttuurisuuden niin, että Suomeen tullaan elämään sossun rahoilla ja jälkikasvu lähetetään sitten Isis-taistelijoiksi Syyriaan. Toisen ääripään mukaan lasten sukuelinten silpomiseen puuttuminenkin on länsimaista kulttuuri-imperialismia ja siis tuomittavaa.

Ehkä missään muussa maakunnassa ei niin konkreettisesti tiedetä, että Suomi on ollut osa Venäjää ja osa Ruotsia. Turku edusti länttä, oli siis Ruotsin suosiossa, mutta ei Venäjän. Aseman heilahtelu teki maakunnastamme ilman muuta Suomen kansainvälisimmän ja opetti maailmanpolitiikan realiteetteja. Kun matkustaa Varsinais-Suomesta itään, eron huomaa tässä suhteessa edelleen erittäin selvästi.

Maailma on suuressa myllerryksessä, eikä ongelmia pääse pakoon kukaan. Kreikka saa talouskriisinsä keskelle suuret määrät pakolaisia Syyriasta, eikä köyhällä maalla ole tarjota pakeneville ihmisille aina edes vettä ja leipää. Mielestäni on itsestään selvää, että vastuuta tällaisista asioista tulee kantaa Euroopan tasolla. Vai olemmeko sitä mieltä, että jos pakolaistulva suuntautuisi Suomeen, ongelma olisi yksin meidän, ja muut maat voisivat vain kohautella olkapäitään?

Ihmisiä toki liikkuu monien syiden vuoksi. Sellainen Suomi, jossa jokainen naapurimme on vain suomalainen, on ainakin suurissa kaupungeissa jo kauan sitten taakse jäänyttä elämää. Mutta kykymme ymmärtää erilaisuutta ei vielä ole luontevalla tasolla.

Monikulttuurisuutta ei voi eikä pidä vastustaa, se tapahtuu vääjäämättömästi. Turhan vastahankaisuuden sijasta pitää puhua siitä, kuinka uuden maailman kohtaamme. Tarvitsemme viisautta asenteisiimme ja konkreettisiin yhteiskunnallisiin toimenpiteisiin. Ruotsia on perinteisesti pidetty maahanmuuton mallimaana, mutta tosiasiassa naapurimaassamme on tehty monia vakavia virheitä, joista ruotsalainen yhteiskunta vain ei oikein kykene keskustelemaan.

Varsinais-Suomella on hyvät edellytykset olla monikulttuurisuuden esimerkkimaakunta: kansainvälisyys, kaksikielisyys, elinkeinorakenne (Meyer-telakka, Bayer-lääketeollisuus esimerkiksi) ja Suomen Siirtolaisinstituuttikin sijaitsee Turussa. Tällaiset eväät antavat hyvät edellytykset luoda suvaitsevainen, kansainvälinen ilmapiiri. Monikulttuurisuus vahventaa maakuntaa, ei heikennä.

Alkava syksy
Töihin on palattu monen muun lailla puolitoista viikkoa sitten. Pelkkää lomaa ei heinäkuu ollut. Maan hallitus järjesti virkahemmolle "kesätöitä" ja myös Microsoftin lopettaminen Salossa vei konttoripöydän ääreen. Työt alkoivat maakuntajohtajien kesäkokouksella Oulussa. Kovat ovat haasteet sielläkin.

Maanantai: koko päivä talon sisäistä kehitystyötä.
Tiistai: Maakuntajohtajien sihteereille Varsinais-Suomi esittely, sitten kv-strategian kimpussa kokous, sieltä palaveriin maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanervan kanssa ja lopuksi kuntavierailu Nousiaisissa. Kuntavierailu on aina mielialaa kohottava juttu. Upeita asioita myös Nousiaisissa.
Keskiviikko: konttorihommia, ay-asioita ja ip uudelleen konttorilla.
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asiat, liikennekokous peruuntui, joten keskipäivä konttorilla joten talous- ja toimintasuunnitelman kimppuun kunnolla. Make it simple-ajattelua pitää saada lisää. Julkishallinnon suunnitelmat ovat aina ylipaisuneita paperivuoria.
Perjantai: aamulla konttoria, ip maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokous.

Sivu 4 / 6